Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Unkari


TOIMIVALTAISTEN TUOMIOISTUINTEN/VIRANOMAISTEN HAKU

Seuraavan hakutoiminnon avulla voi hakea tuomioistuimia/viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia tietyn EU-tason oikeudellisen välineen suhteen. Huom. Vaikka annettujen tietojen täsmällisyys on pyritty varmistamaan kaikin mahdollisin keinoin, saattaa toimivallan määrittelyssä poikkeustapauksissa olla puutteita.

Unkari

Brussels I recast


65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

74 artikla - Kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1. Oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävän ilmoituksen merkitys Unkarin siviiliprosessioikeudessa:

Asianosainen, joka on hävinnyt asian ja haluaa esittää vaateen kolmannelle osapuolelle tai jota kolmannen osapuolen esittämä vaade koskee, voi esittää kyseiselle kolmannelle osapuolelle ilmoituksen oikeudenkäynnistä. Asianosaisten lisäksi ilmoituksen oikeudenkäynnistä voi kolmannelle osapuolelle esittää myös väliintulija tai ilmoituksen saanut kolmas henkilö.

2. Kolmannelle tehtävä ilmoitus on prosessitoimi, jota koskevat seuraavat määräajat:

Vastaaja voi tehdä oikeudenkäynnistä ilmoituksen kolmannelle 30 päivän kuluessa kanteen vastaanottamisesta, kun taas kantajan osalta vastaava määräaika on 30 päivää siitä, kun vastakanne on annettu hänelle tiedoksi. Tätä säännöstä sovelletaan vastaavalla tavalla myös kanteen muutoksiin ja vastakanteisiin.

Henkilö (väliintulija tai kolmas henkilö, jolle on ilmoitettu oikeudenkäynnistä), joka haluaa osallistua oikeudenkäyntimenettelyyn sen jo käynnistyttyä, voi tehdä oikeudenkäynnistä ilmoituksen kolmannelle 30 päivän kuluessa siitä kun hänestä tuli väliintulija. Erityisen merkittävissä asioissa (jos vaatimuksen arvo on enemmän kuin 400 miljoonaa Unkarin forinttia) lausunnon antamisen määräaika on sekä ilmoituksen tekijän että ilmoituksen vastaanottaneen osalta 30 päivää eikä 15 päivää. Jos ilmoituksen tekijä antaa lausunnon määräajan jälkeen, se on mitätön. Tällöin tuomioistuin toimii ikään kuin lausuntoa ei olisi annettu.

3. Oikeudenkäyntiä koskevan ilmoituksen tekeminen:

Ilmoituksen tekijän on täytettävä ilmoituksen yhteydessä kaksi velvollisuutta. Hänen on ilmoitettava oikeudenkäynnistä kolmannelle osapuolelle kirjallisesti, mainittava ilmoituksen syy ja kuvailtava lyhyesti oikeudenkäynnin tilanne. Lisäksi hänen on tiedotettava ilmoituksesta tuomioistuimelle joko kirjallisesti tai käsittelyn yhteydessä suullisesti ja mainittava samalla ilmoituksen syy. Ilmoituksen tekijän on lisäksi esitettävä tuomioistuimelle asiakirjatodisteet siitä, että kolmas osapuoli on vastaanottanut ilmoituksen, sekä vastaanottamisen ajankohdasta.

Jos kolmas osapuoli ei toimita tuomioistuimelle lausuntoa väliintulostaan 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on ilmoituksen tekijän todistuksen mukaan saanut ilmoituksen, on katsottava, että kolmas osapuoli ei hyväksy ilmoitusta. Määräajan jälkeen annettu lausunto on mitätön.

Jos kolmas osapuoli hyväksyy oikeudenkäyntiä koskevan ilmoituksen, hän voi osallistua menettelyyn väliintulijana ilmoituksen tekijän puolella. Hän voi ilmoittaa tästä kirjallisesti tai käsittelyn aikana suullisesti.

Muilta osin kolmannen osapuolen mahdollisuuteen osallistua menettelyyn sekä kolmannen osapuolen oikeudelliseen asemaan sovelletaan väliintuloa koskevia sääntöjä.

4. Oikeudenkäynnistä tehtävän ilmoituksen oikeudelliset seuraukset:

Jos ilmoituksen vastaanottanut kolmas osapuoli hyväksyy ilmoituksen, hän voi liittyä menettelyyn ilmoituksen tekijän puolella (kutsuttuna) väliintulijana. Unkarin siviiliprosessioikeuden mukaan väliintulijan asema oikeudenkäyntimenettelyssä voi olla jompikumpi seuraavista:

– Jos asiassa annetun tuomion oikeusvoima ei koske väliintulijan ja vastapuolen välistä oikeussuhdetta, väliintulija (alun perin kolmas osapuoli, joka on saanut ilmoituksen oikeudenkäynnistä) voi itsenäisesti toteuttaa minkä tahansa sellaisen oikeustoimen, jonka myös hänen tukemansa asianosainen voi toteuttaa, lukuun ottamatta sovintoa, oikeuden tunnustamista ja oikeudesta luopumista. Väliintulijan toimet ovat päteviä vain, jos asianosainen ei ole toteuttanut toimia eivätkä väliintulijan toimet ole ristiriidassa asianosaisen toimien kanssa.

– Jos asiassa annetun tuomion oikeusvoima koskee lainsäädännön mukaan myös väliintulijan ja vastapuolen välistä oikeussuhdetta, väliintulija (alun perin kolmas osapuoli, joka on saanut ilmoituksen oikeudenkäynnistä) voi itsenäisesti toteuttaa minkä tahansa sellaisen oikeustoimen, jonka myös hänen tukemansa asianosainen voi toteuttaa, lukuun ottamatta sovintoa, oikeuden tunnustamista ja oikeudesta luopumista, ja toimet ovat päteviä myös siinä tapauksessa, että ne ovat ristiriidassa väliintulijan tukeman asianosaisen toimien kanssa. Keskenään ristiriitaisten toimien vaikutuksen ratkaisee tuomioistuin, joka ottaa huomioon myös muut asiaan liittyvät näkökohdat.

Se, ulottuuko tuomion oikeusvoima väliintulijan ja vastapuolen väliseen oikeussuhteeseen, ei perustu tuomioistuimen harkintaan, vaan ratkaistaan yksinomaan lainsäädännön perusteella.

Yksi esimerkki tällaisesta tapauksesta on pakollisesta liikennevakuutuksesta vuonna 2009 annetun lain LXII (2009. évi LXII. törvény a kötelező gépjármű-felelősségbiztosításról) 32 §:n 2 momentti. Siinä todetaan seuraavaa: ”Lainvoimainen tuomio, jossa hylätään vahinkoa kärsineen vahingonkorvausvaade, koskee myös vakuutettua sekä 35 §:n 1 momentissa määritellyissä tapauksissa liikenteenharjoittajaa ja kuljettajaa, jos tuomioistuin on niin päättänyt asiassa, jonka osapuolia ovat vahinkoa kärsinyt osapuoli ja vakuutuksenantaja, vakuutuksenantajan edustaja, kansallinen toimisto tai vakuutuksenantajien korvauskassan hoitaja.” (Mainittu 35 §:n 1 momentti: ”Vahinkoa kärsinyt voi vaatia korvauskassan hoitajalta tämän lain mukaisesti korvausta myös sellaisista Unkarin alueella aiheutuneista vahingoista, joiden aiheuttajalla ei vakuuttamisvelvollisuudesta huolimatta ole vakuutussopimusta tai jotka aiheuttaneen ajoneuvon haltijaa ei tiedetä tai jotka aiheuttanutta ajoneuvoa ei ole tunnistettu tai jotka ovat aiheutuneet 26 §:ssä tarkoitettuna seisonta-aikana, lukuun ottamatta 36 §:ssä säädettyjä poikkeuksia. Korvauskassan hoitajan on vastattava korvauksen maksamisesta 13 §:n 1 momentissa mainittuihin määriin asti. Korvauskassan hoitajan on suoritettava korvaukset vahinkoa kärsineelle myös silloin kun vahingon on aiheuttanut moottoriajoneuvo, jota ei ole laskettu liikenteeseen tai joka on poistettu liikenteestä.”)

Oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävän ilmoituksen vastaanottaminen ei tarkoita sitä, että kolmas osapuoli tunnustaisi velvollisuutensa ilmoituksen tekijää kohtaan. Ilmoituksen tekijän ja kolmannen osapuolen välistä oikeussuhdetta ei ratkaista itse pääasiassa (oikeudenkäyntimenettely, johon kolmatta osapuolta on pyydetty osallistumaan).

74 artikla - Kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä

Lisätietoa on tuomion täytäntöönpanomenettelyjä koskevalla alasivulla.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

Unkarissa: yleisen tuomioistuimen (törvényszék) sijaintipaikan piirioikeus (járásbíróság). Pestin läänissä Budan seudun piirioikeus (Budakörnyéki Járásbíróság) ja Budapestissä Budan alemman oikeusasteen tuomioistuin (Budai Központi Kerületi Bíróság).

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Unkarissa yleiset tuomioistuimet. Budapestissä pääkaupungin yleinen tuomioistuin (Fővárosi Törvényszék).

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

– Unkarissa: korkein oikein (Kúria) (esittämällä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle sen päätöstä koskevan jatkomuutoksenhakukirjelmän).

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Ei sovelleta.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

– Unkarissa: kansainvälisestä yksityisoikeudesta vuonna 1979 annetun säädöksen nro 13 (1979. évi 13. törvényerejű rendelet a nemzetközi magánjogról) 57 §.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

– Unkarissa: siviiliprosessista annetun vuoden 1952 lain III (1952. évi III. törvény a polgári perrendtartásról) 58–60 § (kolmannelle tehtävästä ilmoituksesta).

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Unkarin kansantasavallan ja Bulgarian kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 16 päivänä toukokuuta 1966
  • Unkarin kansantasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Budapestissä 30 päivänä marraskuuta 1981
  • Unkarin kansantasavallan ja Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Bratislavassa 28 päivänä maaliskuuta 1989, edelleen voimassa Tšekin tasavallan ja Slovakian tasavallan osalta
  • Unkarin kansatasavallan ja Ranskan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja perheoikeuden alalla sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja oikeusavusta rikosasioissa sekä rikoksentekijän luovuttamisesta, allekirjoitettu Budapestissä 31 päivänä heinäkuuta 1980
  • Unkarin kansantasavallan ja Kreikan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Budapestissä 8 päivänä lokakuuta 1979
  • Unkarin kansantasavallan ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan sopimus keskinäisestä oikeusavusta, allekirjoitettu 7 päivänä maaliskuuta 1968, edelleen voimassa Kroatian tasavallan ja Slovenian tasavallan osalta
  • Unkarin kansantasavallan ja Puolan kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Budapestissä 6 päivänä maaliskuuta 1959
  • Unkarin kansantasavallan ja Romanian kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 7 päivänä lokakuuta 1958.

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 27/02/2019