Oikeudelliset ammatit

Tuomarit

Järjestö

Ranskassa ammattituomarit (magistrat) ovat uratuomareita, jotka on jaettu tuomareihin, jotka käsittelevät oikeusasioita, ja oikeusasioita käsitteleviin oikeusvirkamiehiin ( ministère public tai parquet). Tuomareita kutsutaan usein ”tuomariksi” (magistrats du siège), kun taas syyttäjälaitoksen palveluksessa olevia oikeusvirkamiehiä kutsutaan ”vakituisiksi tuomareiksi” tai ”tuomariksi” (magistrats du parquet).

Tuomarit ratkaisevat käsiteltävänään olevat riita -asiat. Valtionasiamiesviraston tehtävänä on edustaa yleistä etua ja varmistaa lain asianmukainen soveltaminen. Tuomareiden asemasta säädetään oikeuslaitoksen asemaa koskevasta orgaanisesta laista 22 päivänä joulukuuta 1958 annetulla asetuksella nro 58–1270. Näiden säännösten mukaisesti on noudatettava näiden oikeusalan ammattien yhtenäisyyden periaatetta (1 §), perustuslakineuvosto vahvisti uudelleen oikeuslaitoksen yhtenäisyyden periaatteen (1 §) erityisesti 11.8.1993 tekemässään päätöksessä. Tuomarit ja syyttäjät ovat oikeusviranomaisia, joiden tehtävänä on perustuslain 66 §:n nojalla valvoa yksilön vapauksien toteutumista. Tuomarien ja syyttäjien asemat eroavat toisistaan monin tavoin sikäli, että tuomareilla ei ole hierarkkista esimiestä eikä heitä voi erottaa virasta, eli heitä ei voida siirtää toiseen tehtävään ilman heidän suostumustaan. Lisäksi heidän nimittämisensä edellytykset ovat erilaiset siinä, että kotipaikan tuomarit nimitetään ylimmän tuomarineuvoston puoltavan lausunnon perusteella, korkeimman kassaatiotuomioistuimen kotipaikan tuomarit, muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäiset presidentit ja tuomioistuinten presidentit nimitetään myös viimeksi mainitun ehdotuksesta, joka lopulta käyttää kurinpitovaltaa kaikkiin kyseisessä toimipaikassa oleviin tuomareihin nähden. Syyttäjät puolestaan nimitetään korkeimman tuomarineuvoston yksinkertaisen lausunnon perusteella. Nimityksiä koskevat ehdotukset tekee oikeusministeri, joka myös käyttää kurinpitovaltaa.

Tuomarit ja syyttäjät otetaan oikeuslaitoksen palvelukseen useimmiten virkakilpailun kautta. Voidakseen läpäistä opiskelijoille avoimen ”ensimmäisen kilpailun” hakijalla on oltava tutkintotodistus vähintään neljän vuoden koulutuksesta ylioppilastutkinnon jälkeen. Valitut hakijat nimitetään tuomariharjoittelijoiksi (auditeurs de justice), minkä jälkeen he saavat saman koulutuksen, jonka antaa Ranskan kansallinen oikeuslaitos (École nationale de la magistrature, ENM). Tuomari tai syyttäjä voidaan myös nimittää näihin tehtäviin suoraan. ENM:ssä suoritetun koulutuksen jälkeen uudet tuomarit ja syyttäjät nimitetään jonkin tuomioistuimen palvelukseen.

Lainkäyttötehtäviensä lisäksi tuomioistuinten pääjohtajilla ( presidentillä ja valtionsyyttäjällä tai tuomioistuimesta riippuen ensimmäisellä presidentillä ja pääneuvonantajalla) on hallinnollisia tehtäviä, jotka koskevat esimerkiksi istuntojen aikatauluttamista.

Ammattia harjoittaneita tuomareita oli 1.1.1923, joista 8524 työskenteli tuomioistuimissa tai valtion syyttäjävirastossa.

Korkein tuomarineuvosto

Perustuslain 65 §:ssä säädetään ylimmästä tuomarineuvostosta (Conseil supérieur de la magistrature, CSM). Korkeimman tuomarineuvoston kokoonpanoa ja tehtävänimikkeitä muutettiin 23. heinäkuuta 2008 annetulla perustuslain tasoisella lailla, jonka mukaan myös yksityiset oikeussubjektit voivat kääntyä tuomarineuvoston puoleen. Tasavallan presidentti ei enää kuulu korkeimman tuomarineuvoston kokoonpanoon.

Toimivalta käsitellä tuomareita koskevia asioita kuuluu korkeimman tuomarineuvoston kokoonpanolle, jonka puheenjohtajana toimii kassaatiotuomioistuimen presidentti. Tähän kokoonpanoon kuuluu lisäksi viisi tuomaria ja yksi syyttäjä, yksi Ranskan korkeimman hallinto-oikeuden (Conseil d’Etat) nimeämä neuvonantaja, yksi asianajaja sekä kuusi muuta pätevää jäsentä, jotka eivät saa olla parlamentin, oikeuslaitoksen eivätkä minkään hallintoelimen palveluksessa. Tasavallan presidentti, parlamentin alahuoneen (Assemblée nationale) puheenjohtaja ja senaatin puheenjohtaja nimeävät kumpikin kaksi pätevää henkilöä.

Kassaatiotuomioistuimen pääneuvonantaja (procureur général) johtaa sen neuvoston toimivallan jakoa, jolla on toimivalta valtionsyyttäjän virkamiehiin nähden. Tähän kokoonpanoon kuuluu lisäksi viisi syyttäjää ja yksi tuomari sekä edellä mainitut korkeimman hallinto-oikeuden edustaja, asianajaja ja kuusi muuta pätevää jäsentä.

Tuomarineuvoston jaosto, jolla on toimivalta ratkaista tuomarit, esittää nimitykset kassaatiotuomioistuimen tuomareiksi, muutoksenhakutuomioistuinten (cours d’appel) ensimmäisiksi presidenteiksi ja aluetuomioistuinten (tribunaux de grande instance) presidenteiksi. Muita tuomareita voidaan nimittää vain sen suostumuksella.

Sama korkeimman tuomarineuvoston kokoonpano toimii myös kurinpitolautakuntana ( conseil de discipline) tuomareita koskevissa asioissa. Tässä ominaisuudessa siihen kuuluu tuomari, joka toimii tuomarineuvoston jaostossa ja joka on toimivaltainen valtion syyttäjäviranomaisen virkamiehiin nähden.

Syyttäjiä koskevia asioita käsittelevä korkeimman tuomarineuvoston kokoonpano antaa lausuntonsa syyttäjien nimittämisestä. Sama kokoonpano antaa lausuntonsa myös syyttäjiä koskevista kurinpidollisista seuraamuksista. Tässä ominaisuudessa siihen kuuluu 65 §:n 3 momentissa tarkoitettujen jäsenten lisäksi valtion lakimiesviraston lakimies, joka toimii tuomarineuvoston jaostossa, jolla on toimivalta ratkaista tuomarit.

Syyttäjälaitos

Järjestö

Syyttäjälaitoksen virkamiesten on toimittava yhteiskunnan edun mukaisesti, jota he edustavat pyrkiessään soveltamaan lakia.

Lukuun ottamatta kassaatiotuomioistuimen yhteydessä toimivaa syyttäjänvirastoa, jolla on oma toimipaikkansa, Ranskan syyttäjäviranomainen on hierarkkinen pyramidi, joka toimii ”sinetin oikeusministerin alaisuudessa”. Rikosprosessilain 30 §:ssä säädetään, että oikeusministeri toteuttaa hallituksen määrittämää syyttäjälaitoksen toimintalinjaa rikosasioissa. Hän huolehtii siitä, että sitä sovelletaan johdonmukaisesti koko [Ranskan] tasavallan alueella. Tätä varten hän antaa syyttäjille toimintalinjaa rikosasioissa koskevia yleisiä ohjeita.

Kussakin tuomioistuimessa syyttäjä johtaa syyttäjälaitosta, joka koostuu useista tuomareista, jotka toimivat heidän alaisuudessaan. Valtionasiamies johtaa toimistoa ja jakaa tehtävät ja osastot valtion apulaisneuvonantajan (procureurs adjoints), apulaisneuvonantajan ja apulaisneuvonantajan (varajäsenet) kesken. Syyttäjä toimii itse valtakunnansyyttäjän valvonnassa ja ohjauksessa.

Tästä hierarkkisesta rakenteesta huolimatta valtioneuvoston kansliaa pidetään jakamattomana yksikkönä: mikä tarkoittaa, että sijaisena toimiva syyttäjä ei tarvitse esimieheltään erillistä valtuutusta toimenpiteiden toteuttamiseen, ja kaikki hänen toimenpiteensä velvoittavat koko syyttäjälaitosta.

Asema ja tehtävät

Syyttäjien tehtävät liittyvät olennaisilta osiltaan rikosoikeuteen. Se johtaa tutkintaa ja toteuttaa itse kaikki tarvittavat toimenpiteet rikossyytteiden nostamiseksi tai odottaa, että se ryhtyy toimiin sen toteuttamiseksi. Siinä arvioidaan myös rikosoikeudellisissa asioissa toteutettavia toimia syytetoimien tarkoituksenmukaisuuden periaatteen perusteella (esim. oikeudellisen tutkinnan aloittaminen, asian saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi tai irtisanominen). Syyttäjän velvollisuus on osallistua asian käsittelyyn tuomioistuimessa esittämällä suullisia havaintoja (tosiseikoista, epäillyn henkilöstä ja seuraamuksesta) sen mukaan, mitä hän katsoo asianmukaisen oikeudenhoidon edellyttävän. Lisäksi syyttäjän tehtäviin kuuluu seuraamusten täytäntöönpano.

Se on myös vastuussa vaarassa olevien alaikäisten suojelusta, ja sillä on tiettyjä siviilivaltuuksia, kuten henkilöiden asema (esim. henkilön siviilisäädyn muuttaminen), hallinnollinen (esim. juomapisteet, aikakauslehdet, kangaslehdet jne. ja liiketilat (esim.: kun on kyse ryhmäkanteesta).

Tuomarien asemaa ja tehtäviä käsitellään lähemmin yleisten tuomioistuinten yhteydessä.

Maallikkotuomarit (juges non professionnels)

Väliaikaiset tuomarit

Oikeuden tuomiseksi lähemmäs kansalaisia kansalaisyhteiskuntaa edustava henkilö voidaan ottaa palvelukseen tuomariksi, joka työskentelee väliaikaisesti tuomarina ja joka osallistuu väliaikaisesti lainkäyttöelimen toimintaan oikeuslaitoksen asemasta annetun lain perustamisesta 22.12.1958 annetun asetuksen nro 58–1270, sellaisena kuin se on muutettuna, 41–10 §:n ja sitä seuraavien pykälien nojalla.

Väliaikaisena tuomarina toimimisen erityispiirteenä on se, että se mahdollistaa väliaikaisesti oikeudenkäynti- ja suojelutuomarin, rikoskokoonpanojen validoinnista vastaavan poliisin tai tuomarin ja/tai tuomarien kollegiaalisissa kokoonpanoissa, assisioiden tuomioistuimissa ja maakunnallisissa rikostuomioistuimissa sekä lainkäyttötehtävien kanssa yhteensopivan ammattitoiminnan.

Paikallisen tuomioistuimen ja MTT:n perussäännöt yhdistettiin 8.8.2016 annetulla lailla nro 2016–1090, joka tuli voimaan 1.7.2017.

Väliaikaisia tuomareita palkataan jatkuvasti hakemusten ja virkauran perusteella (virkakilpailun sijasta).

Väliaikaisen tuomarin tehtävään liittyvät edellytykset

Hakijan on oltava Ranskan kansalainen, oltava 35–75-vuotias, hänellä on täydet kansalaisoikeudet, hänen on oltava hyvälaatuinen, hän on täyttänyt kansallisen palveluslain vaatimukset ja hänellä on terveydelliset edellytykset tehtävien hoitamiseen, kun otetaan huomioon mahdollisuus korvata vamma.

Hakijan on lisäksi täytettävä yksi seuraavista ehdoista:

• hakijalla on oltava tutkintotodistus, joka osoittaa, että hänellä on ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään nelivuotinen koulutus (tai vähintään vastaavaksi tunnustettu asiakirja), ja hänellä on oltava vähintään seitsemän (7) vuoden työkokemus, joka oikeuttaa hänet erityisesti suorittamaan lainkäyttötehtäviä;
• oikeusrekisteriosaston johtaja ja todiste seitsemän (7) vuoden tosiasiallisesta palveluksesta kyseisessä yksikössä
• hakijan on oltava oikeusministeriön A-palkkaluokan virkamies, ja hänen on oltava tosiasiallisesti palveluksessa vähintään seitsemän vuotta.
• hänen on oltava laissa tai asetuksessa säädetyn tai ammattinimikkeeltään suojatun oikeudellisen tai oikeuslaitoksen vapaan ammatin (entinen) harjoittaja ja hänellä on oltava todistettavasti vähintään viiden vuoden kokemus kyseisestä ammatista.

Väliaikaisen tuomarin oikeudellinen asema

Korkeimman tuomarineuvoston tuomarinimityksistä vastaava kokoonpano antaa lausunnon oikeusministerin ehdottamista hakijoista.

Tasavallan presidentin asetuksella nimitettävä väliaikainen tuomari on oikeudelliselta asemaltaan tuomarikunnan jäsen.

Hänet nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran, eikä hän voi hoitaa tehtäviään yli 75-vuotiaana.

Väliaikainen tuomari voi harjoittaa myös muuta ammattitoimintaa samaan aikaan lainkäyttötehtävien kanssa, joskin hakulomakkeessa luetellaan tiettyjä yhteensopimattomia ammatteja.

Väliaikaisen tuomarin koulutus

MTT suorittaa 10 päivän teoreettisen koulutuksen kansallisessa oikeuskorkeakoulussa.

Siihen sovelletaan ylimmän tuomarineuvoston valinnan mukaan 40–80 päivän koeaikaa kuuden kuukauden aikana tuomioistuimessa tai 40 päivän tuomioistuinkoulutusta, josta voidaan hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa antaa koulutusta tai jonka kestoa voidaan lyhentää hakijan työkokemuksen perusteella.

Tilapäisille tuomareille maksettavat korvaukset

Väliaikaisesti nimitetyille maallikkotuomareille maksetaan korvaus työskentelyjaksoista.

Avointen työpaikkojen yksikkömäärä on 111,02 euroa brutto (viittaus virkamiesten indeksipisteen arvoon 1.8.2022), ja lomakausien määrä saa olla enintään 300 euroa vuodessa.

Tuomareiden väliaikaisesti hoitamien tehtävien perusteella maksettavien lomakorvausten määrän jakautumisesta säädetään 28.6.2017 annetussa määräyksessä, sellaisena kuin se on muutettuna.

MTT ei saa matkakuluja perheensä kodin ja työtuomioistuimen välillä.

Lainkäyttötehtäviä hoitavat kunniajuristit (AHFJ)

Kunniaasianajajia voidaan nimittää suorittamaan lainkäyttötehtäviä maakunnallisten rikostuomioistuinten arvioijina.

Tämä mahdollisuus on osa kokeilua, joka on toteutettu kolmen vuoden ajan 1. tammikuuta 2023 alkaen 20 läänin rikostuomioistuimen piirikunnassa.

Kunniaasianajajiksi ryhtymisen edellytykset

Jotta hän voisi hoitaa tätä tehtävää, hänen on oltava Ranskan kansalainen, hänen on oltava alle 75-vuotias, hänellä on oltava täydet kansalaisoikeudet, hänen on oltava hyvälaatuinen eikä häntä saa mainita rikosrekisterin tiedotteessa nro 2. Todisteet siitä, että hän on saanut asianajajaliiton neuvoston myöntämän kunniajuristin nimikkeen eikä ole harjoittanut asianajajan ammattia vähintään viiteen vuoteen sen muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä, johon hänet on määrätty.

Kunniaasianajaja voi harjoittaa ammattitoimintaa samanaikaisesti arvioijan tehtävien hoitamisen kanssa edellyttäen, että tällainen toiminta ei vaaranna hänen arvokkuuttaan ja riippumattomuuttaan.

Se ei kuitenkaan saa

• harjoittaa lainopillisen ja oikeudellisen vapaan ammatin harjoittamista, jolla on lainsäädännöllinen asema tai jonka ammattinimike on suojattu;
• olla tällaisen ammatin harjoittajan työntekijä
• hoitaa lainkäyttö-, välimies-, asiantuntija-, sovittelu- tai välitystehtävät sen muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä, johon sinut on osoitettu.

Lisäksi lainkäyttötehtäviä hoitavan kunniajuristin tehtävien hoitaminen on ristiriidassa seuraavien tehtävien hoitamisen kanssa: Hallituksen, perustuslakineuvoston tai ylimmän tuomarineuvoston jäsen; Korkeimman hallinto-oikeuden tai tilintarkastustuomioistuimen jäsen, hallintotuomioistuinten tuomari; Hallituksen tai ministeriön pääsihteeri, keskushallinnon johtaja, prefektuurin jäsen (luottamuksesta oikeuslaitokseen 22.12.2021 annetun lain 3 IV §)

Lainkäyttötehtäviä hoitavan kunniajuristin asema

Korkeimman tuomarineuvoston tuomarinimityksistä vastaava kokoonpano antaa lausunnon oikeusministerin ehdottamista hakijoista.

AHFJ nimitetään tasavallan presidentin asetuksella kokeen ajaksi 75 vuoden ikärajaan asti.

Lainkäyttötehtäviä hoitavan kunniajuristin koulutus

Ennen virkaan ryhtymistä AHFJ:lle järjestetään kaksipäiväinen pakollinen koulutus, jonka järjestää kansallinen tuomarikoulu.

Lainkäyttötehtäviä hoitavalle kunniaasianajajalle maksettava korvaus

Hänelle maksetaan kiinteämääräinen korvaus loman aikana. Lomakorvaus on kolme yksikköhintaa yleisöä kohti.

Avointen työpaikkojen yksikkömäärä on 111,02 euroa brutto (viittaus virkamiesten indeksipisteen arvoon 1.8.2022), ja lomakausien määrä saa olla enintään 300 euroa vuodessa.

Lainkäyttötehtäviä hoitavat kunniatuomarit (MHFJ)

Lainkäyttötehtäviä hoitava kunniatuomari on oikeuslaitoksen tuomari, joka on hakenut eläkeoikeuksiaan ja haluaa jatkaa toimintaansa antamalla kokemuksensa ja asiantuntemuksensa oikeusministeriön käyttöön.

Lakisääteisistä takeista, eettisistä velvoitteista ja tuomareiden palvelukseen ottamisesta 8.8.2016 annetulla lailla nro 2016–1090 ja ylin tuomarineuvosto lisättiin oikeuslaitoksen perussäännöstä 22.12.1958 annettuun asetukseen nro 58–1270 41–25 §:llä ja sitä seuraavilla pykälillä, joissa säädetään maallikkotuomareiden (MHFJ) palvelukseen ottamisesta lainkäyttötehtäviä varten.

Toiminnot,

Oikeuslaitokseen kohdistuvasta luottamuksesta 22. joulukuuta 2021 annetusta orgaanisesta laista nro 2021–1729 lähtien tuomari voidaan nimittää MHFJ:ksi hoitamaan tuomioistuimen päällikön nimittämisen jälkeen

• Arvioijan rooli tuomioistuinten ja muutoksenhakutuomioistuinten kollegiaalisissa kokoonpanoissa (siviili- ja rikosasiat). Hän voi palauttaa asiakirjat suulliseen käsittelyyn;
• Suojelukiistojen tuomarin rooli;
• Poliisituomioistuimen tuomarin tehtävät;
• Rikosasianajajakokoonpanojen vahvistamisesta vastaavan tuomarin tehtävät;
• käyttää rajoitettua osaa aineellisesta toimivallasta, joka voidaan siirtää asetuksella paikallisille kamareille;
• Tuomioistuinten apulaissyyttäjän tai muutoksenhakutuomioistuimen apulaissyyttäjän tehtävät.

Hovioikeuden ensimmäinen presidentti voi^1.1.2019 alkaen nimittää hänet johtamaan jaostoa, joka ratkaisee sosiaalisia riita -asioita käsittelevät tuomioistuimet ja muutoksenhakutuomioistuimet, jotka on nimenomaisesti nimetty käsittelemään kyseistä riita-asiaa.

Court of Appealin ensimmäinen presidentti^voi 1.6.2019 alkaen nimittää hänet arvioijaksi istuntoon mutta myös rikostuomioistuimeen osana vuoteen 2022 ulottuvaa koetta.

Kaikki alle 72-vuotiaat rauhantuomarit voivat hakea MHFJ:n virkaan.

HFJ:n rekrytointi tapahtuu tiedostossa kahden kerran vuodessa.

Tuomioistuimen päälliköt tutkivat asian ja haastattelevat hakijaa. Tämän jälkeen he lähettävät perustellun kertomuksensa oikeusasioiden osastolle.

Oikeuspalvelujen osasto – oikeuslaitoksen henkilöstöhallinnon alaosasto – tutkii hakemuksen edelleen ennen nimitysehdotuksen toimittamista ylimmälle tuomarineuvostolle lausuntoa varten.

Myönteisen tai hyväksytyn lausunnon jälkeen MFHJ nimitetään tasavallan presidentin asetuksella. Toimikautta, joka on enintään viisi vuotta, ei voida uusia, ja se päättyy joka tapauksessa sitä päivää edeltävänä päivänä, joka edeltää maallikkotuomarin 72-vuotispäivää.

Toimikausi voi päättyä myös kunniatuomarin pyynnöstä (irtisanominen) tai jos hänelle on määrätty rangaistus (lain 41–30 §).

Muita kuin lainkäyttötehtäviä hoitavat kunniatuomarit (MHFNJ)

Lailla nro 2016–1090, joka annettiin 8. elokuuta 2016 lakisääteisistä takeista, eettisistä velvoitteista ja tuomareiden palvelukseen ottamisesta, ja ylin tuomarineuvosto luotiin oikeuslaitoksen asemasta 22.12.1958 annetun asetuksen nro 58–1270 41–25 §:llä ja sitä seuraavilla pykälillä, joissa säädetään kunniatuomareiden lainkäyttötehtävien ja muun toiminnan järjestämisestä.

Kyseisen 22.12.1958 annetun asetuksen 41–32 §:ssä säädetään maallikkotuomarin mahdollisuudesta harjoittaa muuta kuin tuomioistuintoimintaa, joka ei ole luonteeltaan hallinnollista, tai avustaa päätöksen tekemisessä.

Tavoitteena on aina mahdollistaa se, että eläkkeellä olevat maallikkotuomarit, jotka haluavat jatkaa työskentelyä lainkäyttöelimessä, voivat tehdä niin antamalla heille mahdollisuuden tuoda tietotaitonsa ja kokemuksensa oikeuslaitoksen käyttöön, harjoittaa hallinnollista toimintaa tai avustaa päätöksenteossa.

Kyseessä olevat henkilöt ovat edellä mainitun asetuksen¹ §:ssä tarkoitettuja tuomioistuinlaitoksen tuomareita, jotka on siirretty eläkkeelle alle 75-vuotiaina, joilla on oikeus kunniavelvollisuuteen ja jotka ovat halukkaita jatkamaan työskentelyään lainkäyttöelimessä.

Heidän tehtävänsä voivat koskea ainoastaan hallinnollista toimintaa tai päätöksentekoapua.

Päätoimipaikassa tehtäviin operaatioihin voivat kuulua seuraavat:

• asiakirjojen analysoiminen ja yhdistäminen, oikeuskäytännön tutkiminen ja oikeudellisten tutkimusten tekeminen,
• avustaa monimutkaisten siviilitapausten valmistelun seurannassa,
• koordinoivan tuomarin tai osaston päällikön avustaminen,
• oikeudellisten asiantuntijoiden esittämien hakemusten käsittelyn valmistelu,
• yksiköiden uudelleenorganisointi, tuomioistuinten johtajien avustaminen muissa kuin lainkäyttötehtävissä, osallistuminen viestintä- tai koordinointitoimiin,
• kouluttaa uusia tuomareita tuomioistuimen järjestämän koulutuksen yhteydessä.

Syyttäjälaitoksen tehtävät voivat olla seuraavat:

• rikosoikeudellisten ja rikosoikeudellisten menettelyjen oikeudellisen valvonnan varmistaminen
• syyttäjänviraston toiminnan tilastollinen seuranta
• osallistua tuomioistuimen johtajan käyttöön ottaman kriminaalipolitiikan järjestämiseen
• rikos- tai rikkomustiedostojen analyyttisten lomakkeiden laatiminen (yhteenveto pöytäkirjoista),
• avustaa syyttäjän edustajista vastaavaa syyttäjänvirastoa,
• valmistella yhteistä kuulemista.

Muuta kuin oikeudellista toimintaa harjoittava kunniatuomari ei voi osallistua suoraan menettelyjen reaaliaikaiseen käsittelyyn.

Työtuomioistuinten jäsenet (conseillers prud’hommes)

Vuonna 1806 perustetut työtuomioistuimet ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia, jotka ovat erikoistuneet ratkaisemaan yksittäisiä riita-asioita, joita syntyy työntekijöiden tai harjoittelijoiden ja työnantajien välillä heidän työsopimuksistaan. Työtuomioistuinten jäsenet ovat työelämän edustajia.

Työtuomioistuimen perusta on ajatuksessa, että työsuhde edellyttää erityisestä ja monitahoisesta luonteestaan johtuen tutkijaksi tuomarin, jolla on riittävä kokemus tällaisesta suhteesta niin työntekijöiden kuin työnantajienkin puolelta.

Työtuomioistuimiin kuuluu siis välttämättä yhtä monta työntekijöiden ja työnantajien edustajaa (yhteiset paneelit). Tuomioistuimen jäsenet jakautuvat kahteen kollegioon (työntekijät ja työnantajat) ja viiteen erikoisjaostoon (teollisuus, kauppa, maatalous, sekalainen toiminta ja hallinto).

Prud’homale-instituutilla on 14512 paikallista neuvonantajia, jotka toimivat 211 lääninvaltuustossa (203 Manner-Ranskassa, vähintään yksi departementissa ja 8 merentakaisissa departementeissa ja yhteisöissä, mukaan lukien 1. tammikuuta 2022 perustettu Mamoudzoun CPH). Tribunal prud’homale käsittelee noin 100000 asiaa vuodessa.

Heidän tehtävänään on ensisijaisesti sovitella osapuolten väliset riidat tai, jollei tämä onnistu, ratkaista ne.

^Tammikuuta 2023:

12960 miespuolista neuvonantajaa: 6404 naista ja 6556 miestä

6785 palkkatyössä olevien miesten neuvonantaja

6175 miespuolisten työnantajien neuvonantaja

Nimittäminen

Prud’hommes-neuvojat on 31. maaliskuuta 2016 annettuun määräykseen ja 11 päivänä lokakuuta 2016 annettuun asetukseen perustuvan uudistuksen jälkeen nimitetty ammattijärjestöjen ja ammattijärjestöjen ehdotuksesta neljän vuoden toimikaudeksi.

Nimeämisprosessi koostuu kahdesta vaiheesta:

— Paikkojen jakautuminen ammattijärjestöjen ja työnantajajärjestöjen kesken neljän vuoden välein. Tämä vaihe kuuluu työministeriön ja oikeusministeriön yhteiseen vastuualueeseen.

— Oikeusministeriön huolellisen neuvonantajan virkaa koskevien hakemusten esittäminen ja seuranta, joiden tuloksena nimitetään harkittuja tuomareita.

Tämän vaiheen päätteeksi julkaistiin asetus näiden kahden ministerin nimittämisestä miespuolisten neuvonantajien tehtäviin.

Lisäksi oikeuspalvelujen osasto nimittää (yhdestä kahteen vuodessa) vapaiden paikkojen täyttämiseksi ja toimikautensa päättävien neuvonantajien korvaamiseksi.

Heidän koulutuksensa

Kasvusta, aktiivisuudesta ja yhtäläisistä taloudellisista mahdollisuuksista 6 päivänä elokuuta 2015 annetulla lailla otettiin käyttöön miespuolisten neuvonantajien peruskoulutusvelvoite. Koulutus jakautuu nyt seuraavasti:

— Oikeusministeriön rahoittama viisipäiväinen peruskurssi. Sen suorittaa M.M., ja se jakautuu kahteen vaiheeseen: 3 päivää etäopiskelua ja sen jälkeen kaksi peräkkäistä päivää henkilökohtaista koulutusta ryhmää kohti.

Tällainen koulutus on pakollista jäsenille, jotka eivät ole koskaan hoitaneet edustajantointa. Muussa tapauksessa jäsenten katsotaan irtisanoutuneen. Määräaika on 15 kuukautta. Sen perustamisen jälkeen lähes 10000 neuvonantajaa on kuulunut uuden peruskoulutusvaatimuksen piiriin, ja alle 2 prosenttia uusista neuvonantajista ei noudata tätä velvoitetta, ja muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäinen presidentti, josta oikeuspalvelujen osasto on ilmoittanut etukäteen, on eronnut.

6 viikonjatkokoulutus toimikautta kohden. Se ei ole pakollinen, vaan sitä tarjoavat tällä hetkellä ammattijärjestöt ja työnantajajärjestöt sekä työvoima- ja työvoimatoimistot, jotka on akkreditoitu ja joita rahoittaa työn pääosasto. Asetuksessa nro 2021–562, joka annettiin 6.5.2021, säädetään, että ohjaajat voivat aloittaa jatkokoulutuksen, vaikka he eivät olisi vielä aloittaneet peruskoulutustaan.

Niiden etiikka ja kurinpito

Asiantuntevien miesneuvonantajien riippumattomuuden, puolueettomuuden ja lahjomattomuuden vahvistamiseksi 6.8.2015 annetulla lailla uudistettiin miespuolisiin neuvonantajiin sovellettavia ammattietiikkaa ja kurinalaisuutta koskevia sääntöjä ja otettiin käyttöön CPH:n eettisten velvoitteiden määritelmä, joka muutettiin Conseil supérieur de la prud’homiessa (Conseil supérieur de la prud’homie) 7.8.2018 annetulla lailla sen jälkeen, kun Conseil supérieur de la prud’homie (Conseil supérieur de la prud’homie) oli hyväksynyt sen.

8.8.2015 annetun lain jälkeen 28.12.2016 annetulla asetuksella uudistettiin miespuolisiin asiantuntijoihin sovellettavaa kurinpitomenettelyä. Prud Men Advisers -neuvojien kansallinen kurinpitolautakunta (CNDCPH) on perustettu.

Heidän tilansa

Ammatillisiin neuvonantajiin sovelletaan julkisiin tehtäviin satunnaisesti osallistuvien henkilöiden kuulumisesta yleiseen sosiaaliturvajärjestelmään 30. joulukuuta 2015 annettua asetusta nro 2015–1869. He saavat korvauksen tehtäviensä hoitamisesta.

Lisäksi työssä käyvillä neuvonantajilla on suojattu työntekijän asema, joka kieltää heidän irtisanomisensa ilman työsuojeluviranomaisen ennakkolupaa ja luvan poissaoloon työaikansa aikana.

Tällaiset poissaolot lasketaan tosiasialliseksi työajaksi, jolloin työnantaja maksaa niistä korvauksen ja ne kuuluvat sosiaaliturvan piiriin. Työtuomioistuimen tehtäviin osallistuminen työaikana ei siis alenna palkkaa eikä siihen liittyviä etuuksia. Valtio korvaa palkan työnantajalle.

Työnantajia ja palkansaajia edustavat työtuomioistuimen jäsenet, jotka eivät kuulu edellä mainittuun ryhmään (työnhakijat, eläkeläiset, työaikansa ulkopuolella tehtäväänsä hoitavat työtuomioistuimen jäsenet), saavat tuntipalkkaa, jonka suuruus vahvistetaan asetuksella.

Myös heidän matkakustannuksensa voidaan korvata.

Kauppatuomioistuinten tuomarit

Ensimmäisen tason kauppaoikeus koostuu 134:stä Ranskan emämaan kauppatuomioistuimesta, lukuun ottamatta Alsace-Mosellea (jossa asia kuuluu tuomioistuintuomioistuimen jaoston toimivaltaan paikallisen lainsäädännön mukaisesti, ja seitsemän tuomioistuinta, joiden kauppajaostot sijaitsevat Colmarin ja Metzin muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä) ja yhdeksää kauppatuomioistuinta merentakaisilla alueilla.

Kauppatuomioistuinten tehtävänä on

• kauppiaiden, käsityöläisten, luottolaitosten, rahoitusyhtiöiden tai näiden välisiä sitoumuksia koskevat riidat;
• kaupallisia yhtiöitä koskevat sopimukset;
• ne, jotka koskevat kaikkien henkilöiden välisiä kauppatoimia.

Kauppatuomioistuimet koostuvat muiden tuomarien valitsemista kansalaisyhteiskunnan tuomareista ja kauppatuomioistuimen kirjaamosta, jolla on julkinen toimisto ja ministeriö.

Näiden tuomioistuinten tuomarit, joita kutsutaan myös konsulituomareiksi, ovat kauppa- ja yritysrekisteriin merkittyjen kaupallisten yritysten edustajia ja kaupparekisteriin merkittyjä käsityöläisiä. Ne ovat peräisin kaikilta toimialoilta kaikenkokoisilta yrityksiltä (henkilökohtaiset yritykset, pienet ja keskisuuret yritykset, pk-yritykset tai ryhmät).

Kauppatuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäviään vapaaehtoisesti.

^Tammikuun 1. päivänä 2023 virassa oli 3343 konsulituomaria, joissa oli 3513 paikkaa.

Heidän valintansa

Kauppatuomioistuinten tuomareiden valinta uudistettiin 22. toukokuuta 2019 annetulla lailla PACTE nro 2019–486.

Se pani täytäntöön oikeuslaitoksen nykyaikaistamisesta 2000-luvulla 18. marraskuuta 2016 annetun lain 94 §:n, jossa säädettiin käsityöläisten integroimisesta konsulituomarien vaalikollegioon. Täytäntöönpanoasetus julkaistiin 12.2.2021 (11.2.2021 annettu asetus nro 2021–144).

Vaalien uudistusta täydennettiin 11 päivänä lokakuuta 2021 annetulla lailla nro 2021–1317 ja 31 päivänä lokakuuta 2022 annetulla lailla nro 2022–1348 erityisesti ottamalla uudelleen käyttöön johtajien itsenäinen vaalikelpoisuus.

Yritysten kasvusta ja muuttamisesta 22 päivänä toukokuuta 2019 annetun lain (PACTE) konsulituomareita koskevien säännösten voimaantulopäivästä alkaen kauppatuomioistuinten tuomarit on valinnut tuomarit kollegiossa, joka koostuu tuomareista ja entisistä konsulituomareista sekä kauppa- ja teollisuuskamarien sekä tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvien ammatti- ja käsiteollisuuskamarien valituista jäsenistä (kauppalain L.723–1 §).

Vaalikollegion kokoonpanosta päätetään kauppa- ja teollisuuskamarien sekä käsiteollisuuskamarien jäsenten valintaa seuraavan vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana, ja sitä päivitetään vuosittain viimeistään 15 päivänä heinäkuuta.

Vuotuiset vaalit järjestetään vuosittain lokakuun alkupuoliskolla kaikissa tuomioistuimissa, joissa on täytettävät paikat.

Kansliaan liittyvät prefektuurit vastaavat vaaleista. Tätä varten laaditaan käytännön opas, jonka oikeuspalvelujen osasto lähettää heille vuosittain.

Edustajantoimen hoitaminen

Samassa tuomioistuimessa annettavien pidätysmääräysten määrä on rajoitettu viiteen, ja ikärajaksi on asetettu 75 vuotta.

Kauppatuomioistuimen tuomarin ensimmäinen toimikausi on kaksi vuotta (kauppalain L. 722–6). Toimikausi on neljä vuotta samassa tuomioistuimessa tai missä tahansa muussa kauppatuomioistuimessa (kauppalain L. 722–6). Tätä edellytystä arvioidaan vaalipäivänä.

Kauppalain muutetun R. 722–7 §:n mukaan konsulaattituomareiden toimikausi alkaa heidän valintaansa seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivänä ja päättyy seuraajan valintaa seuraavan kalenterivuoden 31 päivänä joulukuuta.

He vannovat valan, ja heillä on samat ammattieettiset velvollisuudet kuin tuomareilla.

Kauppatuomioistuinten tuomarit ovat edustettuina kauppatuomioistuinten kansallisessa neuvostossa, jonka sihteeristöstä vastaa oikeuspalvelujen osasto.

Perus- ja jatkokoulutus

Vastavalituille tuomareille on 1. marraskuuta 2018 alkaen pakollinen 8 päivän pakollinen peruskoulutus, joka on suoritettava 20 kuukauden kuluessa vaaleista. Muussa tapauksessa heidän katsotaan eronneen.

Sosiaaliturvaa ja sosiaalihuoltoa koskevissa riita-asioissa toimivaltaisten kollegiaalisten koulutuskurssien arvioijat

Oikeusalan organisaatiosta annetussa laissa säädetään oikeuslaitoksesta annetun lain L.218–1 ja L. 311–16 §:ssä tarkoitettuihin lautakuntiin nimitettyjen arvioijien osallistumisesta.

Sosiaalikeskusten arvioijat hoitavat tehtäviään 18.11.2016 annetulla lailla nro 2016–1547 perustetussa kollegiaalisessa ratkaisukokoonpanossa, jolla on nyt toimivalta ratkaista riita-asiat, joita on tähän asti käsitellyt sosiaaliturvaa käsittelevät tuomioistuimet (TASS), työkyvyttömyysasioita käsittelevät tuomioistuimet (TCI) ja osa ministeriöiden sosiaalihuoltolautakuntien (CDAS) tuomioistuimista. Ammattituomarin lisäksi on kaksi arvioijaa, joista toinen edustaa työntekijöitä ja toinen työnantajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia.

Sosiaalikeskusten arvioijat ratkaisevat siten sosiaaliturvaa koskevia riita-asioita ja osan sosiaalihuollon piiriin pääsyä koskevista riita-asioista.

Tuomarikokoonpanon jäsenet osallistuvat istuntoihin ja asian käsittelyyn. Toisaalta ne eivät tee päätösluonnoksia.

Muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäinen presidentti nimittää nämä arvioijat kolmeksi vuodeksi tuomioistuimen presidenttiä kuultuaan hallintoviranomaisen kunkin tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvasta luettelosta, jonka hallintoviranomainen laatii edustavimpien ammattialajärjestöjen ehdotuksesta.

Tammikuun 1. päivään 2023 mennessä on nimetty 3013 arvioijaa.

Oikeuslaitoksen nykyaikaistamisesta 2000-luvulla 18.11.2016 annetussa laissa nro 2016–1547 edellytetään, että äskettäin nimitetyt tuomarit tuomioistuinten sosiaalikeskuksiin ja Cour d’appel d’Amiensin (Amiensin ylioikeus) tuomarikollegioon, joka on toimivaltainen käsittelemään työtapaturmien toteamista koskevia riita-asioita, osallistuvat Ecole Nationale de la Magistraturen (kansallinen tuomarikoulu) järjestämään yksipäiväiseen peruskoulutukseen. Arvioija, joka ei ole koskaan hoitanut tehtäväänsä, voi osallistua vain, jos hän osoittaa suorittaneensa pakollisen peruskoulutuksen.

Tuomarit saavat oikeudenkäyntejä koskevan lain R. 218–1 §:n mukaisesti vahingonkorvauksen ja korvauksen palkan tai ansion menetyksestä.

Ennen kuin arvioijat voivat istua, heidän on vannottava vala. Heihin sovelletaan oikeudenkäyntiorganisaatiosta annetun lain L. 218–5 §:n säännöksiä, joiden mukaan ”arvioijat hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti, puolueettomasti, arvokkaasti ja rehellisesti sekä käyttäytyvät tavalla, joka sulkee pois kaikki perustellut epäilyt tältä osin. Heidän on erityisesti pidättäydyttävä kaikista julkisista toimista tai toimista, jotka ovat ristiriidassa heidän tehtäviensä kanssa. Heitä sitoo käsittelysalaisuus.”

Hakemus voidaan hylätä siviiliprosessilain 1 osan X osaston II luvussa säädetyin edellytyksin (R. 218–10 §).

Nuorisotuomioistuinten jäsenet

Oikeuslaitosta koskevassa laissa säädetään, että lapsituomioistuinten puheenjohtajana toimii oikeuslaitosta edustava tuomari, jonka mukana on ei-ammattimaisia arvioijia. Arvioijien määrä tuomioistuimessa on suhteessa lasten tuomareiden lukumäärään, joista kummallakin on kaksi varsinaista arvioijaa ja neljä varajäsentä.

Nuorisotuomioistuinten maallikkojäseniksi hakevien ehdokkaiden on oltava Ranskan kansalaisia ja vähintään 30-vuotiaita ja heidän on oltava missä tahansa ominaisuudessa kiinnostuneita nuorisoa koskevista kysymyksistä.

Tuomioistuintuomioistuimen presidentti laatii luettelon henkilöistä, jotka haluavat tulla arvioijiksi ja jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa lapsuuteen liittyviin asioihin ja toimivaltaansa. Kustakin ehdokkaasta pyydetään lausuntoa alan toimivaltaisilta henkilöiltä (tuomioistuimen koordinointituomari, lapsituomari, lastensuojeluneuvonantaja jne.). Tämän jälkeen tuomioistuimen päällikkö toimittaa luettelon sinettien Keeperille, joka nimittää ne neljäksi vuodeksi.

Lapsituomioistuinten tuomarit saavat jokaiselta istuntopäivältä korvauksen, jonka suuruus vahvistetaan oikeuslaitosta koskevassa laissa.

Maatuomioistuinten jäsenet

Muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäinen presidentti nimittää heidät kuudeksi vuodeksi kuultuaan yhteisen tuomioistuimen presidenttiä luettelosta, jonka prefekti on laatinut kunkin yhteisen tuomioistuimen tuomiopiirissä edustavimpien ammattialajärjestöjen tai tarvittaessa maaseudun omistajien järjestöjen ehdotuksesta.

Jäsenet ovat joko vuokranantajia, jotka eivät itse ole vuokralaisia (bailleurs non preneurs), ja vuokralaisia, jotka eivät itse ole vuokranantajia (preneurs non bailleurs). He jakautuvat tarvittaessa kahteen jaostoon, joista toinen muodostuu maatilojen vuokranantajista ja vuokralaisista, toinen osuusviljelyä harjoittavista vuokranantajista ja vuokralaisista.

Maatuomioistuimen jäseniksi pyrkivien ehdokkaiden on oltava Ranskan kansalaisia ja vähintään 26-vuotiaita, heillä on oltava täydet kansalais- ja ammatinharjoittamisoikeudet ja heidän on täytynyt toimia vähintään viiden vuoden ajan maatilan tai osuusviljelmän vuokranantajana tai vuokralaisena.

Rauhantuomarin ympärillä oleva tiimi

Oikeusavustajat

Oikeuslaitoksen nykyaikaistamisesta 2000-^luvulla 18. marraskuuta 2016 annetun lain nro 2016–1547 24 § lisättiin oikeuslaitoksen organisaatiosta annetun lain (COJ) 1^osan II osastoon oikeusavustajia koskeva III a luku.

Kyseessä on tuomioistuinten uusi henkilöstöryhmä. Heidät nimitetään tuomioistuinten ja muutoksenhakutuomioistuinten tuomareihin sekä kassaatiotuomioistuimeen, ja he avustavat tuomareiden valmistelutyössä.

Heidän tilansa

Siitä säädetään kyseisessä laissa, jolla luotiin COJ:n L. 123–4 §, ja se on pantu täytäntöön 28.11.2017 annetulla asetuksella nro 2017–1618, jonka tarkoituksena on täsmentää edellä mainitun L.123–4 §:n soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Oikeudelliset avustajat ovat ura-alueen A sopimussuhteisia toimihenkilöitä, joilla on oltava palvelukseen otettaessa korkea oikeudellinen pätevyys: joko yhden vuoden työkokemus (ennen 22.12.2021 annettua lakia nro 2021–1729 luottamuksesta oikeuslaitokseen, vaadittu työkokemus oli kaksi vuotta) edellyttäen, että hänellä on tutkintotodistus vähintään viiden vuoden korkea-asteen koulutuksesta ylioppilastutkinnon jälkeen tai ilman ammattikokemusta, jos hänellä on oikeustieteen tohtori. He vannovat valansa ennen tehtäviensä aloittamista.

COJ:n L. 123–4 §:ssä säädetään heidän palvelukseen ottamisestaan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

Lisäksi kun heillä on oikeus kolmen vuoden palvelusaikaan, heillä on oikeus hakea pääsyään oikeuslaitokseen oikeuslaitoksen perussäännön uudistamisesta 8. elokuuta 2016 annetun lain nro 2016–1090 5 §:n nojalla.

Heidän vastuualueensa

Oikeudelliset avustajat osallistuvat asiantuntemuksensa avulla tuomarien heille rikos- ja siviiliasioissa toimittamien teknisten tai monimutkaisten asiakirjojen analysointiin. Ne mahdollistavat näin ollen sen, että he voivat keskittyä uudelleen toimistoonsa: päätöksenteko ja menettelyn ohjaus. Tätä varten laillisilla avustajilla on salassapitovelvollisuus, ja heillä on oikeus tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin heille uskottujen tehtävien hoitamiseksi.

Heidän ammattikokemuksensa oikeusalalla on hyvän oikeudenkäytön kannalta keskeinen voimavara joko asianajajana tai lakimiehenä.

Tammikuun 1. päivästä 2023 lähtien oikeuslaitoksen henkilöstöosasto on hallinnoinut 935:tä oikeudellista avustajaa.

Virkailijat

Tuomioistuimen kirjaaja (greffier) on eräänlainen oikeusprosessin teknikko, joka avustaa tuomaria oikeudenkäyttöön liittyvien asiakirjojen käsittelyssä. Hänen tehtävänään on todistaa oikeaksi ja varmentaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat silloin kun laissa niin säädetään.

Kirjaaja tekee yhteistyötä sekä tuomarin että syyttäjän kanssa avustamalla näitä asiakirjakansioiden laatimisessa ja oikeudellisten tutkimusten suorittamisessa Kirjaaja laatii päätösten ja haastehakemusten luonnoksia tuomareilta ja syyttäjiltä saamiensa ohjeiden mukaisesti. Kirjaajan tehtäviin voivat kuulua yleisön vastaanottaminen ja yleinen neuvonta ja opastaminen oikeudenkäyntiin liittyvien muodollisuuksien ja menettelyllisten seikkojen noudattamiseksi. Kirjaajalla voi olla myös ammattikoulutukseen liittyviä tehtäviä.

Suurin osa tuomioistuimen kirjaamon tehtävistä hoidetaan tuomioistuinten eri virastoissa. Tuomioistuimen ja sen organisaation tärkeydestä riippuen rekisterinpitäjät voivat toimia keskijohdossa, erityisesti osastopäällikönä, yhden ainoan vastaanottoyksikön päällikkönä tai jopa kansliapäällikön sijaisena.

Tuomioistuinrekistereiden henkilöresursseista vastaava oikeusministeriön osasto hallinnoi 1. tammikuuta 2023 11978 henkilöä, joista 10416 oli tuomioistuinten palveluksessa.

Asianajajat

Asianajajat (avocats) ovat oikeusalan ammattilaisia, jotka hoitavat tehtäviään riippumattomasti, itsenäisinä ammatinharjoittajina. Asianajajien asema perustuu pääasiassa tiettyjen oikeusalan ammattien uudistamisesta 31 päivänä joulukuuta 1971 annettuun lakiin nro 71–1130 ja asianajajan ammatin järjestämisestä 27.11.1991 annettuun asetukseen nro 91–1197.

Asianajajan toimenkuva muodostuu lähinnä kahdesta tehtävästä, jotka ovat oikeudellinen neuvonta ja edustaminen tuomioistuimessa (lainkäyttötoiminta) ja toisaalta oikeusapu ja asiakirjojan laadinta (lakimiehen ammatti).

Asianajajat saivat 31.12.1971 annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaisesti lähes monopolin osapuolten avustamisen ja edustamisen, virka-aseman ja asianajon alalla tuomioistuimissa ja kaikenlaisissa tuomioistuimissa tai kurinpitoelimissä. Ne voivat myös harjoittaa kilpailullista toimintaa, kuten toimitsijamiestä kiinteistökaupoissa tai vakuutusedustajia.

Asianajajilla ei ole kansallisen tason ammattijärjestöä, sillä asianajajat haluavat varmistaa, että kaikki paikalliset asianajajayhdistykset (barreau) ovat yhtäläisesti edustettuina. Asianajajat kuuluvat 165 suurkaupunkiyhdistykseen ja ulkomaisiin asianajajaliittoihin, jotka on perustettu oikeustuomioistuimissa. Jokaisen asianajajaliiton puheenjohtajana toimii puheenjohtaja ja sitä hallinnoi asianajajaneuvosto. Viimeksi mainitun tehtävänä on käsitellä kaikkia ammatin harjoittamiseen liittyviä kysymyksiä sekä varmistaa asianajajien velvollisuuksien noudattaminen ja heidän oikeuksiensa suojelu.

Asianajajaliittojen kansallinen neuvosto (CNB) on yleisen edun kannalta merkittävä laitos, joka on oikeushenkilö ja jonka tehtävänä on edustaa asianajajan ammattia viranomaisissa ja varmistaa alan sääntöjen ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen ja yhdenmukaistaminen.

CNB:llä on verkkosivusto, jonka kautta kaikki voivat maksutta saada tietoa ammatin organisoinnista ja ajankohtaisista kysymyksistä sekä luettelon kaikista ranskalaisiin asianajajaliittoihin rekisteröidyistä asianajajista. Useimmilla suurilla asianajajayhdistyksillä on omat maksuttomat internet-sivut, joiden osoitteet ovat saatavilla kansallisen asianajajaliiton yhteystietoluettelossa.

CNB antaa kansallisen työjärjestyksensä Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuilla normatiivisilla päätöksillä, joita sovelletaan sellaisenaan asianajajiin.

Conseil d’Etat’ssa ja kassaatiotuomioistuimessa toimivat asianajajat

Ranskan korkeimmassa hallinto-oikeudessa (Conseil d’Etat) ja kassaatiotuomioistuimessa toimivat asianajajat muodostavat erillisen ammattikunnan: he ovat oikeusministerin määräyksellä nimitettyjä oikeusvirkamiehiä. Niillä on yksinoikeus edustukseen korkeimmissa tuomioistuimissa, jos se on pakollista. Heidän asemansa perustuu pääasiallisesti Conseil d’État’n ja kassaatiotuomioistuimen asianajajaliiton perustamisesta 10.9.1817 annettuun asetukseen ja ammattiin pääsyn edellytyksistä 28.10.1991 annettuun asetukseen nro 91–1125.

Ylimpien tuomioistuinten asianajajat muodostavat erillisen asianajajayhteisön, jota johtaa puheenjohtaja, jota avustaa 14-jäseninen asianajajaneuvosto. Tämä tavallinen elin vastaa ammatin edustamisesta.

Lisätietoja on korkeimman hallinto-oikeuden ja kassaatiotuomioistuimen asianajajaliiton verkkosivustolla.

Notaarit

Järjestö

Notaari (notaire) on oikeusministerin asetuksella (arrêté) nimitetty julkinen virkamies. Heidän ammattinsa on kuitenkin vapaa ammatti. Heidän asemansa perustuu pääasiassa 25 Ventôse An XI:n lakiin, 2 päivänä marraskuuta 1945 annettuun asetukseen nro 45–2590 ja notaarien organisaatiosta 19 päivänä joulukuuta 1945 annettuun asetukseen nro 45–017, ammatillisesta koulutuksesta ja notaarin ammattiin pääsyä koskevista edellytyksistä 5 päivänä heinäkuuta 1973 annettuun asetukseen nro 73–609 ja notaarin palkkion vahvistamisesta 8 päivänä maaliskuuta 1978 annettuun asetukseen nro 78–262.

Ammattia edustaa:

• notaarikamarit osastotasolla,
• muutoksenhakutuomioistuinten tasolla toimivat notaariliitot,
• kansallisen tason notaarien korkea neuvosto (CSN).

Tästä ammattikunnan organisaatiorakenteesta poiketen ministeriöiden välisiä jaostoja voidaan perustaa asetuksella, joka kattaa useita osastoja tai alueidenvälisiä notaarineuvostoja, joiden toimivaltaan kuuluu useita muutoksenhakutuomioistuimia. Notaarien ylin neuvosto on ainoa elin, jolla on valtuudet edustaa ammattikuntaa kokonaisuudessaan viranomaisissa. Notaarilaitoksen kulmakivenä se määrittää ammattikunnan yleisen politiikan, edistää notaarien kehitystä ja tarjoaa notaareille yhdyskuntapalveluja.

Suhteissaan viranomaisiin se osallistuu oikeudellisen kehityksen pohdintaan ja antaa lausuntonsa valmisteilla olevista lakiesityksistä tai teksteistä. Se tekee työtä lainsäädännön arvioimiseksi. Notaarien ylin neuvosto pitää yllä verkkosivustoa, jossa kerrotaan ammattikunnan tehtävistä. Sivustolla on myös notaarien, notaariliittojen ja alueneuvostojen yhteystietoluettelot.

Asema ja tehtävät

Notaarit ovat virkamiehiä.

• Julkisen viran haltijana notaarin tehtävänä on uskoa laatimiensa asiakirjojen aitous ja säilyttää ne. Asiakirjan todistusvoimaiseksi saattaminen antaa sille korkean oikeusvarmuuden, jonka ominaisuudet ovat lopullinen päivämäärä, todistusarvo ja täytäntöönpanokelpoisuus. Virallinen asiakirja on notaarin ilmoittamien ja vahvistamien seikkojen osalta täysin todistusvoimainen sen päivämäärän ja sisällön osalta, ja se on suoraan lain nojalla täytäntöönpanokelpoinen samalla tavoin kuin tuomioistuimen päätös.

• Julkisena virkamiehenä notaareilla on valtion määräämä tehtävä, ja heillä on monopoli tehtäviensä hoitamiseen, mikä on julkisen palvelun tehtävä. Notaarin saamiensa asiakirjojen aitous johtuu valtion hänelle antamasta julkisen vallan valtuutuksesta.

Notaarien tehtäviin kuuluu toimia, joita notaarit harjoittavat monopolin muodossa (sopimukset, joihin sovelletaan maa-alueita koskevaa mainontaa, yhteiskäyttöä, aitoja testamentteja jne.), kun taas toisia harjoitetaan monopolina, joka on jaettu muiden laki- tai kiinteistöalan ammattilaisten kanssa tai kilpailee niiden kanssa (neuvottelut, arvioinnit ja omaisuudenhoito, oikeudellinen neuvonta jne.).

Muut oikeusalan ammatit

Oikeusasioista vastaavat komissaarit

Oikeuskomissaarin ammatti sai alkunsa 1. heinäkuuta 2022 ulosottomiehen ja huutokaupanpitäjän ammattien yhdistämisestä. Se perustettiin kasvusta, toimeliaisuudesta ja yhtäläisistä taloudellisista mahdollisuuksista 6.8.2015 annetulla lailla nro 2015–990. Ulosottomiehet ja huutokaupanpitäjät, jotka eivät ole suorittaneet oikeusasiamiehen tehtävään vaadittavaa erityiskoulutusta, lopettavat toimintansa 1. heinäkuuta²⁰²⁶ alkaen.

Oikeusvaltuutetun asemasta säädetään 2.6.2016 annetulla määräyksellä nro 2016–728. Oikeusvaltuutettu harjoittaa vapaasti säänneltyä ammattia, ja hänellä on oikeusministerin ja julkisen vallan virkamiehen asema heti, kun hän on oikeusministerin Seals Guardin nimittämä. Tässä ominaisuudessa hän voi

• monopolitoiminta: toisin sanoen pakkotäytäntöönpanoon perustuvien tuomioistuinten päätösten ja täytäntöönpanokelpoisten asiakirjojen tai asiakirjojen käsittely, omaisuusluetteloiden tekeminen, haasteet ja aineellisen tai aineettoman irtaimen omaisuuden julkinen huutokauppa, asiakirjojen tiedoksianto ja hyödyntäminen, asiakirjojen tiedoksiantaminen ja hyödyntäminen, jos tiedoksiantotapaa ei ole määritelty, turvaamistoimien toteuttaminen perimyksen alkamisen jälkeen, tuomioistuinkäsittelyjen järjestäminen;

• kilpailullinen toiminta: toisin sanoen kaikkien saatavien periminen sovinnollisesti tai tuomioistuimessa, jos ne on esitetty tuomioistuimessa tai yksityisten pyynnöstä, jotta voidaan tehdä puhtaasti aineellisia toteamuksia tai tulla nimitetyksi selvittäjäksi tietyissä konkurssimenettelyissä;

• liitännäistoiminnot, kuten pesänhoitajan, vakuutusasiamiehen tai tuomioistuimen määräämän sovittelijan toiminta tai sopimus;
• oikeusvaltuutettu voi tietyin edellytyksin harjoittaa vapaaehtoista myyntitoimintaa.

Voidakseen toimia oikeuskomissaarina ammattihenkilön on täytettävä tietyt edellytykset, kuten kansalaisuus (ranskaksi tai eurooppalaiseksi), hyvä maine ja pätevyys (oikeustieteen maisterin tutkinto, pääsykoe, harjoittelu ja kelpoisuuskoe).

Yleiset soveltuvuusvaatimukset täyttävä ammattihenkilö nimitetään oikeusministerin Seal Guardin määräyksellä oikeusasioista vastaavaksi komissaariksi.

Oikeusvaltuutettu voi harjoittaa ammattiaan joko yksin tai osana yhteisöä, jolla on oikeushenkilöllisyys, lukuun ottamatta oikeudellisia muotoja, jotka antavat kumppaneilleen elinkeinonharjoittajan aseman.

Ammatti on järjestetty kahdella tasolla:

• kansallisella tasolla valtakunnallinen oikeusministeri edustaa ammattikuntaa suhteessa viranomaisiin. Sillä on maksuton verkkosivusto, jossa kuvataan ammatin pääpiirteet ja jossa on luettelo ammattia harjoittavista ammattihenkilöistä.
• kunkin muutoksenhakutuomioistuimen toimivaltaan kuuluva alueellinen jaosto. Se edustaa alueen kaikkia oikeusasioista vastaavia komission jäseniä ja huolehtii heidän yhteisistä oikeuksistaan ja eduistaan. Useamman kuin yhden muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiiriin voidaan perustaa alueiden välisiä jaostoja.

Muut oikeusalan ammatit

Kaupallisia asioita käsittelevien tuomioistuimien notaarit

Kauppatuomioistuinten kirjaajat ovat valtion virkamiehiä ja ministeriöiden virkamiehiä, toisin kuin muita virkamiehiä. Niiden asema määritellään kauppalaissa (L.741–1 § ja sitä seuraavat pykälät sekä R.741–1 § ja sitä seuraavat pykälät).

Kauppatuomioistuimen kirjaaja suorittaa kaikki tuomioistuimen kirjaamolle tavallisesti kuuluvat tehtävät. Hän avustaa tuomareita istunnossa ja kaikissa laissa säädetyissä tapauksissa avustaa kauppatuomioistuimen presidenttiä tämän kaikissa hallinnollisissa tehtävissä. Se laatii ja virallistaa tuomioistuinten päätökset, pitää pöytäkirjoja, antaa lähetyksiä ja jäljennöksiä, laatii kirjaajia ja vastaanottaa yleisöä.

Se huolehtii myös sellaisten rekisterien pitämisestä, jotka ovat välttämättömiä yritysten toiminnan kannalta, kauppa- ja yhtiörekisterit mukaan lukien, joista säädetään kauppalain L. 123–1 §:ssä. Sille toimitetut asiakirjat ja ilmoitukset on tarkastettava perusteellisesti. Näin varmistetaan kyseiseen rekisteriin sisältyvien tietojen ja siten kirjaajan jokaiselle sitä pyytävälle henkilölle antamien Kbis-otteiden korkea luotettavuus.

Kauppatuomioistuimen kirjaaja hoitaa myös laajemmat lakisääteiset tiedotustehtävät. EIG Infogreffe -verkkoportaalin tarkoituksena on varmistaa, että nämä tehtävät ovat täysin näkyviä ja käyttäjän saatavilla.

Kauppatuomioistuinten kirjaajien kansallinen neuvosto (CNGTC), joka on oikeushenkilö ja edustaa ammattikuntaa viranomaisissa, vastaa kauppatuomioistuinten kirjaajien yhteisten etujen puolustamisesta. Näin ollen se vastaa neljästä päätehtävästä: ammattikunnan jäsenten edustaminen, yleisölle ja ammatille tiedottaminen, virkailijoiden ja toimistotyöntekijöiden koulutus, valvonta ja kurinpito. Kauppatuomioistuinten kansallisen kirjaajan verkkosivustolla on lisätietoa näistä asioista.

Kauppatuomioistuinten kirjaajat   (366 Kb) 

Kauppatuomioistuinten virkailijat, joilla on työsopimus   (366 Kb) 

Oikeudelliset neuvonantajat/yritysjuristit

Oikeudellisen neuvonantajan ammatti yhdistettiin asianajajan ammattiin 31.12.1990 annetulla lailla nro 90–1259.

Asianajajiin(lakimiehiin), jotka eivät harjoita ammattiaan itsenäisinä lakimiehinä (avocats) vaan työskentelevät yrityksissä, ei sovelleta mitään erityistä ammatillista sääntelyä. Ne toimivat 31 päivänä joulukuuta 1971 annetun lain nro 71–1130 58 §:n mukaisesti.