Eurooppalainen maksamismääräys

Slovenia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo

Sloveniassa tunnetaan kaksi riidattomien saatavien velkomusmenettelyä.

- riidattomien saatavien velkomusmenettely, josta säädetään siviiliprosessilain (Zakon o pravdnem postopku, ZPP) 431–441 §:ssä, ja

- viralliseen asiakirjaan (lasku, vekseli tai sekki, joka on protestoitu tai johon liittyy vastalasku, jos vaatimuksen syntyminen sitä edellyttää, julkinen asiakirja, vastuuhenkilön oikeaksi todistama ote kirjanpidosta, oikeaksi todistettu yksityinen asiakirja, kirjallinen selvitys ansiotulosta) perustuva täytäntöönpanomenettely Ljubljanan paikallistuomioistuimessa (okrajno sodišče), jossa tuomioistuin tekee velkojan pyynnöstä automatisoidussa menettelyssä virallisen asiakirjan perusteella 3–4 päivän kuluessa täytäntöönpanopäätöksen, jossa

  1. velallinen määrätään maksamaan velkojan vaatima rahasumma (maksamismääräys tai täytäntöönpanopäätöksen tuomiolauselma),
  2. annetaan valtuudet suorittaa velkojan vaatima täytäntöönpano velallisen omaisuudesta, ellei velallinen kahdeksan päivän kuluessa vastusta päätöstä (täytäntöönpanovaltuutus) ja
  3. velallinen määrätään maksamaan oikeudenkäyntikulut (ks. täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskeva laki, Zakon o izvršbi in zavarovanju, ZIZ, 23, 40 c ja 41 §).

1.1 Menettelyn soveltamisala

Riidattomien saatavien velkomusmenettely on erityinen nopeutettu menettely erääntyneiden rahasaatavien perimiseen, kun saatavasta on todisteena asiakirja, joka on lain mukaan todistusvoimainen (virallinen asiakirja). Menettelyä sovelletaan sekä kotimaisiin että kansainvälisiin asioihin.

1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?

Riidattomien saatavien velkomusmenettelyä voidaan soveltaa ainoastaan rahavaateisiin. Vaateen kohteena voi olla sopimusvelvoite tai sopimukseen perustumaton velvoite, joka on nimellisesti määritetty. Poikkeuksena on liiketilojen irtisanominen ja siihen liittyvä tyhjentämismääräys, jonka yhteydessä sovelletaan riidattomien saatavien velkomusmenettelyä soveltuvin osin. Poikkeuksesta säädetään liikerakennuksista ja -tiloista annetun lain (Zakon o poslovnih stavbah in poslovnih prostorih) 29 §:ssä, jonka mukaan vuokranantajan irtisanottua vuokrasopimuksen ja vaadittua liiketilojen tyhjentämistä tuomioistuin antaa määräyksen tyhjentää liiketilat, jos irtisanomisilmoituksesta tai -vaatimuksesta ja vuokrasopimuksesta tai edellisessä §:ssä tarkoitetusta todistusaineistosta käy ilmi, että vuokranantajalla on oikeus irtisanoa vuokrasopimus tai vaatia liiketilojen tyhjentämistä.

Riidattomien saatavien velkomusmenettelyn kohteena voivat olla ainoastaan viralliseen asiakirjaan perustuvat sopimusperusteiset saatavat.

1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?

Menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille ei ole säädetty määrällistä ylärajaa.

1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?

Tuomioistuin tekee siviiliprosessilain säännöksiä noudattaen päätöksen riidattomien saatavien velkomisesta (viran puolesta) myös silloin, kun kantaja ei ole kanteessaan tätä esittänyt, mutta riidattomien saatavien velkomisen ehdot täyttyvät, eli kantaja on nostanut tavallisen kanteen eikä ole esittänyt riidattomien saatavien velkomista. Siksi tuomioistuin (viranhaltija antaa maksamismääräyksen) on velvollinen käynnistämään riidattomien saatavien velkomusmenettelyn kantajan vaatimuksesta riippumatta, jos laissa säädetyt ehdot täyttyvät.

Velkoja voi valita, nostaako hän siviiliprosessilain 431 §:n nojalla kanteen maksamismääräyksen antamiseksi vai jättääkö hän täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 41 §:n nojalla sähköisen täytäntöönpanohakemuksen, jonka perusteella keskustuomioistuin antaa maksamismääräyksen automatisoidussa menettelyssä.

1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?

Kyllä.

1.2 Toimivaltainen tuomioistuin

Toimivalta ratkaista riidattomien saatavien velkomiskanne määräytyy Sloveniassa samalla tavoin kuin muitakin kanteita koskeva toimivalta. Asiallinen toimivalta on näin ollen sekä alueellisilla (okrožno sodišče) että paikallisilla tuomioistuimilla (okrajno sodišče). Asiallinen toimivalta määräytyy saatavan arvon perusteella (tai asian luonteen perusteella, esim. kauppaoikeudellisissa asioissa). Paikallisilla tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista varallisuusoikeudelliset asiat, jos riidan kohteen arvo on enintään 20 000 euroa. Alueellisilla tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista varallisuusoikeudelliset asiat, jos riidan kohteen arvo on suurempi kuin 20 000 euroa. Kauppaoikeudellisissa asioissa ensimmäisen oikeusasteen toimivalta on pelkästään alueellisilla tuomioistuimilla. Kauppaoikeudellisia asioita ovat sellaiset, joissa joku asianosaisista on oikeushenkilö (yritys, laitos, osuuskunta tms.). Kauppaoikeudellisiin asioihin luetaan myös sellaiset asiat, joissa joku asianosaisista on valtio tai paikallinen itsehallintoyhteisö, kuten kunta.

Alueellinen toimivalta määrää, mikä asiallisesti toimivaltaisista tuomioistuimista on toimivaltainen ratkaisemaan tietyn asian. Alueellista toimivaltaa koskevan pääsäännön mukaan kanne luonnollista tai oikeushenkilöä vastaan voidaan nostaa ainoastaan tuomioistuimessa, jonka alueella vastaajalla on kotipaikka tai jonka alueella oikeushenkilöllä on sääntömääräinen kotipaikka. Jos kyseessä on ulkomaalaiseen luonnolliseen tai oikeushenkilöön kohdistuva menettely, yleinen alueellinen toimivalta on sillä tuomioistuimella, jonka alueella kyseisen henkilön kotipaikka Sloveniassa on tai jonka alueella oikeushenkilön sivuliike on. Slovenian oikeusjärjestyksessä tunnetaan myös erityisen alueellisen toimivallan sääntö, jonka mukaan toimivalta määräytyy riidan osapuolten ja aiheen mukaan.

Viralliseen asiakirjaan perustuvassa täytäntöönpanomenettelyssä, jossa annetaan myös maksamismääräys, yksinomainen toimivalta on Ljubljanan paikallistuomioistuimella.

Lisätietoja osiossa ”Asian vieminen oikeuteen”.

1.3 Muotovaatimukset

Riidattomien saatavien velkomismääräyksen antamiselle asetetaan siviiliprosessilain 431 §:ssä kaksi ehtoa: vaatimuksen täytyy koskea erääntynyttä rahasaatavaa ja vaatimuksen on perustuttava viralliseen asiakirjaan. Riidattomien saatavien velkomiskanteeseen tai -hakemukseen on sisällyttävä samat asiat kuin muihinkin kanteisiin: tuomioistuin, asianosaisten nimet ja vakinaiset tai tilapäiset asuinpaikat, oikeudellisten edustajien nimet, pääasiaa koskeva täsmällinen kanteen kohde ja asianosaisten vaatimukset, tosiasiat, joihin kantaja perustaa vaatimuksensa, todisteet, joilla kyseiset tosiasiat on tarkoitus näyttää toteen, riidan rahallinen arvo ja kantajan allekirjoitus. Lisäksi kanteeseen on liitettävä alkuperäinen virallinen asiakirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös.

Viralliseen asiakirjaan perustuvaan täytäntöönpanopäätökseen sisältyvän maksamismääräyksen antamisen (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 41 §) ehtona on, että viralliseen asiakirjaan perustuva täytäntöönpanohakemus tehdään sähköisesti, siitä maksetaan tuomioistuinmaksu ja se sisältää seuraavat:

  • velkoja ja velallinen tunnistetietoineen (esim. verotunniste, EMŠO-numero tai syntymäaika)
  • virallinen asiakirja
  • velalliseen kohdistuva vaatimus
  • täytäntöönpanokeino ja täytäntöönpanon kohde
  • muut tiedot, jotka ovat täytäntöönpanon kohteesta riippuen tarpeen, jotta täytäntöönpano voidaan toteuttaa, ja
  • tuomioistuimen velalliselle osoittama määräys maksaa saatava ja aiheutuneet kustannukset kahdeksan päivän kuluessa tai, jos kyseessä on vekseli tai sekki, kolmen päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu velalliselle tiedoksi.

1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?

Sloveniassa ei siviiliprosessilain 431 §:n nojalla tarvitse käyttää vakiolomaketta, sillä tällaista lomaketta ei ole. Hakemukseen on sisällytettävä edellä kohdassa 1.3 mainitut laissa säädetyt asiat (kanteen pakolliset osatekijät).

Menettelyssä, jossa maksamismääräyksen sisältävä täytäntöönpanopäätös annetaan virallisen asiakirjan perusteella (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 41 §), hakemus tehdään vakiolomaketta käyttäen (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 29 §:n toinen momentti, lomakkeita, erilaisia täytäntöönpanotyyppejä ja automatisoitua täytäntöönpanomenettelyä koskevat säännöt) sähköisesti (https://evlozisce.sodisce.si/esodstvo/index.html) tai kirjallisesti.

1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?

Asianosaisten ei tarvitse käyttää riidattomien saatavien velkomismenettelyssä lakimiestä (tätä ei edellytetä siviilisprosessilain 431 §:n eikä täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 41 §:n menettelyssä).

1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?

Kanteessa on siviiliprosessilain 431 §:n mukaan mainittava saatavan perusta ja suuruus sekä todisteet, joiden perusteella voidaan todeta, että saatava on todellinen. On myös mainittava saatavan määrä ja valuutta sekä sen erääntymisajankohta. Jos korkoa vaaditaan maksettavaksi, korko on määriteltävä tarkasti (korkokanta ja aika, jolta sitä vaaditaan). Saatavan erääntymisajan on käytävä ilmi virallisesta asiakirjasta.

Saatavaa, jonka täytäntöönpano perustuu viralliseen asiakirjaan, ei tarvitse perustella tarkemmin, vaan riittää, että mainitaan virallinen asiakirja (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 41 §).

1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?

Kyllä, riidattomien saatavien velkomiskanteeseen tai -hakemukseen on liitettävä alkuperäinen virallinen asiakirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös. Kauppaoikeudellisessa asiassa ei tarvitse liittää alkuperäistä virallista asiakirjaa tai sen oikeaksi todistettua jäljennöstä. Riittää, että oikeushenkilön valtuutettu elin todistaa asiakirjan jäljennöksen oikeaksi.

Virallisella asiakirjalla ei ole täytäntöönpanoasiakirjan luonnetta, mutta se antaa suuren varmuuden siitä, että saatava on olemassa. Asiakirja on virallinen, jos siviiliprosessilaissa tai muussa laissa niin säädetään. Siviiliprosessilain mukaan virallisia asiakirjoja ovat julkiset asiakirjat, yksityiset asiakirjat, joissa velallisen allekirjoituksen todistaa oikeaksi elin, jolla on valtuus oikeaksitodistamiseen, vekselit ja sekit, jotka on protestoitu tai joihin liittyy vastalasku, jos vaatimuksen syntyminen sitä edellyttää, otteet oikeaksi todistetusta kirjanpidosta, laskut ja asiakirjat, jotka ovat erityissäännösten nojalla luonteeltaan julkisia asiakirjoja. Myös ulkomailla laadittu asiakirja voi olla virallinen asiakirja, jos se täyttää asiakirjojen käytölle Sloveniassa asetetut ehdot.

Poikkeus (siviiliprosessilain 494 §): Tuomioistuin antaa riidatonta saatavaa koskevan velkomismääräyksen ilman virallista asiakirjaa, kun kyseessä on enintään 2 000 euron erääntynyt saatava ja kanteessa mainitaan saatavan perusta ja suuruus sekä todisteet, joiden perusteella voidaan todeta saatava todelliseksi. Poikkeusta ei sovelleta kauppaoikeudellisiin asioihin.

Viralliseen asiakirjaan perustuvassa täytäntöönpanomenettelyssä, jossa annetaan myös maksamismääräys, ei ole mahdollista toimittaa virallista asiakirjaa (tietojärjestelmä ei salli sitä), mutta asiakirja on yksilöitävä selkeästi (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 41 §).

1.4 Hakemuksen hylkääminen

Tuomioistuin hylkää riidattoman saatavan velkomishakemuksen, jos ennakkoehdot – erääntynyt rahasaatava ja virallinen asiakirja, johon saatava perustuu – eivät täyty.

Jos tuomioistuin ei hyväksy riidattoman saatavan velkomishakemusta, seuraa kanteeseen perustuva menettely.

Ljubljanan paikallistuomioistuin hylkää viralliseen asiakirjaan perustuvan täytäntöönpanohakemuksen, jos saatava ei ole erääntynyt tai jos vastaaja on vararikossa.

1.5 Muutoksenhaku

Päätökseen, jolla tuomioistuin hylkää riidattoman saatavan velkomishakemuksen, ei voi hakea muutosta, eikä kantaja voi hakea muutosta myöskään asiassa annettuun ratkaisuun.

Vastaaja voi hakea muutosta velkomismääräykseen antamalla vastineen. Vastineen jättämisen määräaika on kahdeksan päivää siitä, kun velkomismääräys on annettu vastaajalle tiedoksi (vekselien ja sekkien tapauksessa kolme päivää). Vastineen on oltava perusteltu, muuten sitä pidetään aiheettomana. Päätökseen, jonka tuomioistuin tekee vastineesta, voi hakea muutosta.

Jos vastaaja vastustaa velkomismääräystä ainoastaan kuluja koskevan ratkaisun osalta, ratkaisua voi vastustaa ainoastaan hakemalla muutosta päätökseen.

Jos Ljubljanan paikallistuomioistuin tekee päätöksen hylätä viralliseen asiakirjaan perustuva täytäntöönpanohakemus, kantaja voi hakea tähän kahdeksan päivän kuluessa muutosta Ljubljanan ylemmältä tuomioistuimelta.

1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen

Vastaaja voi vastustaa kantajan vaatimusta esittämällä vastineen. Vastineen on oltava perusteltu. Vastaajan on esitettävä tosiseikat, joihin vastine perustuu, ja esitettävät todisteet, joista käy ilmi, että vastine ei ole perusteeton (siviiliprosessilain 435 §:n 2 momentti). Vastaajan on siis vastineessaan todettava oikeudellisesti merkittävät seikat, joiden perusteella vaatimus voidaan torjua (jos seikat osoittautuvat tosiksi). Näitä seikkoja koskevien väitteiden on oltava konkreettisia ja täsmällisiä.

Päätökseen, jolla Ljubljanan paikallistuomioistuin on hyväksynyt viralliseen asiakirjaan perustuvan täytäntöönpanohakemuksen ja antanut viralliseen asiakirjaan perustuvan täytäntöönpanopäätöksen, on mahdollista esittää vastine kahdeksan päivän kuluessa. Vastineen on oltava perusteltu. Se katsotaan perustelluksi, jos velallinen ilmoittaa tosiseikat, joiden perusteella velkojan vaatimus olisi hylättävä (esim. koska velallinen on täyttänyt velkojan vaatimuksen), ja esittänyt todisteita tosiseikoista, joihin vastine perustuu (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 61 §). Vastineesta tekee päätöksen Ljubljanan paikallistuomioistuin.

1.7 Vastustamisen vaikutus

Jos tuomioistuin ei torju vastaajan antamaa vastinetta myöhästyneenä, epätäydellisenä tai laittomana tai hylkää sitä, menettely jatkuu samalla tavoin kuin kanteen yhteydessä.

Jos vastaaja esittää perustellun vastineen, tuomioistuin tekee päätöksen maksamismääräyksen kumoamisesta ja aloittaa pääasian käsittelyn päätöksen saatua lainvoiman.

Asianosaiset voivat ensimmäisessä pääkäsittelyssä esittää uusia seikkoja ja uusia todisteita. Vastaaja voi myös esittää velkomismääräyksen riitautettua osaa koskevia uusia vastineita.

Jos Ljubljanan paikallistuomioistuin hyväksyy viralliseen asiakirjaan perustuvaa täytäntöönpanopäätöstä koskevan vastineen, tuomioistuin kumoaa täytäntöönpanomääräyksen osan, jossa täytäntöönpanosta, sen toteuttajasta ja toteutettavista täytäntöönpanotoimista määrätään (eli tuomioistuin ei kumoa maksamismääräystä, vaan antaa myöhemmän ratkaisun maksamismääräyksen kumoamisesta tai voimassapitämisestä). Sen jälkeen tuomioistuin jatkaa menettelyä samaan tapaan kuin siinä tapauksessa, että maksamismääräykseen on esitetty vastine. Jos tuomioistuin ei ole toimivaltainen, se toteaa asian ja siirtää asian toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Näin tehdessään se ottaa huomioon alueellisen toimivallan, jos velkoja on vedonnut siihen täytäntöönpanohakemuksessa tai jos velallinen on vedonnut siihen täytäntöönpanopäätöstä koskevassa vastineessaan. Viralliseen asiakirjaan perustuva täytäntöönpanohakemus, jonka perusteella kumottu täytäntöönpanomääräys on annettu, on käsiteltävä kanteena siviilioikeudellisessa menettelyssä (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 62 §).

1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta

Jos vastaaja ei esitä vastinetta tai hae muutosta, päätöksestä tai velkomismääräyksestä tulee lainvoimainen ja täytäntöönpanokelpoinen.

Jos velallinen ei esitä viralliseen asiakirjaan perustuvaa täytäntöönpanopäätöstä koskevaa vastinetta kahdeksan päivän määräajassa, viralliseen asiakirjaan perustuvasta täytäntöönpanopäätöksestä tulee lainvoimainen ja täytäntöönpanokelpoinen (koskee myös maksamismääräystä) ja velkojan saatavan perimiseksi voidaan alkaa kohdentaa täytäntöönpanotoimia velallisen omaisuuteen, jonka velkoja on hakemuksessa ilmoittanut täytäntöönpanon kohteeksi.

1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?

Kantajan on nimenomaisesti pyydettävä tuomioistuinta antamaan täytäntöönpanomääräys. Tuomioistuimen päätöksestä tulee täytäntöönpanokelpoinen, jos se saa lainvoiman ja jos velvoitteen vapaaehtoisen täyttämisen määräaika on päättynyt (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 19 §:n ensimmäinen momentti).

Ljubljanan paikallistuomioistuin antaa viran puolesta todistuksen täytäntöönpanopäätöksen lainvoimaisuudesta ja täytäntöönpanokelpoisuudesta virallisen asiakirjan perusteella ja lähettää sen velkojalle ja (yhdessä täytäntöönpanopäätöksen kanssa) kaikille täytäntöönpanopäätöksen täytäntöönpanosta vastaaville tahoille (ulosottomies, pankki, työnantaja jne.).

1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?

Velkomismääräys, jota koskevaa vastinetta ei ole esitetty tai jota koskeva vastine on torjuttu tai hylätty, saa lainvoiman eikä siihen voi enää hakea muutosta.

Lainvoimaiseen velkomismääräykseen voi kuitenkin hakea muutosta ylimääräisin muutoksenhakukeinoin.

Viralliseen asiakirjaan perustuvaan lainvoimaiseen täytäntöönpanopäätökseen, joka sisältää maksamismääräyksen, voi hakea muutosta ylimääräisin muutoksenhakukeinoin (uudelleenkäsittely ja muutoksenhaku laillisuuden suojaamiseksi, täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 10 §).

Linkkejä

http://www.pisrs.si/Pis.web/pregledPredpisa?sop=1998-01-2303

http://www.pisrs.si/Pis.web/pregledPredpisa?id=ZAKO1212

http://www.pisrs.si/Pis.web/pregledPredpisa?id=ZAKO320

https://www.uradni-list.si/

http://www.dz-rs.si/wps/portal/Home/deloDZ/zakonodaja/preciscenaBesedilaZakonov

http://www.sodisce.si/

Päivitetty viimeksi: 14/01/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.