Avioero ja asumusero

Liettua
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Millä edellytyksillä avioeron voi saada?

Avioeromenettelyistä säädetään Liettuan siviililain (Civilinis kodeksas) III kirjan ”Perheoikeus” 2 osan IV luvussa.

Sen 3.51 §:ssä vahvistetaan avioeron myöntämisedellytykset silloin kun puolisot hakevat eroa yhteisestä sopimuksesta. Avioliitto voidaan purkaa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  1. avioliiton solmimisesta on kulunut yli vuosi
  2. molemmat puolisot ovat allekirjoittaneet avioerosopimuksen (osituksesta, lasten elatuksesta yms.)
  3. molemmat puolisot ovat täysivaltaisia.

Tässä kohdassa käsitellyissä tapauksissa avioeron saa yksinkertaistetulla menettelyllä.

Siviililain 3.55 §:ssä vahvistetaan avioeron myöntämisedellytykset silloin kun avioeroa hakee vain toinen puolisoista. Avioliitto voidaan purkaa, jos toinen puolisoista jättää hakemuksen kotipaikkakuntansa alioikeudelle (apylinkės teismas) ja jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

  1. puolisot ovat asuneet yli vuoden erillään
  2. toinen puolisoista on avioliiton solmimisen jälkeen julistettu vajaavaltaiseksi tuomioistuimen päätöksellä
  3. toisen puolison olinpaikka on todettu tuntemattomaksi tuomioistuimen päätöksellä
  4. toinen puolisoista suorittaa yli vuoden pituista vankeusrangaistusta suunnittelemattomasta rikoksesta.

Siviililain 3.60 §:ssä säädetään toisen tai molempien puolisoiden syyllisyyteen perustuvasta avioerosta. Avioeroa voi hakea, jos avioliitto on kariutunut toisen puolison syystä. Puolison katsotaan olevan syypää avioliiton kariutumiseen, jos hän on olennaisesti rikkonut aviovelvollisuuksiaan, sellaisina kuin ne on määritelty Liettuan siviililain III kirjassa (Perheoikeus), siten että aviollinen yhteiselämä on käynyt mahdottomaksi.

Avioliiton katsotaan kariutuneen toisen puolison syystä, jos tämä on tuomittu suunnitelmallisesta rikoksesta tai on ollut uskoton tai käyttäytynyt väkivaltaisesti puolisoaan tai muita perheenjäseniä kohtaan tai on hylännyt perheensä eikä ole huolehtinut siitä yli vuoteen.

Vastaaja voi kiistää syyllisyytensä avioeromenettelyssä ja esittää näyttöä, jonka mukaan avioliiton kariutuminen on kantajan syytä. Asiaan liittyvät tosiseikat tutkittuaan tuomioistuin voi julistaa, että kumpikin puoliso on osasyyllinen avioliiton kariutumiseen. Tässä tapauksessa seuraukset ovat samat kuin avioliiton purkautuessa yhteisestä sopimuksesta.

2 Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?

Avioliitto päättyy, kun se puretaan tuomioistuimen päätöksellä tai kun toinen puoliso kuolee. Avioliitto voidaan purkaa puolisoiden yhteisellä suostumuksella, toisen puolison hakemuksesta tai toisen tai kummankin puolison syystä.

3 Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on

Avioliitto katsotaan puretuksi siitä päivästä alkaen, jona avioerotuomio saa lainvoiman. Tuomioistuimen on lähetettävä kopio avioerotuomiosta rekisteröitäväksi paikalliselle väestörekisteritoimistolle kolmen työpäivän kuluessa siitä, kun tuomio on saanut lainvoiman.

3.1 aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esim. sukunimeen)

Avioeron jälkeen puoliso voi säilyttää aviossa saamansa sukunimen tai ottaa aiemman sukunimensä uudelleen käyttöön. Jos avioliitto purkautuu jommankumman puolison syystä, tuomioistuin voi toisen puolison pyynnöstä kieltää syylliseksi katsottua puolisoa säilyttämästä aviossa saamaansa sukunimeä, ellei puolisoilla ole yhteisiä lapsia.

3.2 omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä

Osituksen toteuttamistapa riippuu siitä, sovelletaanko lakisääteistä vai sopimuksenvaraista aviovarallisuusjärjestelmää. Jos avioehtosopimusta ei ole, ositukseen sovelletaan lakisääteistä järjestelmää. Aviovarallisuusjärjestelmistä säädetään siviililain III kirjan 3 osan VI luvussa.

3.3 puolisoiden alaikäisiin lapsiin

Jos jompikumpi puolisoista omistaa aviopuolisoiden yhteisen kodin, tuomioistuin voi vahvistaa toisen puolison oikeuden asua yhteisessä kodissa avioeron jälkeen, jos puolisoiden alaikäiset lapset jäävät asumaan hänen kanssaan. Asumisoikeus on voimassa, kunnes kaikki lapset ovat tulleet täysi-ikäisiksi. Jos puolisoiden yhteinen koti on vuokra-asunto, tuomioistuin voi siirtää vuokraoikeuden puolisolle, jonka luona alaikäiset lapset asuvat tai joka on työkyvytön, ja häätää toisen puolison, jos tämä on määrätty muuttamaan yhteisestä kodista eron yhteydessä.

3.4 toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua?

Kun tuomioistuin antaa päätöksensä avioeroasiassa, se määrää samalla elatusavun maksamisesta avun tarpeessa olevalle entiselle puolisolle, ellei kysymystä elatusavusta ole ratkaistu puolisoiden välillä eron yhteydessä tehdyssä sopimuksessa. Puolisolla ei ole oikeutta elatusapuun, jos hänen varansa tai tulonsa riittävät kattamaan hänen elatuksensa. Puolison oletetaan tarvitsevan elatusapua, jos hän on puolisoiden yhteisen alaikäisen lapsen huoltaja tai jos hän on vanhuuden tai sairauden vuoksi työkyvytön. Jos puoliso ei ole pystynyt hankkimaan ammattipätevyyttä (suorittamaan opintojaan loppuun) avioliiton, perheen yhteisen edun tai lastenhoidon vuoksi, hänellä on oikeus vaatia entistä puolisoaan maksamaan opintojen loppuun suorittamisesta tai uudelleenkoulutuksesta aiheutuvat kustannukset.

Avioeroon syyllisellä puolisolla ei ole oikeutta elatusapuun.

Tuomioistuimen on elatusavusta ja sen määrästä päättäessään otettava huomioon avioliiton kesto, elatusavun tarve, kummankin puolison varat, terveydentila, ikä ja työkyky, se, kuinka todennäköisesti työtön puoliso saa työpaikan, ja muut olennaiset seikat.

Elatusapua pienennetään tai myönnetään ainoastaan väliaikaisesti tai elatusapu evätään seuraavissa tilanteissa:

  1. avioliitto kesti alle vuoden
  2. elatusapuun oikeutettu puoliso on tehnyt rikoksen toista puolisoa tai tämän lähisukulaista vastaan
  3. elatusapuun oikeutettu puoliso on taloudellisissa vaikeuksissa omasta syystään
  4. elatusapua vaativa puoliso ei osallistunut yhteisen omaisuuden kartuttamiseen tai vahingoitti tahallaan puolisonsa tai perheen etua avioliiton aikana.

Tuomioistuin voi edellyttää, että henkilö, joka on määrätty maksamaan entiselle puolisolleen elatusapua, antaa riittävän vakuuden velvoitteensa suorittamisesta. Elatusapu voidaan määrätä maksettavaksi kertasuorituksena, säännöllisinä kuukausierinä tai omaisuuden siirrolla.

Jos avioeroa on haettu puolison vammautumisen perusteella, hakijan on maksettava vammautuneen puolison kuntoutuksesta ja hoidosta, ellei niitä korvata valtion sosiaaliturvajärjestelmästä.

Elatusvelvollisen omaisuus voidaan asettaa takavarikkoon elatusapupäätöksen perusteella. Jos elatusvelvollinen laiminlyö maksuvelvollisuutensa, hänen omaisuuttansa voidaan käyttää elatusapumaksujen suorittamiseen lakisääteisellä menettelyllä.

Jos elatusvelvollinen kuolee, velvollisuus siirtyy hänen perillisilleen siinä määrin kuin kuolinpesän varat riittävät, riippumatta siitä, ovatko perilliset vastaanottaneet perinnön.

Jos elatusapua saava puoliso kuolee tai solmii uuden avioliiton, elatusapuvelvollisuus raukeaa. Edellisessä tapauksessa oikeus vaatia elatusrästien tai takautuvan elatusavun maksamista siirtyy elatusvelkojan perillisille. Jos uusi avioliitto purkautuu, entinen puoliso voi hakea uudelleen elatusapua edellyttäen, että hänen huollettavanaan tai hoidettavanaan on edellisestä avioliitosta syntynyt lapsi. Kaikissa muissa tapauksissa myöhemmän puolison velvollisuus maksaa elatusapua on etusijalla aikaisemman puolison elatusapuvelvollisuuteen nähden.

4 Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?

Sen jälkeen kun tuomioistuin on antanut asumuseropäätöksen, puolisot eivät enää asu yhdessä, mutta heidän muut oikeutensa ja velvollisuutensa pysyvät muuttumattomina. Asumusero voi olla ensiaskel kohti avioeroa. Se ei kuitenkaan estä puolisoita aloittamasta yhteiselämää uudelleen. Toisin kuin avioeron jälkeen, asumuserossa olevat puolisot eivät saa mennä uudelleen naimisiin, koska he eivät ole eronneet virallisesti.

5 Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?

Toinen puoliso voi hakea tuomioistuimelta asumuseroa tietyissä olosuhteissa, jotka eivät välttämättä johdu toisesta puolisosta mutta joiden vuoksi puolisoiden yhteiselämä on muuttunut sietämättömäksi tai mahdottomaksi tai voisi vakavasti vahingoittaa puolisoiden alaikäisten lasten etua tai puolisot eivät enää halua asua yhdessä. Puolisot voivat yhdessä hakea tuomioistuimelta asumuseroa sillä edellytyksellä, että he ovat allekirjoittaneet erillisen sopimuksen, jossa määrätään alaikäisten lasten asumisjärjestelyistä, elatuksesta ja koulutuksesta sekä puolisoiden omaisuuden jakamisesta ja keskinäisestä elatuksesta.

6 Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on?

Asumusero ei vaikuta puolisoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin yhteisten alaikäisten lasten suhteen. Puolisot vain asuvat erillään. Tuomioistuin antaa asumuseropäätöksen yhteydessä aina myös omaisuuden jakamista koskevan päätöksen, ellei tästä ole sovittu puolisoiden välisessä avioehtosopimuksessa. Asumuseron varallisuusoikeudelliset seuraukset tulevat voimaan heti asian käsittelyn alkaessa.

Ellei toista puolisoista katsota syylliseksi eroon, kumpi tahansa puoliso voi pyytää tuomioistuinta määräämään, että asumuseron varallisuusoikeudelliset vaikutukset puolisoiden omaisuuteen ovat voimassa takautuvasti siitä päivästä, jona puolisoiden yhteiselämä tosiasiallisesti päättyi. Jos jompikumpi puoliso kuolee asumuseropäätöksen antamisen jälkeen, eloonjäänyt puoliso säilyttää kaikki hänelle lain mukaan kuuluvat oikeudet, ellei tuomioistuin ole todennut häntä syylliseksi eroon. Samaa sääntöä sovelletaan, kun tuomioistuin myöntää asumuseron puolisoiden yhteisestä hakemuksesta, ellei puolisoiden välisessä asumuserosopimuksessa toisin määrätä. Eloonjäänyt puoliso ei kuitenkaan voi periä edesmenneen puolisonsa omaisuutta.

Tuomioistuin voi määrätä asumuseropäätöksen antamisen yhteydessä, että eroon syyllinen puoliso maksaa toiselle puolisolle elatusapua, jos tämä on avun tarpeessa, ellei kysymystä elatusavusta ole ratkaistu puolisoiden välisessä asumuserosopimuksessa.

Asumusero päättyy, jos puolisot aloittavat yhteiselämän uudelleen ja siten vahvistavat aikovansa elää pysyvästi yhdessä. Asumusero päättyy myös, jos tuomioistuin antaa päätöksen, jossa se hyväksyy asumuseron päättymistä koskevan puolisoiden yhteisen hakemuksen ja kumoaa aiemman asumuseropäätöksensä. Kun puolisot aloittavat yhteiselämän uudelleen, heidän omaisuutensa pysyy erillisenä, kunnes he valitsevat toisen aviovarallisuusjärjestelmän tekemällä uuden avioehtosopimuksen.

Asumuseron päättymisellä on oikeusvaikutuksia kolmansiin vain siinä tapauksessa, että puolisot tekevät uuden avioehtosopimuksen ja rekisteröivät sen siviililain 3.103 §:ssä säädetyllä menettelyllä.

Jos puolisot ovat olleet asumuserossa yli vuoden ajan tuomioistuimen päätöksen voimaantulosta, kumpi tahansa puoliso voi hakea avioeroa.

7 Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa?

Avioliiton voi mitätöidä ainoastaan tuomioistuin. Avioliitto, jonka tuomioistuin on julistanut mitättömäksi, on mitätön takautuvasti solmimishetkestä alkaen.

Avioliiton mitätöinnin oikeudelliset seuraukset (ks. kohta 9) riippuvat siitä, ovatko puolisot toimineet tai onko ainakin toinen heistä toiminut avioliittoa solmiessaan vilpittömin mielin. Joka tapauksessa laki suojelee mitättömäksi julistetusta avioliitosta syntyneitä lapsia (heidät katsotaan avioliitossa syntyneiksi). Avioliiton mitätöinnin jälkeen osapuolet voivat solmia uuden avioliiton tai rekisteröidä parisuhteen.

8 Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä?

Avioliitto voidaan julistaa mitättömäksi, jos seuraavat avioliiton solmimisen edellytykset eivät ole täyttyneet:

Avioliiton voi solmia vain vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa.

Mies ja nainen voivat solmia avioliiton ainoastaan vapaasta tahdostaan. Uhkailu, pakottaminen, erehdyttäminen ja muu vapaan tahdon puute ovat mitätöintiperusteita.

Voidakseen solmia avioliiton molempien puolisoiden on pitänyt täyttää solmimispäivään mennessä 18 vuotta. Jos alle 18-vuotias haluaa avioitua, tuomioistuin voi hakemuksesta alentaa vähimmäisavioikää enintään kaksi vuotta yksinkertaistetulla menettelyllä. Merkittävä syy ikärajan alentamiselle on raskaus. Tuomioistuin voi sallia raskaana olevan naisen avioitumisen myös ennen 16 vuoden ikää.

Henkilö, joka on julistettu vajaavaltaiseksi lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä, ei saa solmia avioliittoa. Jos käy ilmi, että tuomioistuimessa on pantu vireille kanne, jonka tarkoituksena on suunnitellun avioliiton toisen osapuolen julistaminen vajaavaltaiseksi, avioliiton rekisteröintiä on lykättävä, kunnes tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman.

Henkilö, joka on avioliitossa eikä ole saanut avioeroa laissa säädetyn menettelyn mukaisesti, ei saa solmia uutta avioliittoa.

Vanhemman ja lapsen, adoptiovanhemman ja adoptiolapsen, isovanhemman ja lapsenlapsen, sisarusten tai puolisisarusten, serkusten sekä tädin tai sedän ja veljen tai sisaren lapsen väliset avioliitot ovat kiellettyjä.

Myös lumeavioliitto voidaan mitätöidä. Avioliitto, joka on solmittu pelkästään muodon vuoksi ilman aikomusta perustaa oikeudellista perhesuhdetta, voidaan mitätöidä kumman tahansa puolison tai syyttäjän hakemuksesta.

Avioliitto voidaan mitätöidä, jos toinen puolisoista ei solminut sitä vapaasta tahdostaan. Puoliso voi hakea avioliiton mitätöintiä, jos hän voi todistaa, että hän ei avioliittoa solmittaessa kyennyt ymmärtämään toimintansa seurauksia tai hallitsemaan toimintaansa. Samoin hän voi hakea mitätöintiä, jos hänet on suostuteltu avioliittoon uhkailulla, pakottamisella tai petoksella.

Puoliso voi hakea mitätöintiä myös siinä tapauksessa, että hän on suostunut avioliittoon vakavan virheen seurauksena. Virhe katsotaan vakavaksi, kun toiseen osapuoleen liittyy tosiseikkoja, joiden vuoksi puoliso ei olisi suostunut avioliittoon, jos hän olisi tiennyt niistä. Virheen oletetaan olevan vakava seuraavissa tapauksissa: i) normaali perhe-elämä on mahdotonta toisen osapuolen terveydentilan tai seksuaalisen poikkeavuuden vuoksi tai ii) toinen osapuoli on tehnyt vakavan rikoksen.

9 Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on?

Myöhemmin mitätöidyn avioliiton lapsia pidetään avioliitossa syntyneinä. Jos molemmat puolisot ovat toimineet vilpittömin mielin, toisin sanoen he eivät ole tienneet eivätkä ole voineet tietää avioliiton esteen olemassaolosta, avioliiton oikeudelliset seuraukset (vaikka se olisi julistettu pätemättömäksi) ovat perintöoikeutta lukuun ottamatta samat kuin jos avioliitto olisi ollut pätevä. Tuomioistuimen päätöksessä on esitettävä todisteet siitä, että puolisot ovat toimineet vilpittömin mielin.

Jos vilpitön mieli puuttuu, mitätöinnillä on seuraavat oikeusvaikutukset: Kun toinen puoliso on toiminut vilpittömästi, hänellä on avioliitossa olevan henkilön oikeudet. Kun kumpikin puoliso on toiminut vilpillisesti, mitätöity avioliitto ei anna kummallekaan osapuolelle avioliittoon perustuvia oikeuksia. Kummallakin on oikeus omaan omaisuuteensa, mukaan lukien toiselle annetut lahjat.

Jos vilpittömin mielin toiminut puoliso tarvitsee elatusapua, hänellä on oikeus hakea sitä vilpillisin mielin toimineelta puolisolta enintään kolmen vuoden ajaksi. Elatusavun määrästä päättää tuomioistuin, joka ottaa huomioon kummankin osapuolen taloudellisen tilanteen.

Tuomioistuin voi määrätä elatusavun suorittamisesta kuukausierinä tai kertamaksuna. Jos jommankumman puolison asema muuttuu, puoliso, jonka etua asia koskee, voi hakea tuomioistuimelta elatusmaksujen korottamista, alentamista tai lopettamista. Määräys maksaa elatusapua vilpittömin mielin toimineelle puolisolle raukeaa ilman eri toimenpiteitä, kun kolmen vuoden elatusapukausi päättyy tai jos elatusavun saaja solmii uuden avioliiton.

10 Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?

Liettuassa ei ole lainsäädäntöä vaihtoehtoisista keinoista avioeroon liittyvien oikeusriitojen ratkaisemiseksi, joten ne voidaan ratkaista ainoastaan tuomioistuimessa.

11 Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Puolisoiden yhteisestä sopimuksesta tehtävä avioerohakemus on jätettävä jommankumman puolison asuinpaikkakunnan alioikeuteen. Hakemuksessa on ilmoitettava avioeron perusteet ja se, miten hakija aikoo täyttää velvollisuutensa toista puolisoa ja heidän alaikäisiä lapsiaan kohtaan. Lisäksi hakemuksessa on annettava muut siviiliprosessilain (Civilinio proceso kodeksas) 384 §:ssä edellytetyt tiedot.

Toisen puolison yksin tekemä avioerohakemus on jätettävä hakijan asuinpaikkakunnan alioikeuteen.

Toisen puolison syyllisyyteen perustuva avioerohakemus on jätettävä vastaajan asuinpaikkakunnan alioikeuteen. Jos hakijan luona asuu alaikäisiä lapsia, hakemus voidaan tehdä edellisestä poiketen myös hakijan asuinpaikkakunnan alioikeuteen.

Avioliiton mitätöintiä koskeva hakemus on tehtävä vastaajien tai toisen vastaajan asuinpaikkakunnan tuomioistuimeen.

Asumuserohakemusta käsittelee vastaajan asuinpaikan tuomioistuin.

12 Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?

Maksuttoman oikeusavun antamisesta vähävaraisille hakijoille säädetään valtion takaamaa oikeusapua koskevassa laissa (Lietuvos Respublikos Valstybės garantuojamos teisinės pagalbos įstatymas). Oikeusapua myönnetään myös perheoikeudellisissa asioissa.

13 Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta?

Voi. Avioeroa tai avioliiton mitätöintiä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa muutoksenhakumenettelyitä koskevien yleisten säännösten mukaisesti.

14 Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan tässä jäsenvaltiossa?

Toisessa jäsenvaltiossa tehty avioero-, asumusero- tai mitätöintipäätös tunnustetaan Liettuassa neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 säännösten mukaisesti. Jäsenvaltiossa annettu tuomio tunnustetaan asetuksen mukaan muissa jäsenvaltioissa ilman eri menettelyä.

15 Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista tässä jäsenvaltiossa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Asianosainen voi vastustaa toisessa jäsenvaltiossa tehdyn avioero-, asumusero- tai mitätöintipäätöksen tunnustamista neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 mukaisesti.

Asetuksen 21 artiklan mukaisesti asianosainen voi myös pyytää alioikeudelta päätöstä, jonka mukaan toisessa jäsenvaltiossa annettua päätöstä ei tunnusteta Liettuassa.

Henkilö, jonka osalta päätöksen tunnustamista haetaan, voi vastustaa sen tunnustamista Liettuassa myös siinä tapauksessa, että tunnustamismenettely on jo käynnissä tai että alioikeus on jo päättänyt tunnustaa päätöksen. Vastaaja voi vastustaa päätöksen tunnustamista Liettuassa valittamalla alioikeuden tunnustamispäätöksestä. Asetuksen 33 artiklan mukaisesti alioikeuden tuomioon toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen tunnustamisesta voidaan hakea muutosta aluetuomioistuimessa (apygardos teismas).

Vastaaja voi vastustaa toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen tunnustamista asetuksen 22 artiklassa tarkoitetuilla perusteilla.

16 Mitä lakia sovelletaan avioeroasiassa silloin kun puolisot eivät asu tässä jäsenvaltiossa tai ovat eri maiden kansalaisia?

Asumuseroon ja avioeroon sovelletaan puolisoiden vakituisen asuinpaikan lakia. Jos puolisoilla on eri asuinpaikka, sovelletaan sen maan lakia, jossa heillä oli viimeksi yhteinen vakituinen asuinpaikka tai, jos tämä ei ole mahdollista, sen maan lakia, jossa asiaa käsittelevä tuomioistuin sijaitsee. Jos puolisot ovat saman maan kansalaisia ja jos tämän maan laki ei salli avioeroa tai asettaa sille erityisehtoja, avioero voidaan myöntää Liettuan lakien mukaisesti, jos toinen puolisoista on myös Liettuan kansalainen tai asuu vakituisesti Liettuassa.

 

Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.

Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.

Your-Europe

Päivitetty viimeksi: 17/12/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.