Rajat ylittävä perhesovittelu - Kreikka

Perhesovittelu

Perheasioiden sovittelulla (Οικογενειακή Διαμεσολάβηση) tarkoitetaan perheen sisäisten riita-asioiden sovittelua tuomioistuinten ulkopuolella. Kyseessä voivat olla avio- tai avopuolisoiden raha- tai omaisuusriidat, vanhempien ja lasten väliset riidat sekä muut perheen sisäiset kiistat. Sovittelussa pyritään ohjaamaan osapuolia pääsemään yhdessä kaikkien hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun.

Ι. Sovittelu sisällytettiin Kreikan oikeusjärjestykseen sovittelusta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetulla lailla nro 3898/2010 (Kreikan virallinen lehti FEK Α΄ 211/16.10.2010), jolla saatettiin 21 päivänä toukokuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/52/ΕY osaksi Kreikan lainsäädäntöä.

Lain nro 3898/2010 2 §:n mukaisesti sovittelua voidaan käyttää yksityisoikeudellisissa riita-asioissa, jos sen osapuolet niin sopivat ja jos riita on lain mukaan heidän ratkaistavissaan. Saman lain 8 §:ssä säädetään lisäksi seuraavasti: ”1. Osapuolet tai heidän lailliset edustajansa tai tarvittaessa oikeushenkilöiden edustajat osallistuvat sovittelumenettelyyn valtuuttamiensa asianajajien kanssa. 2. Osapuolet tai heidän valitsemansa muu henkilö määrää sovittelijan. 3. Sovittelija päättää sovittelumenettelystä yhteisymmärryksessä osapuolten kanssa. Osapuolet voivat keskeyttää sovittelun milloin tahansa. Sovittelumenettely on luottamuksellinen eikä siitä pidetä pöytäkirjaa. Sovittelija voi sovittelun aikana olla yhteydessä molempiin osapuoliin ja tavata molempia osapuolia.”

Sovittelun päätteeksi sovittelija laatii sovittelupöytäkirjan (lain nro 3898/2010 9 §). Pöytäkirja sisältää muun muassa sopimuksen, jonka ovat allekirjoittaneet sovittelija, osapuolet ja heidän valtuuttamansa asianajajat. Jos yksikin osapuoli sitä pyytää, sovittelija tallettaa sopimuksen toimivaltaisen, yhden tuomarin kokoonpanossa toimivan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon, jolloin sopimuksesta tulee täytäntöönpanokelpoinen.

Sovittelijalle maksetaan tuntikorvausta enintään 24 tunnilta, mihin sisältyy myös sovittelumenettelyn valmisteluun käytetty aika. Osapuolet ja sovittelija voivat sopia korvauksen suorittamisesta eri tavalla. Osapuolet maksavat yhtä suuren osan korvauksesta, ellei toisin sovita. Kumpikin osapuoli maksaa valtuuttamansa asianajan korvauksen. Tuntikorvauksen suuruudesta ja mukautuksista on määrätty oikeusministeriön päätöksellä.

(Ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.diamesolavisi.gov.gr/)

ΙΙ. Lisäksi siviiliprosessilain 214 Β §:n 1 momentissa (joka lisättiin lain nro 4055/2012 7 §:llä) otettiin käyttöön tuomioistuinsovittelu (Δικαστική Μεσολάβηση): ”yksityisoikeudellisia riita-asioita voidaan sovitella myös tuomioistuimessa. Asian vieminen tuomioistuimen käsiteltäväksi on vapaaehtoista, ja se voidaan tehdä ennen kanteen nostamista tai sen vireilläoloaikana.” Saman pykälän 3 momentin viimeisessä kappaleessa todetaan, että ”jokainen asianomainen voi tehdä valtuuttamansa asianajajan välityksellä kirjallisen pyynnön asian viemiseksi sovittelijana toimivan tuomarin käsiteltäväksi”. 4. ”Tuomioistuin, jossa asia on vireillä, voi milloin tahansa asiasta riippuen ja ottaen huomioon kaikki olosuhteet kehottaa osapuolia käyttämään tuomioistuinsovittelua riita-asian ratkaisemiseksi ja samanaikaisesti, jos osapuolet siihen suostuvat, lykätä asian käsittelyä enintään kuudella kuukaudella.” 5. ”Jos osapuolet pääsevät sopimukseen, laaditaan sovittelupöytäkirja. Pöytäkirjan allekirjoittavat sovittelija, osapuolet ja heidän valtuuttamansa asianajajat, ja alkuperäinen asiakirja talletetaan sen alueen, jolla sovittelu käytiin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon... Sen jälkeen kun sovittelupöytäkirja on toimitettu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon, se toimii täytäntöönpanomääräyksenä siviiliprosessilain 904 §:n 2 momentin c alamomentin mukaisesti, jos osapuolet ovat yhtä mieltä sen täytäntöönpanokelpoisuudesta.”

Tuomioistuinsovittelun kustannukset kuuluvat oikeusavusta pienituloisille kansalaisille annetun lain (nro 3226/2004) soveltamisalaan.

Lisäksi on tärkeä tietää, että siviiliprosessilakiin lisättiin hiljattain 116A § (lain nro 4335/2015 1 §:n 2 momentilla), jossa todetaan, että ”tuomioistuin kannustaa jokaisen menettelyn kaikissa vaiheissa... valitsemaan sovittelun riita-asian ratkaisemiseksi tuomioistuimen ulkopuolella”. Sen lisäksi siviiliprosessilain 214C §:ssä todetaan, että ”tuomioistuin ehdottaa osapuolia turvautumaan sovitteluun, jos asia soveltuu soviteltavaksi. Jos osapuolet hyväksyvät tämän ehdotuksen, asian käsittelyä lykätään kolmella kuukaudella. Asian käsittelyä lykätään myös silloin, kun osapuolet itse päättävät turvautua sovitteluun kesken oikeusmenettelyn...”

Kreikan lainsäädännössä ei säädetä varsinaisesta perhesovittelusta, vaan perheasioiden sovitteluun sovelletaan edellä mainittuja sovittelua ja tuomioistuinsovittelua koskevia yleisiä sääntöjä.

Eri kansallisuuksiin kuuluvat avio- tai avoparit muodostavat monikulttuurisia perheitä. Tällaisen parin erotessa eroon voi liittyä tavallisesti esiin tulevien kiistanaiheiden (kuten vanhempainvastuu, lasten huoltajuus, tapaamisoikeudet, lasten elatus, omaisuuden jako) lisäksi myös rajat ylittäviä mahdollisesti hyvinkin vakavia kiistoja, kuten lapsikaappaukset. Tällöin voidaan soveltaa edellä mainittuja sovittelua ja tuomioistuinsovittelua koskevia yleisiä sääntöjä. Ne vastaavat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 7 artiklan 2 kohdan c alakohtaa ja asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel IIa -asetus) 55 artiklan 2 kohtaa.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 18/01/2017