Oikeudelliset ammatit

Estland

Tällä sivulla esitellään oikeusalan ammattien organisointia Virossa.

Indholdet er leveret af
Estland

Oikeusalan ammatit – johdanto

Oikeusalan ammatteja ovat Virossa seuraavat:

  • yleinen syyttäjä;
  • tuomarit
  • maallikkotuomari
  • apulaistuomari ja julkisasiamies
  • asianajaja
  • notaari;
  • haastemiehet
  • konkurssipesän hoitaja.

Syyttäjät

Organisaatio

Syyttäjälaitos on valtion virasto, joka kuuluu oikeusministeriön vastuualueeseen. Siinä on kaksi tasoa: valtakunnansyyttäjän virasto (korkein syyttäjänvirasto) ja neljä piirituomioistuimen yhteydessä toimivaa syyttäjänvirastoa.

Valtakunnansyyttäjän viraston toiminta-ala kattaa koko Viron, ja piirisyyttäjien toiminta-alat ovat samat kuin poliisiprefektuurin toiminta-alat. Syyttäjälaitoksen johtajana toimii valtakunnansyyttäjä, jonka nimittää virkaan Viron hallitus. oikeusministeri tekee nimitysehdotuksen, josta parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta antaa lausuntonsa.

Valtakunnansyyttäjä esittää vuosittain parlamentin kevätistunnossa parlamentin perustuslakivaliokunnalle yhteenvedon syyttäjälaitokselle laissa määrättyjen tehtävien suorittamisesta edellisenä kalenterivuonna.

Piirituomioistuimen syyttäjänviraston johtajana toimii pääsyyttäjä, jonka nimittää virkaan oikeusministeri. nimitysehdotuksen tekee valtakunnansyyttäjä ja virkakausi on viisi vuotta.

Syyttäjiä on Virossa kahdeksanlaisia: Syyttäjänviraston syyttäjät ovat pääsyyttäjä, johtavat syyttäjät, yleiset syyttäjät ja avustavat syyttäjät; syyttäjät piirisyyttäjävirastoissa ovat johtavia syyttäjiä, johtavia syyttäjiä, erikoistuneita syyttäjiä, piirisyyttäjiä ja avustavia syyttäjiä.

Ks. myös laki syyttäjälaitoksesta.

Asema ja tehtävät

Syyttäjänvirastolain mukaan:

  • osallistua rikosten ehkäisemistä ja paljastamista koskevien takaa-ajojen suunnitteluun;
  • johtaa esitutkintaan liittyviä rikosoikeudellisia menettelyjä, joilla varmistetaan niiden laillisuus ja tehokkuus;
  • edustaa syyttäjälaitosta tuomioistuimessa
  • hoitaa muita tehtäviä, jotka sille on määrätty syyttäjälaitosta koskevassa laissa.

Syyttäjälaitos hoitaa laissa määrätyt tehtävänsä riippumattomasti.

Koska syyttäjä johtaa rikosoikeudellisia menettelyjä, hän opastaa esitutkinnan suorittajaa todisteiden hankinnassa ja päättää tutkinnassa vahvistettujen tosiseikkojen perusteella syytteiden nostamisesta.

Syyttäjälaitosta koskevan perussäännön mukaan
Valtakunnansyyttäjän virasto

  • varmistaa esitutkintaan liittyvien rikosoikeudellisten menettelyjen laillisuuden ja tehokkuuden ja edustaa syyttäjälaitosta kaikissa tuomioistuimissa kaikilla ammatti-, talous-, sotilas-, ympäristö-, oikeus- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvillä tasoilla, jotka ovat rajat ylittäviä tai joilla on suuri yleinen etu, rikokset ihmisyyttä vastaan ja kansainvälinen turvallisuus, vakavammat rikokset valtiota vastaan, syyttäjien tekemät rikokset ja muut yleisen syyttäjän määräämät rikokset;
  • analysoi, seuraa ja neuvoo piirisyyttäjien toimia, analysoi ja yleistää oikeus- ja syyttäjäkäytäntöjä;
  • vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä johtuvista velvoitteista ja osallistuu muun muassa Eurojustin toimintaan
  • osallistua syyttäjänviraston toimintaa säätelevien laki-, valtioneuvoston asetus- ja asetusluonnosten sekä oikeusministerin asetus- ja ohjeluonnosten laatimiseen;
  • osallistua syyttäjänvirastoa ja sen tehtäviä koskevien kehityssuunnitelmien laatimiseen;
  • järjestää syyttäjänviraston suhdetoimintaa ja tiedottaa yleisölle syyttäjänviraston toiminnasta;
  • järjestää syyttäjänviraston henkilöstön ja koulutuksen sekä virkamiesten ja henkilöstön työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan kysymyksen ja pitää henkilöstörekisteriä;
  • järjestää syyttäjäkilpailujen hallinnointi;
  • laatii syyttäjänviraston talousarvioesityksen ja varmistaa talousarviovarojen kohdennetun käytön;
  • järjestää syyttäjänviraston hallussa olevan valtion omaisuuden hallinnointi;
  • hoitaa muita sille laissa, Riigikogun päätöksessä, tasavallan presidentin asetuksessa, tasavallan hallituksen asetuksessa ja asetuksessa sekä oikeusministerin asetuksessa ja määräyksessä annettuja tehtäviä.

Tuomarit

Organisaatio

Tuomarin on oltava Viron kansalainen, jolla on kansallisesti tunnustettu oikeustieteen maisterin tutkinto, Viron tasavallan koulutuslain 28 (22)§: ssä tarkoitettu vastaava tutkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto, jolla on viron kielen tutkinto ja joka on erittäin moraalinen ja jolla on tuomarina toimimiseen tarvittavat kyvyt ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Tuomarit nimitetään virkaansa eliniäksi. Oikeusministerillä ei ole komento- tai kurinpitovaltaa tuomareihin nähden. Tuomari voidaan erottaa virasta vain lainvoimaisella oikeuden päätöksellä. Tuomarin ylin eläkeikä on 67 vuotta, mutta virka-aikaa on kuitenkin mahdollista pidentää.

Tuomariksi ei nimitetä:

  • joka on tuomittu rikoksesta
  • henkilöt, jotka on erotettu tuomarin, notaarin tai haastemiehen virasta;
  • henkilöt, jotka on karkotettu Viron asianajajaliitosta;
  • henkilöt, jotka on vapautettu julkishallinnon palveluksesta kurinpitorikkomuksen vuoksi;
  • konkurssissa olevat henkilöt;
  • henkilöt, joiden ammatillinen toiminta tilintarkastajana on lopetettu, lukuun ottamatta tilintarkastajan hakemuksesta tapahtuvaa irtisanomista;
  • henkilöt, joilta on evätty patenttiasiamiehen pätevyys, lukuun ottamatta pätevyyden menettämistä patenttiasiamiehen hakemuksen perusteella.
  • joilta on evätty valantehneen kääntäjän ammatti valantehneitä kääntäjiä koskevan lain 28 (3) 3 §: n nojalla.

Käräjäoikeuden tai hallinto-oikeuden tuomariksi voidaan nimittää henkilö, jolla on asiaa koskevan pätevyyden saamisen jälkeen vähintään viiden vuoden kokemus oikeusavustajana tai julkisasiamiehenä vähintään kolmen vuoden ajan ja joka on läpäissyt tuomarin tutkinnon tai vapautettu siitä.

Piirituomioistuimen tuomariksi voidaan nimittää kokenut ja tunnustettu lakimies, joka on suorittanut tuomarin tutkinnon. Tuomarin tutkintoa ei vaadita henkilöltä, joka on juuri ennen nimittämistään toiminut tuomarina.

Korkeimman oikeuden tuomariksi voidaan nimittää kokenut ja tunnustettu lakimies.

Tuomarit nimitetään virkaan julkisen kilpailun perusteella.

Tuomari voi tuomarintoimensa ohella tehdä vain opetus- ja tutkimustyötä. Tuomarin on ilmoitettava tuomarintoimensa ulkopuolisesta työstä tuomioistuimen päällikkötuomarille. Tällainen työ ei saa haitata tuomarin virallisten tehtävien hoitamista eikä riippumattomuutta. Tuomari ei voi olla Riigikogun jäsen eikä kunnanvaltuuston jäsen; poliittisen puolueen jäsen; yrityksen perustaja, toimituskumppani, hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai ulkomaisen yhtiön sivuliikkeen johtaja; pesänhoitaja, konkurssipesän jäsen tai kiinteän omaisuuden pakollinen hallinnointi; riidan osapuolten valitsema välimies.

Tuomari voidaan erottaa virasta vain oikeuden päätöksellä. Virassa olevaa ensimmäisen tai toisen oikeusasteen tuomaria voi syyttää rikosasiassa vain korkeimman oikeuden täysistunnon esityksestä ja Viron tasavallan presidentin suostumuksella. Virassa olevaa korkeimman oikeuden tuomaria voi syyttää rikosasiassa vain oikeuskanslerin esityksestä ja Viron parlamentin jäsenten enemmistön suostumuksella.

Tuomareita koskevista vaatimuksista, tuomariharjoittelusta ja velvollisuuksista säädetään tuomioistuimista annetussa laissa.

Asema ja tehtävät

Tuomarin ammattia säännellään lailla. Tuomarien eettinen säännöstö on hyväksytty Viron tuomioistuinten tuomarien täysistunnossa. Lisätietoja on saatavissa tuomioistuinten ja korkeimman oikeuden verkkosivustolta.

Tuomarin tehtävänä on käyttää oikeutta perustuslain ja säädösten mukaisesti ja ratkaista niiden perusteella asia osapuolten kannalta oikeudenmukaisella tavalla. Tuomari kehittää oikeudenkäyttöä tulkitsemalla säädöksiä ja tekemällä tutkimusta.

Tuomari hoitaa virkatehtäviään puolueettomasti ja omaa etuaan ajamatta sekä ottaa virkaansa liittyvät intressit huomioon myös ammatillisen toimintansa ulkopuolella. Tuomarin on käyttäydyttävä nuhteettomasti sekä työssä että vapaa-ajalla ja pidätyttävä toimista, jotka saattavat vahingoittaa tuomioistuimen mainetta. Tuomari ei saa paljastaa tietoja, jotka tulevat hänen tietoonsa suljetuin ovin pidetyssä tuomioistuimen istunnossa tai ratkaisun löytämiseksi käydyissä keskusteluissa. Tuomaria sitoo salassapitovelvollisuus myös virkasuhteen päätyttyä. Tuomarin on annettava opetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomareille, joiden palvelusaika on alle kolme vuotta, avustaville tuomareille tarkoitetun valmistelu-ohjelman toteuttaville tuomareille ja opiskelijoille, jotka ovat harjoittelijoita. Tuomarilla voi olla samanaikaisesti enintään kaksi mentoria. Tuomarin edellytetään kehittävän ammatillista tietämystään ja ammattitaitoaan säännöllisesti ja osallistuvan koulutukseen.

Tuomarien palkkaus ja muut edut

Tuomareilla on erilaiset lakisääteiset sosiaaliturvatakuut: palkat, bonukset, tuomarien eläkkeet, tuomarilomat, tuomarien vaatteet ja muut sosiaaliset takuut.

Tuomarin palkasta säädetään valtion johtavien toimihenkilöiden virallisista palkoista annetussa laissa.

Tuomarin eläkkeen määräytymisperusteesta säädetään tuomioistuimista annetussa laissa.

Tuomarin eläke on tuomarin vanhuuseläke, tuomarin vanhuuseläke, tuomarin työkyvyttömyyseläke ja tuomarin perheenjäsenen perhe-eläke. Tuomarin eläkettä ei makseta työvuosina. Jos eläkkeelle jäänyt tuomari tekee muuta työtä, hän saa palkasta riippumatta täyden tuomarin eläkkeen. Tuomarin eläkettä ei makseta, jos tuomari on pantu viralta kurinpitorikkomuksen takia tai tuomittu rikoksesta. Tuomarin eläke perutaan, jos hänet on tuomittu rikoksesta oikeudenkäyttöä vastaan.

Tuomarilla on oikeus vuosilomaan. Vuosiloma on 35 kalenteripäivää, ja ylimääräistä vuosilomaa myönnetään yhteensä enintään seitsemän kalenteripäivää tuomioistuinlaitoksesta annetussa laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Lautamiehet

Maallikkotuomarit osallistuvat käräjäoikeuksien lainkäyttöön vain ensimmäisen oikeusasteen rikosasioita käsiteltäessä. Lainkäytössä maallikkotuomarilla on sama asema sekä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin tuomarilla. Viron kansalainen, joka on 25–70-vuotias ja asuu Virossa ja jolla on kielilain mukainen viron kielen taitotaso C1 tai vastaava ja jolla on maallikkotuomarin ammatin harjoittamiseen tarvittavat moraaliset ominaisuudet, voidaan nimittää maallikkotuomariksi neljäksi vuodeksi. Nimityksen maallikkotuomariksi voi saada korkeintaan kahdeksi perättäiseksi kaudeksi.

Maallikkotuomaria ei voida nimittää, jos tuomittu rikoksesta; konkurssivelallinen; terveydellisistä syistä kykenemätön; hänellä oli vakituinen asuinpaikka eli osoite, joka on merkitty väestörekisteriin, alle vuoden ajan sen kunnan alueella, joka on nimennyt hänet maallikkotuomariksi; tuomioistuin, syyttäjänvirasto tai turvallisuuspoliisi; asepalvelus; asianajaja, notaari tai haastemies; Tasavallan hallituksen jäsen; Kunnallisen tai kunnallisen hallituksen jäsen; Tasavallan presidentti Viron parlamentin jäsen. Jos jota kuta syytetään rikoksesta, häntä ei voi rikosoikeudellisen menettelyn aikana nimittää maallikkotuomariksi.

Maallikkotuomarin olennainen tehtävä lainkäytössä on edustaa sellaisen tavallisen ihmisen näkemystä, joka tarkastelee oikeudenkäyntiä inhimillisistä eikä niinkään oikeudellisista lähtökohdista. Kunnanvaltuustot valitsevat ehdokkaat maallikkotuomarin tehtävään.

Apulaistuomarit ja julkisasiamiehet

Avustava tuomari on tuomioistuimen virkamies, joka hoitaa laissa säädettyjä tehtäviä. Apulaistuomari on riippumaton, mutta hänen on noudatettava tuomarin ohjeita siltä osin kuin laissa on säädetty. Apulaistuomari voi tehdä merkintöjä rekistereihin (esimerkiksi kiinteistörekisteriin tai kaupparekisteriin) ja antaa rekisterinpidon piiriin kuuluvia määräyksiä, esimerkiksi uhkasakkomääräyksiä. Apulaistuomari voi hoitaa nopeutettua maksamismääräysmenettelyä. Apulaistuomaria koskevat samat viranhoitoon liittyvät rajoitteet kuin tuomareita.

Avustavaksi tuomariksi voidaan nimittää henkilö, jolla on kansallisesti tunnustettu oikeustieteen maisterin tutkinto, Viron tasavallan koulutuslain 28 (22)§: ssä tarkoitettu vastaava tutkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto tai kielilain mukainen viron kielen taitotason C1 tai vastaavan tason taito, joka on moraalisesti erittäin hyvä, ja joka on suorittanut avustavien tuomareiden valmisteluohjelman, eikä valintalautakunta ole myöntänyt hänelle poikkeusta. Avustavaksi tuomariksi voidaan nimittää myös henkilö, joka on läpäissyt tuomarin tutkinnon.

Apulaistuomariksi ei voi nimittää henkilöä, joka on tuomittu rikoksesta henkilöt, jotka on erotettu tuomarin, notaarin tai haastemiehen virasta; henkilöt, jotka on karkotettu Viron asianajajaliitosta; henkilöt, jotka on vapautettu julkishallinnon palveluksesta kurinpitorikkomuksen vuoksi; konkurssissa olevat henkilöt; henkilöt, joiden ammatillinen toiminta tilintarkastajana on lopetettu, lukuun ottamatta tilintarkastajan hakemuksesta tapahtuvaa irtisanomista; henkilöt, joilta on evätty patenttiasiamiehen pätevyys, lukuun ottamatta pätevyyden menettämistä patenttiasiamiehen hakemuksen perusteella. jolta on peruutettu valan tehneen kääntäjän kutsu valan tehneen kääntäjän lain 28 (3) (3) §: n nojalla; joka on kolmen vuoden kuluessa tuomariksi nimittämisestä vapautettu tuomarin virasta sillä perusteella, että hän on sopimaton virkaan.

Apulaistuomarit nimitetään virkaan julkisen kilpailun perusteella.

Apulaistuomareihin ja heidän nimittämismenettelyynsä sovellettavat vaatimukset on määritelty tuomioistuimista annetussa laissa.

Julkisasiamies on tuomioistuimen virkamies, joka itsenäisesti tai tuomarin valvonnassa osallistuu oikeudenkäyntien valmisteluun ja tapausten käsittelyyn oikeudenkäyntilaissa säädetyllä tavalla. Julkisasiamies voi toteuttaa kaikkia niitä toimia ja tehdä kaikkia niitä päätöksiä, jotka apulaistuomarilla tai tuomioistuimen muulla virkamiehellä on oikeudenkäyntilain mukaisesti oikeus tehdä. Julkisasiamies on riippumaton, mutta hänen on noudatettava tuomarin ohjeita siltä osin kuin laissa on säädetty.

Julkisasiamiehiin sovelletaan samoja vaatimuksia kuin apulaistuomareihin. Julkisasiamiehen toimi täytetään avoimella kilpailulla.

Julkisasiamieheksi ei voida nimittää henkilöä, joka on tuomittu tahallisesta rikoksesta, joka on tuomittu tahallisesta valtioon kohdistuvasta rikoksesta, vaikka rangaistusta koskevat tiedot olisi poistettu rikosrekisteristä, jolta on lainvoimaisella oikeuden päätöksellä evätty oikeus harjoittaa julkisasiamiehen toimea, tai joka on julkisasiamiestä suoraan valvovan henkilön lähisukulainen tai avopuoliso.

Julkisasiamiehen Sana (521 Kb) ja avustavan FItuomarin (373 Kb) lisäksi PDF tuomioistuimen kirjaajiin kuuluvat FItuomioistuimen johtaja (367 Kb) ja suullisen käsittelyn kirjaaja PDF (364 FIKb). fileDownload.do?id=79497cee-fb0b-444e-94a0-401347158b4f

Asianajajat

Asianajajiin kuuluvat valantehneet asianajajat ja valantehneiden asianajajien avustajat.

Asianajajat ovat Viron asianajajaliiton jäseniä ja heihin sovelletaan asianajajaliitosta annettua lakia. Viron asianajajaliiton jäseneksi hyväksytään asianajajatutkinnon suorittanut henkilö, joka täyttää asianajajaliitosta annetussa laissa asetetut vaatimukset.

Viron asianajajaliitto (Eesti advokatuur) on itsehallinnollinen ammattiliitto, joka on perustettu oikeudellisten palvelujen tarjoamiseksi yksityisellä ja julkisella sektorilla. se myös suojelee asianajajien ammatillisia oikeuksia. Viron asianajajaliitto valvoo jäsentensä ammattitoimintaa ja ammattietiikan vaatimusten noudattamista. Se myös järjestää asianajajien työssä tapahtuvaa ammatillista koulutusta ja huolehtii valtion oikeusavun tarjoamisesta. Jäsentensä välityksellä asianajajaliitto varmistaa valtion oikeusavun saatavuuden.

Viron asianajajaliitto toimii elimiensä kautta. Näitä ovat yleiskokous, hallitus, puheenjohtaja, tarkastusvaliokunta, kunniatuomioistuin ja ammatillisen soveltuvuuden arviointikomitea.

Valantehneellä asianajajalla on oikeus

  • edustaa ja puolustaa asiakkaita tuomioistuimissa, esitutkinnassa ja muissa menettelyissä sekä Virossa että ulkomailla;
  • kerätä todistusaineistoa
  • valita ja käyttää oman harkintansa mukaan laillisia keinoja ja toimenpiteitä tarjotessaan oikeudellisia palveluja
  • hankkia kansallisilta ja paikallisilta viranomaisilta oikeudellisten palvelujen tarjoamisessa tarvittavia tietoja, tutustua asiakirjoihin ja hankkia niistä jäljennöksiä ja otteita, ellei asianajajia kielletä lainsäädännössä hankkimasta tällaisia tietoja ja asiakirjoja
  • käsitellä sopimuksen tai lain nojalla hankittuja muun henkilön kuin asiakkaan henkilötietoja, mukaan lukien erityiset henkilötietoryhmät, ilman asiakkaan suostumusta, jos se on tarpeen oikeudellisen palvelun tarjoamiseksi;
  • todistaa oikeiksi allekirjoituksia ja jäljennöksiä asiakirjoista, jotka on toimitettu tuomioistuimelle ja muille virallisille elimille osana asiakkaalle tarjottavia oikeudellisia palveluja
  • tarjota yhteyshenkilön palveluja;
  • toimia välimiehenä tai sovittelijana sovittelusta annetussa laissa säädetyssä menettelyssä
  • toimia konkurssipesän hoitajana, jos hän on konkurssipesän hoitajien liiton jäsen.

Valantehneen asianajajan avustajalla on valantehneen asianajajan valtuudet laissa säädetyin rajoituksin.

Valantehneen asianajajan avustajalla ei ole valtuuksia toimia välimiehenä tai sovittelijana sovittelusta annetussa laissa säädetyssä menettelyssä. Heillä ei ole valtuuksia edustaa tai puolustaa asiakkaita korkeimmassa oikeudessa, ellei laissa toisin säädetä. Valantehneen asianajajan avustaja ei saa toimia konkurssipesän hoitajina.

Valantehneen asianajajan avustaja saa tarjota oikeudellisia palveluja vain sen valantehneen asianajajan valvonnassa, jonka palveluksessa hän on.

Tarjotessaan oikeudellisia palveluja asianajaja toimii riippumattomasti ja noudattaa lakia, Viron asianajajaliiton elinten hyväksymiä päätöksiä, asianajajien ammattietiikkaa koskevia vaatimuksia, hyviä toimintatapoja ja omaatuntoaan.

Asianajajalle paljastetut tiedot ovat luottamuksellisia. Kun asianajajaa tai asianajajaliiton tai lakiasiaintoimiston työntekijää kuullaan todistajana, häntä ei saa kuulustella tai pyytää antamaan tietoja asioista, jotka ovat tulleet hänen tietoonsa oikeudellisten palvelujen tarjoamisen yhteydessä.

Asianajajan tarjoamiin oikeudellisiin palveluihin liittyviä tietovälineitä suojaa koskemattomuus.

Ammatillisia tehtäviään hoitavaa asianajajaa ei saa samaistaa asiakkaaseen tai asiakkaan oikeustapaukseen.

Asianajajaa ei saa ottaa säilöön, etsiä tai pidättää ammatillisista syistä muutoin kuin käräjäoikeuden määräyksestä. Lakiasiaintoimistossa, jonka välityksellä asianajaja tarjoaa oikeudellisia palveluja, ei saa suorittaa etsintää asianajajan ammattitoimintaan liittyvistä syistä.

Viron asianajajaliiton verkkosivustolla on luettelo asianajajista ja lakiasiaintoimistoista sekä muuta hyödyllistä tietoa. ”Hakuasianajaja” -toiminnon avulla on kuitenkinmahdollista löytää asianajaja kaikkialta Euroopan unionista.

Oikeudellinen tietokanta

Edellä mainittujen tietokantojen lisäksi ei ole muita tietokantoja.

Oikeudelliset neuvonantajat

Virossa ei ole lakimääräisiä asianajajia tai oikeudellisia neuvonantajia.

Notaarit

Organisaatio

Kaikilla Virossa toimivilla notaareilla on yhtäläinen toimivalta. Notaaritoimintaa säännellään notaarilaissa. Oikeusministeriö ja notaariliitto (Notarite Koda) vastaavat yhdessä notaarien ammatillisen toiminnan sääntelystä ja hallinnoinnista. Notaariliitto on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka jäseniä kaikki virkaan nimitetyt notaarit ovat. Sen tehtävänä on muun muassa valvoa, harjoittavatko notaarit ammatillista toimintaansa tunnollisesti ja asianmukaisesti, yhdenmukaistaa notaarien ammatillista toimintaa, järjestää koulutusta notaareille, järjestää ehdokaspalveluja, hallinnoida ja kehittää sähköistä tietojärjestelmää suhteessa notaareihin, avustaa oikeusministeriä valvontatehtävissä jne. Notaarikamarin verkkosivustolla on tietoa notaareista ja notaarin tehtävistä.

Rooli ja tehtävät

Notaari on julkisoikeudellisen viran haltija. Hänellä on valtion antama valtuutus todistaa henkilöiden pyynnöstä tosiseikat ja tapahtumat, joilla on oikeudellinen merkitys, sekä suorittaa muita notaarin vahvistamia toimia oikeusvarmuuden takaamiseksi.

Notaarien on oltava toiminnassaan puolueettomia, luotettavia ja riippumattomia. Heillä on velvollisuus varmistua liiketoimen osapuolten todellisista aikeista ja olosuhteista, joita moitteettoman liiketoimen suorittaminen edellyttää, sekä selittää osapuolille erilaiset tavat suorittaa liiketoimi ja liiketoimen seuraukset.

Notaarit suorittavat pyynnöstä seuraavia notariaattitehtäviä:

  • notaarin todistusten antaminen (erilaiset sopimukset, valtuutusasiakirjat, testamentit) ja asiakirjojen oikeaksi todistaminen (jäljennökset, allekirjoitukset, tulosteet jne.)
  • perimysasioiden hoitaminen
  • Antaa tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1–32) 60 artiklan ja liitteen II perusteella todistus Virossa täytäntöönpanokelpoisen notaarin vahvistaman asiakirjan laatimisesta;
  • Tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 650/2012 (EUVL L 201, 27.07.2012, s. 107–134) 59 artiklan 1 kohdan ja liitteen II mukaisesti todistuksen antaminen notaarin vahvistaman asiakirjan pätevyydestä Virossa ja todistuksen antaminen sellaisen notaarin vahvistaman asiakirjan laatimisesta, joka on täytäntöönpanokelpoinen Virossa 60 artiklan 2 kohdan ja liitteen II mukaisesti;
  • laatia ote Virossa täytäntöönpantavan notaarin vahvistaman asiakirjan laatimisesta tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 (EYVL N:o L 007, 10.01.2009, s. 1–79) 48 artiklan 3 kohdan ja liitteiden III ja IV perusteella;
  • lupa-asiakirjojen mitättömäksi julistaminen notaareista annetun lain mukaisesti
  • sovittelijana toimivan asianajajan tai toisen notaarin tekemien sopimusten vahvistaminen täytäntöönpanokelpoiseksi sovittelumenettelystä annetun lain nojalla
  • apostillojen antaminen (todistusten tai muiden asiakirjojen varmentamiseksi)
  • vuosikertomusten toimittaminen rekisteriä pitävälle tuomioistuimelle oikeushenkilöiden pyynnöstä
  • avioliiton ja -eron vahvistaminen sekä avioliitto- ja avioerohakemuksen laatiminen
  • talletusten, vakuuksien ja asiakirjojen vastaanotto
  • kiinteistö- ja rekisteriosastoissa pidettäviin rekistereihin vietyjen tietojen tai asiakirjojen antaminen niihin tutustumista varten
  • tietojen tai hakemusten välittäminen yrittäjän pyynnöstä taloushallintoviranomaiselle, asiakirjojen tai muiden tietojen vastaanottaminen taloushallintoviranomaisilta sekä hallinnollisten määräysten tiedoksiantaminen yrittäjälle
  • tietojen kirjaaminen rekisteriin talouden toimijan pyynnöstä;
  • tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskevien tietojen toimittaminen oikeushenkilön tai toimitsijamiehen pyynnöstä.

Asiakkaan on maksettava notaarille kyseisistä toimista laissa vahvistettu palkkio.

Notaarit voivat tarjota seuraavia virallisia palveluja:

  • todistusmenettelyyn liittymätön oikeudellinen neuvonta
  • verolainsäädäntöä ja ulkomaista lainsäädäntöä koskeva neuvonta, joko todistusmenettelyn yhteydessä tai erillisenä palveluna
  • sovittelusta annetun lain mukainen sovittelu
  • Välimiehenä toimiminen siviiliprosessilain nojalla
  • huutokauppojen, äänestysten, arpajaisten ja arvontojen toimittaminen sekä tulosten vahvistaminen
  • valan vastaanottaminen ja valaehtoisten todistusten oikeaksi todistaminen
  • notariaattipalvelun ulkopuolella tapahtuva ilmoitusten ja tietojen välittäminen sekä näytön esittäminen niiden välittämisestä tai siitä, ettei välittäminen ole ollut mahdollista
  • yhteyshenkilön palvelun tarjoaminen;
  • talletusten (muiden kuin käteistalletusten), arvopapereiden, asiakirjojen ja muiden esineiden vastaanottaminen, jos se ei ole notaariaattitehtävä tai siitä johtuva virkavelvollisuus
  • yrittäjän tekemiin selvityspyyntöihin vastaaminen.

Tietoa notaareiden tarjoamista notariaattipalveluista on saatavissa notaariliiton verkkosivustolla. Asiakas ja notaari sopivat notaaripalvelujen palkkioista ennen palvelun suorittamista.

Muut oikeusalan ammatit

Haastemiehet

Virossa haastemiehen ammatti on vapaa oikeusalan ammatti: haastemiehet toimivat omissa nimissään ja kantavat vastuun toimistaan. Haastemiehen on hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja vastuullisesti. Haastemiehen ammatillista toimintaa säädellään haastemiehistä annetulla lailla.

Haastemiehillä ja konkurssipesän hoitajilla on yhteinen ammatillinen järjestö, haastemiesten ja konkurssipesän hoitajien liitto, joka on toiminut tammikuusta 2010 lähtien. Haastemiesten virallista toimintaa, valvontaa, kurinpidollista vastuuta ja ammatillista järjestäytymistä koskevaa toimintaa säännellään haastemieslailla. Jaoston tehtävänä on kehittää ja edistää vapaita oikeusalan ammatteja, muun muassa kehittää ja valvoa hyviä ammatillisia ja ammatillisia käytäntöjä, laatia suosituksia ammattikäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi, järjestää täydennyskoulutusta ja kehittää tietojärjestelmiä. jaostolla on myös kunniaoikeus. Lisätietoa liiton toiminnasta on saatavissa sen verkkosivustolta.

Haastemiehen virkatehtäviä ovat

  1. toteuttaa täytäntöönpanomenettelyjä niistä annetun säännöstön mukaisesti
  2. asiakirjojen tiedoksiantaminen prosessilainsäädännön mukaisesti
  3. inventoida ja hallita jäämistöjä perintökaaren mukaisesti
  4. huutokaupan järjestäminen ulosmittausmenettelyn ulkopuolella laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti tuomioistuimen tai hallintoelimen pyynnöstä;
  5. perhe-etuuslain mukaisen ulkomaisen elatusavun sovittelu.

Haastemiehen palkkio näiden virallisten tehtävien hoitamisesta on määritetty haastemieslaissa.

Haastemies voi pyynnöstä ammatillisena palveluna

  1. toteuttaa irtaimen omaisuuden tai kiinteistön huutokaupan
  2. antaa asiakirjoja tiedoksi
  3. antaa oikeudellista neuvontaa ja laatia oikeudellisia asiakirjoja, jos hänen koulutuksensa on tuomioistuinlain 47 (1) (1) §: n säännösten mukainen;
  4. oikeudellisen selvityspalvelun tarjoaminen tuomioistuinkäsittelyn ulkopuolella;
  5. Toimia sovittelijana sovittelulain mukaisesti;
  6. toimia välimiehinä siviiliprosessilain mukaisesti.

Haastemiehellä on oikeus kieltäytyä ammatillisen palvelun suorittamisesta.

Asiantuntijapalvelujen tarjoamisen ehdoista ja korvausjärjestelyistä on sovittava hakijan kanssa kirjallisesti ennen palvelun tarjoamista. Sovittujen edellytysten ja maksujen on oltava hyvän ammattitavan mukaiset.

Haastemies ei voi ammatillisia palveluja suorittaessaan käyttää niitä oikeuksia, jotka haastemiehelle on laissa säädetty virkatehtävien hoitamista varten tai jotka johtuvat haastemiehen työpaikasta.

Tietoa haastemiesten ammatillisista palveluista löytyy liiton verkkosivulta. http://www.kpkoda.ee/

Haastemiesten toiminnan hallinnollisesta valvonnasta vastaavat oikeusministeriö ja kamari.

Haastemies vastaa ammatillisen toiminnan yhteydessä oikeudettomasti aiheutetusta vahingosta, myös silloin kun vahingon on aihettanut haastemiehen toimiston työntekijä. Jos haastemiehen virkatehtävistä aiheutuneeseen vahinkoon liittyvää korvausvaatimusta ei voida kattaa haastemiehen varoista kokonaan tai se voidaan kattaa vain osittain, vahingon korvaa liitto. Viime kädessä haastemiehen toiminnasta vastaa valtio. Liitolla ja valtiolla on oikeus periä saatava vahingosta vastuussa olevalta henkilöltä, ja valtiolla on oikeus periä saatava myös liitolta.

Selvittäjät

Konkurssipesän hoitaja on tuomioistuimen nimittämä henkilö, joka tehtävänsä perusteella suorittaa liiketoimia ja muita konkurssipesään liittyviä toimia sekä edustaa velallista tuomioistuimessa konkurssipesään liittyvissä riita-asioissa. Konkurssipesän hoitajan tärkein velvollisuus on puolustaa kaikkien velkojien ja velallisen oikeuksia ja etuja sekä turvata lainmukainen, ripeä ja taloudellisesti järkevä konkurssimenettely. Konkurssipesän hoitaja hoitaa tehtäviään henkilökohtaisesti. Konkurssipesän hoitajina voivat toimia myös liiton ammatillisen yhdistyksen jäseninä olevat luonnolliset henkilöt, jotka liitto on valtuuttanut toimimaan konkurssipesän hoitajina, sekä valantehneet asianajajat, valantehneet tilintarkastajat ja haastemiehet. Liitto pitää yllä konkurssipesän hoitajien luetteloa. Luettelossa on tiedot kaikista henkilöistä, joilla on oikeus toimia konkurssipesän hoitajina, ja siihen voi tutustua liiton verkkosivustolla. Luetteloon lisätyn konkurssipesän hoitajan on varmistettava, että tiedot pitävät paikkansa.

Konkurssipesän hoitajan tärkeimpiä tehtäviä ovat:

  1. määrittää velkojien vaateet, hallita konkurssipesää ja huolehtia konkurssipesän omaisuuden järjestämisestä ja myynnistä sekä velkojien vaateiden täyttämisestä konkurssipesästä
  2. määrittää velallisen maksukyvyttömyyden syyt ja alkamisajankohta
  3. järjestää tarvittaessa velallisen liiketoiminnan jatkuminen
  4. asettaa tarvittaessa velallinen selvitystilaan, jos velallinen on oikeushenkilö
  5. antaa tietoa velkojille ja velalliselle laissa säädetyissä tapauksissa
  6. raportoida velkojien ja velallisten toimista ja antaa tietoa konkurssimenettelystä tuomioistuimelle, valvovalle virkamiehelle ja konkurssipesän valvojakunnalle.

Konkurssipesän hoitajien toiminnan hallinnollisesta valvonnasta vastaa oikeusministeriö sille konkurssipesän hoitajasta toimitettujen kantelujen tai muiden sellaisten tietojen pohjalta, joiden perusteella on syytä olettaa, ettei konkurssipesän hoitaja ole täyttänyt velvoitteitaan. Oikeusministeriöllä on konkurssipesän hoitajan toimintaa valvoessaan oikeus varmistaa tämän ammattitoiminnan asianmukaisuus ja laillisuus. Oikeusministeri voi ryhtyä kurinpitotoimiin, jos konkurssipesän hoitaja ei täytä konkurssipesän hoitajien ammattitoimintaa koskevasta lainsäädännöstä johtuvia velvoitteita. Oikeusministeri ei voi ryhtyä kurinpitotoimiin konkurssipesän hoitajana toimivia valantehneitä asianajajia vastaan. Ministerillä on kuitenkin oikeus saattaa asia kunniatuomioistuimen käsiteltäväksi asianajajaliitossa.

Hallinnollisen toiminnan valvonnan lisäksi konkurssipesän hoitajien toimintaa valvovat toimivaltansa rajoissa myös konkurssipesän valvojakunta, velkojainkokous, tuomioistuin sekä liitto.

Linkkejä

Oikeusministeriö

Voittoa tavoittelematon asianajajaliitto

Oikeusapusäätiö

Viron asianajajayhdistys

Syyttäjävirasto

Notaariliitto

Haastemiesten ja konkurssipesän hoitajien liitto

Päivitetty viimeksi: 02/10/2020

Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.