Yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroinen tunnustaminen

Viro

Sisällön tuottaja:
Viro

TOIMIVALTAISTEN TUOMIOISTUINTEN/VIRANOMAISTEN HAKU

Seuraavan hakutoiminnon avulla voi hakea tuomioistuimia/viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia tietyn EU-tason oikeudellisen välineen suhteen. Huom. Vaikka annettujen tietojen täsmällisyys on pyritty varmistamaan kaikin mahdollisin keinoin, saattaa toimivallan määrittelyssä poikkeustapauksissa olla puutteita.

Viro

Eurooppalaiset rajatylittävät menettelyt – yksityisoikeuden alalla määrätyt eurooppalaiset suojelutoimenpiteet


*pakollinen kenttä

17 artikla - Yleisön saataville asetettavat tiedot

Siviilioikeudellisia suojelutoimenpiteitä voidaan määrätä velvoiteoikeuslain 1055 §:n 1 momentin nojalla. Kyseisessä momentissa säädetään, että jos lainvastainen vahingonteko on jatkuvaa tai jos jotakuta uhataan tällaisella vahingonteolla, uhri tai uhkauksen kohde voi vaatia lopettamaan vahinkoa aiheuttavan toiminnan tai sillä uhkaamisen. Kun kyseessä on ruumiinvamman tai terveyshaitan aiheuttaminen taikka yksityisyyden suojan tai muun ihmisoikeuden rikkominen, vahingonaiheuttajalle voidaan muun muassa hakea lähestymiskieltoa tai vaatia rajoittamaan asuinpaikan käyttöä tai kanssakäymistä taikka soveltaa muita vastaavia keinoja. Siviilioikeudellisten suojelutoimenpiteiden soveltamisesta säädetään siviiliprosessilain 475 §:n 1 momentin 7 alamomentissa, jonka mukaan lähestymiskiellon ja muiden vastaavien keinojen soveltaminen ihmisoikeuksien suojaamiseksi kuuluvat hakemusmenettelyn piiriin. Tämä johtuu 55 luvusta ja 544–549 §:stä, joissa myös säädetään tarkemmin lähestymiskiellon määräämistä koskevasta menettelystä. Siviilioikeudellisia suojelutoimenpiteitä voidaan soveltaa myös turvaamistoimena kanneasiassa tai välitoimena hakemusasiassa siviiliprosessilain 378 §:n 1 momentin 3 alamomentin, 546 §:n ja 551 §:n 1 momentin nojalla.

Velvoiteoikeuslain 1055 §:n 1 momentin mukaan vahingonaiheuttajalle voidaan hakea lähestymiskieltoa tai vaatia rajoittamaan asuinpaikan käyttöä tai kanssakäymistä taikka soveltaa muita vastaavia keinoja. Laissa ei siis ole lueteltu ihmisoikeuksien suojaamiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä tyhjentävästi, vaan hakea voi tiettyihin olosuhteisiin soveltuvan ja tarkoituksenmukaisen keinon soveltamista. Korkein oikeus on vuonna 2008 lähestymiskieltoa koskevan oikeuskäytännön analyysissä katsonut, että jos uhattu henkilö ja uhkaaja asuvat tai työskentelevät lähekkäin, on ensisijaisesti säänneltävä näiden tapaamisoikeutta ja lueteltava kiellettävät toiminnot suojelutoimenpiteissä. Siviilioikeudellisia suojelutoimenpiteitä voidaan määrätä, vaikka uhattu henkilö ei olisi vielä joutunut oikeudenvastaisen teon kohteeksi.Riittää, kun vastaajan siihenastinen käyttäytyminen antaa aihetta pelätä, että vastaaja aiheuttaa uhrille ruumiinvamman tai vahingoittaa tämän terveyttä taikka rikkoo uhrin yksityisyyden suojaa tai muita ihmisoikeuksia.

Tilastoja eri keinojen keskimääräisistä soveltamisajoista ei ole saatavilla. Virossa voidaan soveltaa velvoiteoikeuslain 1055 §:n nojalla yksityisyyden tai muun ihmisoikeuden suojaamiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä kansallisella tasolla enintään kolmen vuoden ajan. Korkein oikeus teki vuonna 2008 lähestymiskieltoa koskevan oikeuskäytännön analyysin, jonka mukaan tuomioistuimet useimmiten määräävät lähestymiskiellon kolmeksi vuodeksi.

Asetuksessa (EU) N:o 606/2013 säädetään yksityisoikeuden alalla määrätyistä suojelutoimenpiteistä. Sitä ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 2201/2003 soveltamisalaan kuuluviin suojelutoimenpiteisiin.

Uhattu tai vahingoitettu henkilö voi hakea suojelutoimenpiteiden soveltamista joko erillisessä menettelyssä tai osana muuta vaadetta. Uhatun henkilön on jätettävä suojelutoimenpiteiden soveltamista koskeva hakemus käräjäoikeudelle. Hakemus tehdään pääsäännön mukaan määräytyvän toimivallan perusteella eli uhkaavan henkilön asuinpaikan tai viimeisen tiedossa olevan asuinpaikan perusteella. Tuomioistuin käsittelee hakemuksen hakemusmenettelyssä. Ennen suojelutoimenpiteen asettamista se kuulee henkilöä, joka on haetun suojelutoimenpiteen kohteena, ja henkilöä, jonka hyväksi suojelutoimenpiteen soveltamishakemusta käsitellään. Kuulla voidaan myös nimettyjen henkilöiden läheisiä tai asuinpaikan paikallis- tai poliisiviranomaisia.

Tuomioistuimelle esitettävä hakemus on tehtävä viron kielellä ja sen on vastattava siviiliprosessilain 338 ja 363 §:n vaatimuksia. Siviiliprosessilain 338 §:n mukaan tuomioistuimelle esitettävään asiakirjaan on merkittävä seuraavat tiedot:

  1. osapuolten ja näiden mahdollisten edustajien nimet ja osoitteet sekä tiedot toivotuista yhteydenpitovälineistä
  2. tuomioistuimen nimi
  3. asiakysymys
  4. siviiliasian numero käsiteltävänä olevassa asiassa
  5. osapuolen esittämä hakemus
  6. hakemuksen perusteena olevat tosiasiat
  7. luettelo oikeudenkäyntiasiakirjan liitteistä
  8. osapuolen tai tämän edustajan allekirjoitus, jonka on sähköisessä asiakirjassa oltava digitaalinen, tai muu tunnus, jonka perusteella henkilöllisyys voidaan todentaa siviiliprosessilain 336 §:ssä säädetyn mukaisesti.

Oikeudenkäyntiasiakirjaan on merkittävä myös luonnollisen henkilön henkilötunnus tai jos sellaista ei ole, syntymäaika.

Jos osapuoli ei tiedä toisen osapuolen osoitetta tai muita tietoja, oikeudenkäyntiasiakirjaan on merkittävä, millaisia toimia hän toteuttanut tietojen saamiseksi.

Hakemuksen on oltava kirjoitus- tai tietokoneella selkeästi kirjoitettu. Tuomioistuimelle esitetyt kirjalliset oikeudenkäyntiasiakirjat tulee mahdollisuuksien mukaan toimittaa myös sähköisinä. Edustajat, notaarit, haastemiehet, konkurssipesän hoitajat, valtion tai paikallisviranomaiset ja muut oikeushenkilöt esittävät asiakirjat tuomioistuimelle aina sähköisesti, jollei ole perusteltua syytä esittää niitä muulla tavalla.Yksityiskohtaisemmat säännöt, jotka koskevat sähköisten asiakirjojen toimittamista tuomioistuimille, kuten myös asiakirjojen muotoa koskevat vaatimukset ja portaalin kautta esitettävien asiakirjojen luettelo vahvistetaan toimivaltaisen ministerin asetuksella. Menettelyn osapuolen on toimitettava tuomioistuimelle esittämiensä asiakirjojen (ja niiden liitteiden) mukana tarvittava määrä jäljennöksiä, jotta ne voidaan antaa tiedoksi menettelyn muille osapuolille. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos asiakirjat toimitetaan sähköisesti.

Kun hakemus tai valitus esitetään hakemusmenettelyssä käsiteltävässä asiassa, valtion käsittelymaksuna peritään 50 euroa. Myös turvaamistoimea koskevasta hakemuksesta peritään 50 euroa.

Viron lainsäädännön mukaan menettelyn osapuolella ei tarvitse olla edustajaa tuomioistuimessa, kun tuomioistuimessa käsitellään siviilioikeudellisten suojelutoimenpiteiden soveltamista.

Kun lähestymiskiellon tai muun ihmisoikeuden suojaamista koskevan toimenpiteen soveltamisesta tai soveltamisen muuttamisesta on tehty päätös, siihen voi hakea muutosta henkilö, jolla on velvollisuus täyttää päätöksessä esitetyt vaatimukset. Kun tuomioistuin hylkää lähestymiskiellon tai muun ihmisoikeuden suojaamista koskevan toimenpiteen soveltamista koskevan hakemuksen tai mitätöi toimenpiteen tai muuttaa sitä, siihen voi hakea muutosta henkilö, joka haki toimenpiteen soveltamista tai jonka hyväksi toimenpide on määrätty. Muutoksenhaku osoitetaan piirituomioistuimelle sen käräjäoikeuden kautta, jonka päätökseen haetaan muutosta. Muutosta on haettava 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamispäivästä. Muutoksenhaku ei ole enää mahdollinen, kun kanneasiassa tai hakemusasiassa tehdystä päätöksestä on kulunut yli viisi kuukautta, jollei laissa toisin säädetä. Jos olosuhteet muuttuvat, tuomioistuin voi mitätöidä lähestymiskiellon tai muun ihmisoikeuden suojaamista koskevan toimenpiteen tai muuttaa sitä. Ennen päätöksen mitätöimistä tai muuttamista tuomioistuin kuulee asianosaisia. Lähestymiskiellon tai muun ihmisoikeuden suojaamista koskevan toimenpiteen soveltamista koskeva päätös annetaan tiedoksi henkilöille, joihin toimenpidettä sovelletaan, sekä henkilöille, joiden hyväksi se on määrätty.

Suojelutoimenpiteitä koskeva päätös on täytäntöönpanokelpoinen heti, kun se on annettu tiedoksi siinä velvoitetulle henkilölle (uhkaajalle).

Suojelutoimenpidettä koskevan päätöksen täytäntöönpanon järjestää haastemies. Tiedon suojelutoimenpiteen rikkomisesta haastemies saa yleensä uhatulta henkilöltä. Jos suojelutoimenpide on määrätty ennen tapaamisoikeutta, tuomioistuin voi määrätä tapaamisoikeuden niin, että siinä otetaan huomioon sovellettavat suojelutoimenpiteet.

18 artikla a(i) alakohta - viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia määräämään suojelutoimenpiteitä ja myöntämään todistuksia 5 artiklan mukaisesti

Virossa toimivalta määrätä suojelutoimenpiteitä on tuomioistuimilla. Toimivalta myöntää todistuksia 5 artiklan mukaisesti on sillä käräjäoikeudella, joka on määrännyt suojelutoimenpiteestä. Todistuksen saamiseksi käräjäoikeudelle on esitettävä hakemus. Tuomioistuinten yhteystiedot ovat saatavissa tuomioistuinten verkkosivustolla.

18 artikla a(ii) alakohta - viranomaiset, joissa toisessa jäsenvaltiossa määrättyyn suojelutoimenpiteeseen on vedottava ja/tai jotka ovat toimivaltaisia panemaan tällaisen toimenpiteen täytäntöön

Kun halutaan vedota toisessa jäsenvaltiossa määrättyyn suojelutoimenpiteeseen, on käännyttävä sen haastemiehen puoleen, jonka oikeudenkäyttöalueella velallisen asuin- tai kotipaikka taikka omaisuus sijaitsee. Haastemies aloittaa täytäntöönpanomenettelyn uhatun henkilön hakemuksen ja täytäntöönpanomääräyksen perusteella. Haastemiesten yhteystiedot ovat saatavilla haastemiesten ja konkurssipesän hoitajien liiton verkkosivustolla.

18 artikla a(iii) alakohta - viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia tekemään tarkistuksia suojelutoimenpiteisiin 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Toisessa jäsenvaltiossa määrättyihin suojelutoimenpiteisiin voi tarvittaessa tehdä tarkistuksia haastemies, jolla on toimivalta panna suojelutoimenpiteet täytäntöön. Toimivalta panna täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa määrätty suojelutoimenpide on haastemiehellä, jonka oikeudenkäyttöalueella velallisen asuin- tai kotipaikka taikka omaisuus sijaitsee. Haastemiesten yhteystiedot ovat saatavilla haastemiesten ja konkurssipesän hoitajien liiton verkkosivustolla.

18 artikla a(iv) alakohta - tuomioistuimet, joille pyyntö tunnustamisen ja tarvittaessa täytäntöönpanon epäämisestä on toimitettava 13 artiklan mukaisesti

Toisessa jäsenvaltiossa määrättyjen suojelutoimenpiteiden tunnustamiseksi ja täytäntöönpanon epäämiseksi on esitettävä hakemus velallisen asuinpaikan perusteella määräytyvälle käräjäoikeudelle tai sille käräjäoikeudelle, jonka tuomiopiirissä täytäntöönpanomenettely on tarkoitus toteuttaa. Tuomioistuinten yhteystiedot ovat saatavissa tuomioistuinten verkkosivustolla.

18 artikla b alakohta - kieli, joka, tai kielet, jotka on hyväksytty 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen käännösten osalta

Viro ja englanti

Päivitetty viimeksi: 17/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.