Asiakirjojen tiedoksianto

Saksa

Sisällön tuottaja:
Saksa

HUOM. Neuvoston asetus (EY) N:o 1393/2007 on korvattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/1784 alkaen 1.7.2022.

Uuden asetuksen nojalla tehdyt ilmoitukset


2 artiklan 1 kohta - Lähettävät viranomaiset

Oikeudenkäyntiasiakirjojen lähettävä viranomainen on tiedoksiantava tuomioistuin (siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung, ZPO) 1069 §:n 1 momentin 1 kohta).

Muiden asiakirjojen osalta lähettävä viranomainen on käräjäoikeus (Amtsgericht), jonka alueella asiakirjan tiedoksi antavalla henkilöllä on asuinpaikka tai jonka alueella kyseinen henkilö tavallisesti oleskelee. Myös notaariasiakirjojen osalta lähettävä viranomainen on käräjäoikeus (Amtsgericht), jonka alueella asiakirjan todistavan notaarin toimipaikka on. Oikeushenkilöiden osalta asuinpaikan tai tavanomaisen oleskelupaikan korvaa kotipaikka. Osavaltioiden hallitukset voivat säädöksellä (Rechtsverordnung) osoittaa yhdelle käräjäoikeudelle lähettävän viranomaisen tehtävät useamman käräjäoikeuden alueella (ZPO:n 1069 §:n 1 momentin 1 kohta).

2 artiklan 2 kohta - Vastaanottavat elimet

Asiakirjojen tiedoksiannossa asetuksen (EY) N:o 1393/2007 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vastaanottava viranomainen on Saksan liittotasavallassa se käräjäoikeus (Amtsgericht), jonka alueella asiakirja on määrä antaa tiedoksi. Osavaltioiden hallitukset voivat asetuksella (Rechtsverordnung) osoittaa yhdelle käräjäoikeudelle useiden tuomiopiirien käräjäoikeuksien vastaanottavan viranomaisen tehtävät.

2 artiklan 4 kohdan c alakohta - Asiakirjojen vastaanottotavat

Seuraavat yhteydenottotavat ovat mahdollisia:

– Vastaanotto ja lähettäminen: posti ja yksityiset lähettipalvelut, faksi

– Epäviralliset yhteydenotot: puhelin ja sähköposti

2 artiklan 4 kohdan d alakohta - Kielet, joita voidaan käyttää liitteessä I olevan vakiolomakkeen täyttämiseen

Lomake voidaan täyttää saksaksi tai englanniksi.

3 artikla - Keskusyksikkö

Keskusyksikön tehtävästä huolehtii kussakin Saksan osavaltiossa osavaltion hallituksen määräämä viranomainen. Yleensä se on osavaltion oikeushallintoviranomainen (Landesjustizverwaltung) tai ylioikeus (Oberlandesgericht).

Postiosoitteeksi ilmoitetaan ensi sijassa käyntiosoite, jos sellainen on. Muussa tapauksessa ilmoitetaan postilokero-osoite, mahdollisen käyntiosoitteen lisäksi.

Pikalähetyksiin ja paketteihin (myös pienikokoisiin paketteihin) merkitään osoitteeksi aina pelkkä käyntiosoite.

Tähän artiklaan liittyvien toimivaltaisten viranomaisten luettelon saa esiin seuraavasta linkistä.
Toimivaltaisten viranomaisten luettelo

4 artikla - Asiakirjojen lähettäminen

Liitteessä I oleva pyyntölomake voidaan täyttää saksan tai englannin kielellä.

8 artiklan 3 kohta ja 9 artiklan 2 kohta - Jäsenvaltion lainsäädännön mukainen tiedoksiantoaika

Hakijan näkökulmasta (josta 8 artiklan 3 kohdan ja 9 artiklan 2 kohdan yhteydessä on pelkästään kysymys) tarkalla tiedoksiantopäivämäärällä on Saksan lainsäädännössä vain harvoin merkitystä määräajan laskemiselle. Tämä johtuu siitä, että yleensä asiakirjan saapuminen tuomioistuimeen määräajan puitteissa riittää, kun tiedoksianto tapahtuu viipymättä sen jälkeen (ZPO:n 167 §). Jos tarkalla tiedoksiantopäivällä on yksittäistapauksessa merkitystä, sovelletaan ZPO:n 222 §:n 2 momenttia yhdessä siviililain (Bürgerliches Gesetzbuch, BGB) 187 §:n ja sitä seuraavien pykälien kanssa.

10 artikla - Todistus tiedoksiannosta ja tiedoksi annetun asiakirjan jäljennös

Liitteessä I oleva vakiolomake voidaan täyttää saksan tai englannin kielellä.

11 artikla - Tiedoksiantokulut

Asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisia kustannuksia voi tavallisesti aiheutua enintään 20,50 euroa. Ne lasketaan pyydetyn tiedoksiannon lajin perusteella oikeudenkäyntikuluja koskevien lakien mukaisesti.

13 artikla - Diplomaattisten edustajien tai konsuliviranomaisten toimittama asiakirjojen tiedoksiantaminen

Saksan liittotasavallan alueella ei sallita 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjojen tiedoksiantamista diplomaattisten edustajien tai konsuliviranomaisten välityksellä, paitsi jos asiakirja on annettava tiedoksi asiakirjan lähettävän valtion kansalaiselle.

15 artikla - Suora tiedoksiantopyyntö

Asetuksen 15 artiklan mukaan Saksan liittotasavallan alueella voidaan antaa tiedoksi vain sellaisia asiakirjoja, joiden osalta myös Saksan riita-asioiden oikeudenkäyntilainsäädännössä nimenomaisesti sallitaan tällainen suora tiedoksianto (ZPO:n 166 §:n 2 momentti). Haastehakemusta ei voida antaa tiedoksi tällä tavoin. Sen sijaan sallittu on esimerkiksi ZPO:n 750 §:n mukaisen täytäntöönpanoasiakirjan, ZPO:n 794 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisten täytäntöönpanokelpoisten asiakirjojen, ZPO:n 922 §:n 2 momentin mukaisten takavarikointipäätösten ja ZPO:n 935 ja 936 §:n mukaisten turvaamistoimien suora tiedoksianto. Sallitun suoran tiedoksiannon yksityiskohdista säädetään ZPO:n 191 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä.

19 artikla - Oikeuteen saapumatta jättävä vastaaja

Saksan tuomioistuimet voivat ratkaista asian 19 artiklan 2 kohdan edellytysten täyttyessä, jos haastehakemus tai vastaava asiakirja on annettu Saksan liittotasavallassa julkisesti tiedoksi.

Asetuksen 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu hakemus muutoksenhakuajan umpeenkulumisen aiheuttamista seuraamuksista vapauttamiseksi voidaan käsitellä vain, jos se on tehty viimeistään vuoden kuluttua muutoksenhakuajan päättymisestä.

Päivitetty viimeksi: 30/06/2023

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.