Tämän sivun alkukielistä versiota puola on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: englanti.
Swipe to change

Tuomioistuinratkaisun täytäntöönpano

Puola
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanoa koskevat säännöt on vahvistettu 17. marraskuuta 1964 annetussa Puolan siviiliprosessilaissa (Kodeks postępowania cywilnego, Puolan säädöskokoelma 2021.0.1805).

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan niitä laissa säädettyjä pakkokeinoja, joiden avulla toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat periä velallisen velan velkojalle täytäntöönpanoasiakirjan nojalla. Täytäntöönpanomenettely alkaa, kun täytäntöönpanohakemus jätetään.

Täytäntöönpanoasiakirja toimii täytäntöönpanoperusteena. Yleensä täytäntöönpanoasiakirja on täytäntöönpanomääräys, jossa on täytäntöönpanokelpoisuutta koskeva lauseke (siviiliprosessilain 776 §).Täytäntöönpanolauseketta ei edellytetä, kun kyseessä ovat eräät EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten tuomiot tai näistä valtioista peräisin olevat sovintoratkaisut ja viralliset asiakirjat, joista säädetään siviiliprosessilain 1153(14) §:ssä. Jos nämä tuomiot, sovintoratkaisut ja viralliset asiakirjat täyttävät edellä esitetyt ehdot, ne muodostavat täytäntöönpanoasiakirjan, jonka perusteella velkoja voi tehdä hakemuksen suoraan täytäntöönpanoviranomaiselle.

Täytäntöönpanomenettelyihin osallistuu kahdentyyppisiä viranomaisia:

  • lainkäyttöelimet – menettelyissä, joilla täytäntöönpanomääräykseen sisällytetään täytäntöönpanokelpoisuutta koskeva lauseke (oikeuden puheenjohtaja, alioikeus (sąd rejonowy), aluetuomioistuin (sąd okręgowy) ja muutoksenhakutuomioistuin (sąd apelacyjny)).
  • täytäntöönpanoviranomaiset – kyseeseen tulevissa täytäntöönpanomenettelyissä nämä ovat alioikeudet ja ulosottomiehet (komornik) (siviiliprosessilain 758 §).

Sekä täytäntöönpanokelpoisuuden toteamista koskevan menettelyn että täytäntöönpanomenettelyn osapuolina ovat velkoja ja velallinen.

Puolan lainsäädännössä erotetaan toisistaan seuraavat täytäntöönpanomenettelyn tyypit:

Rahasaatavien täytäntöönpano seuraavien omaisuuserien avulla:

  • irtain omaisuus
  • ansiotulot
  • pankkitilit
  • muut saatavat
  • muut omistusoikeuteen sisältyvät oikeudet
  • kiinteä omaisuus
  • alukset.

Muiden kuin rahasaatavien täytäntöönpano seuraavien toimien avulla:

  • konkurssipesän hallinto
  • yrityksen tai tilan myynti
  • elatusapumaksut. Tuomioistuin sisällyttää täytäntöönpanoasiakirjaan viran puolesta täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan lausekkeen. Tällaisissa tapauksissa täytäntöönpanoasiakirja toimitetaan velkojalle viran puolesta. Asioissa, joissa määrätään elatusapumaksuja, täytäntöönpanomenettely voidaan aloittaa viran puolesta asian käsitelleen ensimmäisen asteen tuomioistuimen pyynnöstä. Pyyntö jätetään toimivaltaiselle täytäntöönpanoviranomaiselle. Ulosottomies selvittää velallisen tulot, varallisuuden ja asuinpaikan viran puolesta. Jos tämä ei onnistu, poliisi toteuttaa ulosottomiehen pyynnöstä tarvittavat toimet velallisen asuinpaikan ja työsuhteen selvittämiseksi. Tämä selvitys on suoritettava määräajoin enintään 6 kuukauden välein. Jos velallisen tuloja tai varallisuutta ei onnistuta selvittämään tällä tavoin, ulosottomies pyytää tuomioistuinta määräämään velallisen ilmoittamaan varallisuutensa. Jos velallisen maksut ovat myöhässä yli kuusi kuukautta, ulosottomies tekee viran puolesta hakemuksen kansalliselle tuomioistuinrekisterille (Krajowy Rejestr Sądowy) velallisen kirjaamisesta maksukyvyttömien velallisten luetteloon. Täytäntöönpanotoimen tehottomuus ei ole peruste menettelyn keskeyttämiselle.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Siviiliprosessilain 758 §:n nojalla täytäntöönpanoon liittyvät asiat kuuluvat alioikeuksien ja niiden yhteydessä toimivien ulosottomiesten toimivaltaan.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Siviiliprosessilain 803 §:n nojalla täytäntöönpanoasiakirja muodostaa perusteen koko saatavan ulosmittaukselle velallisen kaiken tyyppisestä omaisuudesta, ellei täytäntöönpanoasiakirjassa toisin määrätä. Täytäntöönpanoviranomaisella ei ole valtuuksia tutkia velvoitetta koskevan täytäntöönpanoasiakirjan pätevyyttä ja sovellettavuutta.

Periaatteessa täytäntöönpanoasiakirja on asiakirja, joka on varustettu täytäntöönpanolausekkeella.

Siviiliprosessilain 777 §:n nojalla täytäntöönpanoasiakirjoja ovat seuraavat:

  1. lainvoimainen tai välittömästi täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen päätös ja tuomioistuimessa tehty sovinto
  2. tuomioistuinlakimiehen (referendarz sądowy) antama lainvoimainen tai välittömästi täytäntöönpanokelpoinen päätös
  3. muut tuomioistuimen tuomiot, sovintosopimukset ja oikeudelliset asiakirjat, jotka on pantava täytäntöön oikeudellisen (eli tuomioistuimessa toteutettavan) täytäntöönpanomenettelyn mukaisesti
  4. notaarin vahvistama asiakirja, jossa velallinen hyväksyy täytäntöönpanotoimen, johon sisältyy velvoite maksaa tietty rahasumma tai luovuttaa asiakirjassa ilmoitettu määrä tietyn tyyppisiä esineitä tai tietyt erikseen nimetyt esineet, jos asiakirjassa asetetaan määräaika, johon mennessä velvoite on täytettävä tai yksilöidään täytäntöönpanon toimittamisen edellytys
  5. notaarin vahvistama asiakirja, jossa velallinen hyväksyy täytäntöönpanotoimen, johon sisältyy velvoite maksaa asiakirjassa tai indeksointilausekkeella määritelty rahasumma, jos asiakirjassa yksilöidään tämän velvoitteen noudattamisen edellytys ja määräaika, johon mennessä velkoja voi hakea täytäntöönpanolausekkeen sisällyttämistä asiakirjaan
  6. edellä 4 tai 5 kohdassa määritelty notaarin vahvistama asiakirja, jonka mukaan velallinen, joka ei itse ole velallinen ja jonka omaisuuden, saatavan tai oikeuden vakuutena on kiinnitys tai pantti, on hyväksynyt kiinnitettyyn tai pantattuun omaisuuteen kohdistuvan täytäntöönpanotoimen vakuusvelkojan rahasaatavan maksamiseksi.

Velallisen ilmoitus täytäntöönpanon hyväksymisestä voidaan tehdä myös erillisellä notaarin vahvistamalla asiakirjalla.

Täytäntöönpanoasiakirjaksi kelpaavat vain lainvoimaiset tuomioistuimen päätökset, joihin sisältyy täytäntöönpanolauseke tai jotka ovat välittömästi täytäntöönpanokelpoisia (viran puolesta tai jommankumman menettelyn osapuolen tekemästä pyynnöstä annetun välitöntä täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan määräyksen nojalla). Notaarin vahvistama asiakirja katsotaan täytäntöönpanoasiakirjaksi, jos se täyttää siviiliprosessilaissa ja notariaatteja koskevissa säännöissä esitetyt vaatimukset.

Muita täytäntöönpanoasiakirjoja ovat muun muassa: ote konkurssimenettelyyn liittyvästä saatavien luettelosta; oikeudellisesti pätevä pankkisopimus; suunnitelma ulosmittauksella saatujen rahasummien jaosta; pankkilain mukainen pankin antama täytäntöönpanoasiakirja, mutta vasta kun tuomioistuin on sisällyttänyt siihen täytäntöönpanolausekkeen; ulkomaisten tuomioistuinten tuomiot tai niiden vahvistamat sovintoratkaisut, kun puolalainen tuomioistuin on vahvistanut niiden täytäntöönpanokelpoisuuden. Ulkomaisten tuomioistuinten siviilioikeudellisissa asioissa antamat tuomiot, jotka on pantava täytäntöön oikeudellisen täytäntöönpanomenettelyn mukaisesti, katsotaan täytäntöönpanoasiakirjoiksi, kun puolalainen tuomioistuin on vahvistanut niiden täytäntöönpanokelpoisuuden. Tuomio todetaan täytäntöönpanokelpoiseksi, jos se on täytäntöönpanokelpoinen siinä valtiossa, jossa se on annettu, eikä siviiliprosessilain 1146 §:n 1 ja 2 momentissa määriteltyjä esteitä ole.

3.1 Menettely

Täytäntöönpanoasiakirja toimii täytäntöönpanon aloittamisen perusteena. Asian käsittelevä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin sisällyttää täytäntöönpanolausekkeen tuomioistuimen antamiin täytäntöönpanoasiakirjoihin (siviiliprosessilain 781 §:n 1 momentti).

Tuomioistuin käsittelee täytäntöönpanolausekkeen sisällyttämistä koskevat hakemukset viipymättä ja enintään kolmen päivän kuluessa siitä kun hakemus on jätetty toimivaltaiselle elimelle (siviiliprosessilain 781§:n 1 momentti). Täytäntöönpanolauseke sisällytetään asiakirjoihin viran puolesta menettelyissä, jotka on aloitettu tai olisi voitu aloittaa viran puolesta. Tuomioistuin sisällyttää täytäntöönpanolausekkeen viran puolesta sähköisesti suoritetuissa ulosottomenettelyissä annettuihin maksumääräyksiin sen jälkeen, kun niistä on tullut lainvoimaisia (siviiliprosessilain 782 §).

Täytäntöönpanotoimi voidaan yleensä aloittaa pyynnöstä. Menettelyissä, jotka voidaan aloittaa viran puolesta, täytäntöönpanomenettely voidaan aloittaa viran puolesta pyynnöllä, jonka asiaa käsittelevä ensimmäisen asteen tuomioistuin toimittaa toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai ulosottomiehelle (siviiliprosessilain 796 §:n 1 momentti).

Velkoja voi jättää hakemuksen täytäntöönpanomenettelyn aloittamisesta toimivaltaiselle alioikeudelle tai sen yhteydessä toimivalle ulosottomiehelle. Täytäntöönpanon aloittamista voivat pyytää myös muut toimivaltaiset viranomaiset (tuomioistuin tai yleinen syyttäjä, kun asia koskee sakkojen ja rahamääräisten seuraamusten, tuomioistuinmaksujen tai valtion kassaan suoritettavien käsittelymaksujen täytäntöönpanoa).

Täytäntöönpanomenettelyn aloittamista koskevat hakemukset on yleensä tehtävä kirjallisesti. Niihin on liitettävä täytäntöönpanoasiakirja.

Perittävistä maksuista säädetään tuomioistuinten yhteydessä toimivista ulosotto- ja haastemiehistä ja täytäntöönpanosta 29. elokuuta 1997 annetussa laissa (Ustawa o komornikach sądowych i egzekucji, Puolan säädöskokoelma 133, kohta 882, sellaisena kuin se on muutettuna). Kyseisen lain 43 §:n mukaan ulosottomies perii täytäntöönpanomaksun tuomioistuinten määräysten täytäntöönpanosta ja muiden laissa määritettyjen toimien suorittamisesta.

Täytäntöönpanosta peritään seuraavat maksut:

  1. Rahamääräistä saatavaa koskevan maksumääräyksen tai eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen täytäntöönpanosta ulosottomiehelle suoritettava maksu on 2 prosenttia sen vaateen arvosta, johon toimet kohdistuvat, mutta vähintään 3 prosenttia keskimääräisestä kuukausipalkasta ja enintään viisi kertaa tämän palkan määrä. Velkoja suorittaa maksun jättäessään maksumääräyksen tai eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen. Jos maksua ei suoriteta hakemuksen jättämisen yhteydessä, ulosottomies kehottaa velkojaa maksamaan maksun 7 päivän kuluessa. Ulosottomies ei pane maksumääräystä tai eurooppalaista tilivarojen turvaamismääräystä täytäntöön ennen kuin maksu on suoritettu.
  2. Rahasaatavien täytäntöönpanosta ulosottomies perii velalliselta maksun, joka on 15 prosenttia täytäntöön pantavan vaateen arvosta, mutta vähintään 1/10 keskimääräisestä kuukausipalkasta ja enintään 30 kertaa tämän palkan määrä. Jos vaade kuitenkin pannaan täytäntöön pankkitilien, palkan, sosiaaliturvaetuuksien tai työllisyyden edistämistä ja työmarkkinalaitoksia sääntelevien säännösten nojalla suoritettavien maksujen, työttömyysetuuden, tulospalkan, apurahojen tai koulutusavustusten avulla, ulosottomies perii velalliselta maksun, joka on 8 prosenttia täytäntöön pantavan vaateen arvosta, mutta vähintään 1/20 keskimääräisestä kuukausipalkasta ja enintään 10 kertaa tämän palkan määrä.
  3. Sellaisten rahasaatavien täytäntöönpanosta, jotka aiheutuvat täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämisestä velkojan pyynnöstä siviiliprosessilain 824 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella, ulosottomies perii velalliselta maksun, joka on 5 prosenttia maksamattoman saatavan arvosta, mutta vähintään 1/10 keskimääräisestä kuukausipalkasta ja enintään 10 kertaa tämän palkan määrä. Jos täytäntöönpanomenettely kuitenkin keskeytetään velkojan pyynnöstä ennen kuin täytäntöönpanomenettely on annettu tiedoksi velalliselle, ulosottomies perii velalliselta maksun, joka on 1/10 keskimääräisestä kuukausipalkasta.
  4. Muiden kuin rahasaatavien ja muiden kuin rahamääräisiä vaatimuksia koskevien turvaamistoimien täytäntöönpanosta velkojan on suoritettava hakemuksen jättämisen yhteydessä maksu, joka on 10 prosenttia keskimääräisestä kuukausipalkasta. Lisäksi seuraavista toimista peritään kiinteämääräinen maksu, joka on 20 prosenttia keskimääräisestä kuukausipalkasta: kiinteistön haltuunotto ja sen irtaimen omaisuuden poisvienti; liike- ja teollisuusyritysten on maksettava maksu kustakin yrityksen toimitiloihin kuuluvasta huoneesta; kiinteistön tai yrityksen pesänhoitajan nimittäminen ja valvojan nimittäminen kiinteistölle; irtaimiston tai henkilöiden häätö tiloista: tästä peritään erillinen maksu kutakin huonetta kohti; omaisuuden takavarikointi.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanon käynnistyminen edellyttää velkojan jättämää hakemusta, johon on liitetty täytäntöönpanoasiakirja. Hakemuksessa on nimettävä velallinen ja määriteltävä, miten täytäntöönpano suoritetaan yksilöimällä omistusoikeudet, joihin täytäntöönpano kohdistuu. Kiinteistöihin liittyvien saatavien täytäntöönpanoa varten on ilmoitettava myös kiinteistörekisteritiedot. Jos täytäntöönpano kohdistuu irtaimeen omaisuuteen, jokaista irtainta omaisuusesinettä ei tarvitse yksilöidä tarkasti, sillä täytäntöönpano kohdistuu periaatteessa velallisen koko irtaimeen omaisuuteen.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpano voi kohdistua kaikkiin velallisen omaisuuteen kuuluviin esineisiin tai tarvikkeisiin, kuten irtaimeen tai kiinteään omaisuuteen, ansiotuloihin, pankkitileihin, kiinteän omaisuuden osaan, aluksiin ja velallisen muihin saataviin ja omistusoikeuteen sisältyviin oikeuksiin.

Siviiliprosessilain 829–831 §:ssä säädetään tiettyjä rajoituksia sen suhteen, minkä tyyppisiin esineisiin täytäntöönpano voi kohdistua. Näiden säännösten nojalla täytäntöönpano ei voi kohdistua seuraaviin: velalliselle ja hänen huollettavanaan oleville perheenjäsenille kuuluvat välttämättömät kotitaloustavarat, vuoteet, liinavaatteet ja pitovaatteet sekä vaatteet, jotka ovat tarpeen viranhoitoa tai työtehtäviä varten; elintarvikkeet ja lämmityspolttoaine velallisen ja hänen perheensä tarpeisiin yhden kuukauden ajaksi; velallisen ansiotyössä tarvitsemat työkalut ja muut välineet sekä raaka-aineet yhden viikon tuotantoa varten, moottoriajoneuvoja lukuun ottamatta.

Siviiliprosessilain lisäksi on myös muita kansallisia sääntöjä, joissa määritellään täytäntöönpanosta vapautetut saatavat ja tällaisen vapautuksen soveltamisen laajuus (esimerkiksi työlaissa (Kodeks pracy) määritellään, missä määrin ansiotuloja voidaan ulosmitata).

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Täytäntöönpanoasiakirja muodostaa perusteen koko saatavan ulosmittaukselle velallisen kaikesta omaisuudesta, ellei toisin määrätä.

Velallisella on oikeus vallita omaisuuttaan, ellei tuomioistuin ole evännyt tätä oikeutta.

Irtainta omaisuutta koskevan täytäntöönpanotoimen aloittamisen yhteydessä ulosottomies ulosmittaa kyseisen omaisuuden ja laatii ulosmittauspöytäkirjan. Kiinteän omaisuuden vallinta ulosmittauksen jälkeen ei vaikuta menettelyn myöhempään kulkuun, kun taas ulosmitattua kiinteää omaisuutta koskeva täytäntöönpanomenettely voi kohdistua myös tällaisen omaisuuden ostajaan. Ulosottomies voi kuitenkin painavista syistä missä tahansa menettelyn vaiheessa asettaa ulosmitatun irtaimen omaisuuden kolmannen henkilön, esimerkiksi velkojan, valvontaan.

Kiinteään omaisuuteen kohdistuvan täytäntöönpanotoimen yhteydessä ulosottomies kehottaa ensin velallista maksamaan velkansa kahden viikon kuluessa. Jos näin ei tapahdu, ulosottomies suorittaa omaisuuden luetteloinnin ja arvioinnin. Kiinteään omaisuuteen kohdistuvan täytäntöönpanotoimen yhteydessä ulosottomies kehottaa ensin velallista maksamaan velkansa kahden viikon kuluessa. Jos näin ei tapahdu, ulosottomies suorittaa omaisuuden luetteloinnin ja arvioinnin. Ulosmittauksen jälkeen tapahtuva kiinteän omaisuuden vallinta ei vaikuta menettelyn myöhempään kulkuun. Ostaja voi osallistua menettelyyn velallisena.

Jos velallista on kielletty toteuttamasta tiettyjä toimia tai estämästä velkojan toimia eikä hän noudata tätä velvollisuutta, tuomioistuin voi määrätä hänelle velkojan hakemuksesta sakon. Jos velallinen ei maksa sakkoa, se muunnetaan vapausrangaistukseksi.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Siviiliprosessilaissa ei aseteta täytäntöönpanohakemuksille aikarajoja. Puolan lainsäädännön mukaan tuomioistuimen tai muun tällaisia asioita käsittelemään nimetyn elimen lainvoimaisella tuomiolla tai välitystuomioistuimen tuomiolla vahvistetut saatavat tai tuomioistuimessa tai välitystuomioistuimessa tehdyn tai sovittelijan avulla tehdyn ja tuomioistuimen vahvistaman sovinnon perusteella vahvistetut saatavat vanhentuvat kuuden vuoden kuluttua, vaikka tällaisten saatavien vanhentumisaika olisi lyhyempi (siviililain (Kodeks cywilny) 125 §:n 1 momentti). Jos näin vahvistettu saatava koskee ajallisesti rajoitettuja velvoitteita, kaikkiin myöhempiin saataviin sovelletaan kolmen vuoden vanhentumisaikaa.

Toimivaltainen viranomainen tutkii, täyttääkö täytäntöönpanohakemus muodolliset vaatimukset ja hyväksyttävyyskriteerit. Asetettujen vaatimusten noudattamatta jättäminen saattaa johtaa hakemuksen hylkäämiseen tai täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämiseen.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Menettelyn osapuolet voivat hakea muutosta täytäntöönpanolausekkeen sisällyttämistä koskevaan tuomioistuimen päätökseen.

Täytäntöönpanomenettelyssä on käytettävissä seuraavat oikeussuojakeinot:

  • valitus ulosottomiehen toteuttamista toimista (tehdään alioikeuteen, voi koskea myös ulosottomiehen laiminlyöntejä. Valituksen voi tehdä menettelyn osapuoli tai henkilö, jonka oikeuksia ulosottomiehen toimi tai laiminlyönti on loukannut tai vaarantanut. Valitus on tehtävä viikon kuluessa päivästä, jona toimi toteutettiin tai osapuoli tai henkilö sai tietää laiminlyönnistä).
  • valitus täytäntöönpanolausekkeen sisällyttämistä koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 795 § – määräaika valituksen tekemiselle lasketaan velkojan osalta päivästä, jona täytäntöönpanoasiakirja tai täytäntöönpanon epäävä päätös annettiin, ja velallisen osalta päivästä, jona täytäntöönpanomenettelyn aloittaminen annettiin tiedoksi)
  • valitus tuomioistuimen päätöksestä, jolla eurooppalainen maksamismääräys julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi (siviiliprosessilain 795(5) §)
  • valitus tuomioistuimen päätöksestä, jos käynnissä on samanaikaisesti hallinnollinen ja oikeudellinen täytäntöönpano
  • valitus menettelyn keskeyttämistä tai peruuttamista koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 828 §)
  • valitus täytäntöönpanon rajoittamista koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 839 §)
  • täytäntöönpanon rajoittamista koskeva tuomioistuimen päätös ja valitus tästä päätöksestä (siviiliprosessilain 839 §)
  • velallisen kanne täytäntöönpanotoimien riitauttamiseksi (siviiliprosessilain 840–843 §)
  • valitus tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee täytäntöönpanotoimien kohteena olevan omaisuuden valvontaan liittyvää korvausta (siviiliprosessilain 859 §)
  • valitus tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee kiinteän omaisuuden luettelointia ja arviointia ulosmittauksen yhteydessä
  • suullinen valitus valvontaelimelle ulosottomiehen toimista omaisuuden huutokaupan yhteydessä (siviiliprosessilain 986 §)
  • valitus tarjouksen hyväksymistä koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 997 §)
  • valitukset ulosmittauksen avulla saatujen varojen jakamista koskevasta suunnitelmasta (tehtävä kahden viikon kuluessa suunnitelman tiedoksi antamisesta ulosmittauspäätöksen tehneelle täytäntöönpanoviranomaiselle) (siviiliprosessilain 998 §)
  • valitus tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee varojen jakamista koskevan suunnitelman riitauttamista (siviiliprosessilain 1028 §)
  • valitus tuomioistuimen päätöksestä, jolla velkojaa kehotetaan täyttämään velvoitteensa valitus tuomioistuimen päätöksestä, jolla tietty omaisuus suljetaan täytäntöönpanomenettelyn ulkopuolelle, kun menettelyn yhtenä osapuolena on valtio (siviiliprosessilain 1061 §:n 2 momentti).

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Siviiliprosessilain 829 §:n nojalla täytäntöönpanosta on vapautettu seuraava omaisuus:

  1. velalliselle ja hänen huollettavanaan oleville perheenjäsenille kuuluvat välttämättömät kotitaloustavarat, vuoteet, liinavaatteet ja pitovaatteet sekä vaatteet, jotka ovat tarpeen viranhoitoa tai työtehtäviä varten;
  2. elintarvikkeet ja lämmityspolttoaine velallisen ja hänen huollettavanaan olevien perheenjäsenten tarpeisiin yhden kuukauden ajaksi;
  3. yksi lehmä, kaksi vuohta tai kolme lammasta, jotka ovat välttämättömiä velallisen ja hänen huollettavanaan olevien perheenjäsenten toimeentuloa varten, sekä riittävästi rehua ja kuivikkeita seuraavaan satoon asti;
  4. velallisen ansiotyössä tarvitsemat työkalut ja muut välineet sekä raaka-aineet yhden viikon tuotantoa varten, moottoriajoneuvoja lukuun ottamatta;
  5. mikäli velallinen saa säännöllisesti kiinteää palkkaa, se rahasumma, joka vastaa täytäntöönpanosta vapautettua palkan osaa seuraavaan maksupäivään asti, ja mikäli velallinen ei saa kiinteää palkkaa, rahasumma, joka tarvitaan velallisen ja hänen perheensä ylläpitoon kahden viikon ajan;
  6. opiskelutarvikkeet, henkilökohtaiset paperit, ansiomerkit ja uskonnonharjoittamisessa käytettävät esineet sekä jokapäiväiset käyttöesineet, jotka voidaan myydä vain niiden arvoa selvästi alempaan hintaan, mutta joilla on velallisen kannalta merkittävä käyttöarvo;
  7. rahavarat, jotka on talletettu maidon ja maitotuotteiden markkinajärjestelystä 20. huhtikuuta 2004 annetun lain (Ustawa o organizacji rynku mleka i przetworów mlecznych) (Puolan säädöskokoelma 2013, kohdat 50 ja 1272) 36 §:n 4a momentin 25 alamomentissa tarkoitetulle tilille;
  8. lääkkeet, joista säädetään 6. syyskuuta 2001 annetussa laissa (Prawo farmaceutyczne) (Puolan säädöskokoelma 2008, nro 45, kohta 271, sellaisena kuin se on muutettuna muutoksella 26) ja jotka lääketieteellisestä toiminnasta annetuissa säännöksissä tarkoitettu terveydenhuoltoyksikkö tarvitsee toimiakseen asianmukaisesti kolmen kuukauden ajan, sekä tällaisen yksikön toiminnan kannalta välttämättömät lääkinnälliset laitteet, joista säädetään lääkinnällisistä laitteista 20. toukokuuta 2010 annetussa laissa (Ustawa o wyrobach medycznych) (Puolan säädöskokoelma Nro 107, kohta 679; 2011/102, kohta 586; ja 2011/113, kohta 657);
  9. apuvälineet, joita velallinen tai hänen perheenjäsenensä tarvitsevat vamman vuoksi.

Siviiliprosessilain 831 §:n 1 momentin nojalla täytäntöönpanosta on vapautettu seuraava omaisuus:

  1. viranhoitoon liittyvien kustannusten ja matkojen kattamiseen tarkoitetut maksut ja luontoisetuudet;
  2. tiettyihin tarkoituksiin osoitetut valtion varat (erityisesti apurahat ja tukitoimet), paitsi jos vaade on syntynyt näiden tavoitteiden toteuttamisen yhteydessä tai jos se liittyy elatusvelvollisuuteen;
  3. sellaisista ohjelmista saatavat varat, jotka rahoitetaan 27. elokuuta 2009 annetun julkista taloutta koskevan lain (Ustawa o finansach publicznych) (Puolan säädöskokoelma 2013, kohdat 885, 938 ja 1646) 5 §:n 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista varoista, paitsi jos täytäntöönpanon kohteena oleva saatava on syntynyt sellaisen hankkeen toteuttamisen yhteydessä, johon nämä varat oli osoitettu;
  4. luovuttamattomat oikeudet, paitsi jos niistä on tehty siirrettäviä sopimuksella ja toimitettavat palvelut voidaan panna täytäntöön tai kyseisen oikeuden käyttö voidaan uskoa toiselle henkilölle;
  5. henkilövakuutusetuudet ja omaisuusvahinkovakuutusten korvaukset valtiovarainministerin ja oikeusministerin asetuksella määrittämissä rajoissa; tämä ei koske elatusvelvollisuudesta johtuvien saatavien perimiseksi toteutettavia täytäntöönpanotoimia;
  6. sosiaaliavustus, josta säädetään sosiaalihuollosta 12. maaliskuuta 2004 annetussa laissa (Ustawa o pomocy społecznej) (Puolan säädöskokoelma 2013, kohta 182, sellaisena kuin se on muutettuna);
  7. velalliselle valtion talousarviosta tai kansallisesta terveysrahastosta terveydenhuoltoetuuksina maksettavat määrät, joista säädetään julkisrahoitteisesta terveydenhuollosta 27. elokuuta 2004 annetussa laissa (Ustawa o świadczeniach opieki zdrowotnej finansowanych ze środków publicznych) (Puolan säädöskokoelma 2008/164, kohta 1027, sellaisena kuin se on muutettuna), niin kauan kuin etuuksia maksetaan, 75 prosentin osalta kustakin maksusta, paitsi jos on kyse velallisen työntekijöiden tai julkisrahoitteisesta terveydenhuollosta annetun lain 5 §:n 41 momentin a ja b alamomentissa tarkoitettujen terveydenhuoltopalvelujen toimittajien saatavista.

Siviiliprosessilain 833 §:n 1 momentin nojalla ansiotuloista voidaan ulosmitata määrä, joka määritetään työlaissa (Kodeks pracy, 26. kesäkuuta 1974 annettu laki, Puolan säädöskokoelma 2020, kohta 1320). Näitä säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin työllisyyden edistämistä ja työmarkkinalaitoksia sääntelevien säännösten nojalla suoritettaviin työttömyysetuuksiin, tulospalkkaan, apurahoihin ja koulutusavustuksiin.

Työlain 87(1) §:n 1 momentin nojalla ansiotuloista ei saa pidättää seuraavia määriä:

  1. erillisten säännösten nojalla vahvistettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville henkilöille maksettava vähimmäispalkka, josta on vähennetty sosiaaliturvamaksut ja verot sekä muiden kuin elatusapusaatavien perimiseksi täytäntöönpanoasiakirjojen perusteella ulosmitatut määrät;
  2. 75 prosenttia edellä 1 alakohdassa määritetystä palkasta, josta on vähennetty työntekijälle maksetut käteisennakot;
  3. 90 prosenttia edellä 1 alakohdassa määritetystä palkasta, josta on vähennetty työlain 108 §:ssä säädetyt sakot.

Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä, näitä määriä vähennetään suhteessa tehtyihin työtunteihin.

 

Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.

Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.

Your-Europe

Päivitetty viimeksi: 07/07/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.