Eurooppalainen maksamismääräys

1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo

Eurooppalaista maksamismääräystä koskevat hakemukset käsitellään Liettuan siviiliprosessilain (civilinio proceso kodeksas) XXIII luvun mukaisesti (poikkeuksena tietyt, kyseisessä luvussa mainitut tapaukset).

1.1 Menettelyn soveltamisala

1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?

Siviiliprosessilain XXIII luvun mukaista menettelyä sovelletaan asioihin, joissa velkoja esittää rahamääräisen vaateen. Vaatimus voi perustua esimerkiksi sopimukseen, vahingonkorvausvelvollisuuteen, työsuhteeseen tai elatusvelvollisuuteen.

1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?

Ei ole.

1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?

Asiat, jotka käsitellään siviiliprosessilain XXIII luvun mukaisesti, voidaan käsitellä myös riita-asiana tai kirjallisessa menettelyssä kantajan valinnan mukaan.

1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?

Siviiliprosessilain XXIII luvussa säädetään, että jos velallisen asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on ulkomailla, asiaa ei voida käsitellä maksamismääräysmenettelyssä.

Jos sen jälkeen kun asia on tullut vireille ja tuomioistuin on antanut maksamismääräyksen, käy ilmi, että velallisen kotipaikka tai työpaikka ei ole tiedossa, tuomioistuin peruuttaa maksamismääräyksen ja jättää asian sillensä. Tuomioistuimen päätökseen ei tässä tapauksessa voida hakea muutosta erillisellä valituksella. Ennen kuin tuomioistuin voi peruuttaa maksamismääräyksen ja jättää asian sillensä, sen on asetettava kantajalle määräaika, jonka kuluessa tämän on selvitettävä vastaajan asuin- tai työpaikka tai osoitettava tuomioistuimelle jokin muu keino oikeudenkäyntiasiakirjojen antamiseksi tiedoksi vastaajalle.

1.2 Toimivaltainen tuomioistuin

Maksamismääräyshakemuksella vireille tulevat asiat käsitellään vastaajan kotipaikan alioikeudessa (apylinkės teismai).

1.3 Muotovaatimukset

Maksamismääräyshakemuksen tulee täyttää oikeudenkäyntiasiakirjojen sisältöä ja muotoa koskevat yleiset vaatimukset. Sen lisäksi hakemuksessa on annettava seuraavat tiedot:

1. velkojan nimi, sukunimi, henkilötunnus ja osoite, velkojana olevan oikeushenkilön täydellinen nimi, sääntömääräinen kotipaikka ja yhteisötunnus sekä velkojan pankkiyhteystiedot ja soveltuvissa tapauksissa velkojan asiamiehen nimi ja osoite,
2. velallisen nimi, sukunimi, henkilötunnus (jos tiedossa), osoite, työpaikka (jos tiedossa), velallisena olevan oikeushenkilön täydellinen nimi, sääntömääräinen kotipaikka ja yhteisötunnus sekä velallisen pankkiyhteystiedot (jos tiedossa),
3. vaateen määrä,
4. jos vaade koskee koron tai viivästyskoron määräämistä, vaadittu rahamäärä sekä sen laskemisessa sovellettu korkoprosentti ja aika, jolta vaade on laskettu,
5. vaade, sen perusteena olevat tosiseikat ja vaadetta tukevat todisteet,
6. tarvittaessa velalliseen kohdistuvia välitoimia koskeva perusteltu pyyntö, jos yksityiskohtaiset tiedot velallisen omaisuudesta ovat käytettävissä,
7. vakuutus, jonka mukaan siviiliprosessilain 431 §:n 2 momentissa tarkoitettuja olosuhteita ei ole ilmennyt. Näissä on kysymys seuraavista tilanteista:
   • sen jälkeen kun tuomioistuin on antanut maksamismääräyksen, velkoja ei ole täyttänyt maksuvelvollisuuttaan (tai sen osaa) ja velallinen vaatii velvollisuuden täyttämistä,
   • maksuvelvollisuutta ei voida joltain osin täyttää, ja velkoja vaatii sen täyttämistä osittain,
   • velallisen asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on ulkomailla,
   • velallisen kotipaikka ja työpaikka eivät ole tiedossa,
8. luettelo maksamismääräyshakemuksen liiteasiakirjoista.

Maksamismääräyshakemuksessa, joka koskee elatusavun määräämistä, on lisäksi mainittava elatusvelvollisen syntymäaika ja -paikka, edunsaajan syntymäaika ja asuinpaikka (jos hakemuksen tekee muu kuin edunsaaja itse), vaadittu elatusavun määrä kuukaudessa sekä aika, jolta elatusapua vaaditaan.

1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?

On suositeltavaa käyttää oikeusministeriön hyväksymää vakiolomaketta.

Vakiolomakkeen voi ladata Liettuan tuomioistuinlaitoksen sähköisten palvelujen portaalista osoitteessa https://e.teismas.lt/lt/public/documentstemplates/

1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?

Ei tarvitse.

1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?

Tästä asiasta ei ole säännöksiä.

1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?

Maksamismääräyshakemukseen ei tarvitse liittää todisteita.

1.4 Hakemuksen hylkääminen

Tuomioistuin hylkää maksamismääräyshakemuksen seuraavissa tapauksissa:

– siviiliprosessilain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa:

• asia ei kuulu siviiliasiana käsiteltäväksi tuomioistuimessa,
• asia ei kuulu kyseisen tuomioistuimen toimivaltaan,
• hakija ei ole suostunut sellaiseen tuomioistuimen ulkopuoliseen riidanratkaisumenettelyyn, jota laissa edellytetään tämän tyyppisissä asioissa,
• samaa asiaa koskevassa riidassa, jossa on samat osapuolet ja samat vaatimusten perusteet, on jo annettu lainvoimainen tuomioistuimen tuomio tai sovitteluratkaisu, tai kantaja on tuomioistuimen lainvoimaisella tuomiolla vapautettu kanteen nostamisvelvoitteesta, tai tuomioistuimen lainvoimaisella tuomiolla on vahvistettu osapuolten välinen sovinto,
• samaa asiaa koskeva riita, jossa on samat osapuolet ja samat vaatimusten perusteet, on jo vireillä tuomioistuimessa,
• osapuolet ovat sopineet asian käsittelystä välimiesmenettelyssä,
• maksamismääräyshakemus on tehty oikeudenkäyntikelvottoman henkilön puolesta,
• maksamismääräyshakemuksen on tehnyt asianosaisen puolesta henkilö, jolla ei ole ollut valtuuksia ajaa kyseistä asiaa,

– maksamismääräyshakemus ei täytä siviiliprosessilain 431 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja asian tutkimisen edellytyksiä tai hakemus on ilmeisen perusteeton.

1.5 Muutoksenhaku

Tuomioistuimen päätökseen, jolla maksamismääräys on jätetty antamatta, voi hakea muutosta erillisellä valituksella.

1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen

Velallinen voi toimittaa maksamismääräyksen antaneelle tuomioistuimelle vastineen, jossa hän vastustaa maksamismääräystä kokonaisuudessaan tai osittain. Jos velallinen on maksanut osan velkojan vaateesta tai jos hän hyväksyy osan velkojan vaateesta sitä kuitenkaan vielä maksamatta, hän voi edelleen vastustaa muuta osaa vaateesta.

Velallisen on jätettävä vastineensa, jossa hän vastustaa maksamismääräystä, kirjallisena 20 päivän kuluessa siitä, kun maksamismääräys on annettu hänelle tiedoksi. Vastineen on täytettävä oikeudenkäyntiasiakirjojen yleiset muoto- ja sisältövaatimukset, lukuun ottamatta perustelujen esittämistä koskevaa vaatimusta. Jos velallinen on pakottavista syistä jättänyt vastineensa säädetyn määräajan päätyttyä, tuomioistuin voi velallisen pyynnöstä pidentää määräaikaa. Tuomioistuimen päätökseen, jolla velallisen tätä koskeva pyyntö on hylätty, voi hakea muutosta erillisellä valituksella.

1.7 Vastustamisen vaikutus

Kun tuomioistuin vastaanottaa velallisen vastineen, jossa tämä vastustaa maksamismääräystä, tuomioistuimen on viimeistään kolmen työpäivän kuluessa ilmoitettava velkojalle, että tämä voi nostaa kanteen tavanomaisia riita-asioita koskevien sääntöjen mukaisesti (ottaen tällöin huomioon myös tuomioistuinten toimivaltasäännöt) ja että velkojan on täydennettävä oikeudenkäyntimaksua viimeistään 14 päivän kuluessa tuomioistuimen ilmoituksen vastaanottamisesta. Tuomioistuimen määräämiä väliaikaisia toimia ei voida peruuttaa ennen kuin kanteen nostamiselle säädetty määräaika on päättynyt.

Jos velallinen maksaa osan tuomioistuimen antamasta maksamismääräyksestä tai hyväksyy osan maksamismääräyksestä sitä kuitenkaan maksamatta ja vastustaa kantajan vaadetta muilta osin, tuomioistuin antaa siviiliprosessilain sääntöjen mukaisesti uuden maksamismääräyksen, joka kattaa vastaajan hyväksymän osan. Jos velallinen vastustaa maksamismääräystä ainoastaan oikeudenkäyntikulujen osalta, tuomioistuin antaa päätöksen näiden kulujen korvaamisesta. Velkoja voi siviiliprosessilain sääntöjen mukaisesti nostaa kanteen siltä osin kuin hänen vaatimustaan ei ole hyväksytty.

1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta

Jos velkoja ei toimita tuomioistuimelle asianmukaista kannetta 14 päivän kuluessa, tuomioistuin antaa päätöksen, jossa se toteaa, että velkoja ei ole nostanut kannetta. Tällöin tuomioistuin palauttaa hakemusasiakirjat kantajalle. Maksamismääräys ja sovelletut väliaikaiset toimet raukeavat. Tähän päätökseen voi hakea muutosta erillisellä valituksella. Muutoksenhaku ei estä velkojaa nostamasta kannetta tavallisena riita-asiana yleisten oikeudenkäyntisääntöjen mukaisesti.

1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?

Maksamismääräys saavuttaa lainvoiman, jos velallinen ei vastusta sitä 20 päivän kuluessa. Maksamismääräystä ei voida panna täytäntöön kiireellisenä.

1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?

Maksamismääräykseen ei voida hakea muutosta valituksen tai kassaatiovalituksen avulla.