Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Belgian oikeusjärjestelmä on siviilioikeuden perinteeseen kuuluva järjestelmä, joka koostuu tuomareiden soveltamista ja tulkitsemista kodifioiduista säännöistä.

Belgian tuomioistuinten järjestäminen kuuluu yksinomaan liittovaltion toimivaltaan.

Periaatteet

Ennen tuomioistuinjärjestelmän luomista Belgiassa on hyödyllistä tarkastella eräitä oikeuslaitoksen organisaatioon liittyviä perustuslaillisia ja yleisiä periaatteita.

Perustuslaissa vahvistetaan valtioelinten perustehtävät eli lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja kolmantena tuomiovalta, jonka käytöstä vastaavat eri oikeusasteita edustavat tuomioistuimet. Tuomioistuimet muodostavat riippumattoman valtioelimen, oikeuslaitoksen, joka toimii näiden kahden muun perustuslaillisen valtioelimen rinnalla.

Oikeuslaitoksen tehtävänä on ratkaista asioita, minkä vuoksi se soveltaa lakia: Oikeuslaitoksen tehtävänä on arvioida asiaa. Tätä varten se soveltaa oikeutta: se ratkaisee yksityisoikeudelliset riita-asiat ja soveltaa rikosoikeutta henkilöihin, jotka ovat syyllistyneet rikokseen. Oikeuslaitos jakautuu tuomarikuntaan (juges, conseillers) ja syyttäjälaitokseen (ministère public, parquet).

Perustuslain 144 ja 145 §:n mukaan kansalaisoikeuksia koskevat riidat kuuluvat yksinomaan tuomioistuinten toimivaltaan ja poliittiset oikeudet kuuluvat tuomioistuinten toimivaltaan laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Tuomioistuin tai muu elin, joka voi antaa tuomion, voidaan perustaa ainoastaan lailla. Ylimääräisiä toimikuntia tai tuomioistuimia ei saa perustaa millään nimellä perustuslain 146 §:n mukaisesti.

Tuomioistuinkäsittelyt ovat julkisia, paitsi jos niiden julkinen saatavuus vaarantaisi moraalin tai rauhan; tässä tapauksessa tuomioistuin ratkaisee asian tuomiolla (perustuslain 148 §:n 1 momentti). Oikeudenistuntojen julkisuutta koskevan periaatteen tarkoituksena on taata muun muassa oikeudenkäytön läpinäkyvyys.

Kaikki tuomiot on perusteltava. Tuomio luetaan julkisessa oikeudenistunnossa (perustuslain 149 §). Perustuslaissa ja oikeudenkäyntilain (Code Judiciaire/Gerechtelijk Wetboek) 780 §:ssä säädetty perusteluvelvollisuus merkitsee sitä, että tuomioistuimen on vastattava asianosaisten esittämiin tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskeviin väitteisiin. Perustelujen on oltava täydelliset, selkeät, täsmälliset ja asianmukaiset. Perusteluvelvollisuus, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuus, suojaa asianosaista mahdollisilta mielivaltaisilta teoilta, ja hän voi päättää niiden syiden perusteella, tekeekö hän valituksen muutoksenhakutuomioistuimeen vai kassaatiotuomioistuimeen (Cour de cassation/Hof van Cassatie).

Perustuslain 151 §:n 1 momentissa säädetään tuomareiden riippumattomuudesta virassaan sekä syyttäjälaitoksen riippumattomuudesta tutkinta- ja syytetoimien suorittamisessa yksittäisissä tapauksissa, jollei ainoastaan asiasta vastaavalla ministerillä ole oikeutta määrätä syytteen nostamisesta ja antaa sitovia kriminaalipoliittisia suuntaviivoja, mukaan lukien tutkinta- ja syytepolitiikkaa koskevat suuntaviivat.

Kyseisen säännöksen 4 momentin mukaan kuningas nimittää rauhantuomarit, tuomioistuinten tuomarit, tuomioistuinten neuvonantajat ja kassaatiotuomioistuimen tuomarit laissa säädetyin edellytyksin ja laissa säädetyin edellytyksin.

Tuomarit nimitetään virkaansa eliniäksi. He siirtyvät eläkkeelle saavutettuaan lakisääteisen eläkeiän ja saavat sen jälkeen lakisääteistä eläkettä. Tuomaria ei voida erottaa eikä pidättää virantoimituksesta muutoin kuin tuomioistuimen päätöksellä. Tuomari voidaan siirtää ainoastaan nimittämällä hänet uuteen virkaan ja ainoastaan hänen suostumuksellaan (perustuslain 152 §). Kuningas nimittää ja erottaa myös tuomioistuinten yhteydessä työskentelevät syyttäjät (perustuslain 153 §).

Tuomareiden palkat määräytyvät laissa (perustuslain 154 §).

Tuomarit eivät voi ottaa vastaan hallitukselta palkattua virkaa, elleivät he toimi korvauksetta ja jos virka ei johda laissa määriteltyyn yhteensopimattomuuteen (perustuslain 155 §).

Tuomioistuimen tyyppi

Belgiassa on viisi suurta oikeudenkäyttöaluetta (zone judiciaire), joilla toimii viisi muutoksenhakutuomioistuinta (cour d’appel). Bryssel, Liège, Mons, Gent ja Antwerpen.

Nämä alueet on jaettu tuomioistuimiin (arrondissements judiciaires/gerechtelijke arrondissementen), joilla kullakin on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (tribunal de première instance/rechtbank van eerste aanleg). Maassa on 12 tuomiopiiriä. Brysselin tuomiopiirissä on kaksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta, toinen hollannin- ja toinen ranskankielinen.

Lisäksi tuomiopiirien työtuomioistuimia ja 9 yritystuomioistuimia on yhdeksän.

Piirikunnat puolestaan jaetaan tuomioistuimiin (canton judiciaire/gerechtelijk kanton), joissa kussakin on rauhantuomari (justice de paix/vredegrerecht). Maassa on 187 kantonia.

Kussakin kymmenessä läänissä ja Brysselin pääkaupunkialueen hallinnollisella alueella toimii rikostuomioistuin (cour d’assises). Assize-tuomioistuin ei ole pysyvä tuomioistuin. Se muodostetaan joka kerta, kun käsitellään uutta syytettä.

Rikkomuksen luonne ja vakavuus, riita-asian luonne ja kyseessä olevien summien suuruus määräytyvät sen tuomioistuimen mukaan, jonka on käsiteltävä asia.

Joissakin tapauksissa asian ratkaiseva tuomioistuin määräytyy riita-asian luonteen perusteella. Rauhantuomarilla on siten toimivalta ratkaista naapurustokiistoja, ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen avioeroasioissa. Muissa tapauksissa kyse on osapuolten kyvystä. Kauppatuomioistuin on periaatteessa erityistuomioistuin, joka käsittelee yritysten välisiä riitoja.

Kun on määritelty, minkätyyppinen tuomioistuin on toimivaltainen, on ratkaistava, missä paikassa asia on käsiteltävä.

Siviiliasioissa menettelyä voidaan käsitellä vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa tai sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä velvoite on tehty tai täytettävä.

Rikosasioissa toimivaltainen tuomioistuin on rikoksen tekopaikan tuomioistuimella, epäillyn asuinpaikan tuomioistuimella ja sen paikkakunnan tuomioistuimella, josta epäilty voidaan löytää. Oikeushenkilöiden osalta se on sen paikkakunnan tuomioistuin, jossa sillä on sääntömääräinen kotipaikka, ja sen paikkakunnan tuomioistuin, jossa kyseisen oikeushenkilön päätoimipaikka sijaitsee.

Tuomioistuimet ja niiden hierarkia

Tuomioistuimet ja niiden hierarkia intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals intervals Tuomioistuinten rakenne on seuraava:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten (Tribunal) tuomioista käytetään nimitystä jugement/vonnis. Muutoksenhakutuomioistuinten, työtuomioistuinten, assize-tuomioistuinten ja kassaatiotuomioistuimen tuomioita kutsutaan arrêts/arresteniksi.

Siviilituomioistuimet käsittelevät pääasiassa yksityishenkilöiden välisiä luonnollisia ja oikeudellisia riitoja.

Rikostuomioistuinten tarkoituksena on rangaista rangaista rangaistavia tekoja laissa säädetyillä rangaistuksilla (vankeus, yhdyskuntapalvelu, sakko jne.).

Toisinaan käy niin, ettei joku osapuolista hyväksy ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiota. Useat oikeussuojakeinot mahdollistavat sen, että asianosaiset tai joissain tapauksissa kolmannet osapuolet voivat saada uuden päätöksen asiassa, jonka tuomioistuin on jo ratkaissut. Oikeussuojakeinot jaetaan kahteen ryhmään: tavanomaisia oikeussuojamenettelyjä on kahdenlaisia:

Tavallisia oikeussuojakeinoja on kaksi: väite ja valitus.
Vastustamisenperusteella vastaaja, joka on tuomittu poissaolevana, voi vastustaa tuomiota. Tässä tapauksessa asiaa käsittelevä tuomioistuin voi tarkastella asiaa uudelleen. Kaikki asianosaiset voivat käyttää valitusoikeutta,
lukuun ottamatta muutamia tapauksia, joissa tuomiosta valittaminen ei ole mahdollista. Tuomittu, asianomistaja, kantaja, vastaaja ja syyttäjä voivat kukin pyytää asian uutta käsittelyä. Muutoksenhaun käsittelee aina ensimmäisen tuomion antanutta tuomioistuinta ylemmän oikeusasteen tuomioistuin.

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto muutoksenhakutuomioistuimista sen mukaan, mikä elin on antanut valituksen kohteena olevan tuomion:

Valituksen käsittelevän tuomioistuimen tuomarit (kun kyseessä on tribunal eli alemman oikeusasteen tuomioistuin) tai jäsenet (kun kyseessä on cour eli ylemmän oikeusasteen tuomioistuin) käsittelevät asian sisällön toisen ja viimeisen kerran ja tekevät lopullisen päätöksen. Osapuolten on kuitenkin edelleen mahdollista valittaa kassaatiotuomioistuimeen (cour de cassation) eli korkeimpaan oikeuteen.

Näiden tavanomaisten muutoksenhakumenettelyjen lisäksi on siis olemassa ”poikkeuksellisia” menettelyjä, joista tärkein on kassaatiotuomioistuimeen tehtävä kassaatiovalitus. Muutoksenhaku kassaatiotuomioistuimeen ei ole kolmas tai kolmas oikeusaste. Kassaatiotuomioistuin ei tutki sen käsiteltäväksi saatetun asian tosiseikkoja vaan sitä, onko se lainmukainen.

Edellä mainittujen tuomioistuinten lisäksi Belgiassa toimii kaksi muuta tuomioistuinta: Niillä on seurantatehtävä: Korkein hallinto— oikeus ja perustuslakituomioistuin. Korkein hallinto-oikeus on ylempi hallintotuomioistuin, joka valvoo hallintoa. Se puuttuu asiaan, jos kansalainen katsoo, että hallinto ei ole noudattanut lakia. Perustuslakituomioistuimen tehtävänä on varmistaa, että lait, asetukset ja määräykset ovat perustuslain mukaisia, ja valvoa Belgian viranomaisten välistä asianmukaista toimivallanjakoa.

Oikeudellinen tietokanta

Belgian oikeuslaitoksen portaalissa on pääsy muun muassa oikeuskäytäntöön, Belgian lainsäädäntöön ja viralliseen lehteen.

Onko oikeudellisten tietokantojen käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokannan käyttö on ilmaista.

Linkit

Liittovaltion oikeuslaitos