Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Viro


65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1) Mitkä ovat oikeudenkäynnistä kolmannelle osapuolelle tehtävän ilmoituksen keskeiset piirteet?

Viron prosessioikeuden mukaan kolmannen osapuolen katsotaan saaneen tiedon oikeudenkäynnistä, kun hänelle on annettu ilmoitus tiedoksi. Oikeudenkäynnin hävinnyt asianomainen, joka voi esittää kolmannelle vaatimuksen vapauttaa hänet sopimusrikkomuksesta johtuvasta velvoitteesta, vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta korvausvelvollisuudesta tai jolla on syytä olettaa, että kolmas esittää tällaisen vaatimuksen häntä kohtaan, voi pyytää asiaa käsittelevää tuomioistuinta tekemään kolmannelle oikeudenkäynnistä ilmoituksen. Tuomioistuin antaa ilmoituksen tiedoksi kolmannelle osapuolelle, ilmoittaa siitä toiselle asianosaiselle ja vahvistaa vastauksille määräajan. Jos ilmoitus on laissa säädettyjen vaatimusten mukainen ja asianosainen perustelee tarpeen lisätä kolmas osapuoli, tuomioistuin määrää kolmannen osapuolen lisättäväksi menettelyyn. Viron prosessioikeuden mukaan väliintulija on menettelyn osapuoli, jos tämä ei ole muu asianosainen (kantaja tai vastaaja). Jos ilmenee, että kolmas on lisätty menettelyyn perusteettomasti, tuomioistuin voi määrätä tämän poistettavaksi menettelystä. Kun kantaja tai vastaaja on pyytänyt lisäämään kolmannen osapuolen menettelyyn tai kun kolmas osapuoli osallistuu oikeudenkäyntiin väliintulijana, hänen odotetaan tukevan joko kantajan tai vastaajan kantaa eli esittävän argumentteja kyseisen asianosaisen tueksi ja katsovan oman etunsa mukaiseksi, että tämä voittaa oikeudenkäynnin. Väliintulija voi toteuttaa kaikkia menettelytoimia, lukuun ottamatta niitä, joita ainoastaan kantaja tai vastaaja voivat toteuttaa. Hän voi esimerkiksi tehdä asiassa annetusta tuomiosta muutoksenhaun. Väliintulijan hakemuksilla, valituksilla tai muilla menettelytoimilla on menettelyssä oikeudellista merkitystä vain jos ne eivät ole ristiriidassa sen asianosaisen, jonka puolella kolmas osapuoli osallistuu oikeudenkäyntiin, tekemän hakemuksen, valituksen tai toimen kanssa. Kun kyseessä on valituksen tai muun menettelytoimen tekeminen, kolmanteen osapuoleen sovelletaan samaa määräaikaa kuin kantajaan tai vastaajaan, jonka puolella kolmas osapuoli osallistuu oikeudenkäyntiin, jollei laissa toisin määrätä.

2) Mitkä ovat tuomioiden keskeiset vaikutukset henkilöihin, joille on annettu oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus?

Jos asianosainen on pyytänyt lisäämään henkilön menettelyyn kolmantena osapuolena, mutta tuomioistuin ei lisää tätä henkilöä menettelyyn tai on poistanut kolmannen osapuolen menettelystä, pääasiassa tehty päätös ei sido kyseistä kolmatta osapuolta oikeudellisesti.

Jos kolmas osapuoli on lisätty menettelyyn asianosaisen pyynnöstä, hän ei voi pääasian käsittelyä seuraavassa menettelyssä vedota sen asianosaisen suhteen, jonka puolella hän on osallistunut oikeudenkäyntiin väliintulijana tai jonka tukemiseksi hänet on lisätty menettelyyn, siihen, että aiemmassa menettelyssä tehdyn päätöksen tuomio on virheellinen tai että olosuhteet on arvioitu virheellisesti. Jos asianosainen aloittaa menettelyn väliintulijaa vastaan aiempaan oikeudenkäyntiin vedoten, kolmas osapuoli voi esittää menettelyssä myös sellaisia vastaväitteitä, joita on esittänyt väliintulijana ja jotka ovat ristiriidassa asianosaisen lausumien kanssa. Kolmas osapuoli voi myös väittää, ettei hän ei pystynyt esittämään hakemusta, väitettä, todistetta tai valitusta, koska hän osallistui menettelyyn väliintulijana liian myöhään tai hänet lisättiin menettelyyn liian myöhään, tai että hän ei voinut esittää niitä asianosaisen, jonka puolella hän oikeudenkäyntiin osallistui, lausumien tai toimien vuoksi. Kolmas osapuoli voi myös väittää, että kantaja tai vastaaja on tahallisesti tai huolimattomuuttaan jättänyt esittämättä hakemuksen, väitteen, todisteen tai valituksen, josta kolmas ei ollut tietoinen.

3) Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa pääasiassa tehtävään oikeudelliseen arviointiin?

Jos asianosainen on pyytänyt lisäämään henkilön kolmanneksi osapuoleksi, mutta tuomioistuin ei ole lisännyt kolmatta osapuolta menettelyyn tai on poistanut kolmannen osapuolen menettelystä, pääasiaa koskeva päätös ei sido kolmatta osapuolta oikeudellisesti, oikeudellinen arviointi mukaan lukien.

4) Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa sellaisiin vahvistettuihin tosiseikkoihin, joita kolmas osapuoli ei ole voinut kiistää pääasiassa esimerkiksi sen takia, että asianosaiset eivät ole kiistäneet niitä?

Tuomioistuimen vahvistamat tosiseikat eivät sido kolmatta osapuolta oikeudellisesti, jos tämä ei ole voinut kiistää niitä sen vuoksi, että muut osapuolet eivät niitä kiistäneet tai että asianosainen, jonka tukemiseksi kolmas lisättiin menettelyyn, ei suostunut siihen, että kolmas riitauttaisi tosiseikan.

5) Onko oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävällä ilmoituksella vaikutuksia riippumatta siitä, onko kolmas osapuoli osallistunut oikeudenkäyntiin pääasiassa?

Koska Viron prosessioikeuden mukaan ilmoitus oikeudenkäynnistä tehdään kolmannelle osapuolelle ainoastaan oikeudenkäynnistä kolmannelle osapuolelle tehtävällä ilmoituksella, jonka antaa yksi osapuolista ja jota ei anneta automaattisesti, oikeudelliset vaikutukset riippuvat siitä, onko kolmas osapuoli.

6) Vaikuttaako oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus kolmannen osapuolen ja ilmoituksen tekijän vastapuolen väliseen suhteeseen?

Jos asianosainen on pyytänyt lisäämään kolmannen menettelyyn mutta tuomioistuin ei ole tehnyt tätä, se ei vaikuta kolmannen osapuolen ja ilmoituksen tekijän vastapuolen välisiin suhteisiin, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kolmas on lisätty menettelyyn.

Väliintulijan lisäämisestä menettelyyn ja tämän vaikutuksista säädetään siviiliprosessilain 214 ja 216 §:ssä.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Virossa: käräjäoikeus (maakohus).

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Virossa: piirituomioistuin (ringkonnakohus) sen käräjäoikeuden kautta, jonka päätökseen haetaan muutosta.

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Virossa: korkein oikeus (riigikohus).

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

– Virossa: englanti.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

– Virossa siviiliprosessilain (tsiviilkohtumenetluse seadustik) 86 § (tuomioistuimen toimivalta omaisuuden sijaintipaikassa) sikäli kuin vaatimus ei liity henkilön omaisuuteen, siviiliprosessilain 100 § (vaatimus lopettaa vakioehtojen soveltaminen) sikäli kuin asia viedään tuomioistuimeen, jonka tuomiopiirissä vakioehtoja sovellettiin.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

– Virossa siviiliprosessilain 212–216 §.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Tallinnassa 11 päivänä marraskuuta 1992 allekirjoitettu Viron, Liettuan ja Latvian sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista.
  • Tallinnassa 27 päivänä marraskuuta 1998 allekirjoitettu Viron ja Puolan sopimus oikeusavun myöntämisestä ja oikeussuhteista siviili-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa.

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 24/05/2019