Sovittelu EU-maissa

Luxemburgo

Riita-asiaa ei välttämättä tarvitse viedä tuomioistuimeen vaan sen voi pyrkiä ratkaisemaan sovittelulla. Sovittelussa on kyse vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta, jossa sovittelija auttaa riidan osapuolia pääsemään sovintoratkaisuun. Sovittelun edut ovat Luxemburgin hallintovirkamiesten ja oikeusalan ammattilaisten tiedossa.

Conteúdo fornecido por
Luxemburgo

Yhteystiedot

Luxemburgissa ei ole sovittelijan ammattia keskitetysti sääntelevää elintä.

Tiettyjen alojen (pankki- ja vakuutusala jne.) ja hallinnollisesta sovittelusta vastaavan oikeusasiamiehen sekä oikeusasiamiehen ja lapsen oikeuksien puolustamisesta vastaavan komitean ulkopuolella tapahtuvan sovittelun lisäksi seuraavat oikeudelliset yhdistykset keskittyvät sovitteluun:

Millä aloilla sovittelua voi käyttää ja/tai sen käyttö on yleistä?

Sovittelu on käytettävissä pääasiassa

  • Hallinnollisissa asioissa
  • rikosasiat
  • perheoikeudellisissa asioissa
  • kauppaoikeudellisissa asioissa
  • naapuririita-asioissa.

Siviili- ja yksityisoikeudellisten asioiden sovittelun keskeisiä piirteitä ovat pyrkimys yhteisymmärrykseen, luottamuksellisuus sekä sovittelijan riippumattomuus, puolueettomuus ja ammattitaito. Sovittelu voi koskea koko riitaa tai sen osaa. Sekä tavanomainen sovittelu että tuomioistuinsovittelu ovat käytössä. perheasioiden sovittelun asema on keskeinen.

Tavanomaisessa sovittelussa asianosainen voi ehdottaa muille asianosaisille oikeudellisista ja välimiesmenettelyistä riippumattoman sovittelun käyttöönottoa milloin tahansa tuomioistuinkäsittelyä edeltävän oikeudellisen menettelyn aikana.

Tuomioistuimessa on jo vireillä siviili-, kauppa- tai perheasioita koskeva riita-asia, jota kutsutaan ”oikeudelliseksisovitteluksi ”, ja se voi järjestää sovittelun milloin tahansa menettelyn aikana, kunhan asia käsitellään ainoastaan kassaatiotuomioistuimessa ja välitoimimenettelyssä. Tuomari voi pyytää osapuolia osallistumaan sovitteluun omasta aloitteestaan tai osapuolten yhteisestä pyynnöstä, mutta osapuolten on joka tapauksessa sovittava asiasta. Kun tuomioistuimessa on vireillä perheoikeutta koskeva riita-asia, joka on tyhjentävä, se voi ehdottaa osapuolille sovittelutoimenpidettä ja määrätä järjestämään maksuttoman tiedotuskokouksen, jossa selvitetään sovittelun periaatteita, menettelyä ja vaikutuksia.

Rikosoikeudellisissa asioissa valtakunnansyyttäjä voi tietyin edellytyksin päättää käyttää sovittelua ennen syytteeseenpanopäätöstään, jos

  • tällaisella toimenpiteellä voidaan varmistaa uhrille aiheutuneen vahingon korvaaminen; tai
  • lopettamaan rikkomisesta johtuvan häiriön; tai
  • edistää rikoksentekijän uudelleenluokittelua.

Sovittelun käyttö ei estä myöhempää päätöstä ryhtyä oikeustoimiin, erityisesti jos sovittelun edellytyksiä ei noudateta.

Onko erityissääntöjä, joita on noudatettava?

Sen käyttö on täysin vapaaehtoista.

Sovittelua hallinnollisissa asioissa ja sovittelua rikosasioissa sekä alakohtaista sovittelua säännellään erityisellä lainsäädännöllä.

Tiedottaminen ja koulutus

Rikosasiamies

Rikosasioiden sovittelujärjestelmä otettiin käyttöön6. toukokuuta 1999 annetulla lailla ja 31. toukokuuta 1999 annetulla suurherttuan asetuksella. Syyttäjä voi ennen syytteeseenpanoa koskevan päätöksensä tekemistä päättää käyttää sovittelua, jos hän katsoo, että tällainen toimenpide on omiaan varmistamaan uhrille aiheutuneen vahingon korvaamisen, lopettamaan rikoksesta johtuvan pahoinpitelyn tai edistämään rikoksentekijän uudelleenluokittelua. Jos valtion syyttäjä päättää käyttää rikosoikeudellista sovittelua, hän voi nimetä kenen tahansa henkilön toimimaan sovittelijana.

Hyväksynnän osalta:

Henkilön, joka haluaa tulla hyväksytyksi rikosasiamieheksi, on esitettävä pyyntö oikeusministerille, joka päättää pyynnöstä saatuaan lausunnon valtakunnansyyttäjältä.

Oikeusasiamies siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa

Lailla, joka annettiin 24. helmikuuta 2012, luodaan sovittelua siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskeva kansallinen lainsäädäntökehys uuden siviiliprosessilain uuden osaston muodossa. Luxemburg on tällä lailla saattanut tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla 21. toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/52/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sisällyttänyt siihen myös rajat ylittäviä riita-asioita koskevat periaatteet myös kansallisiin riita-asioihin. Lakia täydentää 25. kesäkuuta 2012 annettu suurherttuan asetus hyväksytyn sovittelijan ja sovittelijan tehtävien hyväksymismenettelystä, sovittelun edellyttämästä erityiskoulutuksesta ja maksuttoman tiedotuskokouksen järjestämisestä.

Sovittelija on kolmas osapuoli, jonka tehtävänä on kuulla osapuolia yhdessä, tarvittaessa erikseen, jotta osapuolet pääsevät keskinäiseen riitaan ratkaisuun. Siinä ei velvoiteta osapuolia ratkaisemaan asiaa, vaan kehotetaan niitä sopimaan neuvotteluratkaisusta ja sovintoratkaisusta.

Oikeudellisen sovittelun ja perhesovittelun voi suorittaa akkreditoitu tai ei-akkreditoitu sovittelija. ’Hyväksytyllä sovittelijalla’ tarkoitetaan oikeusministerin tähän tarkoitukseen valtuuttamaa luonnollista henkilöä.

Sopimussovittelussa ja rajat ylittävissä riita-asioissa osapuolet voivat turvautua valtuuttamattomaan sovittelijaan.

Hyväksynnän osalta:

Sovittelijoiden hyväksymisestä vastaa oikeusministeri. Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa sovittelijat eivät tarvitse akkreditointia perinteistä sovittelua varten.

Kuka tahansa luonnollinen henkilö voi hakea hyväksyntää, jos hän täyttää edellytykset, joista säädetään 24. helmikuuta 2012 annetussa laissa sovittelun käyttöön ottamisesta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa uudessa siviiliprosessilaissa, sekä edellytykset, joista säädetään 25. kesäkuuta 2012 annetussa suurherttuan asetuksessa sovittelijoiden ja perhesovittelijoiden hyväksymismenettelystä, sovittelua koskevasta erityiskoulutusohjelmasta ja maksuttoman tiedotuskokouksen järjestämisestä.

Direktiivin 2008/52/EY ja 24. helmikuuta 2012 annetun sovittelulain 1251 artiklan 3 (1) kohdan 3 alakohdan nojalla sovittelupalvelun tarjoaja, joka täyttää vastaavat tai olennaisilta osiltaan vastaavat toimilupavaatimukset toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, on vapautettu toimiluvasta Luxemburgin suurherttuakunnassa.

Hyväksyntä myönnetään määräämättömäksi ajaksi.

Direktiivin 1251 artiklan 3 kohta. (2) Edellä mainitussa uudessa siviiliprosessilaissa ja 25. kesäkuuta 2012 annetussa suurherttuan asetuksessa vahvistetaan kumulatiiviset edellytykset, jotka luvan hakevien luonnollisten henkilöiden on täytettävä:

  1. Henkilön on oltava hyvämaineinen, hyväkuntoinen, koulutettu, riippumaton ja puolueeton;
  2. Henkilön on esitettävä Luxemburgin rikosrekisteriote tai muu vastaava asiakirja, jonka on antanut sen maan toimivaltainen viranomainen, jossa hakija on asunut viimeksi kuluneiden viiden vuoden ajan;
  3. Henkilöllä on oltava kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet;
  4. Henkilöllä on oltava sovittelua koskeva erityiskoulutus, joka on vahvistettu
  • joko Luxemburgin yliopiston tai Euroopan unionin jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti nimetyn yliopiston, korkeakoulun tai muun samantasoisen koulutuksen suorittavan oppilaitoksen antama loppututkinto sovittelusta;
  • kolmen vuoden työkokemus, jota täydennetään sovitteluun liittyvällä erityiskoulutuksella edellä mainitun 25. kesäkuuta 2012 annetun suurherttuan asetuksen 2 artiklan mukaisesti;
  • tai unionin jäsenvaltiossa tunnustetun sovittelua koskevan koulutuksen kautta.

Luxemburgin yliopisto tarjoaa koulutusohjelman (maisterintutkinto) erityistä sovittelua varten.

Kuinka paljon sovittelu maksaa?

Sovittelu on usein maksuton menettely. On ilmoitettava selvästi, maksetaanko siitä korvausta.

Sopimusperusteisen sovittelun yhteydessä sovittelijoiden palkkiot vahvistetaan vapaasti. Osapuolet vastaavat tässä tapauksessa kustannuksista ja maksuista yhtä suurina osuuksina, jolleivät ne toisin päätä.

Oikeudellisen sovittelun ja perhesovittelun maksut vahvistetaan suurherttuan asetuksessa.

Voidaanko sovittelussa aikaansaatu sopimus panna täytäntöön?

On tärkeää huomata, että siviili- ja kauppaoikeudellisen sovittelun tuloksena tehdyillä sopimuksilla on sama todistusarvo kuin tuomioistuimen päätöksellä. Tällaiset sovittelusopimukset, riippumatta siitä, onko ne tehty toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa vai kansallisella tasolla, ovat täytäntöönpanokelpoisia Euroopan unionissa direktiivin 2008/52/EY nojalla. Jos toimivaltainen tuomioistuin hyväksyy sopimuksen kokonaan tai osittain, se julistaa sen täytäntöönpanokelpoiseksi.

Direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä 24. helmikuuta 2012 annetulla lailla. Se asettaa sovittelun tasavertaiseen asemaan nykyisten oikeudellisten menettelyjen kanssa.

Linkkejä

Oikeusministeriö;

Luxemburgin sovittelijoiden ja valtuutettujen sovittelijoiden yhdistys (ALMA asbl);

Siviili- ja kauppaoikeudellisen sovittelun keskus (CMCC);

Siviili- ja kauppaoikeudellisen sovittelun keskus (CMCC asbl);

Sovittelukeskus (asbl);

Sosiaali- ja perheasioiden sovittelukeskus.

Päivitetty viimeksi: 16/11/2020

Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.