Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Perusoikeudet - Kreikka

Tämän sivun teksti on konekäännös, eikä sen laatua voida taata.

Konekäännöksen arvioitu laatutaso: Heikko

Onko käännös mielestäsi hyödyllinen?


Kansalliset tuomioistuimet

Oikeusasiamies

Erikoistuneet ihmisoikeuselimet

Kansalliset tuomioistuimet

Kreikassa ei ole erityistä tuomioistuinta, jolla olisi toimivalta käsitellä perusoikeuksien loukkauksia. Oikeutta loukkaavan rikkomuksen tai käytännön luonteen mukaan Kreikassa käännytään joko siviili-, rikos- tai hallintotuomioistuimen puoleen.

Siitä, onko kyse perusoikeuden loukkaamisesta vai ei, päätetään kansallisten aineellisoikeudellisten sääntöjen perusteella. Kansallisten (siviili-, rikos- tai hallinto-oikeudenalan) prosessioikeudellisten normien mukaan päätetään, missä toimivaltaisessa (siviili-, rikos- tai hallinto-) tuomioistuimessa menettely käydään.

Tuomioistuin antaa joko hylkäävän tai suoraan täytäntöönpanokelpoisen lopullisen päätöksen.

Kansalliset ihmisoikeuselimet

Kansallinen ihmisoikeuskomissio

Neofytou Vamva 6
10674 ATEENA, KREIKKA

Kansallinen ihmisoikeuskomissio (kansallinen ihmisoikeuskomissio) on riippumaton ihmisoikeuksien suojelua käsittelevä valtion neuvoa-antava elin, joka perustettiin Yhdistyneiden kansakuntien ja Pariisin periaatteiden mukaisesti. Sen jäsenet edustavat 32 eri organisaatiota (mm. riippumattomat viranomaiset, yliopistojen oikeustieteelliset ja muut tiedekunnat, ammattiliitot, kansalaisjärjestöt, puolueet ja ministeriöt).

Ihmisoikeuskomission tehtävänä on muistuttaa jatkuvasti kaikkia valtion elimiä tarpeesta suojata kaikkien niiden henkilöiden ihmisoikeudet, jotka oleskelevat Kreikan alueella.

Ihmisoikeuskomissiolla on perustuslakinsa2667/1998 (sellaisena kuin se on muutettuna ja voimassa) mukaan asiallinen toimivalta

A) Tutkia ihmisoikeuksien suojelua koskevia kysymyksiä, joita on esittänyt joko hallitus, parlamentin puheenjohtajakokous, sen jäsenet tai kansalaisjärjestöt

B) Antaa suosituksia, tehdä ehdotuksia, laatia tutkimuksia, esittää kertomuksia ja lausuntoja, jotta toteutettaisiin ihmisoikeuksien suojelua parantavia lainsäädännöllisiä, hallinnollisia tai muita toimenpiteitä

C) Laatia aloitteita, jotta yleinen tietoisuus ihmisoikeuskysymyksistä lisääntyisi ja jotta tiedotusvälineissä kiinnitettäisiin ihmisoikeuksien kunnioittamiseen enemmän huomiota

D) Toteuttaa aloitteita ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi koulutusjärjestelmässä

E) Vaalia pysyviä yhteyksiä ja tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, muiden maiden vastaavien elinten sekä kansallisten tai kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa

Antaa lausunto kertomuksista, joita Kreikka aikoo esittää kansainvälisille järjestöille ihmisoikeuksien suojelusta

G) Tuoda esiin Kreikan kansallisen ihmisoikeuskomission kantoja eri yhteyksissä

H) Laatia vuosikertomuksia ihmisoikeuksien suojelusta

I) Organisoida ihmisoikeuksien dokumentointikeskuksen toimintaa

I) Tarkastella Kreikan lainsäädännön saattamista kansainvälisen ihmisoikeuksien suojelua koskevan lainsäädännön mukaiseksi ja antaa asiaa koskevia lausuntoja valtion toimivaltaisille elimille.

Oikeusasiamies

Oikeusasiamies on riippumaton viranomainen, jonka asema on vahvistettu perustuslaissa. Se perustettiin lailla 2477/97, ja se aloitti toimintansa 1. lokakuuta 1998. Oikeusasiamiehen toiminnasta säädetään laissa 3094/03. Oikeusasiamiehen palvelut ovat maksuttomia.

Oikeusasiamies tutkii julkisen palvelun tehtäviä suorittavien elinten yksittäisiä hallintokäytäntöjä tai laiminlyöntejä tai konkreettisia toimia, jotka loukkaavat luonnollisten tai oikeushenkilöiden oikeuksia tai haittaavat näiden oikeutettuja etuja.

Oikeusasiamiehelle kääntyvän kansalaisen on pitänyt ottaa ensin yhteyttä asiassa osallisena olevaan julkishallintoon. Kansalainen voi kääntyä oikeusasiamiehen puoleen vain, jos yhteyttä ei ole saatu ratkaistua ongelmaa.

Oikeusasiamiehen tehtävänä on kansalaisten ja viranomaisten välinen sovittelu, jonka tavoitteena on kansalaisen oikeuksien suojelu, huonon hallinnon torjuminen ja lainsäädännön noudattaminen.

Sovittelijana oikeusasiamies antaa ohjeita ja tekee ehdotuksia hallintoviranomaisille. Oikeusasiamies ei langeta seuraamuksia eikä kumoa viranomaisten laittomia käytäntöjä.

Hatzigianni Mexi 5
115 28 ATEENA, KREIKKA

Erikoistuneet ihmisoikeuselimet

  • Lapsiasiavaltuutettu

Oikeusasiamies (ks. edellä) tutkii myös hallintoviranomaisten ja yksityishenkilöiden tekoja ja laiminlyöntejä, jotka loukkaavat lasten oikeuksia.

Lastensuojelukysymyksissä oikeusasiamies on toimivaltainen myös silloin, kun luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt loukkaavat lasten oikeuksia.

  • Yhdenvertaisen kohtelun periaatetta edistävät elimet

I. Laki 3304/2005, jolla saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä 29. kesäkuuta 2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/43/EY ja 27. marraskuuta 2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY yhdenvertaisen kohtelun periaatteen edistäjinä, oikeusasiamies, tasa-arvokomitea ja työsuojelutarkastusvirasto (SEPE) ja niiden vastuualueet.

Erityisesti:

  1. Oikeusasiamies puolustaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta tapauksissa, joissa julkisen palvelun tehtäviä hoitava viranomainen loukkaa kyseistä periaatetta. Julkisilla palveluilla tarkoitetaan lain nro 3094/2003 (virallinen lehti, I sarja, nro 1) 3 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja palveluja. 10) ”Oikeusasiamies ja muut säännökset”.
  2. Tapauksissa, joissa luonnolliset tai oikeushenkilöt loukkaavat yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, edellä mainittuja tapauksia lukuun ottamatta, kyseistä periaatetta puolustaa tasa-arvokomissio; poikkeuksena tähän ovat työhön ja ammattiin liittyvät tapaukset.
  3. Työhön ja ammattiin liittyvissä tapauksissa, joissa luonnolliset tai oikeushenkilöt loukkaavat yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, lukuun ottamatta edellä (1 kohdassa) mainittuja tapauksia, kyseistä periaatetta puolustaa työtarkastusvirasto (S.EP.E.).

II Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annetussa laissa nro 3896/2010 (virallinen lehti I, nro 207/08.12.2010) – voimassa olevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY ja muiden siihen liittyvien säännösten kanssa – otettiin käyttöön kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän ehdoton kielto.

Tällä lailla pyritään varmistamaan miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa seuraavien seikkojen osalta: A) pääsy työhön, mukaan lukien ammatillinen kehitys, ja ammatilliseen koulutukseen, mukaan lukien ammatillinen koulutus, myös työllistymistä varten (”ammatillinen koulutus”), ja b) työolot ja -ehdot, mukaan lukien palkkaus, ja c) ammatilliset sosiaaliturvajärjestelmät, sellaisina kuin niistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/54/EY;

Oikeusasiamiehen tehtävänä on seurata ja edistää miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa edellä mainitun lain soveltamisalalla (lain nro 3896/2010 25 artikla).

  • Kreikan tietosuojaviranomainen

Kreikan tietosuojaviranomainen (ASF) on riippumaton viranomainen, joka on perustettu lailla 2472/1997, jolla direktiivi 95/46/EY saatetaan osaksi Kreikan lainsäädäntöä.

Tietosuojaelimen tehtäviin kuuluu suojella oikeutta henkilöllisyyteen ja henkilön oikeutta yksityiselämään Kreikassa lain 2472/1997 ja lain 3471/2006 säännösten mukaisesti.

Tietosuojaelimen päätehtävänä on suojella kansalaisia, ettei heidän henkilötietojaan käsitellä lainvastaisesti, ja auttaa heitä aina, kun heidän oikeuksiaan voidaan todeta loukatun millä tahansa toiminta-alalla.

Tietosuojaelimen tavoitteena on lisäksi tukea ja ohjata tietojen käsittelystä vastaavia tahoja niiden täyttäessä lakisääteisiä velvollisuuksiaan ottaen huomioon kreikkalaisen yhteiskunnan uudet palvelutarpeet sekä digitaalisen viestinnän ja internetin läpilyönnin.

Henkilötietojen suojasta vastaava viranomainen toimii omasta aloitteestaan tai sekä julkisten että yksityisten arkistojen hallinnollisia tarkastuksia koskevan valituksen perusteella. Tarkastuksia tekevät tarkastusosaston valtuuttamat virkamiehet, joiden mukana kulkee tärkeiksi arvioiduissa tapauksissa tietosuojaelimen jäsen. Tarkastuksen tekijöillä on erityistutkijan asemassa oikeus päästä jokaiseen arkistoon ilman minkäänlaisia luottamuksellisuutta koskevia rajoituksia.

Tarkastuksen aluksi tarkastetaan, että tarkastuksen kohde täyttää lain Ν.2472/97 ja lain 3471/2006 vaatimukset (ilmoittaminen, tiedottaminen, muut tapauskohtaiset velvoitteet, näyttö). Myöhemmin tietojärjestelmän tarkastuksessa tutkitaan lain 2472/1997 6 ja 10 §: n mukaisesti järjestelmän keskeiset ominaisuudet, tietojen luonne sekä niiden organisatoristen ja teknisten toimenpiteiden varmistama turvallisuustaso, jotka tietojenkäsittelystä vastaava on toteuttanut tietojen suojaamiseksi. Tarkastuksen päätyttyä laaditaan päätelmä, joka toimitetaan tietosuojaelimen täysistuntoon.

Työviranomaisen on myös suoritettava riippumaton tarkastus Schengenin tietojärjestelmän kansallisessa osassa Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen (laki 2514/1997, hallituksen virallinen lehti I, nro 140) 114 artiklan 1 kohdan mukaisesti, käytettävä Europol-yleissopimuksen (laki 2605/1998, hallituksen virallinen lehti I, nro 88) 23 artiklassa määrättyjä kansallisen valvontaviranomaisen valtuuksia ja tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen (laki 2706/1999, hallituksen virallinen lehti I, nro 77) 17 artiklassa määrättyjä kansallisen valvontaviranomaisen velvollisuuksia, jotka perustuvat muihin tullialan vastuisiin (laki, hallituksen virallinen lehti I),

ASF käsittelee valituksia ja kysymyksiä, jotka koskevat lain soveltamista ja hakijoiden oikeuksien suojelua silloin, kun tietojenkäsittely vaikuttaa heihin, ja tekee päätöksiä. Se myös määrää tietojenkäsittelystä vastaaville tai näiden mahdollisille edustajille hallinnollisia seuraamuksia silloin, kun ne ovat rikkoneet velvollisuuksia, jotka kuuluvat niille lain 2472/97 nojalla tai minkä tahansa muun sellaisen säädöksen nojalla, joka koskee yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi myös ilmoittaa lain säännösten rikkomisesta toimivaltaisille hallinto- ja oikeusviranomaisille.

Kifisias 1–3
115 23 ATEENA, KREIKKA

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKansallinen ihmisoikeuskomissio

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKreikan tietosuojaviranomainen

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusasiamies


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 27/08/2020