Kansallinen lainsäädäntö

Kroatian perustuslaki

Kroatian perustuslaki

Rikosoikeuden alan tärkeimmät säädökset

Rikoslaki (NN nrot 125/11 https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2011_11_125_2498.html, 144/12 https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2012_12_144_3076.html, 56/15, 61/15, 101/17, 118/18 ja 126/19)

Vuoden 2013 ensimmäisestä päivästä alkaen tuli voimaan uusi rikoslaki, jossa annetaan sanomalehtiä, kuten ankarampia rangaistuksia ja pidempiä vanhentumisaikoja, ja otetaan käyttöön uusia rikoksia, kuten palkkojen maksamatta jättäminen, väärä ajaminen tieliikenteessä ja luvaton pelaaminen. Rikoslakiin joulukuussa 2012 tehtyjen muutosten ja täydennysten myötä huumausaineiden hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön muuttui rikoksesta rikkeeksi.

Rikoslaki jakautuu yleiseen osaan ja erityiseen osaan:

Rikoslain yleisessä osassa on säännöksiä, joita sovelletaan kaikkiin rikoksiin. Niillä säännellään rikosvastuun edellytyksiä, rangaistuksia ja muita rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Rikoslain erityisessä osassa kuvataan rikokset ja niistä mahdollisesti määrättävät seuraamukset, mukaan lukien rikokset ja niistä muissa laeissa määrättävät seuraamukset. Kroatian rikoslaissa rangaistavia tekoja ovat seuraavat:

• ihmisyyttä ja ihmisarvoa vastaan kohdistuvat rikokset
• ihmiseen ja elimistöön kohdistuvat rikokset
• ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin kohdistuvat rikokset
• työsuhteisiin ja sosiaalivakuutukseen kohdistuvat rikokset
• henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuva rikollisuus
• yksityisyyttä loukkaava rikos
• kunniaan ja maineeseen kohdistuvat rikokset
• seksuaaliseen vapauteen kohdistuvat rikokset
• lasten seksuaalinen riisto ja hyväksikäyttö
• avioliittoon, perheeseen ja lapsiin kohdistuvat rikokset
• ihmisten terveyteen kohdistuvat rikokset
• ympäristörikokset
• yleiseen turvallisuuteen kohdistuvat rikokset
• liikenneturvallisuuteen kohdistuvat rikokset
• omaisuusrikokset,
• talousrikokset,
• tietokonejärjestelmiin, ohjelmiin ja tietoihin kohdistuvat rikokset
• väärennösrikokset,
• immateriaalioikeuksiin kohdistuvat rikokset
• virantoimituksen vastustaminen
• oikeuslaitokseen kohdistuvat rikokset
• rikokset yleistä järjestystä vastaan
• äänioikeuteen kohdistuvat rikokset
• Kroatian tasavallan vastaiset teot
• ulkovaltaan tai kansainväliseen järjestöön kohdistuvat rikokset
• Kroatian armeijan vastaiset teot.

Rikosprosessilaki (NN nro 152/08, 76/09, 80/11, 91/12 – USRH:n päätös ja määräys, 143/12, 56/13, 145/13, 152/14, 70/17 ja 126/19)

Rikosprosessilaissa määritellään säännöt, joilla taataan, että viattomia ei tuomita ja että rikoksentekijöille määrätään rangaistus tai muu seuraamus laissa vahvistetuin edellytyksin ja toimivaltaisessa tuomioistuimessa laillisesti suoritettavan menettelyn mukaisesti.

Rikossyyte voidaan nostaa ja rikosprosessi suorittaa ainoastaan kyseisessä laissa vahvistettujen sääntöjen ja edellytysten mukaisesti.

Rikosprosessilailla seuraavat EU:n säädökset viedään osaksi Kroatian oikeusjärjestelmää:

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 280, 26.10.2010). 10 2010),
2. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (EUVL L 101, 15.1.2011). 4 2011),
3. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta (EUVL L 335, 17.12.2011). 12 2011),
4. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/13/EU, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 142, 1). 6 2012),
5. Neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta (EUVL L 350, 30). 12 2008)
6. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.10.2012). 11 2012),
7. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/48/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin (EUVL L 294, 6). 11 2013),
8. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/42/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa (EUVL L 127, 29.5.2014). 4 2014),
9. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/62/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, euron ja muiden valuuttojen suojaamisesta rahanväärennykseltä rikosoikeuden keinoin ja neuvoston puitepäätöksen 2000/383/YOS korvaamisesta (EUVL L 151, 21.5.2014). 5 2014).
10. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/343, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 65, 11.3.2016). 3 2016),
11. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1919, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, oikeusavusta rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyille ja syytetyille henkilöille ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille (EUVL L 297, 4.5.2016). 11 2016).

Rikosoikeudenkäynti käynnistyy valtuutetun syyttäjän pyynnöstä.

Viran puolesta syytteeseen asetettuja rikoksia koskevissa rikosoikeudenkäynneissä valtuutettu syyttäjä on yleinen syyttäjä, kun taas yksityisillä syytteillä syytetyistä rikoksista valtuutettu syyttäjä on yksityishenkilö. Tietyissä laissa säädetyissä rikoksissa syyttäjäviranomainen käynnistää menettelyn ainoastaan uhrin pyynnöstä. Ellei laissa toisin säädetä, syyttäjä panee vireille rikosoikeudellisen menettelyn, jos on aihetta epäillä henkilöä, joka on tehnyt viran puolesta syytteen, edellyttäen, että syytteen nostamiselle asianomaista henkilöä vastaan ei ole oikeudellisia esteitä.

Jos syyttäjäviranomaisella ei ole perusteita käynnistää rikosoikeudellista menettelyä, uhri voi vahinkoa kärsineenä osapuolena ryhtyä ajamaan asiaa kantajan ominaisuudessa rikosprosessilaissa säädetyin ehdoin.

Laki tuomioiden oikeusvaikutuksista, rikosrekisteristä ja rehabilitoinnista (Zakon o pravnim posljedicama osude, kaznenoj evidenciji i rehabilitaciji; virallisen lehden nrot 143/12 ja 105/15).

Tässä laissa säädetään tuomioiden oikeusvaikutuksista, rikosrekisterin järjestämisestä ja pitämisestä, rikosrekisteritietojen saatavuudesta, luovuttamisesta, poistamisesta ja kansainvälisestä vaihdosta sekä rehabilitoinnista.

Tämä laki sisältää säännöksiä, jotka ovat seuraavien Euroopan unionin säädösten mukaisia:

• Neuvoston puitepäätös 2009/315/YOS, tehty 26 päivänä helmikuuta 2009, jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä,
• Neuvoston päätös 2009/316/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta 11 artiklan mukaisesti Puitepäätös 2009/315/YOS.

Kroatiassa rikosrekisterit järjestää ja niitä ylläpitää oikeusministeriö, joka on samalla keskusviranomainen tällaisten tietojen vaihdossa muiden valtioiden kanssa (jäljempänä Ministeriö).

Luonnollisista henkilöistä ja oikeushenkilöistä pidetään rikosrekisteriä, jäljempänä Henkilöt), jotka on tuomittu rikoksesta Kroatiassa annetulla lainvoimaisella tuomiolla. Rikosrekisteriä säilytetään myös Kroatian kansalaisista ja oikeushenkilöistä, joiden kotipaikka on Kroatiassa ja jotka on tuomittu rikoksesta Kroatian tasavallan ulkopuolella annetulla lainvoimaisella tuomiolla, jos tällaiset tiedot on toimitettu ministeriölle.

Rikosrekisteriin sisältyy myös luettelo henkilöistä, jotka on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja riistoon liittyvistä rikoksista ja muista tämän lain 13 §:n 4 momentissa tarkoitetuista rikoksista.

Kroatian tasavallan siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeuden tärkeimmät säädökset ovat seuraavat:

Velvoitelaki (NN nro 35/05, 41/08, 125/11, 78/15 ja 29/18)

Laissa säädetään pakollisten suhteiden perusteista (yleinen osa) ja sopimusvelvoitteista ja sopimukseen perustumattomista velvoitteista (erityinen osa).

Oikeustoimen osapuolet voivat vapaasti sopia velvoitteistaan, mutta ne eivät saa olla perustuslain, pakottavien oikeussääntöjen ja julkisen moraalin vastaisia.

Omistusoikeutta ja muita oikeuksia koskeva laki (NN N:o 91/96, 68/98, 137/99, 22/00, 73/00, 129/00, 114/01, 79/06, 141/06, 146/08, 38/09, 153/09, 143/12 ja 143/12)

Tässä laissa säädetään henkilöiden omistusoikeuksista yleisesti. Lain sääntöjä sovelletaan myös erityisen oikeudellisen menettelyn kohteena olevien esineiden omistamiseen, paitsi jos säännöt ovat ristiriidassa kyseisen menettelyn kanssa.

Omistusoikeutta ja omistajia koskevia lain säännöksiä sovelletaan myös kaikkiin muihin esineoikeuksiin, paitsi jos niihin sovelletaan jotain erityislakia tai jos niiden oikeudellinen luonne edellyttää toisin.

Perintölaki (NN N:o 48/03, 163/03, 35/05, 127/13, 33/15 ja 14/19)

Tässä laissa säädetään perintöoikeudesta, ja siinä vahvistetaan säännöt, joita tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja valtuutettujen henkilöiden on noudatettava perimysasioissa.

Laki kiinteistörekisteristä (Narodne Novine (NN; Kroatian tasavallan virallinen lehti) nro 63/19)

Tällä lailla säännellään Kroatiassa sijaitsevan kiinteistön oikeudelliseen asemaan liittyviä, oikeustoimien kannalta merkityksellisiä kysymyksiä. Lisäksi siinä säädetään kiinteistö- ja maarekisterin pitotavasta ja -muodosta sellaisten tonttien osalta, joista ei ole olemassa erityissäännöksiä.

Siviiliprosessilaki (NN, nrot 53/91, 91/92, 112/99, 88/01, 117/03, 88/05, 02/07, 96/08, 84/08, 123/08, 57/11, 148/11 – Konsolidoidut tekstit, 25/13, 25/13, i-123/08)

Tässä laissa vahvistetaan menettelysäännöt, joita noudattaen tuomioistuimet käsittelevät ja ratkaisevat yksityishenkilöiden perusoikeuksiin ja -velvollisuuksiin tai henkilökohtaisiin suhteisiin ja perhesuhteisiin liittyvät riita-asiat, työ-, kauppa- tai omistusoikeuden piiriin kuuluvat riita-asiat ja muut siviilioikeudelliset riita-asiat, paitsi jos laissa säädetään muusta menettelystä, jota tuomioistuimen on asiassa noudatettava.

Täytäntöönpanolaki (NN nro 112/12, 25/13, 93/14, 55/16, 73/17 ja 131/20)

Tässä laissa vahvistetaan menettelyt, joiden mukaisesti tuomioistuimet ja julkiset notaarit panevat täytäntöön täytäntöönpanoasiakirjaan tai muuhun todistusvoimaiseen asiakirjaan perustuvien saatavien pakkoperinnän (täytäntöönpanomenettely) tai toteuttavat toimenpiteitä saatavien turvaamiseksi (turvaamismenettely), ellei erityislaissa toisin säädetä. Lailla säännellään myös täytäntöönpano- ja turvaamismenettelystä johtuvia aineellisia oikeussuhteita.

Tärkeimmät oikeudellista yhteistyötä koskevat säädökset:

Laki kansainvälisestä yksityisoikeudesta (NN nro 101/17)

Laissa säädetään:

1. kansainvälisiin yksityisoikeudellisiin suhteisiin sovellettava laki
2. Kroatian tasavallan tuomioistuinten ja muiden viranomaisten toimivalta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun asiaan ja työjärjestykseen liittyvissä asioissa
3. sellaisten ulkomaisten tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano, joiden kohteena on tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asia.

Lisätietoja osoitteessa:

https://pravosudje.gov.hr/pristup-informacijama-6341/zakoni-i-ostali-propisi/zakoni-i-propisi-6354/6354

Lisätietoja