Korot

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Viivästyneistä maksuista perittävistä koroista ja seuraamusmaksuista säädetään seuraavissa laeissa:

Liettuan siviililaki, 6. kirja,

Liettuan laki maksuviivästysten ehkäisemisestä kauppasopimuksissa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Siviililain 6.37 §:n nojalla korko voidaan määrätä lainsäädännön tai osapuolten välisen sopimuksen ehtojen perusteella. Velallisen on myös maksettava lakisääteistä korkoa maksettavalle summalle siitä päivästä alkaen, kun asia tulee vireille tuomioistuimessa, siihen päivään saakka, kunnes tuomioistuimen ratkaisu on pantu täysimääräisesti täytäntöön.

Seuraamusmaksu on Liettuan siviililain 6.71 §:n nojalla lain, sopimuksen tai tuomioistuimen ratkaisun perusteella määrätty rahamäärä, joka velallisen on maksettava velkojalle, jos jotakin velvoitetta ei ole täytetty tai se on täytetty puutteellisesti (sakko, viivästyskorko). Seuraamusmaksu voi olla tietty rahamäärä tai osuus maksun perustana olevasta velasta. Seuraamusmaksu voidaan määrätä, mikäli velvoitetta ei ole täytetty määräajassa. Sen määrä lasketaan sen perusteella, kuinka monella päivällä, viikolla, kuukaudella jne. määräaika on ylitetty.

Siviililain 6.210 §:n nojalla velallisen, joka ei ole suorittanut maksuvelvoitettaan määräajassa, on maksettava jäljellä olevalle velalle 5 prosentin vuotuista korkoa, ellei muuta korkoa ole lain tai sopimuksen nojalla määrätty. Jos kumpikin sopimuspuoli on yrittäjä tai yksityinen oikeushenkilö, sovelletaan jäljellä olevaan velkaan 6 prosentin vuotuista korkoa, ellei muuta korkoa ole lain tai sopimuksen nojalla määrätty.

Maksuviivästysten ehkäisemisestä kauppasopimuksissa annetun lain tarkoitus on määrittää kauppasopimuksen nojalla myydyistä tavaroista, tarjotuista palveluista ja tehdyistä urakoista suoritettavien maksujen eräpäivä, maksun viivästymisestä suoritettavan koron määrä ja koron laskemisperuste sekä velkojan oikeudet maksun viivästyessä. Kyseistä lakia sovelletaan kaikkiin talouden toimijoiden tai talouden toimijoiden ja julkisyhteisöjen välisiin kauppasopimuksiin, joiden nojalla toimitetaan tavaroita, tarjotaan palveluita tai tehdään urakoita maksua vastaan ja suoritetaan maksuja. Tämän lain nojalla viivästyskorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioonsa soveltama korko korotettuna 8 prosenttiyksiköllä, mikäli kyseinen operaatio on toteutettu kiinteäkorkoisena huutokauppana, tai marginaalikorko, mikäli Euroopan keskuspankin viimeisin perusrahoitusoperaatio on toteutettu vaihtuvakorkoisena huutokauppana.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Tarvittaessa lisätietoja saa oikeusapua tarjoavilta henkilöiltä.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

On.