Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Miten on meneteltävä? - Ranska

SISÄLLYSLUETTELO

1 Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen vai onko olemassa muita vaihtoehtoja?

Joskus voi olla tarkoituksenmukaista käyttää vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä. Katso aiheesta täältä.

2 Onko asian vireillepanolle jokin määräaika?

Vanhentumisajat vaihtelevat tapauksen mukaan. Vanhentumisaikoja koskevaan kysymykseen voi saada selvennystä juristilta tai julkishallinnon elimeltä, joka antaa tietoja oikeussuojakeinoista.

3 Onko asia vietävä tuomioistuimeen juuri tässä jäsenvaltiossa?

Katso ”tuomioistuinten toimivalta”.

4 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Katso ”tuomioistuinten toimivalta”.

5 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Katso ”tuomioistuinten toimivalta”.

6 Voinko panna asian vireille itse vai onko minun otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Joissain tapauksissa on tarpeen kääntyä haastemiehen puoleen, kun asia on pantava vireille haasteella, jonka kantaja hakee vastapuolelleen. Vain haastemies voi antaa haasteen. Näin toimitaan alioikeudessa (tribunal de grande instance), paitsi niissä menettelyissä, joissa asianajajan käyttäminen ei ole pakollista. On huomattava, että välitoimien (référés) osalta asia on pantava vireille haasteella. Avioeroasiassa on käytettävä asianajajaa, ja asia pannaan vireille hakemuksella.

Nuorisotuomioistuimessa asia pannaan vireille toisen vanhemman, huoltajan tai alaikäisen itsensä tekemällä hakemuksella.

Täytäntöönpanosta vastaavassa tuomioistuimessa on käytettävä haastetta muissa kuin karkottamista koskevien päätösten täytäntöönpanomenettelyissä.

Vähäisten riita-asioiden tuomioistuimessa (tribunal d'instance) haasteen käyttäminen ei ole pakollista asioissa, joiden arvo ei ylitä 4 000 euroa ja maksamismääräysmenettelyssä, kun on kyse sopimukseen perustuvista tai lakisääteisestä velvollisuudesta johtuvista tietyn suuruisista saatavista.

Kauppatuomioistuimessa on käytössä maksamismääräysmenettely, jossa asia pannaan vireille hakemuksella ja joka koskee pankkivekseliin (traite), vekseliin (lettre de change), velkakirjaan (billet à ordre) tai saamisen siirtoon (bordereau de cession) perustuvia saatavia. Muut asiat pannaan vireille haasteella.

Työtuomioistuimessa (conseil des prud'hommes) kanne voidaan nostaa käyttämällä kirjattua kirjettä tai suoraan kansliassa kirjallisesti tai suullisesti.

Maatuomioistuimessa asia pannaan vireille tuomioistuimen kansliaan osoitetulla saantitodistuksella varustetulla kirjatulla kirjeellä, paitsi jos kanne on julkaistava kiinteistörekisterissä ja haasteasiakirjojen käyttäminen on pakollista.

Sosiaaliturva-asioiden alioikeudessa asia voidaan panna vireille vasta sen jälkeen, kun asia on ensin käsitelty sovittelulautakunnassa (commission de recours amiable). Kanne nostetaan kansliaan toimitettavalla kirjeellä tai ilmoituksella.

Osapuolet voivat myös panna asian vireille esittämällä tuomioistuimelle yhteisen pyynnön. Tämä pyyntö on toimitettava kansliaan.

Alioikeudessa asianajajan käyttäminen on periaatteessa pakollista lukuun ottamatta liiketilojen vuokrasopimuksia, välitoimia, huoltajuuden kumoamista tai siitä luopumista tai heitteillejättöä koskevaa ilmoitusta (déclaration d'abandon) koskevissa asioissa. Perhetuomioistuimessa asianajajan käyttäminen ei ole pakollista huoltajuuden siirtoa, avioeron jälkeisiä menettelyjä, huoltajuutta, avioliittoon perustuvien etuuksien määrittämistä ja elatusvelvollisuutta koskevissa asioissa.

Kauppatuomioistuimessa, vähäisten riita-asioiden tuomioistuimessa, täytäntöönpanosta vastaavassa tuomioistuimessa, nuorisotuomioistuimessa, sosiaaliturva-asioiden alioikeudessa, työtuomioistuimessa ja maatuomioistuimessa asianajajan käyttäminen ei ole pakollista.

7 Mihin on käytännössä otettava yhteyttä asian vireillepanoa varten: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Neuvoja saa kunkin tuomioistuimen vastaanotosta. Lisäksi maksutonta oikeudellista neuvontaa on saatavilla useimmissa tuomioistuimissa, oikeuspalvelutaloissa (maisons de justice et du droit) ja kaupungintaloissa (mairies).

Kanteen nostamiseksi on käännyttävä tuomioistuimen kanslian puoleen.

8 Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

Ainoa hyväksytty kieli on ranska. Tulkki voi avustaa osapuolta istunnossa, mutta tuomarilla ei ole velvollisuutta käyttää tulkkia, jos hän osaa osapuolen käyttämää kieltä.

Kanne on yleensä esitettävä kirjallisesti. Työtuomioistuimessa ja vähäisten riita-asioiden tuomioistuimen kanslian ilmoitusmenettelyssä (procédure de déclaration au greffe) sen voi kuitenkin esittää suullisesti, jolloin kanslia kirjaa sen.

Työtuomioistuimessa asia voi tulla vireille myös sen seurauksena, että osapuolet ovat saapuneet vapaaehtoisesti sovittelulautakuntaan.

Nykyisen lainsäädännön mukaan asian vireillepano siviilituomioistuimessa faksitse tai sähköpostitse ei ole mahdollista.

9 Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Ainoa menettely, jota varten on olemassa vireillepanolomake, on vähäisten riita-asioiden tuomioistuimen kanslian ilmoitusmenettely. Muissa menettelyissä asiakirja-aineistoon kuuluvat kantajan ja vastapuolen tiedot ja kaikki riidan kohteeseen liittyvät asiakirjat. Ne esitetään kansliassa asian vireillepanon yhteydessä tai tuomarille oikeudenistunnossa.

10 Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?

Kanteen nostamisesta ei yleensä aiheudu valtiolle maksettavia maksuja. Kauppatuomioistuimet muodostavat poikkeuksen, koska ne veloittavat oikeudenkäyntimaksun.

Muutoksenhakutuomioistuimia koskee kuitenkin 28. syyskuuta 2011 annettu asetus 2011­1202 oikeudenkäyntiavustajien (avoué) korvausrahastoon maksettavista maksuista. Sen mukaan oikeudellisesta avustamisesta on maksettava 35 euroa, kun asia pannaan vireille. Maksun voi suorittaa kansliassa pankkikortilla.

Muutoksenhaussa molempien osapuolten on maksettava 150 euroa oikeudenkäyntiavustajien korvausrahastoon. Oikeudenkäyntiavustajien ammattikunta sulautettiin asianajajiin (avocat) 1. tammikuuta 2012, minkä jälkeen heitä ei ole enää ollut pakko käyttää apuna oikeudenkäynnissä.

Oikeudenkäyntikulut ovat kuluja, jotka aiheutuvat oikeudenkäyntimenettelystä. Ne sisältävät todistajien ja asiantuntijoiden palkkiot sekä haastemiesten ja asianajajien kulut, mutta ei palkkioita. Tietyt kulut voidaan maksaa menettelyn alussa tai sen aikana. Oikeudenkäynnin päätteeksi tuomioistuin määrää yleensä oikeudenkäyntikulut hävinneen osapuolen maksettaviksi, ellei se ole oikeutettu oikeusapuun.

Asianajaja ja asiakas sopivat, milloin ja miten asianajajan palkkio maksetaan. Asianajaja voi pyytää ennakkosuorituksen eli summan, joka maksetaan etukäteen tai sinä aikana, kun hän työskentelee asiakkaansa lukuun.

11 Voinko saada oikeusapua?

Kyllä, jos oikeusavun hakijan tulot eivät ylitä vuosittain vahvistettua tasoa (929 euroa vuonna 2012 täysimääräistä oikeusapua varten ja 1 393 euroa osittaista oikeusapua varten). Enimmäismääriä voidaan muuttaa hakijan perhetilanteen mukaan (ks. ”oikeusapu – Ranska”).

12 Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset palautetta siitä, onko asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla vai ei?

Asia pannaan vireille tuomioistuimessa:

  • menettelyissä, joissa haasteen käyttäminen on pakollista, toimittamalla haasteen jäljennös kansliaan;
  • muissa menettelyissä jättämällä tai kirjaamalla kanne tuomioistuimen kansliaan.

Kantaja ei saa erikseen vahvistusta asian vireillepanosta.

13 Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Tuomioistuimen kanslia voi antaa tiedot asian edistymisestä ja suullisen käsittelyn päivämäärän.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRanskan oikeusministeriön verkkosivut


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 19/06/2018