Asian vieminen tuomioistuimeen

1 Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen vai onko olemassa muita vaihtoehtoja?

Ei, aina ei ole pakko mennä oikeuteen riidan ratkaisemiseksi. Joissakin tapauksissa on mahdollista käyttää vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä, esimerkiksi sovittelua tai välimiesmenettelyä.

2 Onko asian vireillepanolle jokin määräaika?

Monissa tapauksissa on. Määräaika kanteen nostamiselle vaihtelee kuitenkin asian mukaan, eikä yleistä vastausta voida antaa. Vastauksia saa parhaiten lakimieheltä tai oikeusapupalvelusta (Juridisch Loket).

3 Onko asia vietävä tuomioistuimeen juuri tässä jäsenvaltiossa?

Perussääntönä on se, että vastaajan haastaa hänen asuinjäsenvaltionsa tuomioistuin.

4 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Ellei laissa toisin säädetä, kanne on nostettava vastaajan asuinpaikan tuomioistuimessa. Jos vastaajan asuinpaikka Alankomaissa ei ole tiedossa, tuomiovalta on myös sen paikan tuomioistuimella, jossa henkilö tosiasiallisesti oleskelee. Kantajan on siis selvitettävä, missä vastaaja asuu. Jos asuinpaikka on tiedossa, lainkäyttöalueiden määrittelyä koskevasta laista (Wet op de rechterlijke indeling) selviää, missä tuomiopiirissä asuin- tai oleskelupaikka sijaitsee. Sen perusteella voidaan määrittää, missä tuomioistuimessa kanne on nostettava.

5 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Vastaus tähän kysymykseen löytyy edellisen kysymyksen vastauksesta. Lisätietoja siitä, missä tuomioistuimessa kanne on nostettava, löytyy tuomioistuinlaitoksen sivuilta (De Rechtspraak).

6 Voinko panna asian vireille itse vai onko minun otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Alankomaissa on oikeudellisena periaatteena, että siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa on käytettävä asianajajaa. Sillä ei ole merkitystä, minkätyyppisestä menettelystä on kyse (esim. haaste-, hakemus-, välitoimi-, poissaolo- tai summaarinen menettely).

Periaatteesta poiketaan vain tapauksissa, joissa on kyse enintään 25 000 euron vaateista tai vaateista, joiden arvoa ei ole määritetty mutta joista käy selvästi ilmi, että se on enintään 25 000 euroa. Toimivalta on tällöin alioikeuden kantonijaostolla (kantonrechter). Osapuolet voivat halutessaan edustaa itse itseään, asianajan käyttö ei ole pakollista. Kantonijaosto käsittelee myös työoikeudelliset asiat, vuokrasopimusasiat sekä kuluttajakauppa- ja kuluttajaluottoasiat. Näissä tapauksissa vaateen rahallisella arvolla ei ole merkitystä. Muita kantonijaoston toimivaltaan kuuluvia asioita ovat holhous- ja edunvalvonta-asiat sekä perinnöstä luopuminen tai perinnön vastaanottaminen.

Lisätietoa asianajajan käyttöön liittyvistä vaatimuksista löytyy täältä.

7 Mihin on käytännössä otettava yhteyttä asian vireillepanoa varten: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Asiakirjat, joilla asia voidaan panna vireille, on toimitettava toimivaltaisen tuomioistuimen kirjaamoon (griffie). Tällöin on syytä muistaa haaste- ja hakemusmenettelyn välinen ero. Jos menettely pannaan vireille haasteella (dagvaardingsprocedure), haaste toimitetaan ensin vastaajalle ja rekisteröidään sitten kirjaamossa. Molemmista vaiheista vastaa haastemies. Sen jälkeen menettely etenee asialuettelon (=istunnon aikana käsiteltävät asiat) mukaisesti. Hakemusmenettelyssä (verzoekschriftprocedure) hakemus toimitetaan suoraan kirjaamoon, joka vastaa myös menettelyn jatkosta. Ks. myös kohta ”Asiakirjojen tiedoksianto”.

8 Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

Alankomaissa oikeudenkäyntikieli on hollanti. Se tarkoittaa, että menettelyn vireille paneva haaste tai hakemus on kirjoitettava hollanniksi. Oikeudenkäyntiasiakirjat asioissa, jotka käsitellään Frieslandin läänissä sijaitsevissa tuomioistuimissa, voidaan laatia poikkeuksellisesti friisin kielellä.

Asiakirjat voidaan toimittaa tuomioistuimen kirjaamoon myös faksilla. Faksilla lähetetyt asiakirjat katsotaan toimitetuiksi määräajassa, jos ne ovat saapuneet kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä klo 24 mennessä. Tähän on yksi poikkeus: perheasioita koskevia hakemuksia ei voi lähettää faksilla. Asiakirjoja ei voi toimittaa sähköpostitse.

9 Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Haastemenettely

Haasteella vireille pantavassa menettelyssä haastemies toimittaa haasteen ensin vastaajalle ja rekisteröi sen sitten tuomioistuimen kirjaamossa. Haasteen on sisällettävä seuraavat tiedot: kantajan ja vastaajan nimet, kanteen aihe ja syyt sekä asiakirjat, joihin kanne perustuu. Haasteessa ilmoitetaan myös istunnon päivämäärä ja tuomioistuin, jossa asia käsitellään.

Aineiston on sisällettävä seuraavat asiakirjat:

1. alkuperäinen haaste – tai tarvittaessa: menettelyn uudelleen käynnistävä korjattu/täydennetty haaste ja siviiliprosessilain (Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering) 117 §:n mukainen valtuutus
2. jos haaste toimitetaan ulkomaille, alkuperäiset asiakirjat, jotka osoittavat, että haastaminen on tapahtunut asianmukaisesti
3. todiste julkisesti rahoitetusta oikeusavusta tai selvitys tuloista taikka kopio oikeusapuhakemuksesta
4. todiste vastaajan ilmoittamasta kotipaikasta
5. menettelyssä käytettävä todistusaineisto (asiakirjat)
6. ilmoitus siitä, onko ennen menettelyä käyty sovittelua, ja jäljempänä luetelluissa tapauksissa lisäksi kopiot seuraavista asiakirjoista:
7. jos vaade koskee takavarikointikulujen korvaamista, kopio takavarikointiasiakirjoista
8. siirretyissä asioissa siirtopäätös ja asiakirjat siirtoon asti
9. jos haaste on julkaistava tai käännettävä vieraalle kielelle, asiakirjat, jotka osoittavat näin tapahtuneen.

Hakemusmenettely

Hakemusmenettelyssä hakemus toimitetaan suoraan toimivaltaisen tuomioistuimen kirjaamoon, joka vastaa myös menettelyn jatkosta.

Aineiston on sisällettävä seuraavat asiakirjat:

1. hakijan koko nimi ja asuinpaikka tai, jos hakijalla ei ole asuinpaikkaa Alankomaissa, paikka, jossa hakija tosiasiallisesti oleskelee
2. kunkin vastaajan ja asianosaisen nimi ja asuinpaikka tai, jos henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Alankomaissa, paikka, jossa henkilö hakijan tietojen mukaan tosiasiallisesti oleskelee
3. selkeä kuvaus hakemuksesta ja sen perusteista, mukaan lukien tuomioistuimen alueellisen toimivallan peruste
4. asianajajan nimi ja puhelinnumero
5. perimysasioissa hakemuksessa on ilmoitettava myös vainajan viimeinen asuinpaikka tai perustelut sille, miksei asuinpaikan ilmoittaminen ole mahdollista.

Asianosaisen, joka vetoaa menettelyn missä tahansa vaiheessa johonkin asiakirjaan, on toimitettava kopio kyseisestä asiakirjasta.

10 Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?

Kanteen nostamisesta on maksettava oikeudenkäyntimaksu. Sen määrä riippuu riidan luonteesta ja sen kohteen arvosta. Käytännössä asianajaja suorittaa usein maksun ja veloittaa sen myöhemmin palkkionsa yhteydessä. Jos menettelyn aikana on kutsuttava asiantuntija (esim. tilintarkastaja, lääketieteen asiantuntija tai tekninen asiantuntija), tuomioistuin perii siitä aiheutuvat kustannukset hävinneeltä osapuolelta. Tuomari voi myös päättää toisin; esimerkiksi perheasioissa kustannukset maksaa usein ne aiheuttanut osapuoli. Sama koskee myös todistajista ja todisteista aiheutuvia kustannuksia.

Asianajajat veloittavat työstään tuntitaksan mukaisen palkkion, paitsi jos asiakas on oikeutettu julkisista varoista maksettavaan oikeusapuun (ks. myös vastaus kysymykseen 11). Alankomaissa asianajajien palkkiot eivät ole periaatteessa kiinteitä. Siksi on parasta pyytää tietoja asiasta hyvissä ajoin omalta asianajajalta tai Alankomaiden asianajajaliitosta (Nederlandse Orde van Advocaten). Useimmat asianajajat pyytävät ennakkomaksun, ilmoittavat työtunneista menettelyn kuluessa ja lähettävät sitten loppulaskun.

11 Voinko saada oikeusapua?

Alankomaissa on mahdollista saada julkisista varoista maksettavaa oikeusapua. Joissakin tapauksissa on mahdollista saada korvausta menettelyn yhteydessä saadun oikeudellisen neuvonnan ja avun kustannuksista. Jos asiakas ei pysty maksamaan (kaikkia) asianajan käytöstä aiheutuvia kuluja, hänelle voidaan tietyin edellytyksin korvata osa oikeusavun kustannuksista. Oikeusapulautakunta (Raad voor Rechtsbijstand) maksaa tällöin osan asianajajan kuluista, ja asiakas maksaa vain ”omavastuuosuuden”. Omavastuuosuuden suuruus riippuu asiakkaan taloudellisesta tilanteesta. Asianajaja välittää hakemuksen oikeusapulautakunnalle. Oikeusapulautakunnan verkkosivuilla on lisätietoa julkisista varoista maksettavasta oikeusavusta.

12 Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset palautetta siitä, onko asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla vai ei?

Haastemenettelyssä asian katsotaan olevan vireillä hetkestä, jona haastemies antaa haasteen tiedoksi vastaajalle. Kantaja toimittaa haasteen kirjaamoon viimeistään kirjaamon viimeisenä aukiolopäivänä ennen haasteessa mainittua istunnon päivämäärää. Menettely raukeaa, jos haastetta ei ole toimitettu kirjaamoon edellä mainitussa määräajassa, ellei pätevää menettelyn uudelleen käynnistävää korjattua/täydennettyä haastetta ole esitetty kahden viikon kuluessa haasteessa mainitusta istuntopäivästä.

Hakemusmenettelyssä asian katsotaan olevan vireillä hetkestä, jona hakemus on toimitettu kirjaamoon.

Yleensä ei lähetetä vahvistusta siitä, että asia on pantu vireille asianmukaisesti. Jos haaste on puutteellinen haasteella vireille pantavassa asiassa, kantajalla on joissakin tapauksissa mahdollisuus täydentää sitä. Sama koskee hakemusmenettelyä. Kirjaamolla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota tätä mahdollisuutta.

13 Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Tarkkoja tietoja menettelyn aikataulusta ei ole mahdollista saada tuomioistuimen kirjaamosta eikä heti kanteen nostamisen yhteydessä. Kantajalle luonnollisesti ilmoitetaan, milloin asia lopulta käsitellään. Molemmille osapuolille lähetetään kutsu saapua istuntoon, jonka aika ja paikka ilmoitetaan kutsussa.