Maksukyvyttömyys

Jos yritys tai yrittäjä joutuu talousvaikeuksiin eikä voi maksaa velkojaan, kaikissa maissa on tarjolla erityisiä menettelyjä, joiden avulla tilanteeseen voidaan puuttua kattavasti kaikkien velkojien osalta.


Erilaiset maksukyvyttömyysmenettelyt jaotellaan niiden tavoitteen mukaan:

Yritys

  • Jos yritys voidaan pelastaa tai jos se on elinkelpoinen, se voidaan asettaa velkasaneeraukseen (yleensä velkojien suostumuksella). Tarkoituksena on turvata yrityksen toiminnan jatkuminen ja säilyttää työpaikat.
  • Jos yritystä ei voida pelastaa, sen toiminta lopetetaan ja se asetetaan konkurssiin.

Yrittäjä

  • Yrittäjä voi yleensä hakeutua menettelyyn, jossa veloille laaditaan takaisinmaksusuunnitelma ja jossa hän vapautuu veloistaan kohtuullisen ajan yleensä 3 vuoden) kuluttua. Näin varmistetaan, että yrittäjä ei joudu henkilökohtaiseen konkurssiin vaan voi perustaa myöhemmin uuden yrityksen.

Velkojat eivät voi enää virallisen menettelyn aloittamisen jälkeen aloittaa yksittäisiä oikeustoimia saataviensa perimiseksi. Näin varmistetaan kaikkien velkojien tasavertainen kohtelu ja suojellaan velallisen omaisuutta.

Saadakseen saatavansa velkojien on esitettävä niistä todiste joko tuomioistuimelle tai sille toimijalle (yleensä pesänhoitaja tai selvittäjä), joka vastaa velallisen omaisuuden hoitamisesta tai rahaksi muuttamisesta. Tietyissä tapauksissa velallinen voi tehdä tämän myös itse.

Rajat ylittävät maksukyvyttömyysmenettelyt (EU:n säännöt)

Kun maksukyvyttömyystapaukseen liittyy yrityksiä tai yrittäjiä, joilla on toimintaa tai varoja useissa maissa, voidaan soveltaa EU:n lainsäädäntöä eli Linkki avautuu uuteen ikkunaanasetusta 2015/848 (ks. lyhyt selostus siitä, Linkki avautuu uuteen ikkunaanmiten se toimii).

Asetuksessa 2015/848 tarkoitetut lomakkeet

Kansalliset menettelyt

Tietoa kunkin jäsenvaltion oikeusjärjestelmästä saa napsauttamalla kyseisen valtion lippua.

Linkki

Maksukyvyttömyysrekisterit


Tätä sivustoa ylläpitää Euroopan komissio. Sivuston tiedot eivät välttämättä edusta Euroopan komission virallista kantaa. Komissio ei ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. EU:n sivustoihin sovellettavat tekijänoikeussäännöt löytyvät oikeudellisesta huomautuksesta.
Komissio päivittää parhaillaan verkkosivujaan, joiden sisältöön Yhdistyneen kuningaskunnan ero EU:sta vaikuttaa. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 08/07/2020

Maksukyvyttömyys - Bulgaria

Please note that the original language version of this page Bulgarian has been amended recently. The language version you are now viewing is currently being prepared by our translators.
Please note that the following languages: English have already been translated.

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Bulgariassa ei ole erillistä maksukyvyttömyysmenettelyjä sääntelevää lakia. Maksukyvyttömyyttä koskevista yleisistä säännöksistä säädetään kauppalain maksukyvyttömyyttä koskevassa luvussa. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden maksukyvyttömyyttä säännellään pankkien maksukyvyttömyyttä ja vakuutusyhtiöitä koskevissa laeissa säädetyillä erityissäännöksillä.

Maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan maksukyvyttömiä elinkeinonharjoittajia vastaan. Lisäksi maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan ylivelkaantuneita rajavastuuyhtiöitä, osakeyhtiöitä tai kommandiittiosakeyhtiöitä vastaan.

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa myös sellaista henkilöä vastaan, joka harjoittaa peitellysti kauppaa maksukyvyttömän velallisen kautta. Kun maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu liikeyritystä vastaan, menettely katsotaan samanaikaisesti aloitetun myös vastuunalaista yhtiömiestä vastaan.

Maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan myös kuolleita tai kaupparekisteristä poistettuja liikkeenharjoittajia vastaan, jos nämä olivat maksukyvyttömiä kuollessaan tai silloin kun heidät poistettiin kaupparekisteristä. Maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan myös henkilökohtaisesti vastuunalaisia yhtiömiehiä vastaan, vaikka yhtiömies olisi kuollut tai poistettu kaupparekisteristä. Hakemus maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta voidaan jättää vuoden kuluessa henkilön kuolemasta tai tämän poistamisesta kaupparekisteristä.

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa myös selvitystilassa olevaa maksukyvytöntä liikeyritystä vastaan. Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä koskeviin maksukyvyttömyysmenettelyihin sovelletaan erillisessä laissa säädettyjä sääntöjä ja menettelyjä.

Myös silloin kun on kyse elinkeinonharjoittajasta, joka on valtion monopolia harjoittava tai erityislailla perustettu julkinen yritys, maksukyvyttömyyteen liittyviä asioita säännellään erillisellä lailla. Maksukyvyttömyysmenettelyä ei voida aloittaa sellaista julkista yritystä vastaan, joka harjoittaa valtion monopolia tai joka on perustettu erityislailla.

Bulgarian lainsäädännössä ei ole säännöksiä maksukyvyttömyysmenettelyjen käynnistämisestä muita luonnollisia henkilöitä kuin yksityisiä elinkeinonharjoittajia vastaan.

Bulgarialainen tuomioistuin voi aloittaa sekundäärisen maksukyvyttömyysmenettelyn sellaista elinkeinonharjoittajaa vastaan, joka on ulkomaisessa tuomioistuimessa julistettu maksukyvyttömäksi, jos elinkeinonharjoittajalla on merkittävää omaisuutta Bulgariassa.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Kaikille elinkeinonharjoittajille yhteiset maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamista koskevat edellytykset ovat seuraavat:

1) Velallisen on oltava elinkeinonharjoittaja.

Maksukyvyttömyysmenettelyt voidaan aloittaa elinkeinonharjoittajan lisäksi sellaista henkilöä vastaan, joka harjoittaa peitellysti kauppaa maksukyvyttömän velallisen kautta, sekä vastuunalaista yhtiömiestä tai yksityistä elinkeinonharjoittajaa vastaan, vaikka tämä olisi kuollut tai poistettu kaupparekisteristä.

Kauppalain 612 §:n mukaan maksukyvyttömyysmenettelyä ei voida aloittaa sellaista julkista yritystä vastaan, joka harjoittaa valtion monopolia tai joka on perustettu erityislailla.

2) Hakemuksen jättää joku kauppalain 625 §:ssä ja 742 §:n 2 momentissa tarkoitetuista henkilöistä, joita ovat muun muassa velallinen, selvittäjä tai velkoja, jos kyse on liiketoimesta, kansallinen verohallinto (niistä julkisoikeudellisista veloista, joiden velkojana on valtio tai kunnat ja jotka liittyvät velallisen liiketoimintaan, tai jos kyse on valtiolla yksityiseltä olevasta saatavasta) tai yrityksen hallintoelimen jäsen.

Velallisen, joka on tullut maksukyvyttömäksi tai ylivelkaantuneeksi, on jätettävä hakemus maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta 30 päivän kuluessa. Kun on kyse yksityisestä elinkeinonharjoittajasta, hakemuksen voi jättää yksityinen elinkeinonharjoittaja itse tai tämän seuraaja. Jos velallinen on yritys, hakemuksen jättää sen hallintoelin, vastuunalainen yhtiömies tai yrityksen edustaja taikka tuomioistuimen nimeämä selvittäjä. Tässä tapauksessa hakemukseen olisi liitettävä seuraavat asiakirjat:

  • jäljennös viimeisimmästä auktorisoidun tilintarkastajan varmentamasta vuositilinpäätöksestä ja tase hakemuspäivältä, jos elinkeinonharjoittajalla on oikeudellinen velvollisuus laatia tilinpäätöksiä ja taseita
  • luettelo varoista ja vastuista hakemuspäivämääränä ja niiden arviointi
  • velkojien luettelo, jossa mainitaan velkojien osoitteet, niiden saatavien tyyppi ja määrä sekä saataville asetettu vakuus
  • luettelo yksityisten elinkeinonharjoittajien ja vastuunalaisten yhtiömiesten henkilökohtaisesta omaisuudesta ja avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta
  • todiste siitä, että kansalliselle verohallinnolle on ilmoitettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta
  • nimenomainen valtakirja, jos hakemus jätetään edustajan välityksellä.

Jos hakemuksen jättää velkoja, hakemukseen on liitettävä kaikki velkojan saatavaa ja velallisen väitettyä maksukyvyttömyyttä tukeva näyttö samoin kuin kuitti leimaverosta ja todiste siitä, että kansalliselle verohallinnolle on ilmoitettu hakemuksen jättämisestä.

3) Täytäntöönpanokelpoisuuden edellytykset:

  • velallisen rahallinen velvoite, joka liittyy liiketoimeen tai johtuu siitä, mukaan lukien kyseisen liiketoimen pätevyys, suorittaminen, suorittamatta jättäminen, purkaminen, mitätöiminen ja irtisanominen sekä sen purkamisen seuraukset
  • julkisoikeuden mukainen valtiolle tai kunnalle oleva velka, joka on yhteydessä velallisen liiketoimintaan
  • tai velka, joka johtuu valtiolla yksityiseltä olevasta saatavasta.

’Liiketoimella’ tarkoitetaan elinkeinonharjoittajan ammattinsa harjoittamisen yhteydessä suorittamaa liiketoimea, mukaan lukien kauppalain 1 §:n 1 momentissa nimenomaisesti mainitut liiketoimet (tavaroiden tai muiden hyödykkeiden osto edelleenmyyntiä varten niiden alkuperäisessä, jalostetussa tai käsitellyssä muodossa, itse valmistettujen tavaroiden myynti, arvopapereiden osto edelleenmyyntiä varten, kauppaedustus ja meklaritoiminta, välityspalkkiot, huolinta- ja kuljetusliiketoimet, vakuutustoimet, pankkitoiminta ja valuuttakauppa, vekselit, velkakirjat ja sekit, varastointitoimet, lisensointi, tavaroiden valvonta, henkistä omaisuutta koskevat liiketoimet, hotellitoiminta, matkailu, mainonta, tiedotustoiminta, näyttämö- ja viihdealan tuotanto ja muut palvelut, kiinteistöjen hankinta, rakentaminen ja kalustaminen myyntiä ja vuokrausta varten), riippumatta siitä, missä ominaisuudessa näitä liiketoimia suorittavat henkilöt toimivat. Epäselvissä tapauksissa elinkeinonharjoittajan katsotaan suorittaneen liiketoimen ammattia harjoittaessaan.

Erityyppisistä valtion ja kuntien julkisoikeudellisista saatavista säädetään vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain 162 §:n 2 momentissa. Niitä ovat seuraavat:

  • verot, mukaan lukien valmisteverot ja tullit, pakolliset sosiaalivakuutusmaksut ja muut valtion talousarvioon maksettavat maksut
  • muut maksut, joiden perusteista ja määristä säädetään laissa
  • laissa säädetyt valtion perimät ja kunnalliset maksut
  • sosiaalivakuutusmenot, jotka on toteutettu laissa säädettyjen vaatimusten vastaisesti
  • valtiolle menetettyjen omaisuuskohteiden rahallinen arvo, sakot ja muut rahalliset seuraamukset sekä takavarikoidut ja valtiolle menetetyiksi tuomitut käteisvarat
  • valtiolle tai kunnille tuomioistuinten lainvoiman saaneilla ratkaisuilla, tuomiolla ja päätöksillä myönnetyistä rahasummista sekä sääntöjenvastaisesti myönnetyn valtiontuen takaisinperintää koskevista Euroopan komission päätöksistä johtuvat velat
  • rangaistusmääräyksistä johtuvat velat
  • liittymistä valmistelevista rahoitusvälineistä, toimenpideohjelmista, Euroopan unionin rakennerahastoista ja koheesiorahastosta, maatalousrahastoista, kalatalousrahastosta, Schengen-järjestelystä tai siirtymäjärjestelystä rahoitetuissa hankkeissa perusteettomasti tai liikaa maksetut määrät ja laittomasti vastaanotetut tai maksetut määrät, mukaan lukien niihin liittyvä kansallinen yhteisrahoitus, jotka voidaan periä takaisin hallinnollisen päätöksen perusteella, sekä muut kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädetyt sakot ja rahalliset seuraamukset
  • edellä mainittujen saatavien korot.

Julkisoikeudellisiin saataviin sisältyvät myös Euroopan unionin talousarvioon maksettavat saatavat, jotka perustuvat Euroopan komission, Euroopan unionin neuvoston, Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan keskuspankin päätöksiin, joilla asetetaan täytäntöönpanokelpoisia rahallisia velvoitteita Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 256 artiklan nojalla, ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden saatavat, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia käteisvarojen takavarikointia tai menetetyksi tuomitsemista tai takavarikoidun tai menetetyksi tuomitun omaisuuden rahallista arvoa koskevien lainvoimaisten päätösten sekä muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tehtyjen, taloudellisten seuraamusten määräämistä koskevien päätösten nojalla, jos ne tunnustetaan ja ne ovat täytäntöönpanokelpoisia Bulgariassa.

Riippumatta siitä, johtuuko saatava liiketoimesta vai onko se julkisoikeudellinen, on vahvistettava, että se on pätevä ja olemassa sinä päivänä, jona tuomioistuin tekee päätöksen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevasta hakemuksesta.

4) Maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan maksukyvyttömiä elinkeinonharjoittajia vastaan. Maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan myös ylivelkaantuneita rajavastuuyhtiöitä, osakeyhtiöitä tai kommandiittiosakeyhtiöitä vastaan. Maksukyvyttömyys ja ylivelkaantuminen ovat objektiivisesti todettavia tosiasiallisia olosuhteita, jotka on määritelty kauppalaissa.

Elinkeinonharjoittaja on maksukyvytön, kun se ei pysty suorittamaan

  • erääntynyttä rahallista velvoitetta, joka johtuu liiketoimesta tai liittyy siihen, mukaan lukien kyseisen liiketoimen pätevyys, suorittaminen, suorittamatta jättäminen, purkaminen, mitätöiminen ja irtisanominen sekä sen purkamisen seuraukset
  • julkisoikeuden mukaista valtiolle tai kunnalle olevaa velkaa, joka on yhteydessä velallisen liiketoimintaan
  • velvoitetta, joka johtuu valtiolla yksityiseltä olevasta saatavasta.

Elinkeinonharjoittajan katsotaan olevan kyvytön maksamaan ensimmäisessä tapauksessa mainittua, erääntynyttä velkaa, jos se on ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen tekemistä jättänyt toimittamatta tilinpäätökset kolmelta edelliseltä vuodelta kaupparekisterissä julkaistavaksi.

Velallisen katsotaan olevan maksukyvytön, jos hän on keskeyttänyt maksujen suorittamisen. Velallisen katsotaan keskeyttäneen maksut, vaikka hän olisi maksanut velkansa tietyille velkojille kokonaan tai osittain. Velallinen katsotaan maksukyvyttömäksi myös, jos maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättäneen velkojan saaman lainvoimaisen tuomion perusteella vireille pannussa täytäntöönpanomenettelyssä velkaa ei ole maksettu kokonaan tai osittain 6 kuukauden kuluessa siitä, kun velallinen sai vapaaehtoista maksamista koskevan kehotuksen tai ilmoituksen.

Yritys katsotaan ylivelkaantuneeksi, kun sen varat eivät riitä kattamaan sen vastuita.

5) Velallisen vaikeudet eivät ole luonteeltaan vain tilapäisiä, vaan maksukyvyttömyys tai ylivelkaantuneisuus on objektiivista ja luonteeltaan pysyvää.

Maksukyvyttömyystapauksissa toimivaltainen tuomioistuin on se maakuntatuomioistuin, jolla on lainkäyttövalta sillä alueella, jolla elinkeinonharjoittajalla on päätoimipaikkansa silloin, kun maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemus jätetään. Tuomioistuin käsittelee velallisen tai selvittäjän jättämän maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen viipymättä suljetussa käsittelyssä, ja siitä julkaistaan ilmoitus kaupparekisterissä. Velkojan jättämä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemus käsitellään tuomioistuimen suljetussa käsittelyssä, johon myös velkoja ja hakija kutsutaan, 14 päivän kuluessa hakemuksen päivämäärästä. Tuomioistuin keskeyttää velallisen tai selvittäjän jättämän maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen perusteella aloitetun menettelyn, jos velkoja tekee maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen ennen kuin tuomioistuin on antanut päätöksen ensin mainitusta hakemuksesta. Velkojan jättämän hakemuksen perusteella aloitetun menettelyn ensimmäisen käsittelyn päättymiseen asti muita velkojia voidaan nimetä asian osapuoliksi, ja ne voivat esittää väitteitä ja kirjallisia todisteita. Tuomioistuin antaa hakemukselle asianumeron sen jättämispäivänä ja asettaa päivämäärän, johon mennessä hakemuksesta on tehtävä päätös. Tämä aika saa olla enintään kolme kuukautta.

Ennen päätöksen antamista maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevasta hakemuksesta maksukyvyttömyysasioita käsittelevä tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan määrätä seuraavia ennakoivia ja turvaamistoimia, jos ne ovat tarpeen velallisen omaisuuden turvaamiseksi:

  • nimitetään ennalta väliaikainen pesänhoitaja
  • sallitaan ulosmittauksen, luovutuskiellon tai muun turvaamistoimen avulla luotava vakuus
  • keskeytetään täytäntöönpanomenettely velallisen omaisuutta vastaan, paitsi jos se on aloitettu vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain nojalla
  • sallitaan laissa säädetyt toimenpiteet velallisen saatavilla olevan omaisuuden turvaamiseksi
  • määrätään tilat, laitteet, ajoneuvot yms., joissa säilytetään velallisen henkilökohtaista omaisuutta ja tavaroita, sinetöitäviksi, lukuun ottamatta asuintiloja ja muita tiloja, joita velallinen tarvitsee toimintaansa tai pilaantuvien tavaroiden säilytykseen.

Kun toimenpiteitä hakee velkoja, tuomioistuin hyväksyy ne, jos velkojan hakemuksen tueksi on olemassa vakuuttavia kirjallisia todisteita ja/tai asetetaan vakuus, jonka määrän tuomioistuin määrittää ja jolla korvataan velalliselle mahdollisesti aiheutuneet vahingot, jos myöhemmin todetaan, ettei velallinen ole maksukyvytön eikä ylivelkaantunut. Turvaamistoimien on hyödytettävä kaikkia konkurssivelkojia, ja tuomioistuin voi kumota ne, jos niitä ei enää tarvita niille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Turvaamistoimia koskevasta määräyksestä ilmoitetaan toimien kohteena olevalle osapuolelle ja niiden määräämistä hakeneelle osapuolelle. Se on pantava täytäntöön välittömästi, ja siihen voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Muutoksenhaulla ei ole keskeyttävää vaikutusta. Turvaamistoimet katsotaan lakkautetuiksi siitä päivästä lähtien, jona maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksesta annetaan hylkäävä päätös. Turvaamistoimia sovelletaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekopäivään asti.

Todetessaan maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden tuomioistuin julistaa kauppalain 630 §:n 1 momentissa tarkoitetulla päätöksellä velallisen maksukyvyttömäksi tai ylivelkaantuneeksi, määrittää maksukyvyttömyyden alkamispäivämäärän, aloittaa maksukyvyttömyysmenettelyn, nimittää väliaikaisen pesänhoitajan, hyväksyy ulosmittauksen, luovutuskiellon tai muun turvaamistoimen avulla asetetun vakuuden ja vahvistaa päivämäärän velkojien ensimmäiselle kokoukselle, joka on järjestettävä kuukauden kuluessa päätöksen tekopäivästä.

Jos on ilmeistä, että toiminnan jatkaminen vahingoittaa konkurssipesää, tuomioistuin voi velallisen, selvittäjän, pesänhoitajan, kansallisen verohallinnon tai velkojan pyynnöstä julistaa velallisen maksukyvyttömäksi kauppalain 630 §:n 2 momentissa tarkoitetulla päätöksellä ja määrätä sen lopettamaan elinkeinon harjoittamisen joko maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekopäivästä tai myöhemmästä, kuitenkin tervehdyttämissuunnitelman ehdottamiselle asetettua määräaikaa edeltävästä ajankohdasta lähtien. Päättäessään maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta vesi- ja jätevesihuollosta vastaavia toimijoita vastaan tuomioistuin ei voi määrätä toiminnan lopettamisesta ennen kuin alueelle on nimetty uusi vesi- ja jätevesihuollosta vastaava toimija.

Päätös maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta sitoo kaikkia osapuolia.

Sen jälkeen kun maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu tai on määrätty ennakoivia ja turvaamistoimia, velallinen jatkaa elinkeinotoimintaa pesänhoitajan valvonnassa ja voi toteuttaa uusia liiketoimia vain pesänhoitajan ennakolta antamalla suostumuksella ja sillä edellytyksellä, että se noudattaa edelleen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksessä määrättyjä toimenpiteitä. Tuomioistuin voi viedä velalliselta oikeuden hallita omaisuutta ja määrätä siitä ja antaa tämän oikeuden pesänhoitajalle, jos se katsoo, että velallisen toimet vahingoittavat velkojien etuja.

Tuomioistuin hylkää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen kauppalain 631 §:n mukaisella päätöksellä, jos se toteaa, että velallisen vaikeudet ovat luonteeltaan tilapäisiä tai että velallisella on riittävästi varoja velkojen kattamiseen ilman, että velkojien edut vaarantuvat.

Jos käytettävissä olevat varat eivät riitä kattamaan maksukyvyttömyysmenettelyn alustavia kustannuksia eikä kustannuksia ole maksettu ennakolta, tuomioistuin antaa kauppalain 632 §:n 1 momentin nojalla päätöksen, jolla se toteaa maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantumisen, aloittaa maksukyvyttömyysmenettelyn, hyväksyy ulosmittauksen, luovutuskiellon tai muun turvaamistoimen avulla asetetun vakuuden, määrää yrityksen lopettamaan elinkeinotoiminnan, julistaa velallisen maksukyvyttömäksi ja keskeyttää menettelyn määräämättä elinkeinonharjoittajaa poistettavaksi kaupparekisteristä. Keskeytetty menettely voidaan aloittaa uudelleen velallisen tai velkojan pyynnöstä vuoden kuluessa päätöksen merkitsemisestä kaupparekisteriin. Menettely voidaan aloittaa uudelleen, jos hakija pystyy osoittamaan, että käytettävissä on riittävästi varoja, tai tallettaa alustavien kustannusten kattamiseen tarvittavan summan. Jos pyyntöä menettelyn uudelleen aloittamiseksi ei esitetä vuoden määräajassa, tuomioistuin päättää maksukyvyttömyysmenettelyn ja määrää elinkeinonharjoittajan poistettavaksi kaupparekisteristä. Samoja sääntöjä sovelletaan, jos velallisen käytettävissä olevien varojen havaitaan maksukyvyttömyysmenettelyn aikana olevan riittämättömät menettelyn kustannusten kattamiseen.

Kauppalain 630 ja 632 §:n nojalla tehtyihin päätöksiin voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa niiden merkitsemisestä kaupparekisteriin, ja päätökseen, jolla maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemus hylätään, voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa sen tiedoksiantamisesta siviiliprosessilaissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kauppalain 630 §:n nojalla annettu päätös pannaan täytäntöön välittömästi.

Maksukyvyttömyysmenettely katsotaan aloitetuksi kauppalain 630 §:n 1 momentin mukaisen päätöksen tekopäivästä. Jos maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätös mitätöidään, ulosmittaus ja luovutuskielto katsotaan peruutetuiksi, velallisen oikeudet palautetaan ja pesänhoitajan valtuudet päättyvät siitä päivästä lähtien, jona lainvoimainen päätös merkitään kaupparekisteriin.

Tuomioistuin hyväksyy tai hylkää yrityksen tervehdyttämissuunnitelman nimenomaisella päätöksellä. Jos tervehdyttämissuunnitelma hyväksytään, tuomioistuin lopettaa maksukyvyttömyysmenettelyn ja nimeää joko tervehdyttämissuunnitelmassa ehdotetun tai velkojainkokouksessa valitun valvontaelimen. Päätökseen voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa sen merkitsemisestä kaupparekisteriin.

Tuomioistuin julistaa velallisen maksukyvyttömäksi kauppalain 710 §:ssä säädetyllä päätöksellä, jos tervehdyttämissuunnitelmaa ei ehdoteta lakisääteisen määräajan kuluessa tai jos ehdotettua suunnitelmaa ei hyväksytä. Samoja sääntöjä sovelletaan tapauksiin, joista säädetään kauppalain 630 §:n 2 momentissa, 632 §:n 1 momentissa ja 709 §:n 1 momentissa (menettelyn aloittaminen uudelleen, mikäli velallinen ei pysty suorittamaan tervehdyttämissuunnitelman mukaisia velvollisuuksiaan). Samalla päätöksellä tuomioistuin julistaa velallisen maksukyvyttömäksi, määrää maksukyvyttömän yrityksen lopettamaan liiketoiminnan, hyväksyy velallisen omaisuuteen kohdistuvan yleisen ulosmittauksen ja luovutuskiellon, peruuttaa velallisen hallintoelinten valtuudet, mikäli velallinen on oikeushenkilö, vie velalliselta oikeuden hallita konkurssipesää ja määrätä siitä sekä määrää käynnistämään konkurssipesän omaisuuserien muuntamisen rahaksi ja tästä saatavien varojen jakamisen. Päätös maksukyvyttömäksi julistamisesta koskee kaikkia osapuolia, ja se on merkittävä kaupparekisteriin. Se on täytäntöönpanokelpoinen välittömästi, ja siihen voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa sen merkitsemisestä kaupparekisteriin.

Siitä hetkestä lähtien, jona päätös maksukyvyttömyyden julistamisesta merkitään kaupparekisteriin, velallisen kiinteä omaisuus, irtain omaisuus ja saatavat vilpittömässä mielessä toimineilta kolmansilta osapuolilta katsotaan takavarikoiduiksi. Velallisen kiinteän omaisuuden ja velallisen omistamien alusten yleinen takavarikko kirjataan notaarien rekistereihin tai alusrekistereihin kaupparekisteriin merkityn, velallisen julistamisesta maksukyvyttömäksi annetun päätöksen perusteella. Kaikista velallisen rahallisista ja muista kuin rahallisista velvoitteista tulee täytäntöönpanokelpoisia maksukyvyttömäksi julistamista koskevan päätöksen tekopäivänä. Muut kuin rahalliset velvoitteet muunnetaan rahamääräisiksi määrittämällä niiden markkina-arvo päätöksen tekopäivänä. Muu kuin rahallinen velvoite muunnetaan rahamääräiseksi velvoitteeksi määrittämällä sen markkina-arvo maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekopäivänä.

Maksukyvyttömyyttä koskevat ulkomaisten tuomioistuinten päätökset tunnustetaan vastavuoroisuuden perusteella Bulgariassa, jos velallisen rekisteröity toimipaikka on siinä maassa, jossa päätös on tehty. Bulgarialainen tuomioistuin voi aloittaa velallisen, ulkomaisen tuomioistuimen nimittämän pesänhoitajan tai velkojan pyynnöstä sekundäärisen maksukyvyttömyysmenettelyn sellaista elinkeinonharjoittajaa vastaan, joka on ulkomaisessa tuomioistuimessa julistettu maksukyvyttömäksi, jos tällä on merkittävää omaisuutta Bulgariassa. Tällaisessa tapauksessa päätös koskee vain Bulgariassa olevaa velallisen varallisuutta.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen päivämäärästä lähtien velallisen omaisuus muodostaa konkurssipesän, josta kaikki velkojien kaupallisista ja muista kuin kaupallisista veloista johtuvat saatavat maksetaan.

Bulgarian lainsäädännön mukaan konkurssipesä koostuu seuraavista omaisuuseristä:

  • velallisen omistusoikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekopäivänä
  • velallisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekopäivän jälkeen hankkimat omistusoikeudet
  • jos velallinen on liikkeenharjoittaja, puolet irtaimistosta, esineoikeuksista ja käteistalletuksista, jotka muodostavat avio-oikeuden alaisen omaisuuden
  • jos velallinen on vastuunalainen yhtiömies, puolet irtaimistosta, esineoikeuksista ja käteistalletuksista, jotka muodostavat avio-oikeuden alaisen omaisuuden.

Pesänhoitaja perii vastuunalaisen yhtiömiehen maksamatta tai suorittamatta jättämän osuuden tai maksun, jotta se voidaan sisällyttää konkurssipesään. Lisäksi konkurssipesään sisällytetään muut velallisen äskettäin perityt saatavat, velallisen omaisuuden myynnistä saadut varat sekä sellaiset saatavat, joista velkojat ovat luopuneet.

Jos jonkin pantiksi tai vakuudeksi asetetun omaisuuskohteen myyntihinta on suurempi kuin vakuussaatavan arvo, mukaan lukien kertynyt korko, yli jäävä määrä sisällytetään konkurssipesään. Samaa sääntöä sovelletaan velkojiin, joille on myönnetty oikeus säilyttää oikeus vakuuteen.

Jos tuomioistuin on julistanut jonkin liiketoimen pätemättömäksi konkurssivelkojiin nähden, kolmannen osapuolen varat palautetaan, ja jos tällaiset varat eivät sisälly konkurssipesään tai jos on olemassa rahavelka, kolmannesta osapuolesta tulee velkoja.

Jos varat, jotka saadaan sellaisen omaisuuden realisoinnista, joka on julkisoikeudellisten velkojen takaamiseksi ennen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista määrättyjen turvaamistoimien kohteena tai jota vastaan on meneillään täytäntöönpanomenettely julkisoikeudellisen velan perimiseksi, ylittävät saatavan määrän, mukaan lukien kertynyt korko ja täytäntöönpanokustannukset, ulosottomies palauttaa yli jääneen määrän konkurssipesän tilille. Jos ulosottomies ei realisoi omaisuutta 6 kuukauden kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisesta, omaisuus siirtyy ulosottomieheltä pesänhoitajalle ja se realisoidaan maksukyvyttömyysmenettelyssä. Jos kantajan hyväksi on suoritettu maksu täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämispäivän ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen kaupparekisteriin merkitsemisen välillä, maksettu määrä palautetaan konkurssipesään. Jos vakuuden realisoimiseksi vakuusvelkojan hyväksi toteutetaan toimia, vakuuden määrän ylittävä osuus saatavista varoista lisätään konkurssipesään.

Konkurssipesään eivät sisälly seuraavat omaisuuserät:

  • velallisen ja vastuunalaisen yhtiömiehen omaisuus, joka ei voi olla pakkotäytäntöönpanon kohteena
  • maanalaisista luonnonvaroista annetun lain 22h §:ssä ja 63a §:n 2 momentissa tarkoitetut rahavakuudet
  • vesi- ja jätevesihuollosta vastaavien toimijoiden omaisuus, jota nämä tarvitsevat ensisijaisiin toimintoihinsa, kunnes kyseiselle alueelle on nimetty uusi vesi- ja jätevesihuollosta vastaava toimija
  • jätehuoltolain 60 §:n 2 momentissa tarkoitetulle pankkitilille talletetut määrät.

Bulgarian lainsäädännön mukaan (siviiliprosessilain 444–447 §) täytäntöönpano ei voi kohdistua seuraaviin velallisen henkilökohtaisiin omaisuuskohteisiin, jos velallinen on luonnollinen henkilö:

  • Bulgarian ministerineuvoston hyväksymässä luettelossa määritetyt esineet, jotka on tarkoitettu velallisen ja hänen perheensä päivittäiseen käyttöön
  • velallisen ja hänen perheensä kuukauden tarpeita vastaavat elintarvikkeet tai, jos velallinen on maataloustuottaja, seuraavaan satoon asti tarvittavat elintarvikkeet tai vastaava määrä muita maataloustuotteita
  • lämmityksessä, ruoanlaitossa ja valaistuksessa tarvittavat polttoaineet kolmen kuukauden ajaksi
  • velallisen oleelliseksi henkilökohtaiseksi omaisuudeksi katsottavat koneet, työkalut, laitteet ja kirjat, joiden avulla vapaat ammatinharjoittajat ja käsityöläiset voivat jatkaa ammattinsa harjoittamista
  • velallisen omistama maa, jos hän on maataloustuottaja, ja erityisesti enintään 0,5 hehtaarin suuruiset puutarhat ja viinitarhat tai enintään 3 hehtaarin suuruiset pellot sekä tarvittavat maatalouskoneet, työkalut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet ja kylvösiemenet yhden vuoden ajaksi
  • vetojuhtapari, lehmä ja viisi pientä kotieläintä, kymmenen mehiläispesää ja kanaa sekä eläinten ruokintaan tarvittava rehu seuraavaan satoon saakka tai siihen asti, kun eläimet aloittavat laiduntamisen
  • velallisen vakinainen asunto, ellei hänellä tai jollain hänen kanssaan asuvalla perheenjäsenellä ole toista asuntoa, riippumatta siitä, asuuko velallinen siellä. Jos koti ylittää velallisen ja hänen perheenjäsentensä asumistarpeet sellaisina kuin ne on määritelty Bulgarian ministerineuvoston asetuksella, tarpeet ylittävä osa pannaan myyntiin, jos omistuksesta annetun lain 39 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät;
  • muut omaisuuskohteet ja saatavat, jotka on suojattu täytäntöönpanolta jollakin muulla lailla.

Edellä esitettyjä kieltoja ei sovelleta velallisiin pantiksi tai kiinnitetyksi asetetun omaisuuden suhteen, jos kantaja on pantin tai kiinnityksen velkoja. Velallisen maan ja kodin suhteen kieltoja ei sovelleta

  • velallisiin, joilla on maksamattomia elatusapumaksuja ja vahingonkorvauksia sekä oikaistavia rahoitusvajeita
  • velallisiin muissa laissa nimenomaisesti säädetyissä tapauksissa.

Kun täytäntöönpano kohdistuu velallisen palkkaan tai muuhun työstä saatuun korvaukseen tai vähimmäispalkan ylittävään eläkkeeseen, voidaan tehdä seuraavat pidätykset:

  1. jos maksamaan määrätyn henkilön tulot ovat enintään 300 Bulgarian leviä kuukaudessa – neljäsosa määrästä, jos hänellä ei ole lapsia, ja viidesosa määrästä, jos hänellä on huollettavia lapsia
  2. jos maksamaan määrätyn henkilön tulot ovat 300–600 Bulgarian leviä kuukaudessa – kolmasosa määrästä, jos hänellä ei ole lapsia, ja neljäsosa määrästä, jos hänellä on huollettavia lapsia
  3. jos maksamaan määrätyn henkilön tulot ovat 600–1 200 Bulgarian leviä kuukaudessa – puolet määrästä, jos hänellä ei ole lapsia, ja kolmasosa määrästä, jos hänellä on huollettavia lapsia
  4. jos maksamaan määrätyn henkilön tulot ovat yli 1 200 Bulgarian leviä kuukaudessa – 600 Bulgarian leviä ylittävä määrä, jos hänellä ei ole lapsia, ja 800 Bulgarian leviä ylittävä määrä, jos hänellä on huollettavia lapsia.

Näissä tapauksissa kuukausittainen palkka määritetään siten, että siitä on vähennetty verot ja pakolliset sosiaalivakuutusmaksut. Näitä rajoituksia ei kuitenkaan sovelleta elatusapumaksuista johtuviin saataviin. Tässä tapauksessa elatusapuun myönnetty määrä pidätetään täysimääräisenä, ja maksamaan määrätyn henkilön palkasta tai muusta työstä saadusta korvauksesta tai eläkkeestä suoritettavat pidätykset, jotka koskevat henkilön muita maksuvelvoitteita tai elatusapurästejä, tehdään jäljelle jäävästä kokonaistulojen osasta. Täytäntöönpanoa ei saa kohdistaa elatusapusaataviin. Apurahoihin kohdistuva täytäntöönpano on sallittu vain elatusapusaatavien osalta.

Jos velallinen on luonnollinen henkilö, tämän luopuminen henkilökohtaiselle omaisuudelle, palkalle tai muulle työstä saadulle korvaukselle tai eläkkeelle myönnetystä suojasta on mitätön.

Maanalaisista luonnonvaroista annetun lain 22h §:ssä ja 63a §:n 2 momentissa säädetään rahavakuuksista, jotka toiminnanharjoittajan, luvanhaltijan tai käyttöoikeuden saajan on annettava energiaministeriölle ennen toimiluvan alaisen toiminnan aloittamista. Näihin sisältyvät erityisesti seuraavat: energiaministeriölle annettu peruuttamaton ja varaukseton pankkitakaus, varainhoitotili toiminnanharjoittajan ilmoittamassa ja energiaministeriön hyväksymässä pankissa, vakuutussopimus, jossa edunsaajana on energiaministeriö, remburssi, jonka nojalla varoja voidaan nostaa vain määritettyjen toimien suorittamiseen, tai muu lakisääteinen vakuus, josta on sovittu energiaministeriön kanssa.

Jätehuoltolain 60 §:n 2 momentissa säädetään sellaisia vakuuksia koskevista vaatimuksista, jotka on asetettava kaatopaikkojen sulkemisesta ja jälkihoidosta aiheutuvien tulevien kustannusten kattamiseksi. Niitä ovat seuraavat: kuukausittaiset pidätykset, jotka maksetaan sen alueen alueellisen ympäristö- ja vesitarkastusviraston (RIOSV) varainhoitotilille, jossa kaatopaikka sijaitsee; kuukausittaiset pidätykset, jotka maksetaan erityisesti tähän tarkoitetulle sulkutilille, joka on suljettu kunnes kaikki kaatopaikan sulkemiseen ja jälkihoitoon liittyvät toimenpiteet on suoritettu ja hyväksytty, paitsi jos talletettujen varojen käyttö sallitaan nimenomaisesti, tai siitä alueesta vastaavan toimivaltaisen alueellisen ympäristö- ja vesitarkastusviraston hyväksi annettu pankkitakaus, jolla kaatopaikka sijaitsee.

Lopullinen velkojainkokous tekee päätöksen konkurssipesään sisältyvästä henkilökohtaisesta omaisuudesta, jota ei voida myydä, ja se voi päättää, että arvoltaan vähäinen henkilökohtainen omaisuus tai saatavat, joiden periminen olisi kohtuuttoman vaikeaa, palautetaan velalliselle.

Kun kaikki velat on maksettu täysimääräisesti, konkurssipesästä mahdollisesti jäljelle jäävä määrä palautetaan velalliselle.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Velallisella ja pesänhoitajalla on maksukyvyttömyysmenettelyssä seuraavat oikeudet:

  • He voivat esittää väitteitä selvittäjän laatimaa tasetta ja raporttia vastaan, jos maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu selvitystilassa olevaa yritystä vastaan. Tuomioistuin antaa väitteestä 14 päivän kuluessa päätöksen, johon ei voida hakea muutosta.
  • He voivat pyytää tuomioistuinta julistamaan velallisen maksukyvyttömäksi ja määräämään sen lopettamaan elinkeinotoiminnan joko maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen päivämäärästä tai myöhemmästä, kuitenkin tervehdyttämissuunnitelman ehdottamisen määräajan umpeutumista edeltävästä ajankohdasta lähtien, jos on ilmeistä, että toiminnan jatkaminen vahingoittaisi konkurssipesää.
  • He voivat pyytää, että tuomioistuin hyväksyy laissa säädetyt turvaamistoimet velallisen saatavilla olevien varojen takaamiseksi.
  • He voivat ehdottaa tervehdyttämissuunnitelmaa.
  • He voivat pyytää tuomioistuinta kutsumaan koolle velkojainkokouksen.

Velallisen ja pesänhoitajan toimet dokumentoidaan julkiseen rekisteriin, jota voidaan ylläpitää sähköisessä muodossa ja joka on saatavilla konkurssituomioistuimen kirjaamossa.

Velallinen, hänen edustajansa ja pesänhoitaja eivät saa osallistua suoraan tai sijaisen tai muun etuyhteydessä olevan osapuolen välityksellä tarjouskilpailuihin eivätkä ostajina konkurssipesään sisältyvän henkilökohtaisen omaisuuden tai omistusoikeuksien huutokauppoihin. Jos omistusoikeuden ostaa henkilö, jolla ei ollut oikeutta tehdä tarjousta, kauppa on mitätön ja ostajan maksama rahasumma pidätetään ja käytetään velkojien saatavien kattamiseen.

Kun tuomioistuin on aloittanut maksukyvyttömyysmenettelyn tai määrännyt ennakoivia ja turvaamistoimia, velallinen jatkaa elinkeinotoimintaa pesänhoitajan valvonnassa ja voi toteuttaa uusia liiketoimia vain pesänhoitajan ennakolta antamalla suostumuksella ja sillä edellytyksellä, että se noudattaa edelleen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksessä määrättyjä toimenpiteitä.

Tuomioistuin voi viedä velalliselta oikeuden hallita omaisuutta ja määrätä siitä ja antaa tämän oikeuden pesänhoitajalle, jos se katsoo, että velallisen toimet vahingoittavat velkojien etuja.

Velallinen

Tultuaan maksukyvyttömäksi tai ylivelkaantuneeksi velallisen on haettava tuomioistuimelta lupaa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseksi 30 päivän kuluessa. Hakemuksen jättää velallinen, velallisen perillinen, hallintoelin tai valtuutettu edustaja tai liikeyrityksen selvittäjä tai vastuunalainen yhtiömies. Jos hakemuksen jättää valtuutettu edustaja, tarvitaan nimenomainen valtakirja. Hakemuksessa velallinen voi ehdottaa tervehdyttämissuunnitelmaa ja nimetä henkilön, joka täyttää pesänhoitajaksi nimittämistä varten säädetyt ehdot ja jonka tuomioistuin nimittää tehtävää väliaikaisesti, jos maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan.

Velallinen voi maksukyvyttömyysmenettelyssä sekä henkilökohtaisesti tai valtuutetun edustajan välityksellä käynnistämissään peräytys- ja vahvistuskanteisiin liittyvissä menettelyissä suorittaa kaikki sellaiset menettelylliset toimet, jotka eivät nimenomaisesti kuulu pesänhoitajan toimivaltaan.

Tietyissä olosuhteissa velallisella ja hänen perheellään on oikeus elatusapumaksuihin. Tuomioistuin määrittää maksun määrän, ja se katsotaan maksukyvyttömyysmenettelyn kustannukseksi.

Velallinen voi osallistua velkojainkokoukseen, jos hän katsoo sen tarpeelliseksi.

Tuomioistuin voi velallisen pyynnöstä peruuttaa velkojainkokouksen päätöksen, jos se on laiton tai joidenkin velkojien etujen kannalta hyvin vahingollinen.

Velallinen voi esittää kirjallisen väitteen, josta toimitetaan jäljennös pesänhoitajalle, pesänhoitajan hyväksymää tai hylkäämää saatavaa vastaan 7 päivän kuluessa hyväksyttyjen ja hylättyjen saatavien luettelon julkaisemisesta kaupparekisterissä. Velallinen voi nostaa vahvistuskanteen kauppalain 694 §:n nojalla 14 päivän kuluessa siitä, kun tuomioistuimen määräys luettelon hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä, jos tuomioistuin hylkää velallisen väitteen, joka koskee jotakin pesänhoitajan hyväksymää saatavaa, tai on sisällyttänyt saatavan hyväksyttyjen saatavien luetteloon.

Velallinen voi pyytää tuomioistuinta vapauttamaan nimitetyn pesänhoitajan tehtävistään, jos tämä ei hoida velvollisuuksiaan tai toimii tavalla, joka vahingoittaa velkojan tai velallisen etuja.

Velallinen voi riitauttaa tuomioistuimen antaman täytäntöönpanomääräyksen konkurssipesään kuuluvan henkilökohtaisen omaisuuden ja omistusoikeuksien myynnin yhteydessä.

Velallinen voi jättää tuomioistuimelle kirjallisen väitteen jakolaskelmaa vastaan ja riitauttaa kieltomääräyksen, jolla tili hyväksyttiin.

Velallinen voi pyytää, että tuomioistuin hyväksyessään tervehdyttämissuunnitelman nimenomaisella päätöksellä tai myöhemmin nimeää varat, joita velallinen voi käyttää valvontaelimen ennakkosuostumuksella, tai jos valvontaelintä ei ole, tuomioistuimen ennakkosuostumuksella, tai vaihtamaan yhden tai useamman valvontaelimen jäsenen, jotta varmistetaan varojen turvaaminen ja mahdollistetaan suunnitelman täytäntöönpano.

Velallinen voi missä tahansa maksukyvyttömyysmenettelyn vaiheessa tehdä sopimuksen kaikkien sellaisten velkojien kanssa, joilla on kauppalain 740 §:n mukaisesti hyväksyttyjä saatavia, heidän rahasaataviensa maksamiseksi. Tässä tapauksessa pesänhoitaja ei edusta velallista osapuolena. Jos velallinen ei täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, velkojat, joiden saatavat muodostavat vähintään 15 prosenttia saatavien kokonaismäärästä, voivat pyytää maksukyvyttömyysmenettelyn jatkamista.

Jos maksukyvyttömyysmenettely on keskeytetty sen takia, että menettelyn alustavia kustannuksia ei ole maksettu määrärajassa, velallinen voi pyytää menettelyn jatkamista vuoden kuluessa menettelyn keskeyttämistä koskevan päätöksen merkitsemisestä kaupparekisteriin, kun se on ensin varmistanut, että käytettävissä on riittävästi varoja, tai tallettanut alustavien kustannusten maksamiseen ennakolta tarvittavan määrän.

Velallinen voi pyytää tuomioistuinta jatkamaan keskeytettyä maksukyvyttömyysmenettelyä, jos vuoden kuluessa menettelyn keskeyttämistä koskevan päätöksen päivämäärästä vapautetaan riitaisia saatavia varten varattuja määriä tai löydetään varoja, joista ei ollut tietoa maksukyvyttömyysmenettelyn aikana.

Velallinen voi hakea kirjallisesti tuomioistuimelta oikeuksiensa ennalleen palauttamista, jos se on maksanut kaikki maksukyvyttömyysmenettelyssä hyväksytyt velkansa täysimääräisesti, korot ja aiheutuneet kulut mukaan luettuna. Velallisen oikeudet voidaan palauttaa, vaikka kaikkia velkoja ei olisi maksettu takaisin täysimääräisesti, jos maksukyvyttömyys johtui talouden epäsuotuisasta kehityksestä. Vastuunalaisten yhtiömiesten oikeudet palautetaan samoin edellytyksin. Tuomioistuimen päätökseen, jolla hyväksytään oikeuksien palauttamista koskeva hakemus, ei voida hakea muutosta. Velallisella on 7 päivää aikaa riitauttaa hakemuksensa hylkäyspäätös. Lainvoimainen tuomio merkitään kaupparekisterin maksukyvyttömästä elinkeinonharjoittajasta ylläpitämään asiakirja-aineistoon.

Velallinen voi esittää väitteitä pesänhoitajan ennen nimityksensä päättymistä laatimaa loppuraporttia vastaan 7 päivän kuluessa raportin esittämisestä. Tuomioistuin antaa raportista 14 päivän kuluessa päätöksen, johon ei voi hakea muutosta.

Velallisella on oikeus saada konkurssipesästä mahdollisesti jäljelle jäävä osa, kun sen velat on maksettu täysimääräisesti.

Kun velkojan maksukyvyttömyyshakemus on hylätty lainvoimaisella tuomiolla, velallisella on – riippumatta siitä, onko tämä luonnollinen vai oikeushenkilö – oikeus korvaukseen, jos velkoja toimi tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Korvaus maksetaan kaikista virheen suorana seurauksena kärsityistä aineellisista ja aineettomista vahingoista. Jos velallisen toimilla oli vahinkojen syntymistä edistävä vaikutus, korvausta voidaan pienentää. Jos maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jätti useampi velkoja, ne ovat vastuussa yhteisvastuullisesti.

Velallisen on toimitettava 14 päivän kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tuomioistuimelle ja pesänhoitajalle seuraavat tiedot:

  1. tarvittavat tiedot yrityksen liiketoiminnasta ja omaisuudesta
  2. luettelo maksukyvyttömyyden alkamista edeltäneiden 6 kuukauden aikana tehdyistä yli 1 200 Bulgarian levin suuruisista käteismaksuista tai pankkisiirroista
  3. luettelo velallisen maksukyvyttömyyden alkamista edeltäneiden 12 kuukauden aikana etuyhteydessä oleville osapuolille suorittamista maksuista
  4. notaarin vahvistama lausuma, jossa luetellaan kaikki henkilökohtaiset omaisuuskohteet, omistusoikeudet sekä saatavat ja niiden velallisten nimet ja osoitteet.

Velallinen toimittaa tuomioistuimelle tai pesänhoitajalle tiedot varoistaan ja liiketoiminnastaan, kaikki merkitykselliset asiakirjat mukaan luettuna, 7 päivän kuluessa tätä koskevasta kirjallisesta pyynnöstä. Tietojen on vastattava tilannetta pyynnön päivämääränä. Muussa tapauksessa tuomioistuin määrää sakon.

Kuukauden kuluessa siitä, kun päätös keskeyttää maksukyvyttömyysmenettely alustavien kulujen maksamatta jättämisen takia on kirjattu, velallisen on irtisanottava työsopimukset työntekijöidensä kanssa, ilmoitettava tästä kansallisen verohallinnon toimivaltaiselle paikallistoimistolle, annettava tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan kyseisten työntekijöiden työkokemus ja työsuhteen pituus sosiaalivakuutusta varten, koottava viiteasiakirja, jossa luetellaan kaikki henkilöt, joilla on turvattuja palkkasaatavia työntekijöiden saatavien suojaamisesta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetun lain ja sen täytäntöönpanosäännöt vahvistavien ohjesääntöjen nojalla, sekä toimitettava yrityksen asiakirjat kansallisen sosiaaliturvalaitoksen toimivaltaiselle paikallistoimistolle.

Velallinen toimittaa vähintään neljännesvuosittain tai pyynnöstä kertomuksen toiminnastaan ja tervehdyttämissuunnitelman täytäntöön panemiseksi toteuttamista toimistaan suunnitelmassa määritellylle valvontaelimelle ja ilmoittaa välittömästi olosuhteista, joilla saattaa olla aineellinen vaikutus tervehdyttämiseen.

Velallisen hallintoelimien on saatava valvontaelimen ennakkosuostumus, ennen kuin ne päättävät seuraavista:

  • velallisen yrityssaneeraus
  • yritysten tai niiden merkittävien osien sulkeminen tai siirto
  • muut kiinteistöliiketoimet kuin rutiinitoimet ja velallisen yrityksen hallinnointiin liittyvät liiketoimet
  • merkittävä muutos velallisen liiketoiminnassa
  • merkittävät organisaatiomuutokset
  • tervehdyttämissuunnitelman täytäntöönpanon kannalta oleellisen pitkän aikavälin yhteistyön aloittaminen tai sen keskeyttäminen
  • sivuliikkeiden avaaminen tai sulkeminen.

Tuomioistuimen hyväksymä tervehdyttämissuunnitelma sitoo velallista, jonka olisi toteutettava siinä määrätyt rakenteelliset muutokset viipymättä.

Velallisen on pidättäydyttävä kauppalain 645, 646 ja 647 §:ssä luetelluista toimista ja liiketoimista kyseisissä säännöksissä määriteltyinä aikoina ja niissä säädetyin edellytyksin. Muussa tapauksessa nämä toimet ja liiketoimet voidaan julistaa pätemättömiksi konkurssivelkojiin nähden.

Pesänhoitaja

Bulgarian lainsäädännön mukaan pesänhoitaja on luonnollinen henkilö, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

  1. Häntä ei ole aikuisena tuomittu tahallisesta rikoksesta, paitsi jos rangaistusseuraamukset on kumottu täysimääräisesti.
  2. Hän ei ole velallisen tai velkojan aviopuoliso eikä näiden verisukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa eikä velallisen tai velkojan sivusukulainen kuudenteen polveen asti tai aviosukulainen kolmanteen polveen asti.
  3. Hän ei ole velkoja maksukyvyttömyysmenettelyssä.
  4. Hän ei ole maksukyvytön velallinen, jolle ei ole myönnetty oikeuksien palauttamista.
  5. Hänellä ei ole sellaisia suhteita velalliseen tai velkojaan, jotka voivat antaa kohtuudella aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan.
  6. Hänellä on talous- tai oikeustieteen akateeminen loppututkinto ja vähintään 3 vuoden asiaan kuuluva työkokemus.
  7. Hän on suorittanut hyväksytysti pätevyystutkinnon tätä koskevassa asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisesti ja hänet on lisätty oikeusministeriön hyväksymään ja Bulgarian virallisessa lehdessä julkaistavaan luetteloon ammattilaisista, jotka täyttävät pesänhoitajaksi nimittämisen vaatimukset.
  8. Häntä ei ole vapautettu tehtävistään pesänhoitajana velvollisuuksiensa rikkomisen tai velkojien tai velallisen etuja vahingoittaneiden toimien vuoksi. Häntä ei ole poistettu keskuspankin pitämästä rekisteristä tai vapautettu tehtävistään rahaston päätöksellä tai valtiovarainministeriön ehdotuksesta velvollisuuksiensa rikkomisen tai velkojien etuja vahingoittaneiden toimien vuoksi.
  9. Häneen ei ole kohdistettu pankkilain 65 §:n 2 momentin 11 kohdassa tai luottolaitoslain 103 §:n 2 momentin 16 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä.

Oikeusministeri poistaa pesänhoitajan luettelosta, kun pesänhoitajalle annettujen valtuuksien ja velvollisuuksien rikkominen on vahvistettu, siitä riippumatta, onko konkurssituomioistuin todennut rikkomisen tapahtuneen, ja huolehtii muutetun luettelon julkaisemisesta Bulgarian virallisessa lehdessä.

Pesänhoitajan valtuuksia voi käyttää useampi henkilö. Tässä tapauksessa päätökset tehdään yksimielisesti ja toimet suoritetaan yhteisesti, elleivät velkojat tai, mikäli pesänhoitajan tehtäviä hoitavien osapuolten välillä on riita, tuomioistuin toisin päätä. Jos pesänhoitajalle annettuja valtuuksia käyttää useampi henkilö, jotka tekevät päätökset yksimielisesti ja toimivat yhteisesti, he ovat vastuussa yhteisvastuullisesti.

Pesänhoitajan on maksettava vuotuinen maksu ammatillisesta täydennyskoulutuksesta. Pesänhoitaja, joka ei maksa tarvittavaa maksua ajoissa, poistetaan rekisteristä. Pesänhoitajan on kolmen päivän kuluessa nimittämisestään ja ennen nimityksen vahvistamista hankittava ammatillinen vastuuvakuutus koko maksukyvyttömyysmenettelyn ajaksi, jotta hänellä on suoja virkavelvollisuuksiensa rikkomisesta aiheutuvia vahingonkorvausvaatimuksia vastaan.

Oikeusministerin on yhteistyössä talousministerin kanssa järjestettävä vuosittain koulutuskursseja pesänhoitajille.

Kauppalain mukaan pesänhoitajat jakautuvat seuraaviin ryhmiin:

  • väliaikaiset pesänhoitajat, jotka nimitetään maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksellä
  • väliaikaiset pesänhoitajat, jotka nimitetään turvaamistoimena
  • pysyvät pesänhoitajat, jotka valitsee velkojainkokous, tai jos velkojainkokous ei pysty sopimaan nimityksestä, tuomioistuin
  • avustavat pesänhoitajat
  • viran puolesta toimivat pesänhoitajat, jotka nimitetään, kun pysyvä pesänhoitaja vapautetaan tehtävistään, ja jotka hoitavat tehtäviään, kunnes uusi pysyvä pesänhoitaja on nimitetty.

Väliaikaisella pesänhoitajalla on samat valtuudet kuin pysyvällä pesänhoitajalla. Lisäksi väliaikainen pesänhoitaja laatii 14 päivän kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn vireillepanosta seuraavat asiakirjat:

  • velallisen kirjanpitoon perustuva velkojaluettelo, josta käyvät ilmi velkojien saatavien määrät sekä se, mitkä velkojat ovat tai ovat olleet etuyhteydessä velkojaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltäneiden kolmen vuoden aikana niiden tietojen perusteella, jotka on saatu kaupparekisteristä ja velallisen kirjanpidosta
  • varmennettu kopio velallisen kirjanpidosta
  • kirjallinen raportti maksukyvyttömyyden syistä, velallisen nykyisistä varoista, niiden turvaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä ja yrityksen pelastamismahdollisuuksista.

Väliaikaisen pesänhoitajan on osallistuttava ensimmäiseen velkojainkokoukseen.

Konkurssituomioistuin nimittää ensimmäisessä velkojainkokouksessa valitun pesänhoitajan, jos tämä täyttää asetetut vaatimukset ja on antanut ennakolta kirjallisen suostumuksensa notaarin vahvistaman lausuman muodossa, ja määrää päivämäärän, jona pesänhoitaja alkaa hoitaa tehtäviään. Nimityksensä yhteydessä pesänhoitaja toimittaa notaarin vahvistaman lausuman, jossa todistetaan kauppalaissa vahvistettujen vaatimusten täyttäminen ja se, ettei kyseisessä laissa määriteltyjä esteitä pesänhoitajan tehtävien hoitamiselle ole olemassa. Tällaisia esteitä ovat muun muassa osakkuus rajavastuu- tai osakeyhtiössä sekä selvittäjän tai pesänhoitajan tehtävien sekä muiden palkallisten tehtävien samanaikainen hoitaminen. Jos jokin näistä seikoista muuttuu, pesänhoitajan on ilmoitettava siitä konkurssituomioistuimelle välittömästi. Pesänhoitajan on otettava tehtävänsä vastaan tuomioistuimen vahvistamana päivämääränä. Muussa tapauksessa tuomioistuin korvaa nimitetyn pesänhoitajan 7 päivän kuluessa toisella henkilöllä, joka valitaan ensimmäisessä velkojainkokouksessa nimetyistä henkilöistä. Jos velkojainkokouksessa ei nimetty vaihtoehtoisia ehdokkaita, nimitetään pesänhoitaja asiaa koskevasta luettelosta ja kutsutaan koolle uusi velkojainkokous. Jos velkojainkokous ei pääse sopimukseen pesänhoitajan nimittämisestä tai ei pysty päättämään tälle maksettavasta korvauksesta, tuomioistuin tekee päätöksen.

Tuomioistuin vapauttaa pesänhoitajan tehtävistään seuraavissa tapauksissa:

  1. pesänhoitajan kirjallisesta pyynnöstä
  2. jos pesänhoitajasta tulee oikeustoimikelvoton
  3. jos pesänhoitaja ei enää täytä laissa säädettyjä vaatimuksia
  4. niiden velkojien pyynnöstä, joilla on yli puolet kaikkien saatavien kokonaismäärästä
  5. velkojainkokouksen päätöksen perusteella
  6. tapauksissa, joissa pesänhoitaja ei enää pysty käyttämään valtuuksiaan
  7. kuolemantapauksen johdosta.

Tuomioistuin voi viran puolesta tai velallisen, velkojainkokouksen tai velkojan ehdotuksesta vapauttaa pesänhoitajan tehtävistään milloin tahansa, jos tämä ei hoida tehtäviään tai toimii tavalla, joka vahingoittaa velkojan tai velallisen etuja. Omasta pyynnöstään tehtävistään vapautetun pesänhoitajan on jatkettava tehtäviensä hoitamista, kunnes uusi pesänhoitaja on nimitetty. Määräys, jolla pesänhoitaja vapautetaan tehtävistään, on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen, ja sitä koskevalla muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta. Vapautuspäätöksen mitätöinti ei merkitse tehtävistään vapautetun osapuolen palauttamista pesänhoitajaksi maksukyvyttömyysmenettelyssä. Tuomioistuin kutsuu koolle velkojainkokouksen, jonka tehtävänä on nimetä uusi pesänhoitaja. Kunnes korvaaja valitaan, pesänhoitajan tehtäviä hoitaa tuomioistuimen nimittämä pesänhoitaja viran puolesta.

Pesänhoitaja pyytää 3 päivän kuluessa tehtäviensä vastaanottamisesta, että velallisen sinetöity omaisuus vapautetaan, ja laatii luettelon muun muassa velallisen irtaimesta ja kiinteästä omaisuudesta, käteisvaroista, arvoesineistä, arvopapereista, sopimuksista ja saatavista, kolmansien osapuolten hallussa oleva henkilökohtainen omaisuus mukaan luettuna. Pesänhoitaja laatii luettelon, ja jos myöhemmin löydetään muita omaisuuseriä, laaditaan täydentävä luettelo. Luettelon laatimisajankohdasta lähtien pesänhoitaja on vastuussa siihen merkityistä omaisuuseristä, ellei niitä luovuteta velalliselle tai kolmannelle osapuolelle säilytettäviksi.

Pesänhoitajalla on oikeus

  1. edustaa yritystä
  2. hoitaa sen juoksevia asioita
  3. valvoa velallisen liiketoimintaa, jos tämän oikeutta harjoittaa liiketoimintaa on rajoitettu
  4. saada yrityksen kirjanpito ja ylläpitää sitä sekä hoitaa yrityksen liikekirjanvaihtoa
  5. tehdä tiedusteluja velallisen varojen määrittämiseksi
  6. pyytää laissa säädetyissä tapauksissa, että sopimukset, joissa velallinen on osapuolena, irtisanotaan, peruutetaan tai mitätöidään
  7. osallistua oikeudenkäynteihin, joissa yritys on osapuolena, ja panna vireille oikeudenkäyntejä sen puolesta
  8. periä rahavaroja, jotka velalliselle ollaan velkaa, ja tallettaa näin saadut varat erityiselle tilille
  9. määrätä tuomioistuimen luvalla pankkitileille talletetuista velallisen rahavaroista, jos tämä on tarpeen omaisuuden hallinnointia ja turvaamista varten
  10. tehdä kyselyjä velallisen velkojien tunnistamiseksi
  11. kutsua tuomioistuimen määräyksen perusteella koolle ja järjestää velkojainkokouksia
  12. ehdottaa tervehdyttämissuunnitelmaa
  13. toteuttaa tarvittavat toimenpiteet velallisen muissa yrityksissä omistamien omistusosuuksien purkamiseksi
  14. muuntaa konkurssipesä rahaksi
  15. toteuttaa muita laissa säädettyjä ja tuomioistuimen määräämiä toimia.

Kaikilla valtion elimillä ja laitoksilla on velvollisuus avustaa pesänhoitajaa tämän tehtävien hoitamisessa.

Siitä päivästä lähtien, jona maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätös saa lainvoiman, pesänhoitaja ottaa vastaan velallisen saatavien maksamiseksi maksetut rahasummat.

Pesänhoitaja huolehtii siitä, että luettelot hyväksytyistä ja hylätyistä saatavista sekä velallisen tilinpäätösraportit julkaistaan kaupparekisterissä heti niiden valmistuttua, ja asettaa ne velkojien ja velallisen saataville tuomioistuimen kirjaamossa.

Konkurssipesän koon kasvattamiseksi pesänhoitaja perii maksamattomat osuudet ja maksut rajavastuuyhtiöiden yhtiömiehiltä ja voi esittää kauppalain 645, 646 ja 647 §:n ja velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 135 §:n mukaisen vaatimuksen maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä sekä nostaa vastaavia täytäntöönpanoa koskevia kanteita kyseisen vaatimuksen yhteydessä. Kun velkoja esittää vaatimuksen, tuomioistuin nimeää viran puolesta myös pesänhoitajan kantajaksi. Pesänhoitajan on osallistuttava menettelyyn, joka koskee velallisen tai velkojan kauppalain 694 §:n nojalla nostamaa vahvistuskannetta.

Pesänhoitaja järjestää konkurssipesään sisältyvien omistusoikeuksien myynnin saatuaan luvan tuomioistuimelta, laatii jakotaulukon käytettävissä olevien määrien jakamiseksi niiden velkojien kesken, joilla on kauppalain 722 §:n 1 momentissa tarkoitettuja saatavia, velkojien ensisijaisuuden, etuoikeuksien ja vakuuksien mukaan, huolehtii taulukon merkitsemisestä kaupparekisteriin ja suorittaa maksut kyseisen taulukon mukaisesti. Pesänhoitaja tallettaa tuomioistuimen määräyksen perusteella pankkiin lopullisen jaon yhteydessä varat, jotka on tarkoitettu perimättömiä tai riitaisia saatavia varten.

Jos velallinen tekee sovitteluratkaisuja kaikkien niiden velkojien kanssa, joilla on hyväksyttyjä saatavia, pesänhoitaja ei edusta velallista osapuolena.

Pesänhoitajan on käytettävä valtuuksiaan varovaisesti ja huolellisesti. Pesänhoitaja ei voi delegoida valtuuksiaan kolmannelle osapuolelle ilman tuomioistuimen nimenomaista lupaa. Pesänhoitaja ei voi neuvotella velallisen puolesta henkilökohtaisesti eikä lähipiiriin kuuluvan osapuolen välityksellä. Pesänhoitaja ei voi hankkia millään tavalla, ei suoraan eikä toisen henkilön välityksellä, henkilökohtaista omaisuutta tai omistusoikeuksia konkurssipesästä. Tämä rajoitus koskee myös pesänhoitajan puolisoa, hänen sukulaisiaan suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa sekä hänen sivusukulaisiaan kuudenteen polveen asti tai hänen aviosukulaisiaan kolmanteen polveen asti. Pesänhoitaja ei voi paljastaa mitään tosiseikkoja ja tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa käyttäessään valtuuksiaan ja hoitaessaan tehtäviään.

Jos pesänhoitaja ei suorita tehtäviään tai suorittaa ne puutteellisesti, tuomioistuin voi määrätä hänelle enintään yhden kuukauden korvausta vastaavan sakon. Pesänhoitaja on velvollinen maksamaan lain mukaan määräytyvän koron suuruisen korvauksen, jos saatujen määrien tallettaminen pankkiin viivästyy. Pesänhoitaja on velvollinen korvaamaan velalliselle ja velkojille tehtäviensä virheellisestä hoidosta aiheutuvat vahingot.

Toimeksiantonsa päätyttyä pesänhoitajan on välittömästi luovutettava kirjanpito, pääkirjat ja tilit sekä mahdollisesti säilytettäväksi vastaanottamansa omaisuus uudelle pesänhoitajalle tai tuomioistuimen nimeämälle henkilölle, sekä, jos tervehdyttämissuunnitelma on hyväksytty, velalliselle. Pesänhoitajan valtuudet lakkaavat maksukyvyttömyysmenettelyn päättyessä. Pesänhoitaja luovuttaa kirjanpidon ja loppuosan velallisen omaisuudesta tämän hallintoelimelle. Pesänhoitajan oikeudet palautetaan, jos maksukyvyttömyysmenettely päätetään aloittaa uudelleen.

Vuonna 2017 otettiin käyttöön avustavan pesänhoitajan toimi. Avustava pesänhoitaja on luonnollinen henkilö, joka täyttää kaikki pesänhoitajille asetetut vaatimukset seuraavia lukuun ottamatta: hänellä ei tarvitse olla vähintään kahden vuoden asiaankuuluvaa työkokemusta, hänen ei tarvitse olla suorittanut hyväksytysti pätevyystutkintoa tätä koskevassa asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisesti eikä hänen tarvitse kuulua oikeusministeriön hyväksymään ja Bulgarian virallisessa lehdessä julkaistavaan luetteloon ammattilaisista, jotka täyttävät pesänhoitajaksi nimittämisen vaatimukset. Avustava pesänhoitaja ei saa olla koskaan ollut pankkilain 65 §:n 2 momentin 11 kohdassa tai luottolaitoslain 103 §:n 2 momentin 16 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden kohteena.

Avustavan pesänhoitajan pätevyyden hankkimiseksi on läpäistävä pätevyystutkinto asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisesti. Oikeusministeri antaa määräyksen tarvittavat pätevyysvaatimukset täyttävien avustavien pesänhoitajien kirjaamisesta heitä koskevaan luetteloon.

Avustavat pesänhoitajat voivat suorittaa tiettyjä pesänhoitajan toimivaltaan kuuluvia toimia pesänhoitajan ohjeiden ja asianomaisen menettelyn mukaisesti (tuomioistuimen nimenomaisen luvan perusteella). Avustava pesänhoitaja voi allekirjoittaa tiettyjä pesänhoitajan työhön liittyviä asiakirjoja, mutta hänen on lisättävä allekirjoitukseen sana ”avustava”. Pesänhoitaja on yhteisvastuullisesti avustavan pesänhoitajan kanssa velvollinen korvaamaan jälkimmäisen virheellisestä tehtävien hoidosta aiheutuvat vahingot. Pesänhoitajan ja avustavan pesänhoitajan suhteita säännellään sopimuksella. Erityisten sääntöjen puuttuessa avustavien pesänhoitajien toimintaa säännellään pesänhoitajiin sovellettavilla säännöillä.

Ulkomaisen tuomioistuimen antamalla tuomiolla nimitetty pesänhoitaja käyttää hänelle siinä valtiossa annettuja oikeuksia, joissa maksukyvyttömyysmenettely aloitettiin, mikäli hänen toimintansa ei riko Bulgarian yleistä järjestystä. Bulgarialainen tuomioistuin voi aloittaa ulkomaisen tuomioistuimen nimittämän pesänhoitajan pyynnöstä sekundäärisen maksukyvyttömyysmenettelyn sellaista elinkeinonharjoittajaa vastaan, joka on ulkomaisessa tuomioistuimessa julistettu maksukyvyttömäksi ja jolla on merkittävää omaisuutta Bulgariassa. Tervehdyttämissuunnitelman hyväksyminen sekundäärisessä maksukyvyttömyysmenettelyssä edellyttää päämenettelyn pesänhoitajan suostumusta. Pesänhoitajan päämaksukyvyttömyysmenettelyssä tai sekundäärisessä maksukyvyttömyysmenettelyssä nostama takaisinsaantikanne katsotaan nostetuksi molemmissa menettelyissä.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Maksukyvyttömyysmenettelyssä velkojan saatava voidaan kuitata velkojalla velalliselle olevaa velkaa vastaan, jos molemmat velat olivat olemassa ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekoajankohtaa, jos ne olivat keskenään täytäntöönpanokelpoisia ja samantyyppisiä ja jos velkojan saatava oli erääntynyt. Jos velkojan saatava erääntyy maksukyvyttömyysmenettelyn aikana tai velallisen maksukyvyttömäksi julistavan tuomion seurauksena ja edellyttäen että molemmat velat sijoitetaan tuomion tuloksena samaan luokkaan etusijajärjestyksessä, velkoja voi kuitata velkansa vasta sen erääntymisen jälkeen tai kun molemmat velat ovat samassa etusijajärjestyksessä. Kuittausilmoitus on annettava tiedoksi pesänhoitajalle.

Kuittaus voidaan mitätöidä konkurssivelkojiin nähden, jos velkoja hankki saatavan ja otti velan ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekoajankohtaa tietäen saatavan hankkiessaan tai velan ottaessaan, että velallinen oli maksukyvytön tai ylivelkaantunut tai että maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemus oli jätetty. Katsomatta siihen, milloin keskinäiset velat otettiin, velallisen maksukyvyttömäksi tai ylivelkaantuneeksi julistamisen jälkeen mutta aikaisintaan vuotta ennen hakemuksen jättämistä tekemä kuittaus on pätemätön konkurssivelkojiin nähden lukuun ottamatta sitä osaa velasta, jonka velkoja saisi jaossa, kun omaisuus on muutettu rahaksi.

Kuittauksen mitätöintikanteen voi nostaa pesänhoitaja tai, jos pesänhoitaja ei nosta kannetta, mikä tahansa konkurssivelkoja vuoden kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tai keskeytetyn maksukyvyttömyysmenettelyn uudelleen aloittamista koskevasta päätöksestä. Jos velka kuitattiin maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen, kuittauksen mitätöintikanteen nostamisen määräaika alkaa kuittauksen päivämäärästä.

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisella on lykkäävä vaikutus kaikkiin oikeudenkäynteihin ja välimiesmenettelyihin, jotka koskevat omaisuusriitoja ja siviili- ja kauppaoikeudellisia riita-asioita, joissa velallinen on osapuolena (lukuun ottamatta velallisen rahasaatavia koskevia työoikeusriitoja). Tätä säännöstä ei sovelleta, jos tuomioistuin on maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen ajankohtana suostunut käsittelemään velallisen kuittausta vastaan esittämän väitteen toisessa asiassa, jossa velallinen on vastaajana.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Kuukauden kuluessa päätöksestä keskeyttää maksukyvyttömyysmenettely siitä syystä, että menettelyn alustavia kuluja ei ole maksettu (kauppalain 632 §:n 1 momentin mukainen päätös), velallisen on irtisanottava työsopimukset työntekijöidensä kanssa, ilmoitettava tästä kansallisen verohallinnon toimivaltaiselle paikallistoimistolle, annettava tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan kyseisten työntekijöiden työkokemus ja työsuhteen pituus sosiaalivakuutusta varten, koottava viiteasiakirja, jossa luetellaan kaikki henkilöt, joilla on turvattuja palkkasaatavia työntekijöiden saatavien suojaamisesta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetun lain ja sen täytäntöönpanosäännöt vahvistavien ohjesääntöjen nojalla, sekä toimitettava yrityksen asiakirjat kansallisen sosiaaliturvalaitoksen toimivaltaiselle paikallistoimistolle.

Pesänhoitaja voi irtisanoa minkä tahansa sopimuksen, jossa velallinen on osapuolena, sillä perusteella, että sopimus on jätetty osittain tai kokonaan toteuttamatta. Pesänhoitaja ilmoittaa sopimuksen irtisanomisesta 15 päivää etukäteen, ja hänen on vastattava vastapuolen tietopyyntöihin siitä, irtisanotaanko sopimus vai pysyykö se voimassa, samassa määräajassa. Jos pesänhoitaja ei vastaa pyyntöön, sopimus katsotaan irtisanotuksi. Jos sopimus irtisanotaan, vastapuolella on oikeus vahingonkorvaukseen. Jos sopimus, jonka mukaan velallinen suorittaa maksuja säännöllisin väliajoin, pysyy voimassa, pesänhoitajalle ei synny velvoitetta maksaa siitä johtuvia rästejä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä edeltävältä ajalta.

Siitä päivästä lähtien, jona maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätös saa lainvoiman, pesänhoitaja ottaa vastaan velallisen saatavien maksamiseksi suoritetut rahasummat. Velallisen saatavan maksu, joka suoritetaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen mutta ennen sen lainvoimaiseksi tuloa, on pätevä, jos saatavan maksanut osapuoli ei ollut tietoinen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tai, jos se oli tietoinen menettelystä, taloudellinen etuus, jolla saatava maksettiin, sisältyi konkurssipesään. Maksu oletetaan suoritetun vilpittömässä mielessä, ellei toisin todisteta.

Kauppalain 646 §:n mukaan seuraavat toimet ovat pätemättömiä velkojiin nähden, jos ne suoritetaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen jälkeen vastoin vahvistettuja menettelysääntöjä:

  • ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä otetun velan maksu
  • konkurssipesään kuuluvan oikeuden tai henkilökohtaisen omaisuuskohteen asettaminen pantiksi tai kiinnittäminen
  • oikeustoimi, joka koskee konkurssipesään kuuluvaa oikeutta tai omaisuuskohdetta.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemusta koskevaa päätöstä tuomioistuin voi määrätä velkojan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan ja jos tämä on tarpeen velallisen omaisuuden suojaamiseksi, että täytäntöönpanomenettely velallisen omaisuutta vastaan keskeytetään, lukuun ottamatta vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain nojalla aloitettuja täytäntöönpanomenettelyjä. Kun toimenpiteitä hakee velkoja, tuomioistuin hyväksyy ne, jos velkojan hakemuksen tueksi on olemassa vakuuttavia kirjallisia todisteita ja/tai jos asetetaan vakuus, jonka määrän tuomioistuin määrittää ja jolla korvataan velalliselle mahdollisesti aiheutuneet vahingot, jos myöhemmin todetaan, ettei velallinen ole maksukyvytön tai ylivelkaantunut. Tuomioistuin voi kumota määrätyn turvaamistoimen, jos se ei enää ole tarpeen konkurssipesän suojaamiseksi.

Päätöksestä ilmoitetaan toimenpiteiden kohteena olevalle osapuolelle ja niiden määräämistä hakeneelle osapuolelle. Se pannaan täytäntöön välittömästi, ja siihen voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Muutoksenhaulla ei ole keskeyttävää vaikutusta. Turvaamistoimet katsotaan kumotuiksi siitä päivästä lähtien, jona päätös maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen hylkäämisestä annetaan. Määrätty turvaamistoimi pysyy voimassa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekopäivään asti. Tästä päivästä lähtien sen oikeusvaikutus peruutetaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen nojalla.

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksellä on lykkäävä vaikutus konkurssipesään kuuluvia omaisuuseriä vastaan toteutettaviin täytäntöönpanomenettelyihin lukuun ottamatta vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain 193 §:ssä tarkoitettuja omaisuuseriä. Jos kantajan hyväksi on suoritettu maksu täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämispäivän ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen kaupparekisteriin merkitsemisen välillä, maksettu määrä palautetaan konkurssipesään. Jos on olemassa riski siitä, että velkojien etuja vahingoitetaan, ja toteutetaan toimia vakuuden realisoimiseksi vakuusvelkojan hyväksi, tuomioistuin voi sallia menettelyn jatkamisen edellyttäen, että vakuuden arvon ylittävä osuus realisoinnilla saaduista varoista lisätään konkurssipesään. Jos saatava esitetään ja se hyväksytään maksukyvyttömyysmenettelyyn, keskeytetty menettely päätetään. Täytäntöönpanomenettelyissä määrätyt ulosmittaukset ja luovutuskiellot ovat täytäntöönpanokelvottomia konkurssivelkojien saataviin nähden. Velallisen omaisuuteen kohdistuvien turvaamistoimien määrääminen siviiliprosessilain tai vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain nojalla maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen ei ole sallittua.

Vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain 193 §:ssä tarkoitetut omaisuuserät ovat omaisuuseriä, joihin kohdistuu julkisoikeudellisen velan takaisinperimiseksi toteutettavassa, ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista aloitetussa täytäntöönpanomenettelyssä jo määrättyjä turvaamistoimia. Ulosottomies realisoi kyseiset omaisuuserät vero- ja sosiaalivakuutusprosessilaissa säädettyjen sääntöjen ja menettelyn mukaisesti. Jos omaisuuden realisoinnista saatavat varat eivät riitä kattamaan koko saatavan määrää, kertynyttä korkoa ja julkisesta täytäntöönpanomenettelystä aiheutuneita kuluja, valtion tai kunnan saatavan loppuosa maksetaan yleisten sääntöjen mukaisesti. Jos omaisuuden realisoinnista saatavat varat ylittävät koko saatavan määrän, kertyneen koron ja julkisesta täytäntöönpanomenettelystä aiheutuneet kulut, ulosottomies maksaa yli jäävän osan konkurssipesän tilille. Jos ulosottomies ei realisoi omaisuutta 6 kuukauden kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisesta, omaisuus siirtyy ulosottomieheltä pesänhoitajalle ja realisoidaan maksukyvyttömyysmenettelyssä.

Kun maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, tuomioistuimissa tai välimiestuomioistuimissa voidaan panna vireille siviili- tai kauppaoikeudellisia omaisuusriitoja koskevia oikeudenkäyntejä vain seuraavissa tapauksissa:

  • konkurssipesään sisältyviä omaisuuseriä omistavien kolmansien osapuolten oikeuksien suojelemiseksi
  • jos kyseessä on työoikeudellinen riita
  • jos kyse on rahasaatavista, joiden vakuudeksi on asetettu kolmansien osapuolten omistamaa omaisuutta.

Seuraavat osapuolet voivat nostaa kauppalain 694 §:n mukaisia vahvistuskanteita, joilla pyritään vahvistamaan olemassa oleva saatava, jota ei ole hyväksytty maksukyvyttömyysmenettelyssä, tai kiistämään hyväksytyn saatavan olemassaolo:

  • velallinen, jos tuomioistuin hylkää pesänhoitajan hyväksymää saatavaa vastaan esitetyn väitteen tai sisällyttää kyseisen saatavan hyväksyttyjen saatavien luetteloon
  • velkoja, jonka saatavaa ei ole hyväksytty, jos tuomioistuin ei ota vastaväitettä huomioon tai jättää saatavan pois hyväksyttyjen saatavien luettelosta
  • velkoja, jos tuomioistuin hylkää sen väitteen toisen velkojan saatavan hyväksymistä vastaan tai sisällyttää toisen velkojan saatavan hyväksyttyjen saatavien luetteloon.

Vahvistuskanne voidaan nostaa 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös hyväksyttyjen saatavien luettelon hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä. Pesänhoitajan on osallistuttava menettelyyn. Lainvoimaisella tuomiolla on ratkaiseva vaikutus velallisen, pesänhoitajan ja maksukyvyttömyysmenettelyn kaikkien velkojien kannalta.

Konkurssipesään sisältyvän omaisuuden realisoimiseksi tapahtuvan myynnin pätevyys voidaan riitauttaa siviilikanteella, jos omaisuuserän hankki osapuoli, jolla ei ollut oikeutta tehdä tarjouksia huutokaupassa tai jos myyntihintaa ei makseta. Jälkimmäisessä tapauksessa ostaja voi vastata kanteeseen maksamalla suoritettavan määrän sekä siitä päivästä lähtien kertyneen koron, jona kyseinen osapuoli julkistettiin myydyn omaisuuserän ostajaksi.

Jos osapuolella ei enää ole omistusoikeutta sen jälkeen, kun omaisuuserä on myyty sen realisoimiseksi, omaisuuserä on ostettu ja se on siirtynyt ostajan omistukseen, osapuolen ainoana oikeussuojakeinona on nostaa omistusta koskeva kanne.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisella on lykkäävä vaikutus kaikkiin oikeudenkäynteihin ja välimiesmenettelyihin, jotka koskevat sellaisia siviili- ja kauppaoikeudellisia omaisuusriitoja, joissa velallinen on osapuolena, lukuun ottamatta velallisen rahasaatavia koskevia työoikeusriitoja. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos tuomioistuin on suostunut toisessa sellaisessa asiassa, jossa velallinen on vastaajana, käynnistetyn maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohtana käsittelemään velallisen kuittausta vastaan esittämän väitteen. Keskeytetty menettely aloitetaan uudelleen, jos saatava hyväksytään maksukyvyttömyysmenettelyyn eli se sisältyy tuomioistuimen hyväksymään luetteloon hyväksytyistä saatavista.

Jatkettaessa keskeytettyä menettelyä siihen osallistuvat 1) pesänhoitaja ja velkoja, jos saatava ei sisälly pesänhoitajan hyväksymien saatavien luetteloon tai tuomioistuimen hyväksymään luetteloon, tai 2) pesänhoitaja, velkoja ja väitteen esittäjä, jos saatava sisältyy pesänhoitajan hyväksymien saatavien luetteloon, mutta saatava on riitautettu. Tässä tapauksessa päätöksellä on ratkaiseva vaikutus velallisen, pesänhoitajan ja kaikkien niiden velkojien kannalta, joilla on saatavia konkurssipesään nähden.

Velallista vastaan käynnissä olevia menettelyjä, jotka koskevat rahasaatavia, joiden vakuudeksi on asetettu kolmannen osapuolen omaisuutta, ei voida keskeyttää.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Velkoja, jolla on liiketoimeen perustuva saatava velalliseen nähden, voi jättää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen ja liittyä toisen velkojan jättämän hakemuksen perusteella vireille pantuun maksukyvyttömyysmenettelyyn. Hakemuksessa velallinen voi myös ehdottaa tervehdyttämissuunnitelmaa ja nimetä henkilön, jonka tuomioistuin nimittää väliaikaisesti pesänhoitajaksi, jos maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan. Velkoja voi pyytää tuomioistuinta määräämään ennakoivia ja turvaamistoimia ennen kuin se antaa päätöksen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksesta, jos tämä on tarpeen velallisen omaisuuden suojaamiseksi.

Jos on ilmeistä, että toiminnan jatkuminen vahingoittaisi konkurssipesää, tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä todeta velallisen maksukyvyttömäksi ja määrätä sen toiminnan keskeyttämisestä joko maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen päivämäärästä tai myöhemmästä, kuitenkin tervehdyttämissuunnitelman ehdottamisen määräajan umpeutumista edeltävästä ajankohdasta lähtien.

Jos velallisen saatavilla olevat varat eivät riitä kattamaan maksukyvyttömyysmenettelyn alustavia kustannuksia, tuomioistuin määrittää määrän, joka velkojan on maksettava ennakolta tietyn ajan kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseksi. Jos velallisen varat ovat riittämättömät tai alustavia kustannuksia ei ole maksettu, velkoja voi hakea keskeytetyn maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista uudelleen vuoden kuluessa määräyksestä, jolla menettely keskeytettiin.

Velkojat voivat riitauttaa maksukyvyttömyysmenettelyssä annetut tuomioistuimen päätökset sekä viranomaisten toimet ja päätökset, jos kauppalaissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Maksukyvyttömyysmenettelyissä saapumiskehotukset ja haasteet toimitetaan velkojille, jotka ovat menettelyn osapuolia, näiden Bulgariassa oleviin osoitteisiin. Jos velkoja on muuttanut osoitettaan ilmoittamatta siitä tuomioistuimelle, kaikki haasteet ja asiakirjat liitetään asiakirja-aineistoon ja katsotaan asianmukaisesti tiedoksi annetuiksi. Jos velkojan päätoimipaikka on toisessa valtiossa eikä sillä ole osoitetta Bulgariassa, sen on ilmoitettava Bulgariassa oleva prosessiosoite. Muussa tapauksessa haaste julkaistaan kaupparekisterissä. Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen tuomioistuimen oikeustoimet, joita ei voida riitauttaa ja joita ei kauppalain mukaan tarvitse merkitä kaupparekisteriin eikä siviiliprosessilain mukaan ilmoittaa osapuolille, katsotaan annetun tiedoksi velkojille kirjaamalla ne tuomioistuimen pitämään rekisteriin. Jos kauppalain mukaan haaste on toimitettava osapuolille julkaisemalla se kaupparekisterissä, kutsu, ilmoitus tai haaste on julkaistava viimeistään 7 päivää ennen kokoukselle tai kuulemiselle asetettua päivämäärää.

Ensimmäiseen velkojainkokoukseen kutsutaan velkojat, jotka sisältyvät luetteloon, jonka väliaikainen pesänhoitaja on koonnut ensimmäisessä kokouksessa esitettävän velallisen kirjanpidon ja sen otteiden perusteella. Velkojat osallistuvat kokoukseen henkilökohtaisesti tai valtakirjalla valtuutetun edustajan välityksellä. Jos velkoja on luonnollinen henkilö, valtakirjan myöntäjän allekirjoituksen on oltava notaarin vahvistama. Päätökset tehdään luettelossa olevien velkojien äänten yksinkertaisella enemmistöllä, pois lukien velalliseen etuyhteydessä olevien velkojien, maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltäneiden kolmen vuoden aikana velalliseen etuyhteydessä olleiden velkojien sekä niiden velkojien äänet, jotka ovat hankkineet saatavia velalliseen etuyhteydessä olleilta osapuolilta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Ensimmäisessä velkojainkokouksessa

  • kuullaan väliaikaisen pesänhoitajan laatima raportti
  • nimetään pysyvä pesänhoitaja ja välitetään tämä ehdotus tuomioistuimelle
  • valitaan velkojatoimikunta.

Velkojainkokousta ei kutsuta koolle seuraavissa tapauksissa:

  1. velallinen ei ennen maksukyvyttömyyshakemuksen jättämistä ollut toimittanut kolmen edeltävän vuoden vuositilinpäätöksiään kaupparekisteriin;
  2. velallinen ei noudata velvollisuuttaan tehdä yhteistyötä väliaikaisen pesänhoitajan kanssa ja kieltäytyy luovuttamasta kirjanpitoaan tai velallisen kirjanpitoa on hoidettu selvästi epäasianmukaisella tavalla.

Tässä tapauksessa tuomioistuimen nimittämä väliaikainen pesänhoitaja hoitaa tehtäviä, kunnes velkojainkokous nimittää pysyvän pesänhoitajan sen jälkeen, kun tuomioistuin on hyväksynyt pesänhoitajan hyväksymät saatavat.

Velkojainkokous voidaan kutsua koolle velallisen, pesänhoitajan, velkojatoimikunnan tai niiden velkojien pyynnöstä, joiden saatavat muodostavat viidesosan hyväksyttyjen saatavien kokonaismäärästä. Velkojainkokous pidetään riippumatta läsnä olevien velkojien määrästä, ja sen puheenjohtajana toimii menettelyä johtava tuomari. Päätösten tekemistä varten kullakin velkojalla on äänimäärä, joka vastaa sen osuutta hyväksyttyjen ja tuomioistuimen äänioikeuteen oikeuttaviksi julistamien saatavien kokonaismäärästä. Äänioikeuksia voidaan myöntää velkojille myös velallista vastaan jatkettavissa siviili- tai kauppaoikeudellisia omaisuusriitoja koskevissa oikeudenkäynneissä tai välimiesmenettelyissä, jos saatavan tueksi esitetään vakuuttavaa näyttöä, velkojille, joilla on hyväksymättömiä saatavia ja jotka ovat nostaneet vahvistuskanteita kauppalain 694 §:n mukaisesti, sekä velkojille, joilla on hyväksyttyjä saatavia ja joita vastaan on nostettu saatavan olemassaolon riitauttava kanne kauppalain 694 §:n nojalla. Äänioikeuksia ei myönnetä velkojille, joilla on vakuudettomia saatavia lain tai sopimuksen nojalla kertyvän ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen erääntyvän koron suhteen, velkojille, joilla on yhtiömiehen tai osakkaan velalliselle myöntämään lainaan liittyviä saatavia, eikä velkojille, joiden saatavat johtuvat lahjoituksista tai velkojalle menettelystä aiheutuneista kustannuksista, lukuun ottamatta ennakolta maksettuja kustannuksia, jos velallisen varat eivät riitä kattamaan niitä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei kauppalaissa toisin säädetä.

Velkojainkokous

  • kuulee pesänhoitajan toimintakertomuksen
  • kuulee velkojatoimikunnan raportin
  • valitsee pesänhoitajan, ellei tätä ole jo valittu
  • hyväksyy päätökset, jotka koskevat pesänhoitajan vapauttamista tehtävistään ja hänen korvaamistaan
  • määrittää pesänhoitajan sen hetkisen korvauksen, muuttaa sitä ja määrittää lopullisen korvauksen
  • valitsee velkojatoimikunnan, jos sitä ei ole valittu, ja tekee muutoksia sen kokoonpanoon
  • ehdottaa velalliselle ja tämän perheelle myönnettävän elatusapumaksun määrää tuomioistuimelle
  • määrittää tavan, jolla velallisen omaisuus muutetaan rahaksi, omaisuuden arvotusmenetelmän ja ‑ehdot, arvonmäärittäjien valinnan sekä heidän korvauksensa.

Jos velkojainkokous ei pysty päättämään pesänhoitajan nimittämisestä, sen tekee tuomioistuin, ja jos kokous ei pysty päättämään velallisen omaisuuden realisointitavasta ja ‑säännöistä, asiasta päättää pesänhoitaja. Tuomioistuin vapauttaa pesänhoitajan tehtävistään niiden velkojien pyynnöstä, joilla on yli puolet kaikkien saatavien kokonaismäärästä. Tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä vapauttaa pesänhoitajan tehtävistään milloin tahansa, jos tämä ei hoida tehtäviään tai toimii tavalla, joka vahingoittaa velkojan tai velallisen etuja.

Velkojainkokous voi hyväksyä päätöksen nimittää valvontaelin, jolla on valtuudet valvoa velallisen toimia tervehdyttämissuunnitelman tosiasiallisen keston ajan tai lyhyemmän aikaa, myös silloin, kun tästä ei nimenomaisesti määrätä tervehdyttämissuunnitelmassa.

Tuomioistuin voi velkojainkokouksen suostumuksella sallia pesänhoitajan myydä velallisen henkilökohtaista omaisuutta ennen kuin se antaa luvan konkurssipesän realisoimiseksi, jos tällaisen henkilökohtaisen omaisuuden varastointikustannukset siihen asti, että konkurssipesä realisoidaan yleisen menettelyn mukaisesti, ylittävät kyseisen omaisuuden arvon. Muita konkurssipesään sisältyviä omaisuuseriä voidaan myydä velkojainkokouksen suostumuksella, jos tämä on tarpeen maksukyvyttömyysmenettelyn kustannusten kattamiseksi ja jos yksikään velkojista ei ole suostunut maksamaan kustannuksia ennakolta saatuaan tätä koskevan pyynnön.

Konkurssituomioistuin antaa pesänhoitajan pyynnöstä ja velkojainkokouksen tekemän päätöksen mukaisesti luvan velallisen omaisuuden myyntiin suorilla neuvotteluilla tai välittäjän välityksellä, jos kokonaisuudessaan, erillisinä osina tai yksittäisinä omaisuuskohteina ja oikeuksina myytäväksi asetettua velallisen omaisuutta ja omistusoikeuksia ei ole saatu myytyä ostajien puutteen tai ostajan vetäytymisen vuoksi.

Velkojainkokouksen päätökset sitovat kaikkia velkojia, myös niitä, jotka eivät ole läsnä kokouksessa. Tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä peruuttaa velkojainkokouksen päätöksen, jos se on laiton tai joidenkin velkojien etujen kannalta hyvin vahingollinen.

Velkojainkokous voi valita velkojatoimikunnan, jossa on vähintään kolme ja enintään yhdeksän jäsentä. Velkojatoimikunnassa on oltava jäseniä, jotka edustavat vakuusvelkojia ja vakuudettomia velkojia, lukuun ottamatta kauppalain 616 §:n 2 momentissa tarkoitettuja velkojia (velkojat, joiden saatavat maksetaan vasta sen jälkeen, kun kaikkien muiden velkojien saatavat on maksettu täysimääräisesti). Velkojatoimikunta tukee ja valvoo velallisen omaisuuden hallinnointiin liittyviä pesänhoitajan toimia, suorittaa velallisen liikekirjanpidon ja saatavilla olevien käteisvarojen tarkastuksia, voi ehdottaa pesänhoitajan vapauttamista tehtävistään ja antaa lausuntoja velallisen yrityksen liiketoiminnan jatkamisesta sekä väliaikaisen ja viran puolesta toimivan pesänhoitajan korvauksesta, konkurssipesän realisoinnin yhteydessä toteutetuista toimista, pesänhoitajan vastuusta ja muista asioista. Velkojatoimikunnan jäsenillä on oikeus saada velkojilta korvaus, jonka määrä määritetään heidän valintansa yhteydessä.

Velkojatoimikunnan jäsen ei voi hankkia millään tavalla, ei suoraan eikä toisen henkilön välityksellä, henkilökohtaista omaisuutta tai omistusoikeuksia konkurssipesästä. Tämä rajoitus koskee myös velkojatoimikunnan jäsenen puolisoa, hänen sukulaisiaan suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa sekä hänen sivusukulaisiaan kuudenteen polveen asti tai hänen aviosukulaisiaan kolmanteen polveen asti.

Velalliseen kohdistuvia, siviili- ja kauppaoikeudellisia omaisuusriitoja koskevia keskeytettyjä oikeudenkäyntejä ja välimiesmenettelyjä jatketaan, ja niihin osallistuvat pesänhoitaja ja velkoja, jos saatava ei sisälly pesänhoitajan hyväksymien saatavien luetteloon tai tuomioistuimen hyväksymään saatavaluetteloon, tai pesänhoitaja, velkoja ja vastaväitteen esittänyt osapuoli, jos saatava sisältyy pesänhoitajan hyväksymien saatavien luetteloon mutta sitä vastaan on esitetty väite.

Konkurssituomioistuin voi velkojan pyynnöstä hyväksyä laissa säädetyt turvaamistoimet velallisen saatavilla olevien varojen turvaamiseksi.

Velkoja voi kuitata velalliselle olevan velkansa, jos kauppalain 645 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Mikäli pesänhoitaja ei toteuta toimia, velkoja voi konkurssipesän koon kasvattamiseksi panna vireille kauppalain 645, 646 ja 647 §:n ja velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 135 §:n mukaisen oikeudenkäynnin maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä sekä nostaa täytäntöönpanoa koskevia kanteita kyseisten vaatimusten yhteydessä. Jos velkoja on esittänyt vaatimuksen, samaa vaatimusta ei saa esittää toista kertaa. Toinen velkoja voi kuitenkin pyytää tuomioistuinta nimeämään sen toiseksi kantajaksi ennen asian ensimmäistä käsittelyä.

Velkoja voi pyytää pesänhoitajaa toimittamaan rekisterin ja raportin tutustuttavaksi ja laatia erityisraportin kiinnostavista seikoista, joita ei käsitellä kyseistä ajanjaksoa koskevassa raportissa. Velkoja voi esittää väitteen pesänhoitajan kirjallista raporttia vastaan, kun pesänhoitaja vapautetaan tehtävistään, 7 päivän kuluessa raportin julkaisupäivästä.

Velkojat voivat jättää vaatimuksensa konkurssituomioistuimelle kirjallisesti. Ne voivat toimittaa tuomioistuimelle kirjallisesti väitteitä sekä pesänhoitajan hyväksymiä että hylkäämiä saatavia vastaan 7 päivän kuluessa luettelon julkaisemisesta kaupparekisterissä ja nostaa kauppalain 694 §:n mukaisia vahvistuskanteita 14 päivän kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös luettelon hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä.

Velkojat voivat jättää vaatimuksensa konkurssituomioistuimelle kirjallisesti. Ne voivat toimittaa tuomioistuimelle kirjallisesti väitteitä sekä pesänhoitajan hyväksymiä että hylkäämiä saatavia vastaan 7 päivän kuluessa luettelon julkaisemisesta kaupparekisterissä ja nostaa tämän jälkeen vahvistuskanteita, joilla pyritään vahvistamaan hylätyt saatavat tai kiistämään hyväksyttyjen saatavien olemassaolo, 7 päivän kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös luettelon hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä.

Tervehdyttämissuunnitelmaa voivat ehdottaa velkojat, joiden saatavat muodostavat vähintään kolmasosan vakuussaatavista, ja velkojat, joiden saatavat muodostavat vähintään kolmasosan vakuudettomista saatavista, lukuun ottamatta seuraavia velkojia: velkojat, joilla on maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen erääntyneiden vakuudettomien velkojen lakisääteisestä tai sopimusperusteisesta korosta johtuvia saatavia; velkojat, joilla on yhtiömiehen tai osakkaan velalliselle myöntämistä lainoista johtuvia saatavia; velkojat, joiden saatavat johtuvat lahjoituksista tai velkojalle menettelystä aiheutuneista kustannuksista lukuun ottamatta ennakolta maksettuja kustannuksia, jos velallisen varat eivät riitä kattamaan niitä.

Velkoja, jolla on hyväksytty saatava tai tuomioistuimen tunnustama äänioikeus, voi ehdottaa velallisen yritystä koskevaa tervehdyttämissuunnitelmaa ja äänestää sen puolesta (myös poissaolevana notaarin vahvistamalla kirjeellä, jossa on velkojan allekirjoitus). Velkojat voivat esittää väitteen hyväksyttyä suunnitelmaa vastaan 7 päivän kuluessa suunnitelman hyväksymisestä. Tämä koskee myös velkojia, joilla on hylättyjä saatavia, joista on nostettu tuomioistuimessa kauppalain 694 §:n mukainen vahvistuskanne.

Mikäli velallinen ei noudata suunnitelman mukaisia velvoitteitaan, velkojat, joilla on vähintään 15 prosenttia suunnitelman mukaisesti muunnettujen saatavien kokonaismäärästä, voivat pyytää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista uudelleen.

Velkoja voi esittää tuomioistuimelle kirjallisen väitteen jakotaulukkoa vastaan ja tämän jälkeen hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen, jolla taulukko hyväksyttiin.

Jos velallinen jättää noudattamatta velkojien kanssa kauppalain 740 §:n perusteella tehtyä tuomioistuimen ulkopuolista sopimusta, velkojat, joilla on vähintään 15 prosenttia kaikkien saatavien kokonaismäärästä, voivat pyytää tuomioistuinta aloittamaan maksukyvyttömyysmenettelyn uudelleen.

Keskeytetty maksukyvyttömyysmenettely käynnistetään uudelleen velallisen tai sellaisen velkojan kirjallisesta hakemuksesta, jolla on hyväksytty saatava tai oikeusteitse vahvistettu saatava, jos vuoden kuluessa menettelyn keskeyttämisestä vapautetaan riitaisia saatavia varten varattuja määriä tai löydetään varoja, joista ei ollut tietoa maksukyvyttömyysmenettelyn aikana.

Kuukauden kuluessa siitä, kun velallisen hakemus oikeuksiensa ennalleen palauttamisesta julkaistaan kaupparekisterissä, jokainen velkoja, jolla on hyväksytty saatava tai oikeusteitse vahvistettu saatava, voi esittää väitteen sitä vastaan.

Bulgarialainen tuomioistuin voi aloittaa velkojan pyynnöstä sekundäärisen maksukyvyttömyysmenettelyn sellaista elinkeinonharjoittajaa vastaan, joka on ulkomaisessa tuomioistuimessa julistettu maksukyvyttömäksi ja jolla on merkittävää omaisuutta Bulgariassa. Velkoja, joka on saanut osittaisen maksun päämenettelyssä, osallistuu varallisuuden jakoon sekundäärimenettelyssä, jos osuus, jonka se saisi, on suurempi kuin muille velkojille sekundäärimenettelyssä jaettava osuus.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Pesänhoitajalla on valtuudet tehdä selvityksiä ja määrittää velalliselle kuuluva omaisuus; osallistua oikeudenkäynteihin, joissa velallinen on vastaajana, ja panna vireille oikeudenkäyntejä velallisen puolesta; pyytää laissa säädetyissä tapauksissa, että sopimukset, joissa velallinen on osapuolena, irtisanotaan, peruutetaan tai mitätöidään; periä velallisen rahamääräisiä saatavia ja tallettaa näin saadut varat erityiselle tilille; määrätä tuomioistuimen luvalla pankkitileille talletetuista velallisen rahavaroista, jos tämä on tarpeen velallisen omaisuuden hallinnointia ja suojaamista varten, ja muuntaa konkurssipesään sisältyvä omaisuus käteiseksi rahaksi.

Pesänhoitaja myy konkurssipesään sisältyvän omaisuuden ja omistusoikeudet kokonaisuudessaan, erillisinä osina tai yksittäisinä omaisuuskohteina ja oikeuksina saatuaan luvan tuomioistuimelta ja velkojainkokouksen hyväksymän päätöksen mukaisesti. Jos tällaista päätöstä ei ole tehty, pesänhoitaja päättää omaisuuden rahaksi muuntamisen tavasta ja menettelystä sekä säännöistä, joiden mukaan valitut arvonmäärittäjät arvottavat omaisuuden.

Pesänhoitaja laatii myynti-ilmoituksen, joka sisältää tietoja velallisesta, kuvauksen myytävästä omaisuudesta, myyntiin sovellettavat säännöt ja menettelyn, myynnin päivämäärän, kellonajan ja paikan, tarjousten jättämisen määräajan myyntipäivänä ja myytävän omaisuuden arvonmäärityksen. Pesänhoitaja asettaa ilmoituksen näkyvästi esille sen kunnan toimitiloihin, jossa velallisen yrityksen päätoimipaikka sijaitsee, sekä velallisen päätoimipaikan toimitiloihin vähintään 14 päivää ennen ilmoituksessa mainittua myyntipäivää. Lisäksi pesänhoitaja laatii pöytäkirjan, jossa tehdään selkoa edellä mainituista toimista, ja huolehtii pöytäkirjan julkaisemisesta talousministeriön erityisessä tiedotteessa 14 päivää ennen ilmoituksessa mainittua myyntipäivää.

Myynti tapahtuu pesänhoitajan toimistossa tai velallisen yrityksen päätoimipaikassa ilmoituksessa mainittuna päivänä. Tarjoajien, jotka haluavat osallistua myyntiin, on talletettava ennakolta määrä, jonka suuruus on 10 prosenttia omaisuuden määritetystä arvosta. Kunkin tarjoajan on ilmoitettava tarjoamansa hinta numeroina ja sanallisesti ja jätettävä tarjous sekä kuitti maksetusta talletuksesta suljetussa kirjekuoressa. Tarjoukset jätetään pesänhoitajalle myyntipäivänä asetettuun määräaikaan mennessä ja merkitään niitä koskevaan erityiseen rekisteriin vastaanottojärjestyksessä. Heti asetetun määräajan umpeuduttua pesänhoitaja lukee saadut tarjoukset paikalla olevien tarjoajien läsnä ollessa ja laatii menettelystä pöytäkirjan. Tarjoukset, jotka on saatu tarjoajilta, joilla ei ole oikeutta osallistua myyntiin, sekä tarjoukset, joissa tarjotaan määritettyä arvoa alempaa hintaa, ovat mitättömiä. Omaisuus myydään korkeimman tarjouksen tehneelle. Jos useampi kuin yksi tarjoaja on tehnyt korkeimman tarjouksen, ostaja ratkaistaan huutokaupalla, jonka pesänhoitaja suorittaa viipymättä paikalla olevien tarjoajien läsnä ollessa. Voittanut tarjoaja merkitään pesänhoitajan laatimaan pöytäkirjaan, jonka pesänhoitaja ja kaikki tarjoajat allekirjoittavat. Ostajan on maksettava tarjoamansa hinta, josta vähennetään ennakolta talletettu 10 prosentin osuus, 7 päivän kuluessa myyntipäivästä. Jos ostaja on velkoja, jolla on hyväksytty saatava, tai vakuusvelkoja, pesänhoitaja laatii jakolaskelman, josta käy ilmi osuus, jonka ostaja maksaa hinnasta ja joka pidätetään muiden velkojien saatavien maksamiseksi, sekä se osuus hinnasta, joka kuitataan velkojan saatavaa vastaan. Tässä tapauksessa ostajan on maksettava jakolaskelman mukaisesti pidätettävät määrät muiden velkojien saatavien kattamiseksi 7 päivän kuluessa laskelman voimaantulosta tai, jos muita velkojia ei ole, se osa hinnasta, joka ylittää hänen saatavansa. Jos hintaa ei makseta 7 päivän kuluessa, pesänhoitaja tarjoaa omaisuutta toiseksi korkeimman tarjouksen tehneelle tarjoajalle, ellei tämä ole peruuttanut takuutalletustaan. Sen jälkeen pesänhoitaja julistaa kyseisen tarjoajan tämän suostumuksella ostajaksi. Pesänhoitaja toistaa tarvittaessa tämän prosessin, kunnes omaisuutta on tarjottu kaikille tarjoajille, jotka jättivät vähintään määritettyä arvoa vastaavan tarjouksen.

Jos tarjoajia ei ole tai jos ei saada päteviä tarjouksia tai ostaja ei maksa hintaa, julkaistaan uusi myynti-ilmoitus ja järjestetään avoin huutokauppa, jossa aloitushintana on 80 prosenttia omaisuuden arvioidusta arvosta. Tarjoukset merkitään tarjousluetteloon, ja pesänhoitaja määrittää vähimmäiskorotuksen, joka ilmoitetaan myynti-ilmoituksessa.

Jos ostajaksi julistettu tarjoaja suorittaa maksettavan määrän ajoissa, tuomioistuin antaa määräyksen omaisuuden siirtymisestä ostajan omistukseen maksua seuraavana päivänä. Huutokaupan muut tarjoajat ja velallinen voivat riitauttaa päätöksen muutoksenhakutuomioistuimessa. Jos määräys omaisuuden siirtymisestä ostajan omistukseen julistetaan pätemättömäksi tai myynti mitätöidään, järjestetään toinen huutokauppa, kun uusi ilmoitus on julkaistu.

Pesänhoitaja siirtää omistusoikeuden ostajan omistukseen tätä koskevan lainvoimaisen määräyksen sekä tarvittavien omaisuudensiirto- ja saantikirjamaksujen suorittamisen todistavan kuitin perusteella. Riski omistusoikeuden menettämisestä on ostajalla, ja kustannukset, jotka aiheutuvat omistusoikeuden turvaamisesta siihen asti, että se siirtyy ostajalle, maksetaan konkurssipesästä.

Jos yhteisomistuksessa olevaa omistusoikeutta vastaan on aloitettu täytäntöönpanomenettelyjä joidenkin omistajien velan johdosta, toimitetaan kuvaus koko omistusoikeudesta, mutta vain velallisen omistama aineeton osuus myydään. Omaisuus voidaan myydä kokonaisuudessaan muiden yhteisomistajien kirjallisesti antamalla suostumuksella.

Jos myydään omaisuutta, jonka velallinen on kiinnittänyt tai pantannut jonkin toisen osapuolen velan vakuudeksi tai ostanut kiinnityksen tai pantin rasittamana, pesänhoitaja lähettää vakuusvelkojalle ilmoituksen myynnin ajankohdasta. Tällöin laaditaan erillinen jakolaskelma, josta käy ilmi tällaisen omaisuuden myynnistä vakuusvelkojalle maksettavat määrät. Pesänhoitaja varaa vakuusvelkojalle jakolaskelman mukaan maksettavan määrän ja luovuttaa sen velkaa koskevan täytäntöönpanomääräyksen tai saatavan hyväksymistä maksukyvyttömyysmenettelyssä koskevan todistuksen esittämistä vastaan. Pesänhoitaja varaa sellaiselle vakuusvelkojalle maksettavan määrän, jonka saatavan vakuudeksi on asetettu panttioikeus, kun hänelle esitetään todistus panttioikeuden merkitsemisestä rekisteriin ja velallisen allekirjoittama notaarin vahvistama lausuma, jolla todistetaan vakuudellisen lainan tämänhetkinen määrä.

Konkurssituomioistuin antaa pesänhoitajan pyynnöstä ja velkojainkokouksen hyväksymän päätöksen mukaisesti luvan velallisen omaisuuden myyntiin suorilla neuvotteluilla tai välittäjän välityksellä, jos kokonaisuudessaan, erillisinä osina tai yksittäisinä omaisuuskohteina ja oikeuksina myytäväksi laitettua henkilökohtaista omaisuutta ja omistusoikeuksia ei ole saatu myytyä ostajien puutteen tai ostajan vetäytymisen vuoksi. Myyntihinnan on oltava vähintään 80 prosenttia arvioidusta arvosta. Tarjous velallisen muissa yrityksissä omistamien osakkeiden ostamisesta on ensin esitettävä muille yhtiömiehille. Jos tarjousta ei hyväksytä kuukauden kuluessa, osakkeet myydään. Tässä tapauksessa osakkeiden ostohinta on maksettava enintään 60 kuukauden kuluessa ostajan valitsemisesta, ja sopimus tehdään, kun hinta on maksettu täysimääräisesti.

Jos velallisen omistamia asuntoja vuokrataan velallisen työntekijöille niiden realisointia koskevan velkojainkokouksen päätöksen tekoajankohtana, pesänhoitajan on ensin tarjottava asuntoja ostettavaksi työntekijöille tai muille henkilöille, joilla on työsuhteista velallisen kanssa johtuvia saatavia, paitsi jos kyseisistä kiinteistöistä on meneillään oikeudenkäyntejä. Pesänhoitaja lähettää jokaiselle henkilölle kirjallisen kutsun, joka sisältää kuvauksen kiinteistöstä, sen määritetyn arvon, maksuajan, joka on vähintään 30 ja enintään 60 päivää, sekä pankkitilin, jolle maksu on suoritettava. Osapuolten on vastattava ilmoitukseen 14 päivän kuluessa ja ilmoitettava pesänhoitajalle, ovatko ne halukkaita ostamaan kiinteistön arvonmäärityksessä ilmoitettuun hintaan asetetun määräajan kuluessa. Kun hinta on maksettu, työntekijät voivat kuitata velallisen heille velkaa oleviin maksamattomiin palkkoihin perustuvat saatavansa. Myyntisopimus laaditaan saantokirjana, jonka pesänhoitaja allekirjoittaa myyjän ominaisuudessa. Myyjä vastaa myynnistä aiheutuvista kuluista.

Pesänhoitaja pyytää, että velkojan tai kolmannen osapuolen hallussa oleva pantiksi asetettu omaisuuskohde luovutetaan hänelle, ja myy sen kauppalain 46 luvussa säädetyn menettelyn mukaisesti, ellei laki salli velkojan järjestävän myyntiä ilman tuomioistuimen myötävaikutusta.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Maksukyvyttömyysmenettelyssä voidaan ilmoittaa seuraavat saatavat:

  • pantilla tai kiinnityksellä taattuja velkoja koskevat saatavat tai ulosmitattuja velkoja koskevat saatavat, jotka on rekisteröity panttioikeuksista annetun lain mukaisesti
  • saatavat, joiden suhteen käytetään panttioikeutta
  • maksukyvyttömyysmenettelystä aiheutuvat kustannukset (menettelystä perittävä leimavero ja kaikki muut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen voimaantuloon asti aiheutuneet kustannukset; pesänhoitajan korvaus; työntekijöiden saatavat, jos velallisen yritys ei ole lopettanut liiketoimintaansa; konkurssipesän laajentamisesta, hallinnoinnista, arvonmäärityksestä ja jakamisesta aiheutuneet kustannukset; sekä velallisen ja tämän perheen hyväksi maksettavat elatusapumaksut)
  • työsopimuksista johtuvat saatavat, jotka olivat olemassa ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista
  • velallisen maksama lakisääteinen korvaus kolmansille osapuolille
  • julkisoikeudelliset velat valtiolle tai kunnille, muun muassa veroista, tulleista, maksuista ja pakollisista sosiaalivakuutusmaksuista johtuvat velat, jos ne syntyivät ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista
  • maksukyvyttömyyden alkamisen jälkeen syntyneet saatavat, joita ei ole maksettu eräpäivänä
  • mahdolliset jäljellä olevat vakuudettomat saatavat, jotka syntyivät ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista
  • maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen erääntyneiden vakuudettomien velkojen lakisääteinen tai sopimusperusteinen korko
  • yhtiömiehen tai osakkaan velalliselle myöntämät lainat
  • lahjoitukset
  • velkojille maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä aiheutuneet kustannukset lukuun ottamatta kauppalain 629b §:n mukaisia kustannuksia (ennakolta maksetut alustavat oikeudenkäyntikulut).

Velkojat, joilla on maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyneitä saatavia, saavat maksun kunkin saatavan eräpäivänä, ja jos maksua ei saada, niiden saatavat maksetaan kauppalain 722 §:n 1 momentissa säädetyn menettelyn mukaisesti.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Velkojien on ilmoitettava saatavansa konkurssituomioistuimelle kirjallisesti kuukauden kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen merkitsemisestä kaupparekisteriin ja mainittava saatavan perusteet ja määrä, etuoikeudet ja vakuudet sekä prosessiosoite ja lisäksi toimitettava kirjallisia todisteita.

Pesänhoitaja laatii 7 päivän kuluessa tämän kuukauden määräajan umpeutumisesta

  • luettelon, jossa ilmoitetut saatavat esitetään niiden vastaanottojärjestyksessä ja josta käyvät ilmi saatavan perusteet ja määrä, etuoikeudet ja vakuudet sekä ilmoittamispäivämäärä
  • luettelon saatavista, jotka pesänhoitajan on viran puolesta merkittävä luetteloon ja joita ovat muun muassa työntekijöiden työsuhteista velallisen kanssa johtuvat saatavat sekä julkisoikeudelliset velat, jotka on arvioitu ja vahvistettu lainvoimaisessa päätöksessä
  • luettelon ilmoitetuista saatavista, joita ei ole hyväksytty.

Saatavat, jotka ilmoitetaan sen jälkeen, kun päätöksen merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut kuukausi, mutta enintään kahden kuukauden kuluessa tämän määräajan umpeutumisesta, lisätään luetteloon ilmoitetuista saatavista ja hyväksytään laissa säädetyllä menettelyllä. Kun tämä toinen määräaika on umpeutunut, maksukyvyttömyysmenettelyn alkamiseen mennessä syntyneihin velkoihin perustuvia saatavia ei voida ilmoittaa.

Jos keskeytetty maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan uudelleen, saatavien ilmoittamisen määräaika alkaa kauppalain 632 §:n 2 momentin mukaisen päätöksen merkitsemisestä (päätös jatkaa keskeytettyä maksukyvyttömyysmenettelyä).

Sellaiseen velkaan perustuvat saatavat, jota ei ole maksettu eräpäivään mennessä ja joka syntyi maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen ja ennen tervehdyttämissuunnitelman hyväksymistä, ilmoitetaan saman menettelyn mukaisesti ja lisätään pesänhoitajan laatimaan täydentävään luetteloon.

Pesänhoitaja huolehtii siitä, että luettelot julkaistaan nopeasti kaupparekisterissä, ja saattaa ne velkojien ja velallisen saataville tuomioistuimen kirjaamossa.

Velallinen sekä mikä tahansa velkoja voi toimittaa tuomioistuimelle kirjallisen väitteen, josta toimitetaan jäljennös pesänhoitajalle, hyväksyttyä tai hylättyä saatavaa vastaan 7 päivän kuluessa luettelon julkaisemisesta kaupparekisterissä. Saatavaa ei voida riitauttaa, jos se on vahvistettu lainvoimaisella tuomiolla, joka on annettu sitä maksukyvyttömyysmenettelyä koskevan aloittamispäätöksen jälkeen, johon pesänhoitaja osallistui.

Jos luetteloita vastaan ei esitetä väitteitä, tuomioistuin hyväksyy luettelon hyväksytyistä ja merkityistä saatavista viran puolesta suljetussa käsittelyssä välittömästi 7 päivän määräajan umpeuduttua. Jos luetteloita vastaan esitetään väitteitä, tuomioistuin tarkastelee niitä avoimessa käsittelyssä kutsuttuaan oikeuteen pesänhoitajan, velallisen, velkojan, jonka saatavan kirjaaminen luetteloon tai kirjaamatta jättäminen on riitautettu, sekä velkojan, joka on esittänyt väitteen saatavaa vastaan. Kaikki vastaväitteet käsitellään yhdessä käsittelyssä, mikäli mahdollista. Jos jokin vastaväite katsotaan perustelluksi, tuomioistuin hyväksyy luettelon tarvittavin muutoksin. Muussa tapauksessa tuomioistuin hylkää vastaväitteet 14 päivän kuluessa käsittelystä. Tuomioistuimen päätös luettelon hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä, eikä siihen voida hakea muutosta.

Velkoja, joka on ilmoittanut saatavan yli kuukausi sen jälkeen, kun päätös merkittiin kaupparekisteriin, mutta kahden kuukauden kuluessa tämän määräajan umpeutumisesta, ei voi riitauttaa hyväksyttyä tai hylättyä saatavaa eikä pyytää velan järjestelyä konkurssipesän loppuosasta, jos konkurssipesän omaisuus on muunnettu rahaksi.

Tämän jälkeen ilmoitetut saatavat, jotka on hyväksytty laissa säädetyn menettelyn mukaisesti, lisätään tuomioistuimen hyväksymään luetteloon.

Velkoja tai velallinen, joka esitti hylätyn väitteen pesänhoitajan laatimaa luetteloa vastaan, ja velkoja, jonka saatava jätettiin pois hyväksyttyjen saatavien luettelosta, tai velkoja ja velallinen, joihin liittyvä saatava lisättiin hyväksyttyjen saatavien luetteloon tuomioistuimen hyväksymän vastaväitteen perusteella, voivat esittää kauppalain 694 §:n nojalla vaatimuksen hylätyn saatavan vahvistamisesta tai hyväksytyn saatavan pätemättömäksi julistamisesta 7 päivän kuluessa päivästä, jona tuomioistuimen päätös hyväksyttyjen saatavien luettelon hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä. Tuomion voimaantulolla on ratkaiseva vaikutus velallisen, pesänhoitajan ja maksukyvyttömyysmenettelyn kaikkien velkojien kannalta.

Maksukyvyttömyysmenettelyssä hyväksytty saatava on saatava, joka sisältyy tuomioistuimen hyväksymään luetteloon hyväksytyistä saatavista, lukuun ottamatta kauppalain 694 §:n mukaisesti vahvistuskanteella riitautettuja saatavia.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Kauppalain mukaan varoja voidaan jakaa, kun konkurssipesän muuntaminen rahaksi on tuottanut riittävästi varoja.

Pesänhoitaja laatii taulukon saatavilla olevien varojen jakamisesta velkojien kesken ottaen huomioon heidän etusijajärjestyksenä, etuoikeutensa ja vakuutensa. Jakotaulukko säilyy osittaisena, kunnes kaikki saatavat on maksettu täysimääräisesti tai koko konkurssipesä on muunnettu rahaksi lukuun ottamatta sellaista omaisuutta, jota ei voida myydä. Jakotaulukko asetetaan näkyvästi esille 14 päivän ajaksi tähän varatulle ilmoitustaululle yleisölle avoimissa tuomioistuimen tiloissa. Pesänhoitaja julkistaa jakotaulukon kaupparekisterissä. Velallinen, velkojatoimikunta ja kukin velkoja voivat edellä mainitussa määräajassa toimittaa tuomioistuimelle kirjallisen väitteen jakotaulukkoa vastaan. Tuomioistuin hyväksyy jakotaulukon mahdollisin tarvittavin muutoksin varmistettuaan sen laillisuuden viran puolesta tai vastaväitteen perusteella. Päätös jakoluettelon hyväksymisestä ja sitä vastaan esitetyt väitteet julkaistaan kaupparekisterissä ja annetaan näin tiedoksi velkojille ja velalliselle. Jakotaulukon hyväksymispäätöksen voi riitauttaa joko velallinen, velkojatoimikunta tai sellainen velkoja, joka on esittänyt vastaväitteen, taikka velkoja, joka ei ole esittänyt väitettä, silloin kun tuomioistuin on hyväksymispäätöksessä kumonnut jakotaulukon tai muuttanut sitä. Pesänhoitaja suorittaa tuomioistuimen hyväksymän taulukon mukaisen jaon.

Kun konkurssipesän realisoinnista saatuja varoja jaetaan, saatavat maksetaan seuraavassa, kauppalain 722 §:ssä säädetyssä järjestyksessä:

  1. panttioikeuksia koskevan lain mukaisesti rekisteröidyt saatavat, jotka on taattu pantilla, kiinnityksellä, ulosmittauksella tai takavarikolla – vakuuden realisoinnista saaduista varoista
  2. saatavat, joiden suhteen sovelletaan panttioikeutta – panttioikeuden kohteena olevan omaisuuserän arvosta
  3. maksukyvyttömyysmenettelystä aiheutuvat kustannukset (menettelystä perittävä leimavero ja kaikki muut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen voimaantuloon asti aiheutuneet kustannukset; pesänhoitajan korvaus; työntekijöiden saatavat, jos velallisen yritys ei ole lopettanut liiketoimintaansa; konkurssipesän laajentamisesta, hallinnoinnista, arvonmäärityksestä ja jaosta aiheutuneet kustannukset; sekä velallisen ja tämän perheen hyväksi maksettavat elatusapumaksut);
  4. työsopimuksista johtuvat saatavat, jotka olivat olemassa ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista
  5. velallisen maksama lakisääteinen korvaus kolmansille osapuolille
  6. julkisoikeudelliset velat valtiolle tai kunnille, muun muassa veroista, tulleista, maksuista ja pakollisista sosiaalivakuutusmaksuista johtuvat velat, jos ne syntyivät ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista
  7. saatavat, jotka syntyivät maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen ja joita ei ole maksettu eräpäivänä
  8. mahdollisesti jäljellä olevat vakuudettomat saatavat, jotka syntyivät ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä
  9. maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen erääntyneiden vakuudettomien velkojen lakisääteinen tai sopimusperusteinen korko
  10. yhtiömiehen tai osakkaan velalliselle myöntämät lainat
  11. lahjoitukset
  12. velkojille maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä aiheutuneet kustannukset lukuun ottamatta kauppalain 629b §:n mukaisia kustannuksia (ennakolta maksetut alustavat oikeudenkäyntikulut).

Jos varoja ei ole riittävästi edellä alakohdissa 3–12 tarkoitettujen saatavien maksamiseksi, varat jaetaan suhteellisesti kullekin velkojien luokalle. Jos valtio on ilmoittanut useita samaan luokkaan kuuluvia saatavia ja ne on hyväksytty, määrät maksetaan yhtenä maksuna varainjakotililtä, ja kansallinen verohallinto jakaa ne edelleen vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain mukaisesti. Kansallinen verohallinto ilmoittaa suoritetusta jaosta konkurssituomioistuimelle ja pesänhoitajalle viipymättä.

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen erääntyneiden vakuudettomien velkojen lakisääteisestä tai sopimusperusteisesta korosta johtuvat saatavat, yhtiömiehen tai osakkaan velalliselle myöntämistä lainoista johtuvat saatavat, lahjoituksista johtuvat saavat sekä saatavat kustannuksista, joita velkojille aiheutuu maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä, lukuun ottamatta kauppalain 629b §:n mukaisia kustannuksia (ennakolta maksetut alustavat oikeudenkäyntikulut), voidaan maksaa vasta, kun kaikkien muiden velkojien saatavat on maksettu täysimääräisesti. Velkoja, joka on ilmoittanut saatavan vasta jaon jälkeen, otetaan mukaan myöhempiin jakoihin, eikä velkojalla ole oikeutta saada tasausta aiemmin jaettujen varojen osalta.

Vakuusvelkojat säilyttävät vakuutensa maksumenettelyssä. Niiden saatavat maksetaan ensin, ja tätä etuoikeutta sovelletaan vain vakuuden realisoinnista saatuihin varoihin. Jos pantiksi asetetun tai kiinnitetyn omaisuuden myyntihinta ei riitä kattamaan koko velkamäärää sekä kertynyttä korkoa, velkoja osallistuu jakoon yhdessä vakuudettomien velkojien kanssa. Jos jonkin pantiksi tai vakuudeksi asetetun omaisuuden myyntihinta on suurempi kuin vakuussaatavan arvo, kertynyt korko mukaan luettuna, yli jäävä määrä lisätään konkurssipesään. Tämä sääntö koskee myös sellaisten velkojien saatavien maksamista, joilla on panttioikeus.

Velkoja, jonka saatava on maksettu osittain päämenettelyssä, jossa ulkomainen tuomioistuin on julistanut elinkeinonharjoittajan maksukyvyttömäksi, osallistuu omaisuuden jakoon bulgarialaisessa tuomioistuimessa aloitetussa sekundäärimenettelyssä, jos elinkeinonharjoittajalla on merkittäviä varoja Bulgariassa ja osuus, jonka velkoja saisi omaisuuden jaosta sekundäärimenettelyssä, on suurempi kuin saman menettelyn muiden velkojien osuus. Sekundäärimenettelyssä suoritetun omaisuuden jaon jälkeen jäljelle jäävät varat siirretään päämenettelyn varoihin.

Mahdollisesti lykättävä saatava sisällytetään ensimmäiseen jakoon riitaisena saatavana, ja varaus sen maksamiseksi merkitään jakolaskelmaan. Saatava jätetään pois lopullisesta jaosta, jos lykkäysedellytys on yhä pätevä. Purkamisehdon alainen saatava sisällytetään kuitenkin jakoon saatavana, johon ei liity ehtoja.

Myös siviilikanteella riitautetun saatavan määrää vastaava varaus merkitään jakolaskelmaan. Jos vain vakuus tai etuoikeus riitautetaan, saatava sisällytetään väliaikaisesti jakoon vakuudettomana saatavana, kunnes riita on ratkaistu, ja jakolaskelmaan merkitään varaus, joka vastaa määrää, jonka velkoja saisi vakuudellisesta saatavasta. Tervehdyttämissuunnitelmassa tai realisoidun konkurssipesän jaossa on tehtävä varaus sellaisia hylättyjä saatavia varten, jotka on riitautettu kauppalain 694 §:n mukaisilla vahvistuskanteilla.

Pesänhoitaja tallettaa tuomioistuimen määräyksen perusteella pankkiin perimättömiä tai riitaisia saatavia varten lopullisen jaon yhteydessä varatut varat. Velallinen voi saada konkurssipesästä mahdollisesti jäljelle jäävän osan, kun sen velat on maksettu täysimääräisesti.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Tuomioistuin määrää maksukyvyttömyysmenettelyn päätettäväksi seuraavissa tapauksissa:

  • menettelyn jatkamista ei ole pyydetty vuoden kuluessa kauppalain 632 §:n 1 momentin mukaisesta päätöksen kirjaamisesta (päätös keskeyttää maksukyvyttömyysmenettely siitä syystä, että saatavilla oleva omaisuus ei riitä kattamaan menettelyn kustannuksia ja menettelyn alustavia kuluja ei ole maksettu)
  • konkurssipesän varat on käytetty loppuun
  • kaikki saatavat on maksettu
  • tervehdyttämissuunnitelma hyväksytään
  • velallisen ja kaikkien hyväksyttyjä saatavia omaavien velkojien välillä tehdään sopimus, mikäli sopimus täyttää sovellettavat lakisääteiset vaatimukset eikä ole nostettu kauppalain 694 §:n mukaista kannetta hyväksytyn saatavan puuttumisen vahvistamiseksi.

Kolmessa ensimmäisessä tapauksessa tuomioistuin määrää maksukyvyttömyysmenettelyn päättämistä koskevassa päätöksessä, että elinkeinonharjoittaja poistetaan rekisteristä, paitsi jos kaikkien velkojien saatavat on maksettu ja konkurssipesässä on jäljellä omaisuutta. Päätökseen voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa sen merkitsemisestä kaupparekisteriin.

Maksukyvyttömyysmenettelyä ei päätetä, jos velallisen vastuut on taattu kolmansien osapuolien vakuuksilla ja täytäntöönpanomenettely vakuuksia vastaan on edelleen käynnissä tai jos velallinen on osapuolena meneillään olevassa oikeudenkäynnissä.

Maksukyvyttömyysmenettelyjen lisäksi ei säädetä itsenäisistä menettelyistä, joiden tarkoituksena olisi yrityssaneeraus velallisen yrityksen pelastamiseksi.

Yrityksen tervehdyttäminen on maksukyvyttömyysmenettelyn itsenäinen valinnainen vaihe. Tervehdyttämisen toteuttaminen edellyttää tuomioistuimelle tehtävää nimenomaista kirjallista hakemusta, jossa jokin seuraavista osapuolista ehdottaa tervehdyttämissuunnitelmaa: velallinen, pesänhoitaja, velkojat, joilla on vähintään kolmasosa vakuussaatavista, velkojat, joilla on vähintään kolmasosa vakuudettomista saatavista; yhtiömiehet tai osakkaat, joilla on vähintään kolmasosa velallisen yrityksen osakepääomasta; vastuunalainen yhtiömies tai kaksikymmentä prosenttia velallisen yrityksen kaikista työntekijöistä.

Tervehdyttämissuunnitelmaa (tai ‑suunnitelmia) voidaan ehdottaa maksukyvyttömyyshakemuksen jättämisestä siihen asti, kun on kulunut kuukausi hyväksyttyjen saatavien luettelon hyväksymistä koskevan tuomioistuimen päätöksen merkitsemisestä kaupparekisteriin. Velallisen tai pesänhoitajan ehdottamasta tervehdyttämissuunnitelmasta aiheutuneet kustannukset katetaan konkurssipesästä, ja kaikissa muissa tapauksissa ne kattaa suunnitelmaa ehdottanut osapuoli.

Tervehdyttämissuunnitelman sisällön on täytettävä kauppalain 700 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset, ja siinä on käsiteltävä muun muassa sitä, missä määrin saatavat, jotka sisältyivät tuomioistuimen hyväksymiin luetteloihin suunnitelman ehdottamisajankohtana, maksetaan; kunkin saatavien luokan maksutapaa ja ‑aikataulua, sellaisten riitautettujen hylättyjen saatavien maksutakuita, joiden suhteen on meneillään oikeudenkäyntejä suunnitelman ehdottamisajankohtana; edellytyksiä, joilla avointen yhtiöiden tai kommandiittiyhtiöiden yhtiömiehet vapautetaan täysin tai osittain vastuusta; sitä, missä määrin kunkin velkojien luokan saatavat maksettaisiin verrattuna siihen omaisuuteen, jonka ne saisivat laissa säädetyn yleisen menettelyn mukaisessa jaossa; kullekin velkojien luokalle suunnitelman toteuttamisen yhteydessä annettavia takuita; suunnitelman toteuttamiseksi suoritettavia hallinnointitoimia ja organisatorisia, oikeudellisia, taloudellisia, teknisiä ja muita toimia; sekä suunnitelman vaikutuksia velallisen yrityksen työntekijöihin. Tervehdyttämissuunnitelmassa voidaan lisäksi ehdottaa toimia tai liiketoimia yrityksen kannattavuuden palauttamiseksi, kuten koko yrityksen tai sen osan myyntiä, myynnin toteuttamisedellytyksiä ja ‑tapaa, ostajaa, lainan muuntamista osakkeiksi, velkojen uudistamista tai muita toimia ja liiketoimia (suunnitelmasta on nimenomaisesti jätettävä pois mahdollisuus myydä vesi- ja jätevesihuollosta vastaavien toimijoiden omaisuutta, jota nämä tarvitsevat ensisijaisiin toimintoihinsa, kunnes kyseiselle alueelle on nimetty uusi vesi- ja jätevesihuollosta vastaava toimija), valvontaelimen nimittämistä valvomaan velallisen toimia tervehdyttämissuunnitelman keston tai lyhyemmän ajan, maksujen lykkäämistä, täydellistä tai osittaista veloista vapauttamista, yrityssaneerausta tai muita toimia ja liiketoimia.

Jos suunnitelma täyttää laissa (kauppalain 700 §:n 1 momentti) säädetyt edellytykset, tuomioistuin antaa päätöksen, jolla suunnitelma hyväksytään käsiteltäväksi velkojainkokouksessa, ja julkaisee kaupparekisterissä ilmoituksen, jossa vahvistetaan kokouksen päivämäärä. Tarvittaessa tuomioistuin lähettää suunnitelmaa ehdottaneelle osapuolelle ilmoituksen, jossa sitä kehotetaan korjaamaan havaitut puutteet. Suunnitelman hylkäämispäätökseen voi hakea muutosta 7 päivän kuluessa.

Suunnitelmasta voivat äänestää vain velkojat, joilla on hyväksyttyjä saatavia tai joille tuomioistuin on myöntänyt äänioikeuksia. Velkojat äänestävät erikseen laissa säädetyissä eri luokissa. Velkojat voivat äänestää myös poissaolevina notaarin vahvistaman ja velkojan allekirjoittaman valtakirjan välityksellä. Suunnitelma hyväksytään kussakin velkojien luokassa kunkin luokan saatavien yksinkertaisella enemmistöllä. Väitteitä hyväksyttyä suunnitelmaa vastaan voidaan jättää konkurssituomioistuimeen 7 päivän kuluessa äänestyksestä. Vastaväitteitä voivat jättää myös velkojat, joilla on hyväksymättömiä saatavia, joiden osalta on nostettu kauppalain 694 §:n mukaisia vahvistuskanteita. Suunnitelma hylätään, jos yli puolet velkojista, joilla on hyväksyttyjä saatavia, äänestää sitä vastaan, riippumatta siitä, mihin luokkaan nämä saatavat kuuluvat. Ilmoitus suunnitelman hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä.

Tuomioistuin vahvistaa hyväksytyn tervehdyttämissuunnitelman, jos se täyttää kauppalain 705 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset eli jos kaikki laissa säädetyt edellytykset sen hyväksymiseksi velkojien eri luokissa täyttyvät; sen on hyväksynyt velkojien enemmistö, jolla on yli puolet tuomioistuimen hyväksymiin luetteloihin sisältyvistä hyväksytyistä saatavista; mikäli suunnitelmassa kaavaillaan osittaista maksua, vähintään yksi suunnitelman hyväksynyt velkojien luokka saa osittaisen maksun; kaikkia saman luokan velkojia kohdellaan yhdenveroisesti, paitsi jos vahinkoa kärsivät velkojat ovat kirjallisesti hyväksyneet muunlaisen kohtelun; suunnitelmalla varmistetaan, että eri mieltä oleva velkoja ja eri mieltä oleva velallinen saavat saman maksun kuin minkä ne olisivat saaneet, jos omaisuus olisi jaettu laissa säädetyn yleisen menettelyn mukaisesti; yksikään velkoja ei saa enempää kuin sille sen hyväksytyn saatavan perusteella kuuluu; yhtiömiehille tai osakkaille ei makseta tuloja, ennen kuin on maksettu täysimääräisesti sen velkojien luokan saatavat, jonka etuihin suunnitelma vaikuttaa; yksityisille elinkeinonharjoittajille, vastuunalaisille yhtiömiehille ja näiden perheille ei makseta tuomioistuimen vahvistamaa määrää suurempia elatusapumaksuja, ennen kuin on maksettu täysimääräisesti sen velkojien luokan saatavat, jonka etuihin suunnitelma vaikuttaa. Jos velkojainkokous on hyväksynyt useita suunnitelmia ja kaikki suunnitelmat täyttävät laissa säädetyt edellytykset, tuomioistuin hyväksyy sen suunnitelman, jota ovat äänestäneet velkojat, joilla on yli puolet hyväksytyistä saatavista.

Tervehdyttämissuunnitelma voidaan hyväksyä bulgarialaisen tuomioistuimen aloittamaan sekundääriseen maksukyvyttömyysmenettelyyn, jos elinkeinonharjoittajalla on merkittävää omaisuutta Bulgariassa, mikäli pesänhoitaja päämenettelyssä, jossa ulkomainen tuomioistuin on julistanut elinkeinonharjoittajan maksukyvyttömäksi, antaa suostumuksensa.

Päätöksellä tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisestä tuomioistuin määrää maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisestä ja nimittää joko tervehdyttämissuunnitelmassa ehdotetun tai velkojainkokouksessa valitun valvontaelimen. Päätökseen tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisestä ja päätökseen velallisen yrityksen velkojainkokouksessa hyväksytyn tervehdyttämissuunnitelman hylkäämisestä voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa niiden merkitsemisestä kaupparekisteriin.

Tuomioistuimen hyväksymä suunnitelma sitoo velallista ja kaikkia velkojia, joilla on ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä syntyneisiin velkoihin perustuvia saatavia. Kukin velkoja voi hakea täytäntöönpanomääräystä siviiliprosessilain 405 §:ssä säädetyn menettelyn mukaisesti muunnetun saatavan täytäntöönpanemiseksi sen määrään katsomatta.

Jos velallinen lyö laimin tervehdyttämissuunnitelman toteuttamisen, velkojat, joilla on suunnitelman mukaisesti muunnettuja saatavia, jotka muodostavat vähintään 15 prosenttia saatavien kokonaismäärästä, tai tuomioistuimen nimittämä valvontaelin voivat pyytää tuomioistuinta jatkamaan maksukyvyttömyysmenettelyä tämän edellyttämättä maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden todistamista. Tässä tapauksessa suunnitelman muuntava vaikutus velkojien oikeuksiin ja vakuuksiin säilyy muuttumattomana. Uudelleen aloitetussa maksukyvyttömyysmenettelyssä ei toteuteta tervehdyttämismenettelyjä.

Jos on tarkoitus myydä joko koko yritys tai sen osa, myyntisopimus on tervehdyttämissuunnitelman mukaan tehtävä kuukauden kuluessa siitä, kun suunnitelman hyväksymispäätös on tullut voimaan. Jos myyntisopimusta ei saada tehtyä hyväksytyssä tervehdyttämissuunnitelmassa asetetussa määräajassa, kukin osapuoli voi kuukauden kuluessa myyntisopimuksen tekemistä koskevan yhden kuukauden määräajan umpeutumisesta pyytää konkurssituomioistuinta julistamaan sopimuksen tehdyksi. Jos mikään osapuolista ei pyydä sopimuksen julistamista tehdyksi ja velkoja on jättänyt hakemuksen, konkurssituomioistuin jatkaa menettelyä ja julistaa velallisen maksukyvyttömäksi.

Tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisen lisäksi kauppalaissa säädetään toisesta mahdollisesta järjestelystä velallisen ja velkojien välillä. Velallinen voi tehdä itsenäisesti kirjallisen velkajärjestelysopimuksen kaikkien velkojien kanssa, joilla on hyväksyttyjä saatavia, missä tahansa menettelyn vaiheessa ilman pesänhoitajan edustusta. Jos sopimus täyttää laissa säädetyt edellytykset, tuomioistuin antaa päätöksen maksukyvyttömyysmenettelyn keskeyttämisestä, mikäli ei ole nostettu lainkaan kauppalain 694 §:n 1 momentin mukaisia kanteita hyväksytyn velan olemassaolon kiistämiseksi. Päätökseen voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa sen merkitsemisestä kaupparekisteriin.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Lopullinen velkojainkokous tekee päätöksen konkurssipesään sisältyvästä omaisuudesta, jota ei voida myydä, ja se voi päättää, että arvoltaan vähäinen omaisuus tai saatavat, joiden periminen olisi kohtuuttoman vaikeaa, vapautetaan velalliselle. Pesänhoitaja tallettaa tuomioistuimen määräyksen perusteella pankkiin varat, jotka on lopullisen jaon yhteydessä varattu perimättömiä tai riitaisia saatavia varten.

Maksukyvyttömyysmenettelyn päätyttyä yleinen luovutuskielto kumotaan ja turvaamistoimi kumotaan viran puolesta siitä päivästä lähtien, jona päätös maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisestä on kirjattu rekisteriin.

Kaikki saatavat, joita ei ilmoitettu, ja oikeudet, joita ei käytetty maksukyvyttömyysmenettelyssä, raukeavat. Saatavat, joita ei voitu maksaa maksukyvyttömyysmenettelyssä, raukeavat, paitsi jos menettelyä jatketaan kauppalain 744 §:n 1 momentin mukaisesti (jos vuoden kuluessa menettelyn keskeyttämisestä riitaisia saatavia varten varatut määrät vapautetaan tai löydetään varoja, joiden olemassaolosta ei ollut tietoa maksukyvyttömyysmenettelyn aikana).

Jos velallinen on tehnyt velkajärjestelysopimuksen kaikkien hyväksyttyjä saatavia omaavien velkojien kanssa ja maksukyvyttömyysmenettely on päätetty, velkojat voivat käyttää oikeussuojakeinoja siviililaissa säädettyjen yleisten sääntöjen mukaisesti, ellei sopimuksessa toisin määrätä tai kauppalaissa toisin säädetä. Jos velallinen lyö laimin velkajärjestelysopimuksen toteuttamisen, velkojat, joilla on vähintään 15 prosenttia kaikista saatavista, voivat pyytää maksukyvyttömyysmenettelyn jatkamista tämän edellyttämättä maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden todistamista.

Kun maksukyvyttömyysmenettely on päätetty tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisen perusteella, alkaa ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä syntyneiden vastuiden osalta kulua uusi velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 110 §:n mukainen vanhentumisaika, joka käynnistyy tervehdyttämissuunnitelman hyväksymispäätöksen voimaantulopäivästä, jos kyseiset vastuut on maksettava välittömästi, tai vastuiden erääntymispäivästä, jos tervehdyttämissuunnitelmassa määrätään niiden lykkäämisestä. Velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 110 §:n mukaan kaikki saatavat raukeavat viisivuotisen lakisääteisen vanhentumisajan umpeuduttua, ellei laissa toisin säädetä. Jos on esitetty hakemus maksukyvyttömyysmenettelyn jatkamiseksi, vanhentumisaikaa ei sovelleta hyväksyttyihin saataviin niin kauan kuin menettely on käynnissä. Velkoja voi hakea täytäntöönpanomääräystä muunnetulle saatavalleen sen määrästä riippumatta tuomioistuimen hyväksymän tervehdyttämissuunnitelman perusteella.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Bulgarian lainsäädännön mukaan maksukyvyttömyysmenettelyn kuluja ovat seuraavat:

  • maksukyvyttömyysmenettelystä maksettava leimavero ja kaikki muut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen voimaantulopäivään asti aiheutuneet kulut
  • pesänhoitajan korvaus
  • velallisen yrityksen työntekijöiden saatavat, jos yritys ei ole lopettanut liiketoimintaansa
  • konkurssipesän laajentamisesta, hallinnoinnista, arvonmäärityksestä ja jaosta aiheutuneet kustannukset
  • velallisen ja tämän perheen hyväksi maksettavat elatusapumaksut.

Leimaveroa ei tarvitse maksaa ennakolta, jos velallinen on jättänyt maksukyvyttömyyshakemuksen. Leimavero maksetaan konkurssipesästä omaisuuden jaon yhteydessä. Jos velkoja jättää maksukyvyttömyyshakemuksen ja jos jokin yhteisvelkoja nimetään menettelyn osapuoleksi, leimavero peritään velkojalta tai yhteisvelkojaksi nimetyltä osapuolelta.

Jos velallisen käytettävissä olevat varat eivät riitä kattamaan maksukyvyttömyysmenettelyn alustavia kustannuksia tai jos maksukyvyttömyysmenettelyn aikana todetaan, että velallisen käytettävissä olevat varat eivät riitä kattamaan maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksia, tuomioistuin määrää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista varten määrän, joka velallisen tai velkojan on maksettava ennakolta tuomioistuimen asettamassa määräajassa. Tuomioistuin arvioi maksukyvyttömyysmenettelyn alustavat kustannukset ottaen huomioon väliaikaisen pesänhoitajan sen hetkisen korvauksen sekä maksukyvyttömyysmenettelyn arvioidut kustannukset. Jos velallinen on avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, tuomioistuin määrää kulujen maksamisesta ennakolta ottaen huomioon vastuunalaisten yhtiömiesten omaisuuden.

Maksukyvyttömyysmenettelyn alettua kulut katetaan konkurssipesästä. Tuomioistuin voi antaa tätä varten määräyksen, jolla pesänhoitaja valtuutetaan tekemään tarvittavat luovutukset.

Jos menettely on konkurssipesän laajentamisvaiheessa, leimaveroa ei tarvitse maksaa ennakolta. Leimaveroa ei peritä, jos maksukyvyttömyyteen liittyvät olosuhteet merkitään kaupparekisteriin tuomioistuimen päätösten ja määräysten perusteella ja ulosmittauksen tai yleisen luovutuskiellon voimaantulon ja poistamisen jälkeen.

Menettelyssä, joka on pantu vireille kauppalain 645, 646 ja 647 §:n ja velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 135 §:n mukaisen takaisinsaantikanteen perusteella, leimaveroa ei makseta ennakolta tuomioistuimen oikeusasteesta riippumatta. Jos kanne hyväksytään, leimavero peritään oikeudenkäynnin hävinneeltä osapuolelta. Jos kanne hylätään, leimavero peritään konkurssipesästä. Jos pesänhoitaja on nostanut takaisinsaantikanteen ja tämä hylätään, kolmansille osapuolille maksukyvyttömyysmenettelystä aiheutuneet kulut maksetaan konkurssipesästä.

Leimaveroa ei makseta ennakolta vahvistuskanteesta, jonka on nostanut velkoja tai velallinen kauppalain 694 §:n nojalla. Jos kanne hylätään, kantajan on maksettava kulut.

Velkojan saatava, joka ilmoitetaan lakisääteisen määräajan umpeuduttua mutta enintään kahden kuukauden kuluessa määräajan umpeutumisesta, lisätään luetteloon ilmoitetuista saatavista ja hyväksytään laissa säädetyllä menettelyllä. Hyväksymisestä aiheutuvat lisäkustannukset maksaa saatavan esittänyt velkoja.

Velallisen tai pesänhoitajan ehdottamasta tervehdyttämissuunnitelmasta aiheutuneet kustannukset katetaan konkurssipesästä, ja kaikissa muissa tapauksissa ne maksaa suunnitelmaa ehdottanut osapuoli. Ellei tuomioistuimen hyväksymässä tervehdyttämissuunnitelmassa muuta määrätä, tuomioistuin määrää velallisen maksamaan leimaverot ja aiheutuneet kustannukset.

Kulut, jotka aiheutuvat realisoitavan omaisuuden turvaamisesta siihen asti, että se siirtyy ostajan omistukseen, katetaan konkurssipesästä. Velallisen omistamien ja sen työntekijöille vuokrattujen asuntojen myynnistä aiheutuvat kulut maksaa myyjä.

Kun realisoitu omaisuus jaetaan, maksukyvyttömyysmenettelyssä aiheutuneista kuluista johtuvat saatavat maksetaan sen jälkeen, kun vakuussaatavat sekä saatavat, joihin sovelletaan pidätysoikeutta, on maksettu.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Kauppalaissa säädetään suojatoimista, joilla suojataan konkurssivelkojia toimilta ja liiketoimilta, joita velallinen toteuttaa konkurssipesän tyhjentämiseksi ja velkojien etujen vahingoittamiseksi. Laissa otetaan käyttöön ”epäilyksenalaisen ajanjakson” käsite. Kyseessä on kiistämätön olettama siitä, että velkojien eduille aiheutuu vahinkoa, jos tiettyjä toimia tai oikeustoimia toteutetaan tämän ajanjakson aikana. Epäilyksenalaisen ajanjakson pituus vaihtelee sen toimen tyypin mukaan, johon etujen vahingoittumista koskevaa olettamaa sovelletaan. Tiettyjen liike- ja muiden toimien osalta epäilyksenalainen ajanjakso alkaa maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden alkamispäivästä, mutta aikaisintaan yksi vuosi ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä, ja päättyy maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekopäivään. Muissa tapauksissa se alkaa kolme vuotta, kaksi vuotta tai yksi vuosi ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä ja sisältää ajanjakson maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämisen ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen välillä. Myös tietyt liike- ja muut toimet, jotka toteutetaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen jälkeen vakiintuneen menettelyn vastaisesti eli ilman pesänhoitajan ennakkosuostumusta, katsotaan vahingollisiksi.

Kauppalain mukaan vahingollisiksi oletetut liike- ja muiden toimien tyypit on määritelty kattavasti ja ne jakautuvat kahteen ryhmään: mitättömiin toimiin sekä konkurssivelkojiin nähden täytäntöönpanokelvottomiin toimiin.

Mitättömiä toimia säännellään kauppalain 646 §:n 1 momentissa. Kyseisessä pykälässä säädetään, että seuraavat liike- ja muut toimet ovat pätemättömiä velkojiin nähden, jos ne suoritetaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen vastoin vahvistettuja menettelysääntöjä:

  1. ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä otetun velan maksu
  2. konkurssipesään kuuluvan omistusoikeuden tai omaisuuskohteen asettaminen pantiksi tai kiinnittäminen
  3. liiketoimi, joka koskee konkurssipesään kuuluvaa oikeutta tai omaisuuskohdetta.

Muun tyyppisiä vahingollisia liike- ja muita toimia, jotka voidaan julistaa täytäntöönpanokelvottomiksi, säännellään kauppalain 645 §:n 3 momentissa, 646 §:n 2 momentissa ja 647 §:ssä sekä velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 135 §:ssä. Jotta liike- ja muut toimet olisivat täytäntöönpanokelvottomia konkurssivelkojiin nähden, ne on täytynyt julistaa täytäntöönpanokelvottomiksi lainvoimaisella tuomiolla.

Kauppalain 646 §:n 2 momentin mukaan seuraavat velallisen maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden jälkeen toteuttamat toimet tai liiketoimet voidaan julistaa täytäntöönpanokelvottomiksi velkojiin nähden, jos ne on toteutettu mainittujen määräaikojen puitteissa:

  1. velan ennenaikainen maksaminen maksutapaan katsomatta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneen vuoden aikana
  2. kiinnityksen tai pantin luominen aiemmin vakuudettoman velalliselta perittävän saatavan vakuudeksi maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneen vuoden aikana
  3. velallisen suorittama erääntyneen velan maksaminen maksutapaan katsomatta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana.

Jos velkoja tiesi velallisen olevan maksukyvytön tai ylivelkaantunut, määräaika on kahdessa ensimmäisessä tapauksessa kaksi vuotta ja kolmannessa vuosi. Velkojan oletetaan tienneen maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaantuneisuudesta, jos velallinen ja velkoja ovat etuyhteydessä toisiinsa tai jos velkoja tiesi tai olisi voinut tietää seikoista, joiden perusteella voidaan kohtuudella päätellä velallisen olevan maksukyvytön tai ylivelkaantunut.

Täytäntöönpanokelvottomuuteen ei voida vedota ensimmäisessä ja kolmannessa tapauksessa, jos velka maksetaan velallisen tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä ja jos

  • maksu suoritetaan osapuolten sopimia ehtoja noudattaen samanaikaisesti kun velalliselle toimitetaan tavaroita tai palveluja maksua vastaavasta arvosta tai 30 päivän kuluessa maksettavan velan erääntymisestä tai
  • velkoja on maksun jälkeen todella toimittanut velalliselle tavaroita tai palveluja maksua vastaavasta arvosta.

Täytäntöönpanokelvottomuuteen ei voida vedota toisessa tapauksessa, jos pantti tai kiinnitys luotiin

  • ennen lainan myöntämistä velalliselle tai samanaikaisesti sen kanssa
  • korvaamaan toinen esinevakuus, jota ei voida julistaa täytäntöönpanokelvottomaksi kauppalain 41 luvun I jaksossa säädettyjen sääntöjen mukaisesti
  • pantatun tai kiinnitetyn omaisuuskohteen hankkimista varten myönnetyn lainan vakuudeksi.

Kauppalain 646 §:n 2 momentin mukainen pätemättömyys ei vaikuta oikeuksiin, joita kolmannet osapuolet ovat vilpittömässä mielessä hankkineet ennen takaisinsaantikanteen nostamista koskevan hakemuksen jättämistä. Kolmannen osapuolen oletetaan toimineen vilpillisessä mielessä, kunnes toisin todistetaan, jos se on etuyhteydessä velalliseen tai henkilöön, jonka kanssa velallinen neuvotteli.

Valtion julkisoikeudellisia ja yksityisiltä olevia yksityisen täytäntöönpanon alaisia saatavia, jotka velallinen on maksanut, ei voida julistaa pätemättömiksi konkurssivelkojiin nähden edellä esitettyjen sääntöjen ja menettelyn mukaisesti.

Kauppalain 647 §:n 1 momentin mukaan seuraavat toimet ja liiketoimet, jotka velallinen suorittaa mainittuina määräaikoina, voidaan julistaa pätemättömiksi konkurssivelkojiin nähden:

  1. liiketoimet, joista ei saada korvausta (lukuun ottamatta tavanomaisia lahjoituksia), joissa on osapuolena velalliseen etuyhteydessä oleva henkilö ja jotka on toteutettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana
  2. liiketoimet, joista ei saada korvausta ja jotka on toteutettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneiden kahden vuoden aikana
  3. alihintaan tapahtuneet liiketoimet, jotka on toteutettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneiden kahden vuoden aikana mutta ei ennen maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden alkamista
  4. kolmannen osapuolen vastuita koskevat kiinnitykset, pantit tai henkilökohtaiset vakuudet, jotka on luotu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneen vuoden aikana mutta ei ennen maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden alkamista
  5. kolmannen osapuolen vastuita koskevat kiinnitykset, pantit tai henkilökohtaiset vakuudet, jotka on luotu velalliseen etuyhteydessä olevan velkojan hyväksi maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneiden kahden vuoden aikana mutta ei ennen maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden alkamista
  6. velkojia vahingoittavat liiketoimet, joissa on osapuolena velalliseen etuyhteydessä oleva henkilö ja jotka on tehty maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneiden kahden vuoden aikana.

Yhtiölain 647 §:n 1 momenttia sovelletaan toimiin ja liiketoimiin, joita velallinen toteuttaa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämisen ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen välisenä aikana. Pätemättömäksi julistaminen ei vaikuta oikeuksiin, joita kolmannet osapuolet ovat hankkineet vilpittömässä mielessä korvausta vastaan ennen hakemuksen jättämistä.

Myös kuittaus voidaan mitätöidä konkurssivelkojiin nähden, jos velkoja hankki saatavan ja otti velalliselle olevan velan ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekoajankohtaa tietäen saatavan hankkiessaan tai velan ottaessaan, että velallinen oli maksukyvytön tai ylivelkaantunut tai että maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemus oli jätetty.

Velallisen maksukyvyttömäksi tai ylivelkaantuneeksi julistamisen jälkeen mutta aikaisintaan vuotta ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä tekemä kuittaus on pätemätön konkurssivelkojiin nähden lukuun ottamatta sitä osaa, jonka velkoja saisi jaossa, kun omaisuus on realisoitu, riippumatta siitä, milloin keskinäiset velat otettiin.

Velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 135 §:llä säännellään toimia, joita pesänhoitaja tai velkoja voi toteuttaa velallisen vahingollisten toimien mitätöimiseksi, jos velallinen tiesi kyseisten toimien vahingollisesta vaikutuksesta. Jos toimien motiivina on voiton tavoittelu, vahingollisuuden oletetaan olleen myös sen osapuolen tiedossa, jonka kanssa velkoja neuvotteli. Pätemättömyys ei vaikuta oikeuksiin, joita kolmannet osapuolet ovat vilpittömässä mielessä hankkineet korvausta vastaan ennen takaisinsaantikanteen nostamista koskevan hakemuksen jättämistä. Kolmannen osapuolen oletetaan tienneen vahingollisuudesta, kunnes toisin todistetaan, jos kolmas osapuoli on velallisen puoliso, lähisukulainen ylenevässä tai alenevassa polvessa tai sisarus. Jos toimi toteutettiin ennen saatavan syntymistä, se on mitätön vain, jos velallinen ja osapuoli, jonka kanssa velallinen neuvotteli, toteuttivat sen tarkoituksenaan vahingoittaa velkojaa.

Pesänhoitaja voi nostaa kanteen, jolla pyritään mitätöimään liike- tai muu toimi tai julistamaan se pätemättömiksi konkurssivelkojiin nähden, sekä täytäntöönpanokanteen konkurssipesän laajentamiseksi. Mikäli pesänhoitaja ei tätä tee, kanteen voi nostaa mikä tahansa konkurssivelkoja. Kun velkoja esittää vaatimuksen, tuomioistuin nimeää omaehtoisesti myös pesänhoitajan kantajaksi. Jos jokin velkoja on esittänyt vaatimuksen, muut velkojat eivät saa enää esittää samaa vaatimusta. Toinen velkoja voi kuitenkin pyytää tuomioistuinta nimeämään sen toiseksi kantajaksi ennen asian ensimmäistä käsittelyä. Lainvoimaisella tuomiolla on vaikutuksia velalliseen, pesänhoitajaan ja kaikkiin velkojiin.

Jos tuomioistuin on julistanut jonkin liiketoimen pätemättömäksi konkurssivelkojiin nähden, kolmannen osapuolen varat palautetaan, ja jos näitä varoja ei löydy konkurssipesästä tai on olemassa rahavelka, kolmannesta osapuolesta tulee menettelyssä velkoja.

Takaisinsaantikanne, jonka pesänhoitaja nostaa päämaksukyvyttömyysmenettelyssä, jossa ulkomainen tuomioistuin on julistanut elinkeinonharjoittajan maksukyvyttömäksi, tai bulgarialaisessa tuomioistuimessa siinä tapauksessa käynnistetyssä sekundäärisessä maksukyvyttömyysmenettelyssä, että elinkeinonharjoittajalla on merkittävää omaisuutta Bulgariassa, katsotaan nostetuksi kummassakin menettelyssä.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 31/10/2019

Maksukyvyttömyys - Tšekki

Please note that the original language version of this page Czech has been amended recently. The language version you are now viewing is currently being prepared by our translators.
Please note that the following languages: English have already been translated.

SISÄLLYSLUETTELO


Oikeudellinen kehys

Tšekin tasavallassa maksukyvyttömyysmenettelyistä säädetään ensisijaisesti maksukyvyttömyyttä ja maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevassa säädöksessä n:o 182/2006 (Zákon č. 182/2006 Sb., o úpadku a způsobech jeho řešení) (maksukyvyttömyyslaki), jonka lisäksi sovelletaan siviiliprosessilakia n:o 99/1963 (Zákon č. 99/1963 Sb., občanský soudní řád).

Toinen tärkeä säädös on konkurssipesän hoitajaa koskeva säädös n:o 312/2006 (Zákon č. 312/2006 Sb., o insolvenčních správcích), joka (yhdessä maksukyvyttömyyslain kanssa) muodostaa tämän tehtävän hoitamista koskevan oikeudellisen kehyksen.

Näiden säännösten ajantasaiset toisinnot ovat saatavilla julkishallinnon portaalissa (Portál veřejné správy): Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://portal.gov.cz/app/zakony/.

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa luonnollisia ja oikeushenkilöitä vastaan riippumatta siitä, ovatko ne liiketoimintayksiköitä.

Eri maksukyvyttömyysmenettelyt (konkurssi, yrityssaneeraus, velkajärjestely) eroavat toisistaan sen mukaan, mille oikeussubjektille ne on tarkoitettu. Konkurssihakemus voidaan tehdä kaikille oikeussubjekteille, mutta velkajärjestely on tarkoitettu ainoastaan yrityksille ja velkajärjestely ensisijaisesti muille kuin yrityksille (ks. jäljempänä).

Maksukyvyttömyysmenettelyä ei voida aloittaa valtiota, itsenäisiä paikallisviranomaisia, poliittisia puolueita tai liikkeitä vastaan vaalien aikana eikä eräitä muita, lähinnä julkisoikeudellisia yhteisöjä vastaan. Rahalaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin sovelletaan erikoissääntöjä.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Maksukyvyttömyys tai uhkaava maksukyvyttömyys

Maksukyvyttömyysmenettelyt ovat oikeudellisia menettelyjä, joissa käsitellään velallisen maksukyvyttömyyttä tai uhkaavaa maksukyvyttömyyttä ja keinoja tilanteen selvittämiseksi. Lähtökohtana on aina maksukyvyttömyys tai uhkaava maksukyvyttömyys.

Velallinen on maksukyvytön, jos (nämä ovat kumulatiivisia ehtoja):

  • velallisella on useita velkojia
  • velallisella on taloudellisia vastuita, jotka ovat erääntyneet yli 30 päivää sitten
  • velallinen ei pysty hoitamaan näitä vastuita.

Velallisia on pidettävä maksukyvyttöminä erityisesti, jos he eivät ole maksaneet merkittävää osaa veloistaan tai eivät ole hoitaneet niitä yli kolme kuukautta niiden erääntymisen jälkeen tai jos mitään erääntyneistä veloista ei saada perittyä täytäntöönpano- tai ulosottomääräyksellä.

Velallinen, joka on yritys (joko luonnollinen tai oikeushenkilö), on maksukyvytön myös ylivelkaantuneena eli jos velkojia on useita ja velan määrä ylittää omaisuuden arvon.

Uhkaava maksukyvyttömyys tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki olosuhteet huomioon ottaen voidaan olettaa, ettei velallinen pysty täyttämään merkittävää osaa taloudellisista vastuistaan ajallaan eräpäivään mennessä.

Maksukyvyttömyysmenettelytyypit

Tšekin lain mukaan on olemassa kolme perustapaa käsitellä velallisen maksukyvyttömyyttä tai uhkaavaa maksukyvyttömyyttä maksukyvyttömyysmenettelyissä:

  • konkurssi (konkurs)
  • yrityssaneeraus (reorganizace)
  • velkajärjestely (oddlužení).

Maksukyvyttömyyslaissa ei määrätä, mitä erilaisista maksukyvyttömyyden hoitotavoista velallisen pitäisi käyttää, vaan annetaan vapaus valita joko selvitysmenettely (konkurssi) tai tervehdyttäminen (yrityssaneeraus ja velkajärjestely). Valitun käsittelytavan pitäisi olla sellainen, joka takaa velkojien kannalta parhaan tuloksen.

Konkurssi on yleinen tapa hoitaa maksukyvyttömyyttä. Siinä velkojien saatavat maksetaan konkurssituomion nojalla suhteutetusti velallisen omaisuuden realisoinnista saaduilla tuloilla. Velallinen ei kuitenkaan vapaudu maksamattomista veloista tai niiden osista, ellei laissa toisin säädetä. Tätä maksukyvyttömyyden käsittelytapaa käytetään aina, kun yrityssaneeraus tai velkajärjestely, jotka ovat velalliselle suotuisampia toimenpiteitä, eivät ole mahdollisia, tai mikäli menettelyn aikana selviää, ettei niitä voida jatkaa.

Yrityssaneeraus voi olla mahdollinen käsiteltäessä yritysvelallisen maksukyvyttömyyttä tai uhkaavaa maksukyvyttömyyttä. Yrityssaneeraus sisältää liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn. Menettelyssä edellytetään, että velkojien saatavat maksetaan vähitellen velallisen liiketoiminnan jatkuessa, samalla kun yrityksen toimintaa tervehdytetään maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen hyväksymän saneerausohjelman mukaisesti. Velkojat tarkkailevat suunnitelman edistymistä.

Velkajärjestely on tapa käsitellä maksukyvyttömyyttä tai uhkaavaa maksukyvyttömyyttä sellaisten velallisten osalta, joilla ei ole liiketoiminnasta syntyneitä velkoja ja jotka oikeushenkilöinä eivät ole liiketoimintayksiköitä. Tässä maksukyvyttömyysmenettelyssä otetaan huomioon ennemminkin sosiaaliset kuin taloudelliset näkökohdat. Sen tarkoituksena on antaa velallisille mahdollisuus jatkaa toimintaansa puhtaalta pöydältä ja kannustaa heitä osallistumaan aktiivisesti velan maksamiseen niin, että velkojat saisivat vakuudettomista saatavistaan takaisin vähintään 30 prosenttia. Vakuusvelkojien saatavat oletetaan katettavan vakuuksista. Velkajärjestelyn toisena tavoitteena on vähentää taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden henkilöiden auttamiseen tarvittavien julkisten varojen määrää. Velkajärjestely voidaan toteuttaa realisoimalla maksukyvyttömän omaisuutta tai toteuttamalla maksuohjelma tai näiden kahden yhdistelmällä.

Kuka voi panna maksukyvyttömyysmenettelyn vireille?

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan panna vireille ainoastaan hakemuksen perusteella. Menettely aloitetaan päivänä, jolloin maksukyvyttömyyshakemus saapuu asiassa toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Maksukyvyttömyyshakemuksen voi tehdä velallinen tai velkoja. Kun kyseessä on uhkaava maksukyvyttömyys, hakemuksen voi tehdä vain velallinen.

Yritysvelallisilta (joko luonnollinen tai oikeushenkilö) edellytetään maksukyvyttömyyshakemuksen jättämistä välittömästi sen jälkeen kun he saavat tietää tai heidän olisi perustellusti pitänyt tietää maksukyvyttömyydestään.

Konkurssimenettelyn aloittaminen

Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin tekee päätöksen yrityksen asettamisesta konkurssiin erillistuomiona. Poikkeustapauksissa tämä tuomio voidaan yhdistää maksukyvyttömyyspäätökseen (jos velallinen ei voi hyödyntää yrityssaneerausta eikä velkajärjestelyä). Konkurssituomio tulee voimaan, kun sitä koskeva ilmoitus on julkaistu maksukyvyttömyysrekisterissä.

Yrityssaneerauksen aloittaminen

Yrityssaneeraus aloitetaan maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen luvalla, jonka se antaa velallisen tai rekisteröidyn velkojan hakemuksen perusteella.

Yrityssaneerauslupa voidaan myöntää, jos (nämä ovat ei-kumulatiivisia ehtoja):

  • velallisen kokonaisliikevaihdon nettoarvo maksukyvyttömyyshakemusta edeltävällä tilikaudella oli vähintään 50 000 000 CZK; tai
  • velallisella on vähintään 50 työntekijää; tai
  • velallinen esittää maksukyvyttömyysasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle yhdessä maksukyvyttömyyshakemuksen kanssa tai viimeistään maksukyvyttömyyspäätöksen antopäivänä saneerausohjelman, jonka on hyväksynyt vähintään puolet vakuusvelkojista (vaateiden kokonaismäärän perusteella) ja vähintään puolet kaikista vakuudettomista velkojista (vaateiden kokonaismäärän perusteella).

Yrityssaneerausta ei voida hyväksyä, jos velallinen on selvitysmenettelyssä oleva oikeushenkilö, arvopaperikauppias tai yksikkö, jolla on lupa tehdä kauppaa raaka-ainepörssissä erillislainsäädännön mukaisesti.

Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin hyväksyy yrityssaneerauksen, jos sitä koskevat oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Päätöksestä ei voi valittaa.

Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin hylkää yrityssaneerausta koskevan hakemuksen, jos: a) kaikki olosuhteet huomioon ottaen voidaan oikeutetusti epäillä, että hakemus on tehty vilpillisessä mielessä; b) hakemuksen on jättänyt uudelleen henkilö, jota tuomioistuin on jo kuullut aikaisemmin edeltävän hakemuksen johdosta; tai c) hakemuksen on tehnyt velkoja, mutta velkojainkokous ei ole hyväksynyt sitä. Muutosta näihin tuomioihin voivat hakea vain hakemuksen tehneet henkilöt.

Velkajärjestelyn aloittaminen

Velallinen voi jättää velkajärjestelyhakemuksen tätä varten laaditulla lomakkeella, tarvittaessa yhdessä maksukyvyttömyyshakemuksen kanssa (jos velkoja ei ole aloittanut maksukyvyttömyysmenettelyä).

Velkajärjestelyhakemuksessa ja sen liitteissä on esitettävä erityisesti tiedot velallisen aiemmista ja odotetuista tuloista sekä luettelo omaisuudesta ja veloista. Jos joku haluaa tehdä velalliselle lahjoituksen siten, että velkajärjestelyn ehdot täyttyvät, tai suorittaa velalliselle säännöllisiä maksuja velkajärjestelyn aikana, velallisen on liitettävä velkajärjestelyhakemukseen ilmoitus tällaisesta lahjasta tai tuloista.

Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin myöntää luvan velkajärjestelyn aloittamiseen, jos sen ehdot täyttyvät. Se hylkää velkajärjestelyhakemuksen, jos kaikki olosuhteet huomioon ottaen voidaan oikeutetusti epäillä, että hakemus on tehty vilpillisessä mielessä, tai jos vakuudettomat velkojat saisivat velkajärjestelyn tuloksena alle 30 prosenttia saatavistaan (paitsi jos ne suostuvat tähän). Tuomioistuin hylkää velkajärjestelyhakemuksen myös, jos maksukyvyttömyysmenettelyn siihenastiset tulokset ovat osoittaneet velallisen suhtautuneen menettelyvaatimuksiin piittaamattomasti. Vain velallisella on oikeus hakea muutosta hakemuksen hylkäämiseen.

Milloin maksukyvyttömyysmenettelyn oikeusvaikutukset tulevat voimaan

Maksukyvyttömyysmenettelyn oikeusvaikutukset tulevat voimaan, kun maksukyvyttömyysrekisterissä julkaistaan ilmoitus maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta (ks. jäljempänä). Maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutukset ovat voimassa menettelyn loppuun saakka, ellei laissa toisin säädetä jonkin maksukyvyttömyysmenettelyn osalta.

Välitoimenpiteet ennen maksukyvyttömyyspäätöstä

Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin voi määrätä välitoimenpiteitä omasta aloitteestaan ennen kuin se antaa tuomion maksukyvyttömyyshakemuksesta, ellei laissa toisin säädetä. Henkilöltä, joka hakee sellaista välitoimenpidettä, jonka tuomioistuin voisi muutoin määrätä omasta aloitteestaan, ei vaadita vakuuksia. Vakuuksia ei vaadita myöskään välitoimenpiteitä hakevalta velalliselta.

Tällaisilla välitoimenpiteillä tuomioistuin voi muun muassa:

  • nimetä väliaikaisen edunvalvojan
  • rajoittaa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen oikeusvaikutuksia
  • määrätä maksukyvyttömyyttä hakevan tallettamaan vakuuksia, jotka kattavat velalliselle aiheutuvista vahingoista tai muista menetyksistä maksettavat vahingonkorvaukset.

Maksukyvyttömyysrekisteri

Maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevat tiedot julkaistaan oikeusministeriön (Ministerstvo spravedlnosti) ylläpitämässä maksukyvyttömyysrekisterissä. Se on sähköinen julkishallinnon tietojärjestelmä osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://isir.justice.cz/.

Maksukyvyttömyysrekisteri on olemassa ensisijaisesti siksi, että maksukyvyttömyysmenettelyt olisivat mahdollisimman julkisia ja että menettelyjen edistymistä voitaisiin seurata. Rekisterissä julkaistaan maksukyvyttömyysmenettelyistä ja niihin liittyvistä riita-asioista annetut tuomioistuimen päätökset, tapausasiakirjat ja muut tiedot, jotka on julkaistava maksukyvyttömyyslain tai maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen päätöksen nojalla.

Maksukyvyttömyysrekisteri on yleisön saatavilla (joitakin yksityiskohtaisia tietoja lukuun ottamatta), ja kaikilla on oikeus tutkia sitä, tehdä kopioita ja hakea rekisteriotteita.

Sen lisäksi, että maksukyvyttömyysrekisteri toimii tietolähteenä, se on välttämätön asiakirjojen tiedoksiantamisen väline, jonka kautta voidaan toimittaa useimmat tuomioistuimen antamat tuomiot ja muut asiakirjat. Maksukyvyttömyysmenettelyistä ilmoitetaan maksukyvyttömyysrekisterissä yleensä kahden tunnin kuluessa hakemuksen jättämisestä (tuomioistuimen aukioloaikoina). Tämän jälkeen kaikki tuomioistuimen tuomiot ja muut asiakirjat julkaistaan maksukyvyttömyysrekisterissä. Näin kuka tahansa voi tarkkailla Tšekin tasavallassa käynnissä olevia maksukyvyttömyysmenettelyjä.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Konkurssipesä

Jos velallinen hakeutuu maksukyvyttömäksi, konkurssipesä käsittää velalliselle kuuluvan omaisuuden sillä hetkellä, kun maksukyvyttömyysmenettelyn oikeusvaikutukset alkavat. Lisäksi pesään kuuluu omaisuus, jonka velallinen hankkii maksukyvyttömyysmenettelyn aikana.

Jos velkoja tekee maksukyvyttömyyshakemuksen, konkurssipesä käsittää kaiken velalliselle kuuluvan omaisuuden sillä hetkellä, kun maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen välipäätös, jolla rajoitetaan (kokonaan tai osittain) velallisen oikeutta luovuttaa omaisuuttaan, tulee voimaan; velalliselle kuuluvan omaisuuden sillä hetkellä, kun päätökset velallisen maksukyvyttömyydestä tulevat voimaan; sekä omaisuuden, jonka velallinen hankkii maksukyvyttömyysmenettelyn aikana edellä mainittujen päätösten voimaantulon jälkeen.

Kun velallinen on omaisuuden osaomistaja, velallisen osuus tällaisesta omaisuudesta sisältyy konkurssipesään. Omaisuus kuuluu pesään, vaikka se olisi osa velallisen avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Muiden kuin velallisen omaisuus kuuluu pesään, jos laissa niin säädetään, erityisesti jos se on saatu tehottoman oikeustoimen tuloksena. Omaisuuden realisointia varten tätä omaisuutta pidetään osana velallisen omaisuutta.

Ellei laissa ei toisin säädetä, konkurssipesä koostuu pääasiallisesti käteisestä, irtaimistosta ja kiinteistöistä, laitoksista ja laitteistoista, pankkikirjoista, talletustodistuksista ja muista talletusmuodoista, osuuksista, laskuista, sekeistä tai muista arvopapereista, osakkuuksista, velallisen rahavaateista ja muista kuin rahamääräisistä vaateista, mukaan lukien ehdolliset saatavat ja erääntymättömät saatavat, velallisen palkkiot, palkat, työbonukset ja muut ansiotulot, sekä muista oikeuksista ja varoista, joiden arvo voidaan määrittää rahassa. Konkurssipesä sisältää myös edellä mainittuun omaisuuteen liittyvät korot, tuotot, käyttö- ja tuotto-oikeudet ja edut.

Ellei laissa toisin säädetä, konkurssipesään ei kuulu omaisuus, joka ei voi olla täytäntöönpanomenettelyn tai ulosmittauksen kohteena. Tätä asiaa säädellään laissa n:o 99/1963, siviiliprosessilaki. Velallisen omaisuudesta ei voida pakkokeinoin ulosmitata varoja, jotka ovat tarpeen velallisen ja hänen perheensä välittömien aineellisten tarpeiden tyydyttämiseen tai joita he tarvitsevat työssään, eikä muuta omaisuutta, jonka myynti olisi hyvän tavan vastaista (erityisesti vaatteet, kotitaloustuotteet, vihkisormukset ja muut vastaavat, lääkkeet ja lääkinnälliset tarvikkeet, joita velallinen tarvitsee sairauden tai fyysisen vamman takia; käteinen, jonka määrä vastaa yhden henkilön perustoimeentulon määrää kerrottuna kahdella, sekä lemmikkieläimet). Velallisen liiketoimintaan kuuluvaa omaisuutta ei kuitenkaan voida jättää pois pesän omaisuudesta. Ellei laissa ei toisin säädetä, pesään ei lueta kuuluvaksi omaisuutta, jota erityislainsäädännön nojalla voidaan luovuttaa vain tietyllä tavalla (esim. kohdennetut apurahat ja takaisinperittävät avustukset valtion- tai paikallishallinnon budjetista tai valtion rahastosta).

Velallisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen hankkiman tai hänelle siirtyneen omaisuuden käsittely

Omaisuus, jonka velallinen hankkii tai joka siirtyy velalliselle maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen, sisältyy periaatteessa konkurssipesään. Sovellettavasta maksukyvyttömyysmenettelystä riippuen sen suhteen voidaan kuitenkin menetellä myös toisin. Velallinen voi luovuttaa pesän omaisuutta ainoastaan noudattaen kyseiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn ja sen meneillään olevaan vaiheeseen liittyviä rajoitteita.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Konkurssipesän hoitajan tehtävä ja oikeudet

Konkurssipesän hoitajan tärkein tehtävä on hallita velallisen konkurssipesää ja käsitellä maksukyvyttömyysmenettelyyn välittömästi liittyviä ja muita riita-asioita. Pesänhoitaja pyrkii velkojien kannalta oikeasuhteiseen, nopeaan, taloudelliseen ja mahdollisimman tyydyttävään lopputulokseen.

Pesänhoitaja on virkansa puolesta sidottu toimimaan tunnollisesti ja huolellisesti. Hänen odotetaan kohtuuden rajoissa tekevän kaikkensa, jotta velkojat saisivat mahdollisimman täyden suorituksen. Hänen on asetettava velkojien yhteinen etu omien etujensa ja muiden etujen edelle.

Konkurssimenettelyssä pesänhoitaja saa oikeudet käyttää pesän varoja hoitaakseen pesän asioita ja maksaakseen velallisen pesän asioihin liittyviä velkoja. Erityisesti pesänhoitaja käyttää konkurssipesään liittyvien osakkeiden omistajan oikeuksia, toimii työnantajan valtuuksin velallisen työntekijöitä koskevissa asioissa ja on vastuussa velallisen liiketoiminnasta, kirjanpidosta ja verovelvoitteista. Pesänhoitajan vastuulla on myös pesän realisointi.

Yrityssaneerauksessa pesänhoitajan tehtävänä on ensisijaisesti valvoa velallisen toimia ja jatkaa pesän selvittelyä ja inventaarion laatimista. Lisäksi hän käsittelee maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyviä riita-asioita, kokoaa velkojaluettelon ja raportoi velkojatoimikunnalle. Pesänhoitaja toimii myös velallisen täysivaltaisena edustajana yhtiökokouksessa tai jäsenten kokouksessa.

Velkajärjestelymenettelyissä pesänhoitaja tekee yhteistyötä maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen ja velkojien kanssa valvoakseen velallista ja hänen toimiaan, realisoidakseen velallisen omaisuutta ja hoitaakseen kuukausittaiset suoritukset velkojille maksusuunnitelman mukaisesti.

Velallisen oikeudellinen asema

Konkurssimenettelyssä velallinen menettää oikeuden käyttää omaisuuttaan, harjoittaa muita oikeuksia ja suorittaa pesän velvoitteisiin liittyviä maksuja. Nämä valtuudet siirtyvät pesänhoitajalle. Lain mukaan velallisen suorittamat pesän omaisuuden käyttöön liittyvät oikeustoimet velkojia kohtaan eivät ole lainvoimaisia sen jälkeen kun käyttöoikeus on siirtynyt pesänhoitajalle.

Yrityssaneerausmenettelyssä velallinen pysyy pesän omistajana määrätyin rajoituksin. Velallinen saa tehdä konkurssipesän omaisuuden luovutukseen ja hallintaan kohdistuvia perustavanlaatuisia oikeustoimia vain velkojatoimikunnan luvalla. Tätä velvoitetta rikkova velallinen on vastuussa vahingoista tai muista velkojille tai kolmansille osapuolille aiheutuvista menetyksistä. Velallista hallinnoivien toimielinten jäsenet ovat vastuussa tällaisesta vahingosta tai menetyksestä yhteisvastuullisesti. ”Perustavanlaatuisilla oikeustoimilla” tarkoitetaan toimia, jotka muuttavat pesän arvoa, velkojien asemaa tai heidän korvaustaan merkittävästi. Pesänhoitaja toimii velallisen täysivaltaisena edustajana yhtiökokouksessa tai jäsenten kokouksessa.

Myös velkajärjestelymenettelyssä velallinen pysyy pesän omistajana määrätyin rajoituksin. Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin, pesänhoitaja ja velkojat valvovat velallista.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Kuittauksesta säädetään yleisellä tasolla siviiliprosessilaissa. Nyrkkisääntö on, että jos osapuolilla on samanlaisia vaatimuksia toisiaan kohtaan, kumpi tahansa voi ilmoittaa toiselle osapuolelle, että he kuittaavat saatavansa vastapuolen saatavia vastaan. Kuittaukset voidaan aloittaa heti, kun osapuolella on oikeus sekä vaatia saatavaansa että maksaa oma velkansa. Kuittauksella perutaan molemmat saatavat siltä osin kuin ne ovat toistensa kanssa päällekkäisiä; jos ne eivät kata toisiaan kokonaan, saatava kuitataan samalla tavalla kuin maksusuorituksessa. Nämä vaikutukset tulevat voimaan, kun kahdesta saatavasta tulee kuitattavia.

Maksukyvyttömyysmenettelyssä velallisen ja velkojan keskinäiset vaateet voidaan kuitata maksukyvyttömyystuomion jälkeen, jos lain mukaiset (siviiliprosessilaki) kuittausehdot täyttyvät ennen kuin päätös maksukyvyttömyyden käsittelytavasta annetaan, ellei maksukyvyttömyyslaissa toisin säädetä.

Kuittausta ei hyväksytä maksukyvyttömyysmenettelyssä, jos velallisen velkoja:

  • ei ole rekisteröitynyt saatavan velkojaksi; tai
  • on hankkinut saatavan tehottoman oikeustoimen tuloksena; tai
  • on tiennyt velallisen maksukyvyttömyydestä saatavan syntyessä; tai
  • on velkaa velalliselle velkojan saatavan ylittävän määrän; tai
  • maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen määräämässä väliaikaistoimenpiteessä määritellyissä tapauksissa.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Keskinäiset suoritesopimukset

Jos konkurssiin tuomittu tai yrityssaneeraukseen tai velkajärjestelyyn luvan saanut velallinen on tuomionantohetkellä keskinäisen suoritesopimuksen osapuoli, mukaan lukien aiesopimukset, joita ei ole vielä pantu täytäntöön velallisen eikä vastapuolen osalta sillä hetkellä, kun päätös konkurssista, yrityssaneerauksesta tai velkajärjestelystä tehdään, sovelletaan seuraavaa:

-           Konkurssi- tai velkajärjestelymenettelyssä pesänhoitaja voi täyttää sopimuksen velallisen puolesta ja vaatia toista osapuolta täyttämään sopimuksen. Myös suorituksesta kieltäytyminen on mahdollista.

-           Yrityssaneerauksessa velallisella, jolla on määräysvalta omaisuuteensa, on samat oikeudet velkojatoimikunnan luvalla.

Konkurssi- tai velkajärjestelymenettelyssä pesänhoitajan katsotaan kieltäytyvän suorituksesta, jos hän ei ilmoita sopimuksesta 30 päivän kuluessa konkurssituomion tai velkajärjestelyluvan antamisesta. Vastapuoli ei voi vetäytyä sopimuksesta ennen tätä määräaikaa, ellei sopimusehdoissa toisin määrätä. Yrityssaneerausmenettelyssä velallisen, jolla on määräysvalta omaisuuteensa, on pantava sopimus täytäntöön, paitsi jos hän ilmoittaa kieltäytyvänsä siitä 30 päivän kuluessa yrityssaneerausluvan saamisesta.

Osapuoli, jolta suoritetta ensin vaaditaan, voi lykätä tällaisen suoritteen toteuttamista, kunnes vastasuorite on toteutettu tai siitä on annettu takeet, paitsi jos vastapuoli on tehnyt sopimuksen vasta maksukyvyttömyyspäätöksen julkaisemisen jälkeen.

Jos pesänhoitaja tai velallinen, jolla on määräysvalta omaisuuteensa, kieltäytyy panemasta sopimusta täytäntöön, vastapuoli voi vaatia vahingonkorvausta rekisteröimällä vaatimuksen 30 päivän kuluessa kieltäytymisestä. Vastapuolen saatavat, jotka perustuvat sopimuksen jatkamiseen konkurssipäätöksen jälkeen, ovat saatavia konkurssipesältä.

Vastapuoli ei voi vaatia korvausta ennen maksukyvyttömyyspäätöstä toteuttamastaan osittaisesta suorituksesta sillä perusteella, että velallinen ei ole toteuttanut omaa suoritustaan.

Kiinteät sopimukset

Jos sovitaan markkinahintaisen suoritteen toimittamisesta tiettynä ajankohtana tai tietyn määräajan puitteissa, ja jos kyseinen ajankohta on tai määräaika päättyy vasta konkurssituomion jälkeen, ei ole mahdollista vaatia sitoumuksen täyttämistä, vaan ainoastaan vahingonkorvausta velallisen sitoumuksen täyttämättä jättämisen aiheuttamista seurauksista. ”Vahinko” tarkoittaa erotusta sovitun hinnan ja maksetun markkinahinnan välillä konkurssituomion tullessa voimaan paikassa, joka on sopimuksessa ilmoitettu täytäntöönpanopaikaksi. Vastapuoli voi hakea vahingonkorvausta velkojana ilmoittamalla saatavansa 30 päivän kuluessa konkurssituomion antamisesta.

Lainasopimus

Jos velallinen on sitoutunut lainasopimukseen, pesänhoitaja voi konkurssituomion jälkeen vaatia lainan takaisinmaksua ennen sopimukseen perustuvan laina-ajan umpeutumista.

Vuokra, alivuokra

Vuokra- ja alivuokrasopimuksista on olemassa tarkat säännöt. Konkurssituomion jälkeen pesänhoitajalla on muun muassa oikeus irtisanoa velallisen tekemät vuokra- tai alivuokrasopimukset lain tai sopimuksen sallimassa määräajassa, vaikka sopimus olisi määräaikainen; irtisanomisaika saa olla enintään kolme kuukautta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta niihin siviiliprosessilain säännöksiin, jotka koskevat sitä, milloin ja millä ehdoilla vuokraaja voi irtisanoa vuokrasopimuksen.

Velallisen sopimusluonnokset, joita vastapuoli ei ole vielä hyväksynyt, kun konkurssituomio annetaan

Kun konkurssituomio annetaan, velallisen ehdotukset sellaisten sopimusten tekemiseksi, joita ei ole vielä hyväksytty, ja velallisen hyväksymät luonnokset sopimuksista, joita ei ole vielä tehty, eivät tule voimaan, jos ne edellyttävät maksukyvyttömän pesän varojen käyttöä. Vain pesänhoitaja voi hyväksyä velallisen sopimusluonnokset, jotka ovat konkurssituomion antamishetkellä vielä hyväksymättä.

Omistuksenpidätys

Jos velallinen on myynyt jonkin tavaran omistuksenpidätyksellä ja toimittanut sen ostajalle ennen konkurssituomiota, ostaja voi joko palauttaa tavaran tai vaatia sopimuksessa pysymistä. Jos velallinen ostaa ja vastaanottaa tavaran omistuksenpidätyksellä ennen konkurssin julistamista, myyjä ei voi vaatia tavaran palautusta edellyttäen, että pesänhoitaja täyttää sopimukseen perustuvan velvoitteen ilman aiheetonta viivästystä myyjän sitä vaadittua.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisella on seuraavat oikeusvaikutukset:

  • Pesään kohdistuvia vaatimuksia ja muita oikeuksia ei voida vaatia nostamalla kanne, jos vaatimus voidaan tehdä saatavaa koskevalla ilmoituksella.
  • Oikeuteen periä saatava velallisen tai konkurssipesän omaisuuteen liittyvän vakuuden perusteella voidaan vedota ainoastaan maksukyvyttömyyslaissa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Tämä koskee myös kiinteistöä koskevaa täytäntöönpano- tai ulosottomääräystä, jota haetaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen.
  • Velallisen omaisuuteen tai muuhun pesän omaisuuteen kohdistuva maksu- tai ulosottomääräys voidaan antaa tai sitä voidaan hakea, mutta sitä ei voida panna täytäntöön. Pesään kohdistuvissa vaatimuksissa ja asemaltaan vastaavissa vaatimuksissa velallisen pesään kohdistuva täytäntöönpano- tai ulosottomääräys voidaan panna täytäntöön maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen päätöksellä, siinä asetetut rajoitukset huomioon ottaen.
  • Ei ole mahdollista vaatia velkojan ja velallisen väliseen sopimukseen perustuvaa oikeutta maksamattomien palkkojen tai muun sellaisen tulon ulosmittaamiseen, joka tuomion täytäntöönpanon yhteydessä katsotaan palkaksi.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Maksukyvyttömyystuomio keskeyttää oikeudenkäynti- ja välimiesmenettelyt, jotka koskevat sellaisia pesään kuuluvia saatavia ja muita pesään liittyviä oikeuksia, joita on vaadittava maksukyvyttömyysmenettelyssä tehtävällä ilmoituksella tai jotka katsotaan ilmoitetuiksi maksukyvyttömyysmenettelyssä, tai joita ei käsitellä maksukyvyttömyysmenettelyssä. Ellei toisin säädetä, näiden menettelyjen jatkaminen on mahdotonta niin kauan kuin maksukyvyttömyystuomion vaikutukset ovat voimassa.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Velkojien osallistumista koskevat periaatteet

Maksukyvyttömyysmenettelyt perustuvat muun muassa seuraaviin periaatteisiin, jotka vaikuttavat velkojien osallistumiseen:

  • Maksukyvyttömyysmenettelyt on toteutettava siten, että yksikään osapuoli ei kärsi kohtuutonta vahinkoa tai saa aiheetonta etua, ja niin, että velkojille taataan nopea, taloudellinen ja suurin mahdollinen korvaus.
  • Velkojilla, joilla lain mukaan on pohjimmiltaan sama tai samanlainen asema, on yhtäläiset mahdollisuudet maksukyvyttömyysmenettelyissä.
  • Ellei laissa toisin säädetä, velkojan ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista hyvässä uskossa hankkimia oikeuksia ei voida rajoittaa maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen päätöksellä eikä pesänhoitajan toteuttaman menettelyn tuloksena.
  • Velkojien on pidättäydyttävä toimista, joiden tavoitteena on heidän saataviensa periminen maksukyvyttömyysmenettelyn ulkopuolella, paitsi jos laki sallii tämän.

Velkojien toimielimet

Velkojien toimielimet ovat:

  • velkojainkokous
  • velkojatoimikunta (tai velkojien edustaja).

Velkojainkokous on vastuussa velkojatoimikunnan jäsenten ja varajäsenten (tai velkojien edustajan) valinnasta ja erottamisesta. Velkojainkokous voi käyttää päätösvaltaansa kaikissa velkojien toimielinten toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Jos velkojatoimikuntaa tai velkojien edustajaa ei nimetä, velkojainkokous toimii näiden sijasta, ellei laissa toisin säädetä.

Jos velkojia ilmoittautuu yli 50, velkojainkokouksen on perustettava velkojatoimikunta. Muussa tapauksessa riittää, että nimetään velkojien edustaja.

Velkojatoimikunnalla on velkojien toimielimen oikeudet lukuun ottamatta asioita, jotka kuuluvat velkojainkokouksen toimivaltaan tai jotka velkojainkokous on varannut omaan toimivaltaansa. Velkojainkokous valvoo erityisesti pesänhoitajan toimia, ja sillä on oikeus esittää maksukyvyttömyysasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle maksukyvyttömyysmenettelyä koskevia ehdotuksia. Velkojatoimikunta suojelee velkojien yhteistä etua ja auttaa saavuttamaan maksukyvyttömyysmenettelyn tarkoituksen yhdessä pesänhoitajan kanssa. Velkojatoimikuntaa koskevia edellytyksiä sovelletaan soveltuvin osin myös velkojien edustajiin.

Velkojaryhmät

Laissa erotetaan toisistaan vakuusvelkojat ja vakuudettomat velkojat.

Vakuusvelkoja on velkoja, jonka saatavilla on pesään kuuluvaan omaisuuteen liittyvä vakuus esimerkiksi panttioikeuden, luovutusrajoituksen, vakuusluovutuksen tai vastaavan ulkomaiseen lainsäädäntöön perustuvan oikeuden nojalla.

Vakuusvelkojat voivat asemansa vuoksi käyttää merkittävää vaikutusvaltaa maksukyvyttömyysmenettelyn edetessä. Kun velallinen on liiketoimintayksikkö, joka voidaan saneerata maksukyvyttömyyslain perusteella, päätös maksukyvyttömyyden käsittelytavasta (konkurssi tai yrityssaneeraus) hyväksytään, jos se saa taakseen vähintään puolet velkojainkokouksessa paikalla olevien vakuusvelkojien (ja vakuudettomien velkojien) äänistä heidän saataviensa määrän perusteella laskettuna, paitsi jos päätöstä kannattaa vähintään 90 prosenttia kaikista paikalla olevista velkojista, saatavien määrän perusteella laskettuna. Vakuusvelkoja voi myös ohjeistaa vakuuden haltijaa kyseisen vakuuden hallinnoinnissa edellyttäen, että ohjeilla pyritään hyvään hallintotapaan. Myös pesänhoitajaa sitovat vakuusvelkojien ohjeet, joilla pyritään vakuuden realisointiin. Pesänhoitaja voi olla noudattamatta tällaisia ohjeita, jos hän katsoo, että vakuus voidaan realisoida edullisemmin. Tällöin hänen on pyydettävä maksukyvyttömyysasiaa käsittelevää tuomioistuinta tarkastelemaan ohjeita uudelleen valvontatoimiensa yhteydessä. Tavaran, oikeuden, saatavan tai muun omaisuuden realisointi maksukyvyttömyysmenettelyssä lakkauttaa vakuusvelkojan saatavaan liittyvän vakuuden, vaikka velkoja ei olisi ilmoittanut saatavaa.

Vakuusvelkojien saatavista maksetaan korvauksena realisoinnista saatu määrä kokonaan, mutta siitä vähennetään pesänhoitajan palkkio sekä hallinto- ja realisointikustannukset. Korvaus voidaan maksaa milloin tahansa menettelyn aikana, ja sen maksamisessa otetaan huomioon myös vakuuden alkamisajankohta.

Kaikki muut velkojat ovat vakuudettomia. Heidän asemansa maksukyvyttömyysmenettelyssä on heikompi, ja odotettu saatavien maksumäärä on tilastollisesti usein paljon pienempi.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Pesänhoitaja voi käyttää pesän omaisuutta konkurssimenettelyissä. Pesänhoitaja saa oikeudet käyttää pesän varoja hoitaakseen pesän asioita ja maksaakseen velallisen pesän asioihin liittyviä velkoja. Pesänhoitaja käyttää erityisesti konkurssipesään liittyvien osakkeiden omistajan oikeuksia, tekee päätöksiä liiketoimintasalaisuuksista ja muista salassa pidettävistä asioista, toimii työnantajan valtuuksin velallisen työntekijöitä koskevissa asioissa ja on vastuussa velallisen liiketoiminnasta, kirjanpidosta ja verovelvoitteista. Pesänhoitajan vastuulla on myös pesän realisointi.

Yrityssaneerauksessa ja velkajärjestelymenettelyssä velallinen saa pitää nämä oikeudet, mutta merkittävästi rajoitettuina.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Saatavat pesästä ja muut niihin rinnastettavat saatavat voidaan maksaa täysimääräisinä milloin tahansa maksukyvyttömyystuomion antamisen jälkeen.

Seuraavat pidetään erillään:

  • sellaiset saatavat pesästä, jotka ovat syntyneet maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen tai keskeytysmääräyksen antamisen jälkeen (erityisesti käteiskulujen korvaus sekä välimiehen, selvitysmiehen ja velkojatoimikunnan jäsenten palkkiot sekä luottorahoituksesta aiheutuneet velkojien saatavat)
  • sellaiset saatavat pesästä, jotka ovat syntyneet maksukyvyttömyystuomion antamisen jälkeen (erityisesti pesänhoitajan käteiskulut ja palkkio, verot, tulli- ja sosiaaliturvamaksut, valtion työllistämislainsäädännön mukaiset maksut ja terveydenhoitomaksut)
  • sellaiset saatavat pesästä, jotka rinnastetaan pesän velkoihin (erityisesti velallisen työntekijöiden työlainsäädännön mukaiset saatavat ja velkojien lakisääteiset elatusapusaatavat).

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Saatavien ilmoittaminen

Velkojat tekevät saatavistaan ilmoituksen maksukyvyttömyysasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle tätä varten laaditulla lomakkeella. Ilmoituksen voi tehdä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta lähtien maksukyvyttömyystuomiossa vahvistettuun määräaikaan saakka. Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin ei ota huomioon määräajan päättymisen jälkeen tehtyjä ilmoituksia, eikä niitä käsitellä maksukyvyttömyysmenettelyssä. Tuomioistuimelle jo toimitetut ilmoitukset ja täytäntöönpanokelpoiset saatavat, joiden maksamista vaaditaan täytäntöönpano- tai ulosottomääräyksellä, ilmoitetaan myös. Saatavansa ilmoittanut eli ns. rekisteröity velkoja tai velkoja, jota pidetään rekisteröitynä velkojana, voi peruuttaa vaatimuksensa missä tahansa maksukyvyttömyysmenettelyn vaiheessa.

Saatavaa koskevassa ilmoituksessa on esitettävä saatavan syntymistapa ja määrä. Saatava on aina määriteltävä rahallisesti, vaikka se olisi ei-rahallista omaisuutta. Ilmoitukseen on liitettävä mukaan asiakirjat, joihin ilmoituksessa viitataan. Saatavan täytäntöönpanokelpoisuus on osoitettava virallisella asiakirjalla.

Saatavaa koskevalla ilmoituksella on vanhenemisajan tai oikeuksien päättymistä koskevan määräajan asettamista varten tuomioistuimessa samat vaikutukset kuin kanteella tai muulla oikeuteen vetoamisella; tämä ajanjakso alkaa päivästä, jona maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä toimivaltainen tuomioistuin on vastaanottanut ilmoituksen.

Velkoja on vastuussa saatavaa koskevan ilmoituksen tietojen oikeellisuudesta. Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin voi määrätä pesänhoitajan suosituksesta seuraamuksen, jos saatavan määrää liioitellaan (yli 100 prosentilla), määräämällä velkojan suorittamaan pesään maksun, jonka suuruus määritellään ottaen huomioon kaikki ilmoitukseen liittyvät olosuhteet sekä itse saatavan uudelleentarkastelu. Seuraamuksen määrä on enintään yhtä suuri kuin ilmoitetun saatavan ja todellisen ja varmennetun saatavan välinen erotus.

Velkojan oikeutta saada saatavistaan korvaus vakuuden perusteella ei huomioida, jos saatava on ilmoitettu eri etuoikeusaseman perusteella kuin olisi pitänyt, tai jos havaitaan, että vakuuden määrä on ilmoitettu yli 100 prosenttia liian suureksi. Myös tässä tapauksessa maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin voi rangaista velkojaa määräämällä tämän maksamaan rahasumman niiden vakuusvelkojien hyväksi, jotka ovat ilmoittaneet samasta pääomasta taattuja saatavia. Tuomioistuin määrittää maksun suuruuden ottaen huomioon kaikki olosuhteet, joissa saatava voitaisiin korvata vakuuden perusteella. Maksun enimmäismäärä on summa, jolla ilmoitetun vakuuden arvo on ylittänyt varmennetun vakuuden arvon.

Ilmoitettujen saatavien varmentaminen

Pesänhoitaja tarkistaa ilmoitetut saatavat vertaamalla niitä liiteasiakirjoihin ja velallisen kirjanpitoon tai erityislainsäädännön nojalla tehtyihin kirjauksiin. Tämän jälkeen pesänhoitaja pyytää velallista kommentoimaan saatavia. Tarvittaessa pesänhoitaja tutkii saatavat yhteistyössä viranomaisten kanssa, joilla on velvollisuus suostua yhteistyöhön.

Jos ilmoitettu saatava on virheellinen tai puutteellinen, pesänhoitaja kehottaa velkojaa korjaamaan tai täydentämään sitä 15 päivän kuluessa (myös pidempi määräaika voidaan asettaa) ja antaa tarvittaessa tätä varten neuvoja. Pesänhoitaja toimittaa saatavat, joita ei täydennetä tai korjata määräaikaan mennessä, maksukyvyttömyysasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle, joka päättää niiden hylkäämisestä. Velkojalle on tiedotettava asiasta.

Pesänhoitaja laatii luettelon ilmoitetuista saatavista. Vakuusvelkojat luetteloidaan erikseen. Jos pesänhoitaja riitauttaa saatavan, asiasta on ilmoitettava erikseen. Kaikkien velkojien osalta on ilmoitettava tunnistetiedot ja tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida saatavan syntymistä sekä sen määrä ja maksujärjestys. Lisäksi vakuusvelkojien on ilmoitettava vakuuden syy ja toteutustapa.

Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin julkaisee luettelon ilmoitetuista saatavista maksukyvyttömyysrekisterissä ennen oikeudenistuntoa, jossa saatavat tarkistetaan. Se myös julkaisee välittömästi maksukyvyttömyysrekisteriin ilmoitetussa saatavien luettelossa tapahtuneet muutokset.

Ilmoitetut saatavat vahvistetaan maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen järjestämässä oikeudenistunnossa, jonka ajan ja paikan se vahvistaa maksukyvyttömyystuomiossa. Velkojilla on istunnon päättymiseen saakka mahdollisuus muuttaa ilmoittamansa saatavan määrää, mikäli siihen ei liity vakuutta tai sitä ei ole riitautettu lainvoimaisella päätöksellä. Velkojat eivät kuitenkaan voi muuttaa ilmoitetun saatavan perustetta tai sen maksujärjestystä.

Saatavista luopuminen

Kaikkien ilmoitettujen saatavien oikeellisuuden, määrän ja maksujärjestyksen voi riitauttaa: a) pesänhoitaja, b) velallinen tai c) rekisteröity velkoja.

Velkoja voi riitauttaa toisen rekisteröidyn velkojan saatavan lausumalla, jossa on esitettävä samat tiedot kuin siviiliprosessilain mukaisessa kanteessa. Siinä on ilmoitettava selvästi, koskeeko riitautus saatavan oikeellisuutta, määrää vai maksujärjestystä. Riitautus tehdään tätä varten laaditulla lomakkeella.

Maksukyvyttömyyslaissa säädetään seuraavista riitautusperusteista:

  • Saatavan oikeellisuus – väitetään, ettei saatavaa ole koskaan syntynyt, tai että se on lakannut tai kokonaan vanhentunut.
  • Saatavan määrä – väitetään, että velallisen vastuu on pienempi kuin ilmoitettu määrä (tässä tapauksessa on myös ilmoitettava saatavan oikea määrä).
  • Saatavan maksujärjestys – väitetään, että saatavan maksujärjestys on ilmoitettua epäedullisempi, tai riitautetaan oikeus saada korvaus vakuuden perusteella (tässä tapauksessa on myös ilmoitettava maksujärjestys, jonka mukaan saatava pitäisi maksaa).

Jos rekisteröity velkoja riitauttaa toisen rekisteröidyn velkojan ilmoittaman saatavan, näistä velkojista tulee liitännäisriidan osapuolia. Pesänhoitaja, joka haluaa avustaa sellaisen liitännäisriidan osapuolta, jossa hän ei ole osapuolena, voi liittyä oikeudenkäyntiin väliintulijana.

Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin tekee päätökset riitautettujen saatavien oikeellisuudesta, määrästä ja maksujärjestyksestä.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Konkurssipesä realisoidaan konkurssimenettelyssä. Tämä tarkoittaa, että pesän koko omaisuus muutetaan rahaksi, jolla velkojien saatavat katetaan suhteessa niiden määrään. Pesänhoitaja realisoi konkurssipesän. Tämä voidaan tehdä vasta kun konkurssituomio saa lainvoiman ja ensimmäinen velkojainkokous on pidetty. Poikkeuksen muodostavat omaisuuserät, jotka ovat välittömässä katoamis- tai pilaantumisvaarassa. Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin voi myöntää poikkeuksen myös muilla perusteilla. Pesän realisointi lakkauttaa kaikki täytäntöönpano- ja ulosottomääräykset ja muut omaisuuden realisointiin liittyvät pakkotoimet, ellei laissa toisin säädetä.

Konkurssipesä voidaan realisoida:

  • julkisessa huutokaupassa
  • myymällä kiinteää ja irtainta omaisuutta pakkotäytäntöönpanoa koskevien siviiliprosessilain säännösten mukaisesti
  • myymällä omaisuutta muualla kuin huutokaupassa.

Jos pesän realisoinnista saatavat tulot eivät riitä kattamaan kaikkia velkoja, pesänhoitajan palkkio ja käteiskulut maksetaan ensin. Tämän jälkeen maksetaan keskeytysmääräyksen aikana syntyneet velkojien saatavat, luottorahoitussaatavat, pesän hoitoon ja hallinnointiin liittyvät kulut, työlainsäädännön mukaiset velallisen työntekijöiden kulut ja velkojien saatavat, jotka johtuvat ylläpitoon ja terveyshaittoihin liittyvistä vahingonkorvauksista. Muut velat maksetaan suhteessa niiden määrään.

Kun loppuraportin hyväksymistä koskeva tuomio saa lainvoiman, pesänhoitaja lähettää maksukyvyttömyysasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle pesänjakoa koskevan ehdotuksen, jossa ilmoitetaan, paljonko kustakin tarkastettuun luetteloon ilmoitetusta saatavasta pitäisi maksaa. Tämän perusteella tuomioistuin antaa pesänjakoa koskevan määräyksen, jossa määritetään velkojille maksettavat määrät. Kaikki jakoluettelossa mukana olevat velkojat saavat vahvistettua saatavaansa vastaavan osuuden. Ennen jakoa maksetaan saatavat, jotka voidaan maksaa missä tahansa konkurssimenettelyn vaiheessa, erityisesti:

  • saatavat pesästä – käteiskulut ja pesänhoitajan palkkio, velallisen pesän hoitoon ja hallintoon liittyvät kulut, verot, tulli- ja sosiaaliturvamaksut, valtion työllistämiskäytäntöjen mukaiset maksut, julkiset terveydenhoitomaksut ym.
  • pesän velkoihin rinnastettavat saatavat – velallisen työntekijöille kuuluvat työlainsäädännön mukaiset saatavat, terveyshaittoihin liittyvistä vahingonkorvauksista johtuvat velkojien saatavat, valtion saatavat ym.
  • vakuudelliset saatavat.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Konkurssin lopettaminen

Kun pesä on realisoitu, pesänhoitaja lähettää maksukyvyttömyysasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle loppuraportin. Siinä kuvataan pesänhoitajan toiminta kokonaisuudessaan, ja mukaan on liitettävä selvitys toiminnan taloudellisesta tuloksesta. Raportissa on määriteltävä velkojille jaettavat määrät ja nimettävä nämä velkojat sekä heidän osuutensa kokonaismäärästä. Pesänhoitaja lähettää loppuraportin mukana lausunnon kuluista ja kustannuksista maksukyvyttömyysasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle.

Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin tarkastaa pesänhoitajan loppuraportin ja laskun ja korjaa niiden mahdolliset virheet ja puutteet pesänhoitajaa kuultuaan. Tuomioistuin antaa pesänhoitajan tarkastetun loppuraportin tiedoksi osapuolille julkaisemalla sen julkisen tiedoksiannon muodossa. Kun loppuraportin hyväksymistä koskeva päätös saa lainvoiman, pesänhoitaja toimittaa maksukyvyttömyysasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle jakoluetteloehdotuksen, jossa esitetään, paljonko kustakin vahvistettuun luetteloon ilmoitetusta saatavasta pitäisi maksaa. Tämän perusteella tuomioistuin vahvistaa jakoluettelon, jossa määritetään velkojille maksettavat määrät. Kaikki jakoluettelossa mukana olevat velkojat saavat vahvistettua saatavaansa vastaavan osuuden. Jakoluettelossa tuomioistuin asettaa pesänhoitajalle maksujen suorittamista varten määräajan, joka saa olla enintään kaksi kuukautta päivästä, jolloin jakoluettelosta tulee lainvoimainen.

Konkurssimenettely päättyy, kun pesänhoitaja toimittaa raportin jakoluettelon täytäntöönpanosta ja maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin antaa päätöksen menettelyn lopettamisesta. Tuomioistuin antaa päätöksen konkurssimenettelyn lopettamisesta myös muissa laissa säädetyissä tilanteissa, esim. jos velallisen omaisuus ei selvästikään riitä kattamaan velkojien saatavia. Kun päätös konkurssimenettelyn päättämisestä on saanut lainvoiman, maksukyvyttömyysmenettely lopetetaan.

Yrityssaneerauksen lopettaminen

Yrityssaneeraus lakkaa maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen päätöksellä, jossa todetaan, että saneerausohjelman mukaiset maksut on suoritettu joko kokonaan tai ainakin suurimmaksi osaksi. Tästä päätöksestä ei voi valittaa.

Yrityssaneeraus voidaan lopettaa myös maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen päätöksellä, jossa yrityssaneeraus muutetaan konkurssiksi, mikä on mahdollista laissa säädetyissä tapauksissa, ja erityisesti, kun velallisella on vaikeuksia hyväksyä saneerausohjelma ja noudattaa sitä. Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin ei voi tehdä tällaista päätöstä, jos saneerausohjelman tärkeimmät toimenpiteet on toteutettu. Velallinen, yrityssaneerauksen hakija, pesänhoitaja tai velkojainkokous voi hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen, jolla yrityssaneeraus muutetaan konkurssiksi. Kun tuomioistuin päättää muuttaa yrityssaneerauksen konkurssiksi, konkurssi-ilmoitukseen liittyvät oikeusvaikutukset tulevat voimaan, ellei tuomioistuin päätä asettaa muutokselle erilaisia ehtoja.

Velkajärjestelyn lopettaminen

Velkajärjestely lopetetaan maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen päätöksellä, jossa velkajärjestely todetaan loppuun saatetuksi. Tästä päätöksestä ei voi valittaa. Jos velallinen noudattaa kaikkia hyväksytyn velkajärjestelytavan velvoitteita oikea-aikaisesti, tuomioistuin toteaa velallisen hakemuksesta tämän vapautetuksi velkajärjestelymenettelyyn sisältyneiden velkojen maksamisesta siltä osin kuin niitä ei vielä ole maksettu.

Velkajärjestely voidaan lopettaa myös, jos tuomioistuin päättää keskeyttää tämän menettelyn ja käsitellä velallisen maksukyvyttömyyttä konkurssimenettelyssä. Näin tehdään laissa säädetyissä tapauksissa, ja erityisesti kun velallinen ei pysty noudattamaan velkajärjestelyn ehtoja.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Konkurssimenettelyissä, jotka koskevat luonnollisen henkilön omaisuutta (milloin tahansa konkurssimenettelyn lopettamisen jälkeen) tai oikeushenkilön omaisuutta (kunnes se lakkautetaan poistamalla julkisesta rekisteristä), voidaan antaa menettelyn lopettamisen jälkeen täytäntöönpano- tai ulosottomääräys sellaisesta saatavasta, joka on todettu ja jota velallinen ei ole riitauttanut ja jota ei ole vielä maksettu konkurssimenettelyssä. Kun täytäntöönpanomääräystä haetaan, riittää, että saatavasta esitetään konkurssimenettelyn yhteydessä tehty selvitys ja ote sen tarkistamista koskevasta pöytäkirjasta. Tämä oikeus vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua konkurssimenettelyn lopettamisesta. Määräajan kuluminen alkaa päivästä, jona konkurssimenettelyn lopettamismääräys saa lainvoiman.

Yrityssaneerauksessa voidaan antaa saneerausohjelman voimaantulon jälkeen täytäntöönpano- tai ulosottomääräys velallista vastaan. Tarkoituksena on saada yrityssaneerauksessa esitetty saatava maksuun. Jos saatava on kuitenkin riitautettu, täytäntöönpano- tai ulosottomääräys on mahdollinen vain, jos maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen tuomio saatavan vahvistamisesta on saanut lainvoiman. Tämä tuomio on liitettävä hakemukseen.

Kun velkajärjestely on päättynyt ja velallinen on vapautettu jäljelle jääneiden velkojen maksusta, ei ole enää mahdollista hakea maksamatta jääneiden velkojen maksua täytäntöönpano- tai ulosottomääräyksellä. Sillä ei ole merkitystä, ovatko velkojat saaneet osan maksusta velkajärjestelymenettelyssä tai ovatko he edes ilmoittaneet saatavaansa maksukyvyttömyysmenettelyssä.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Kustannukset – erityisesti pesänhoitajan palkkio ja käteiskulut – pitäisi kattaa pesästä, eli velallisen pitäisi maksaa ne.

Koska velallisen varat eivät aina riitä kattamaan kustannuksia, maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin voi ennen maksukyvyttömyyshakemuksesta tehtävää päätöstä määrätä pesänhoitajan maksamaan ennakkoa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista tiettyyn määräaikaan mennessä, jos tämä on tarpeen menettelyn kustannusten kattamiseksi eikä tarvittavia varoja voida turvata muulla tavoin. Tämä pätee, vaikka olisi selvää, ettei velallisella ole omaisuutta. Laissa määritellään yläraja tällaisille ennakoille. Jos maksukyvyttömyyttä hakee useampi kuin yksi hakija, he vastaavat ennakkomaksun suorittamisesta yhteisvastuullisesti.

Jos kustannuksia ei voida kattaa pesästä, jäljelle jäävä osuus katetaan maksukyvyttömyysmenettelyn ennakoista, eli hakija vastaa niistä.

Jos ennakkokaan ei kata kaikkia kustannuksia, valtio vastaa niistä. Erillislainsäädännössä asetetaan yläraja valtion varoista maksettavien kustannusten määrälle.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Velallisen oikeustoimet, joiden tarkoitus on vähentää velkojien mahdollisuuksia saada saataviaan tai suosia joitakin velkojia toisten kustannuksella, eivät ole täytäntöönpanokelpoisia. Myös velallisen toimimatta jättämistä pidetään tässä yhteydessä oikeustoimena. Täytäntöönpanokelvottomia toimia on kolmea eri tyyppiä: a) oikeustoimet ilman riittävää vastiketta; b) etuoikeutetut oikeustoimet, joiden seurauksena yksi velkoja saa muiden velkojien vahingoksi suuremman suorituksen kuin se olisi muutoin saanut konkurssimenettelyssä; c) oikeustoimet, joissa velallinen rajoittaa tarkoituksellisesti velkojan saatavaa, jos tämä tarkoitus on ollut vastapuolen tiedossa tai, kaikki olosuhteet huomioon ottaen, on erittäin todennäköisesti ollut tämän tiedossa.

Velallisen oikeustoimien täytäntöönpanokelvottomuus todetaan maksukyvyttömyysasiaa käsittelevän tuomioistuimen antamalla päätöksellä menettelyssä, jonka pesänhoitaja on pannut vireille vastustamalla velallisen oikeustoimia (kumoamiskanne). Pesänhoitaja voi nostaa kumoamiskanteen yhden vuoden kuluessa siitä kun maksukyvyttömyystuomio on tullut lainvoimaiseksi. Jos kannetta ei ole nostettu tähän määräaikaan mennessä, oikeus nostaa kumoamiskanne lakkaa. Täytäntöönpanokelvottomiin oikeustoimiin liittyvä velallisen vastike muodostaa osan pesästä, kunnes toimen kumoamiseksi nostettua kannetta koskeva tuomio saa lainvoiman.

Oikeustoimen täytäntöönpanokelvottomuus ei estä sen soveltamista. Maksukyvyttömyysmenettelyissä täytäntöönpanokelvottomaan oikeustoimeen liittyvä velallisen vastike muodostaa kuitenkin osan pesästä. Jos velallisen alkuperäistä vastiketta ei voida luovuttaa pesään, on suoritettava vastaava hyvitys.

Maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin ei ole sidottu toisen tuomioistuimen tuomioon eikä muun viranomaisen päätökseen tai maksukyvyttömyysmenettelyn aikana muulla tavalla tehtyyn havaintoon, jonka mukaan velallisen omaisuuteen tai vastuisiin liittyvä oikeustoimi on tehoton. Maksukyvyttömyysmenettelyn aikana vain maksukyvyttömyysasiaa käsittelevä tuomioistuin voi tutkia tällaisen oikeustoimen pätevyyden joko viittaamalla ennakkoratkaisuun tai käsittelemällä asian liitännäisriitana. Kanteen tässä asiassa voi nostaa muu maksukyvyttömyysmenettelyn osapuoli kuin velallinen, paitsi jos velallisella on edelleen omaisuuden hallintaoikeus, sekä pesänhoitaja tai syyttäjänvirasto. Pesänhoitajan on aina oltava asiassa osapuolena joko kantajana tai vastaajana. Jos lopullisessa tuomiossa myöhemmin todetaan, että velallisen tekemä omaisuuteen tai vastuisiin liittyvä oikeustoimi on tehoton, vastikkeen muodossa hankittu taloudellinen hyöty on luovutettava takaisin pesään.

Jos velallisen omaisuuteen tai vastuisiin liittyvä oikeustoimi on todettu tehottomaksi tuomiossa, joka on saanut lainvoiman ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista, kyseistä tuomiossa käsiteltävää oikeustointa pidetään tehottomana myös maksukyvyttömyysmenettelyssä.

Määrättyjä saatavatyyppejä koskevat erityissäännöt

Seuraaviin saatavatyyppeihin sovelletaan erityissääntöjä:

  • sellaiset saatavat pesästä, jotka syntyvät maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen tai keskeytysmääräyksen jälkeen
  • sellaiset saatavat pesästä, jotka syntyvät maksukyvyttömyystuomion jälkeen
  • pesän saataviin rinnastettavat saatavat
  • alisteiset saatavat
  • velallisen osakkaiden tai jäsenten saatavat, jotka syntyvät osakkuudesta yritykseen tai osuuskuntaan.

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 21/08/2018

Maksukyvyttömyys - Saksa

SISÄLLYSLUETTELO


Johdanto

Saksassa maksukyvyttömyyttä ja maksukyvyttömyysmenettelyitä sääntelee maksukyvyttömyyslaki (Insolvenzordnung – ”InsO”), joka tuli voimaan 1.1.1999. Maksukyvyttömyyslain erikoisuus on, että se käsittää sekä menettelyoikeudellisia että aineellisia säännöksiä. Esimerkiksi maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen vaikutuksia määrittävät säännökset ovat aineellisia säännöksiä (maksukyvyttömyyslain 80–147 §).

Maksukyvyttömyyslain ensisijaisena tavoitteena on kaikkien velkojien vaatimusten tasapuolinen täyttäminen joko realisoimalla velallisen omaisuus ja jakamalla tuotot tai, etenkin jos tavoitteena on yrityksen pitäminen toiminnassa, toteuttamalla saneeraussuunnitelmassa esitetty vaihtoehtoinen järjestely (maksukyvyttömyyslain 1 §:n ensimmäinen virke). ”Tasapuolisella tyydyttämisellä” (gemeinschaftliche Befriedigung) tarkoitetaan, että velkojien vaatimukset täytetään periaatteessa niiden suuruuden mukaisessa suhteessa. Lisäksi maksukyvyttömyysmenettelyllä pyritään antamaan rehellisille velallisille mahdollisuus vapautua jäljelle jäävistä veloista (maksukyvyttömyyslain 1 §:n toinen virke).

Velkojien tasapuolisen kohtelun lisäksi Saksan maksukyvyttömyysmenettelyitä määrittelevä toinen periaate on velkojien autonomia (Gläubigerautonomie). Velkojilla on laajat mahdollisuudet vaikuttaa menettelyiden muotoon ja erityisesti tapaan, jolla velallisen omaisuus realisoidaan. Lisäksi velkojat päättävät maksukyvyttömyysmenettelyn käytännön toteutuksesta, koska laki antaa vakuusvelkojille ja muille velkojille mahdollisuuden joko noudattaa yleistä menettelyä tai käyttää autonomiaansa laatimalla maksukyvyttömyyslain säännöksistä poiketen maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen saneeraussuunnitelma, jossa sovitaan konkurssipesän realisoinnista, tuottojen jaosta asianosaisten välillä, maksukyvyttömyysmenettelyn kulusta ja velallisen velvoitteista. Tällaisen suunnitelman laatiminen on erityisen tärkeää yrityssaneerauksen yhteydessä, vaikka se saattaa myös tarjota kehyksen yrityksen liiketoiminnan lopettamiseen.

Saksan maksukyvyttömyyslaille on tunnusomaista myös yhtenäisyyden periaate. Tämä tarkoittaa, ettei saneerauksesta ja liiketoiminnan lopettamisesta annetussa laissa (Gesetz für Sanierung und Liquidation) säädetä toisenlaisista menettelytavoista. Sekä liiketoiminnan lopettamisen että saneerauksen yhteydessä voidaan noudattaa joko yleistä menettelyä tai saneerausmenettelyä.

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa kenen tahansa oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön omaisuuden osalta, vaikka kyseinen henkilö ei harjoittaisi mitään liiketoimintaa tai toimisi itsenäisenä ammatinharjoittajana (luonnolliseen henkilöön, joka ei harjoita liiketoimintaa tai toimi itsenäisenä ammatinharjoittajana, viitataan ”kuluttajana”). Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa myös henkilöyhtiölle, joka ei ole itsenäinen oikeushenkilö (esim. avoimelle yhtiölle (offene Handelsgesellschaft) tai kommandiittiyhtiölle (Kommanditgesellschaft)) tai erillisille varoille, kuten kuolleen omaisuudelle. Julkisoikeuden alaisia oikeushenkilöitä koskee maksukyvyttömyyslain 12 §:n erityissäännös, jonka mukaan maksukyvyttömyysmenettelyä ei voida kohdistaa valtion tai osavaltion (Land) omaisuuteen (12 §:n 1 momentin 1 kohta).

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan vain hakemuksesta. Mikään julkinen elin ei aloita menettelyä automaattisesti. Hakemuksen voi jättää joko velallinen tai velkoja. Tuomioistuimen ja velallisen suojaamiseksi ennenaikaisilta tai vahingonaiheuttamistarkoituksessa tehdyiltä maksukyvyttömyyshakemuksilta on hakemuksen jättävän velkojan osoitettava uskottavasti, että maksukyvyttömyysperuste on olemassa ja että velkojan vaade on todellinen.

Kun osakeyhtiö on maksukyvytön, sen johtoelimen on haettava maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista rangaistuksen uhalla. Jos tätä vaatimusta rikotaan, velkojilla saattaa olla mahdollisuus nostaa vahingonkorvauskanteita. Jos kriisissä oleva velallinen toimii vilpillisesti, hänet saatetaan tietyissä olosuhteissa asettaa syytteeseen (rikoslain (Strafgesetzbuch) 283 § ja sitä seuraavat pykälät).

Pääasiallisin syy maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseen on kyvyttömyys suoriutua maksuista. Se tarkoittaa, että velallinen ei kykene maksamaan erääntyneitä maksuja; jos velallinen on lopettanut maksujen suorittamisen, hänet katsotaan oletusarvoisesti maksukyvyttömäksi (maksukyvyttömyyslain 17 §:n 2 momentti). Jos velallinen on oikeushenkilö tai yritys, jossa yksikään yhtiömiehistä ei ole henkilökohtaisesti vastuunalainen luonnollinen henkilö, menettely voidaan aloittaa myös ylivelkaantumisen perusteella. Ylivelkaantumisella tarkoitetaan sitä, että velallisen omaisuus ei enää kata voimassa olevia vastuita, paitsi jos on hyvin todennäköistä, että yritys kykenee vallitsevissa olosuhteissa jatkamaan toimintaansa (19 §:n 2 momentti). Jos yrityksen toiminnan jatkuminen on olosuhteet huomioiden hyvin todennäköistä, se tulee ottaa perusteeksi arvioitaessa velallisen omaisuutta. Velallinen voi jättää hakemuksen myös maksukyvyttömyyden uhan vuoksi (18 §:n 1 momentti). Velallista arvioidaan uhkaavan maksukyvyttömyys, jos hän ei todennäköisesti kykene suorittamaan maksuja niiden erääntyessä (18 §:n 2 momentti).

Lisäksi on välttämätöntä varmistaa maksukyvyttömyysmenettelyn rahoitus. Siksi pyyntö maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta hylätään, jos velallisen omaisuus ei todennäköisesti riitä menettelyn kustannusten kattamiseen (maksukyvyttömyyslain 26 §:n 1 momentin ensimmäinen virke).

Jos ehdot täyttyvät, asiaa käsittelevä tuomioistuin eli konkurssituomioistuin (Insolvenzgericht) antaa menettelyn aloittamisesta päätöksen, joka julkaistaan. Tuomioistuin antaa julkisen ilmoituksen internetissä (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.insolvenzbekanntmachungen.de/). Päätöksessä menettelyn aloittamisesta tuomioistuin pyytää velkojia esittämään vaatimuksensa määräaikaan mennessä pesänhoitajalle. Se asettaa päivämäärän kokoukselle, jossa velkojat päättävät pesänhoitajan raportin perusteella maksukyvyttömyysmenettelyn kulusta ja asettavat päivämäärän tarkastusistunnolle, jossa esitetyt vaatimukset tarkastetaan.

Johdannossa kerrotun mukaisesti maksukyvyttömyyslaissa ei ole määritetty erillisiä menettelytapoja saneeraukselle ja liiketoiminnan lopettamiselle. Lain mukaan niiden yhteydessä voidaan yleisen käytännön sijasta laatia saneeraussuunnitelma.

Konkurssituomioistuimen täytyy tarkistaa, että ehdot menettelyn aloittamiselle täyttyvät. Tämä voi viedä jonkin aikaa. Menettelyn alkaessa tuomioistuin ryhtyy kaikkiin tarpeellisilta vaikuttaviin väliaikaisiin toimenpiteisiin, jotta vältyttäisiin sellaisilta muutoksilta velallisen varallisuustilanteessa, jotka voisivat aiheuttaa vahinkoa hakemusta koskevaa päätöstä odottaville velkojille (maksukyvyttömyyslain 21 §:n 1 momentin ensimmäinen virke). Käytännössä tuomioistuin nimittää väliaikaisen pesänhoitajan (vorläufiger Insolvenzverwalter), joka voi olla ”heikko” tai ”vahva”. Jos nimitetään ”heikko” väliaikainen pesänhoitaja, käyttöoikeus säilyy velallisella, ja tuomioistuin määrittää pesänhoitajan tarkat velvollisuudet. Nämä velvollisuudet eivät kuitenkaan saa olla laajempia kuin vahvan väliaikaisen pesänhoitajan velvollisuudet (22 §:n 2 momentin toinen virke). Tuomioistuin voi esimerkiksi määrätä, että velallisella on oikeus käyttää omaisuuttaan vain pesänhoitajan suostumuksella. Heikon väliaikaisen pesänhoitajan nimittäminen ei johda vireillä olevien riita-asioiden keskeytymiseen (BGH, Neue Zeitschrift für Gesellschaftsrecht 1999, s. 939 ja 940). Väliaikainen pesänhoitaja on ”vahva”, jos tuomioistuin antaa yleisen kieltomääräyksen, jonka mukaan velallinen ei saa käyttää omaisuuttaan. Tällöin pesänhoitajalla on omaisuuteen hallinta- ja käyttöoikeus (22 §:n 1 momentin ensimmäinen virke).

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Maksukyvyttömyystapaukseen liittyvä omaisuus eli konkurssipesä (Insolvenzmasse) käsittää velallisen varallisuuden menettelyn alkaessa sekä omaisuuden, jonka hän on hankkinut menettelyn aikana (ts. kunnes menettely saatetaan päätökseen tai keskeytetään). Konkurssipesä ei sisällä tiukasti velallisen henkilökohtaisiin oikeuksiin kuuluvia omaisuuseriä eikä suojaosuutta, sillä nämä eivät ole ulosmittauskelpoisia. Esimerkiksi ansiotulot ovat osa konkurssipesän varallisuutta vain siinä määrin kuin ne ylittävät velallisen vähimmäistoimeentulon tason. Pesänhoitaja voi myös siirtää omaisuutta velallisen suojaosuuteen, minkä jälkeen se ei ole ulosmittauskelpoista.

Saksan lain mukaan oikeus hallinnoida ja järjestää konkurssipesän omaisuutta siirtyy periaatteessa pesänhoitajalle menettelyn alkaessa (poikkeuksena tilanne, jossa velallinen säilyttää määräysoikeuden omaisuuteensa (Eigenverwaltung), maksukyvyttömyyslain 270 § ja sitä seuraavat pykälät), joten esimerkiksi vakuuksien antaminen sellaisten lainanantajien hyväksi, jotka myöntävät rahoitusta käyttöoikeuden säilyttävälle velalliselle, on pesänhoitajan vastuulla. Erityisen tärkeissä toimissa, kuten sovittaessa lainasta, josta aiheutuu huomattavia kustannuksia konkurssipesälle, pesänhoitaja tarvitsee velkojainkokouksen tai erikseen nimitetyn velkojatoimikunnan hyväksynnän (160 §:n 2 momentin 2 kohta). Velat ja muut velvoitteet, joihin pesänhoitaja sitoutuu, ovat etusijalla muihin velkoihin nähden. Näin varmistetaan, että liikekumppanit ovat valmiita jatkamaan liiketoimia maksukyvyttömän velallisen kanssa maksukyvyttömyysmenettelyn alettua.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Koska pesänhoitajalla on yleensä alusta alkaen tärkeä rooli maksukyvyttömyysmenettelyssä (poikkeuksena Eigenverwaltung), konkurssituomioistuimen tehtävät menettelyn tässä vaiheessa liittyvät lähinnä valvontaan ja ohjaamiseen (maksukyvyttömyyslain 58 ja 76 §; erityisvaltuuksien lisäksi esimerkiksi saneeraussuunnitelmaan perustuvassa menettelyssä tai jos velallisen käyttöoikeus omaisuuteensa säilyy). Maksukyvyttömyysmenettelyn alettua keskeiset päätökset, jotka koskevat realisointia, liiketoiminnan lopettamista, saneerausta ja saneeraussuunnitelmaa, jäävät velkojien tehtäväksi. Tuomioistuimella on kuitenkin menettelyn alkuvaiheessa erityisiä valtuuksia ja tehtäviä: se päättää menettelyn aloittamisesta, väliaikaisista turvaamistoimista ja pesänhoitajan nimittämisestä. Lisäksi tuomioistuin valvoo pesänhoitajan toiminnan laillisuutta. Sen sijaan se ei arvioi pesänhoitajan toimien tarkoituksenmukaisuutta eikä voi antaa hänelle ohjeita. Maksukyvyttömyysmenettelyn joutuisuuden varmistamiseksi konkurssituomioistuimen päätöksistä voi valittaa vain tapauksissa, joissa laki sallii välittömän valituksen (sofortige Beschwerde; 6 §:n 1 momentti). Välittömän valituksen voi jättää suoraan konkurssituomioistuimelle tai sen yläpuolella olevalle alueelliselle tuomioistuimelle (Landgericht) joko kirjallisesti tai suullisesti tuomioistuimen toimistoon (Geschäftstelle). Valituksen tekemisellä ei ole lykkäävää vaikutusta, mutta valitusta käsittelevä tuomioistuin tai konkurssiasiaa käsittelevä tuomari voi määrätä täytäntöönpanon väliaikaisesta keskeyttämisestä.

Pesänhoitaja on keskeinen toimija maksukyvyttömyysmenettelyssä. Pesänhoitajaksi voidaan nimittää vain luonnollinen henkilö, ei oikeushenkilöä (maksukyvyttömyyslain 56 §:n 1 momentin ensimmäinen virke). Kyseeseen tulee erityisesti lakimies, liikemies, kirjanpitäjä tai veroneuvoja. Maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa velallisen varallisuuden hallinta- ja käyttöoikeus siirtyvät pesänhoitajalle. Hänen tärkein tehtävänsä on erottaa maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa esille tulevasta varallisuudesta velalliselle kuulumattomat omaisuuserät. Hänen on myös otettava haltuun velalliselle lain mukaan kuuluvat omaisuuserät, vaikka niitä ei olisi esitetty velallisen varallisuuteen kuuluvina maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa. Näin määritetty velallisen varallisuus muodostaa konkurssipesän (Insolvenzmasse, 35 §), jonka pesänhoitaja realisoi ja josta velkojille suoritetaan heidän osuutensa. Pesänhoitajan muihin velvollisuuksiin kuuluvat

  • palkkojen maksaminen maksukyvyttömän velallisen työntekijöille
  • päättäminen vireillä olevien riita-asioiden jatkamisesta tai lopettamisesta (85 § ja sitä seuraavat pykälät) ja vielä (osittain) täyttämättä olevien sopimusten täyttämisestä (103 § ja sitä seuraavat pykälät)
  • varallisuutta ja velvollisuuksia koskevan lausuman laatiminen (153 §:n 1 momentin ensimmäinen virke)
  • niiden toimien riitauttaminen, joihin on ryhdytty ennen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista ja jotka todennäköisesti vahingoittavat konkurssivelkojien etua (129 § ja sitä seuraavat pykälät).

Pesänhoitaja toimii konkurssituomioistuimen valvonnan alaisuudessa (maksukyvyttömyyslain 58 §:n 1 momentti). Jos velkojatoimikunta nimitetään, se valvoo pesänhoitajan tehtävien suorittamista (69 §:n ensimmäinen virke).

Kun maksukyvyttömyysmenettely on alkanut ja velallisen omaisuuden käyttöoikeus on siirtynyt pesänhoitajalle, pesänhoitaja voi periaatteessa vapaasti määrätä konkurssipesästä. Voimassa on kuitenkin rajoituksia, jotka koskevat erityisen merkittäviä toimia, kuten koko yrityksen tai kaiken varastossa olevan tavaran myyntiä. Tällaiset toimet edellyttävät velkojainkokouksen tai velkojatoimikunnan hyväksyntää. Jos hyväksyntävaatimusta kuitenkin on rikottu, seurauksia tulee vain pesänhoitajalle eikä muille asianosaisille. Pesänhoitajan tulee myös noudattaa velkojainkokouksen päätöstä lopettaa yritys tai pitää se toiminnassa (maksukyvyttömyyslain 157 ja 159 §).

Jos pesänhoitaja rikkoo maksukyvyttömyyslaissa määrättyjä velvollisuuksiaan, hän on vahingonkorvausvastuussa kaikille menettelyn osapuolille (maksukyvyttömyyslain 60 §:n 1 momentti). Lain 60 §:n 1 momentin mukaan pesänhoitajan tulee toimia pesänhoitajalle sopivalla huolellisuudella ja tunnollisuudella, ja hän on velvollinen korvaamaan kaikkien menettelyn osapuolten kärsimät vahingot, jos hän tuottamuksellisesti rikkoo lakisääteisiä velvollisuuksiaan.

Pesänhoitaja on oikeutettu korvaukseen tehtäviensä suorittamisesta ja aiheutuneista kuluista (maksukyvyttömyyslain 63 §:n 1 momentin ensimmäinen virke). Korvauksesta säädetään erityisessä asetuksessa (Insolvenzrechtsvergütungsverordnung eli InsVV). Korvauksen määrittämisperusteena on konkurssipesän arvo maksukyvyttömyysmenettelyn päättyessä. Asetuksessa säädetään porrastetuista kiinteistä hinnoista, jotka voidaan kuitenkin ylittää tehtävien laajuuden ja vaikeuden niin vaatiessa.

Maksukyvyttömyysmenettelyn alettua velallinen, jolta velkojilla on saatavia, pysyy realisoitavan omaisuuden omistajana (maksukyvyttömyyslain 38 ja 39 §). Periaatteessa hän vastaa veloista koko omaisuudellaan. Omaisuuden hallinta- ja käyttöoikeus on maksukyvyttömyysmenettelyn aikana kuitenkin pesänhoitajalla. Erityistapauksissa tuomioistuin voi velallisen pyynnöstä myöntää hallintaoikeuden velalliselle maksukyvyttömyyslain 270 §:n ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti. Ehtona kuitenkin on, ettei tiedossa ole olosuhteita, joiden valossa tästä olisi velkojille vahinkoa. Periaatteessa tällöinkin pätevät maksukyvyttömyyslain yleiset säännökset (270 §:n 1 momentin toinen virke). Jos velalliselle myönnetään hallintaoikeus, hän harjoittaa tätä oikeutta tuomioistuimen nimittämän valvojan (Sachverwalter) valvonnan alaisuudessa (270 §:n 1 momentin ensimmäinen virke). Tällöin pesänhoitajalle tavallisesti kuuluvat tehtävät jaetaan velallisen ja valvojan välillä.

Maksukyvyttömyysmenettelyn alkaminen aiheuttaa suuren määrän tiedottamiseen ja yhteistyöhön liittyviä velvollisuuksia velalliselle. Toisaalta velallisella on myös oikeus osallistua menettelyyn.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Maksukyvyttömyyslain 94 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä käsitellään kysymystä, voiko konkurssivelkoja kuitata maksukyvyttömän velallisen saatavan velkaa vastaan. Laissa tehdään perustava erottelu sen perusteella, olisiko kuittaus ollut mahdollinen maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa vai ilmenikö mahdollisuus vasta jälkeenpäin. Jos kuittaus olisi ollut mahdollinen maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa, se on periaatteessa hyväksyttävä. Tällöin velkojan ei tarvitse rekisteröidä saatavaansa velkaluetteloon (Tabelle), vaan pelkkä kuittausilmoitus pesänhoitajalle riittää. Kuittaus on kuitenkin pätemätön, jos velkoja sai mahdollisuuden saatavan kuittaamiseen kannekelpoisen oikeustoimen seurauksena (96 §:n 1 momentin 3 kohta).

Jos kuittausmahdollisuus syntyi vasta maksukyvyttömyysmenettelyn alettua, on tehtävä seuraavassa kuvattu erottelu.

Jos menettelyn alkaessa kuittausvaatimus oli jo esitetty mutta se ei ollut erääntynyt, ei vielä tarjonnut vastaavaa korvausta tai oli ehdollinen, voidaan kuittaus hyväksyä menettelyn alettua heti, kun este kuittaukselle on poistettu.

Jos vaatimusta ei menettelyn alkaessa ollut vielä esitetty tai jos saatava siirrettiin toiselta velkojalta vasta menettelyn alettua, kuittaus on kielletty (maksukyvyttömyyslain 96 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdat). Tämän seurauksena velallinen voi vaatia velkojaa toimimaan sopimuksen mukaisesti konkurssipesän eduksi, mutta velkoja voi vain rekisteröidä saatavan velkaluetteloon. Tällöin velkoja saa vain prosenttiosuuden saatavastaan.

Jos saatavaa ei siirretty velkojalle toiselta velkojalta maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen, vaan velkoja hankki sen itse esimerkiksi sopimalla asiasta pesänhoitajan kanssa, hänellä on oikeus kuittaukseen konkurssipesän velkojana.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutuksia vallitseviin sopimuksiin säännellään Saksan lainsäädännössä maksukyvyttömyyslain 103 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä. Periaatteessa vallitsevat sopimukset voivat maksukyvyttömyysmenettelyn alettua jatkua tai päättyä. Päätösvalta asiasta saatetaan antaa pesänhoitajalle.

Joidenkin toimien osalta maksukyvyttömyysmenettelyn seurauksista määrätään laissa nimenomaisesti (maksukyvyttömyyslain 103–118 §). Esimerkiksi maksukyvyttömän omaisuutta, työtä ja palveluita koskevat määräykset ja sopimukset lakkaavat maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa, mutta velallisen solmimat vuokrasopimukset ja työsopimukset pysyvät voimassa ja sitovat konkurssipesää.

Jos velallinen ja toinen sopimuspuoli eivät ole (täysin) täyttäneet sopimuksiaan, pesänhoitaja saa maksukyvyttömyyslain 103 §:n 1 momentin mukaan valita, jatketaanko sopimusten täyttämistä. Jos pesänhoitaja päättää jatkamisen puolesta, velkojan vastavaatimuksella on etuoikeus, koska se vastaa maksukyvyttömyyslain 55 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan konkurssipesän velkaa. Jos pesänhoitaja päättää olla jatkamatta sopimuksen täyttämistä, hän ei voi tehdä lisävaatimuksia sopimuksen mukaan. Velkoja voi esittää korvausvaateen täyttämättä jättämisestä ainoastaan rekisteröimällä saatavansa velkaluetteloon konkurssivelkojana (103 §:n 2 momentin ensimmäinen virke). Jos pesänhoitaja ei tee päätöstä, toinen sopimuspuoli voi vaatia häntä tekemään sen. Tässä tapauksessa pesänhoitajan on tehtävä päätöksensä viipymättä. Jos hän ei tee päätöstä, hän ei voi enää vaatia sopimuksen noudattamista. Pesänhoitajalla ei ole tällaista valintamahdollisuutta, jos sopimus koskee rahoituspalveluita tai määräpäivänä toteutettavaa suoritusta (Fixgeschäft; 104 §).

Jos sopimussuhteesta ei ole erityssäännöksiä maksukyvyttömyyslain 103–118 §:ssä, sopimus pysyy voimassa maksukyvyttömyysmenettelyiden alkamisen jälkeen.

Purkulausekkeen hyväksyttävyys sopimuksissa on kiistanalainen. Lähtökohtana on maksukyvyttömyyslain 119 §, jonka mukaan sopimukset, jotka sulkevat pois tai rajaavat 103 §:n ja sitä seuraavien pykälien soveltamisen, ovat mitättömiä. Tämän säännöksen mukaan sallittuja ovat sellaiset sopimuksenpurkulausekkeet, jotka eivät liity maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseen tai konkurssihakemukseen, vaan esimerkiksi maksuviivästykseen. Maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyvät purkulausekkeet ovat kuitenkin ongelmallisia etenkin, kun otetaan huomioon 15. marraskuuta 2012 annettu liittovaltion korkeimman oikeuden (Bundesgerichtshof) päätös (BGHZ 195, 348). Kyseisessä tuomiossa korkein oikeus totesi eräässä energiantoimitussopimuksessa olleen, maksukyvyttömyyteen liittyvän purkulausekkeen mitättömäksi. Tuomioistuin kuitenkin totesi, etteivät maksukyvyttömyyteen liittyvät purkulausekkeet ole sinällään mitättömiä. Purkulauseke voidaan hyväksyä, jos se vastaa sopimuksen purkamisen mahdollistavaa lain säännöstä. Täten kysymystä maksukyvyttömyyteen liittyvien purkulausekkeiden sallimisesta ei ole lopullisesti selvitetty. Maksukyvyttömyyslain 104 §:n 3 ja 4 momentissa on erityisiä sääntöjä, jotka koskevat määräpäivänä toteutettavaa suoritusta ja rahoituspalveluita koskevissa sopimuksissa olevia purkulausekkeita.

Jos velallinen ja velkoja sopivat siirtokiellosta tavallisen lain mukaisesti, sitoo tämä myös pesänhoitajaa. Liiketoimissa siirtokielto on kuitenkin usein mitätön, koska vaikka siirtokiellosta olisi sovittu, rahallisen vaateen siirto on silti pätevä, jos velallinen ja velkoja ovat kauppiaita (kauppalain (Handelsgesetzbuch eli HGB) 354a §:n 1 momentti).

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Koska maksukyvyttömyysmenettely tähtää kaikkien velkojien tasapuoliseen tyydyttämiseen, maksukyvyttömyyslain 87 §:ssä tehdään selväksi, että konkurssivelkojat saavat toimeenpanna vaateensa vain maksukyvyttömyysmenettelyn puitteissa. Täten maksukyvyttömyysmenettelyn alkaminen aiheuttaa täytäntöönpanon kieltämisen, mikä estää tavallisia velkojia panemasta täytäntöön vaatimuksiaan konkurssipesää tai velallisen muuta omaisuutta kohtaan maksukyvyttömyysmenettelyn aikana (89 §:n 1 momentti). Täytäntöönpanokieltoa valvotaan viran puolesta, joten jo aloitettu pakkotäytäntöönpano keskeytyy menettelyn alkaessa automaattisesti riippumatta siitä, tietääkö velkoja menettelyn alkamisesta tai siitä, onko velallinen hakenut täytäntöönpanon keskeyttämistä.

Maksukyvyttömyyslain 88 §:n mukaan menettelyn alkamisella on takautuva vaikutus (Rückschlagsperre) aikaisempiin täytäntöönpanotoimenpiteisiin. Vakuusoikeudet, jotka on hankittu pakkotäytäntöönpanolla enintään kuukautta ennen maksukyvyttömyyshakemuksen jättämistä, mitätöityvät maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa. Tähänkään ei vaikuta se, tiesikö velkoja maksukyvyttömyyshakemuksesta.

Jos vakuusoikeus on hankittu pakkotäytäntöönpanolla ennen maksukyvyttömyyshakemuksen jättämistä, se ei ole mitätön maksukyvyttömyyslain 88 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan, mutta se voidaan kiistää tietyissä olosuhteissa (BGH NJW 2004, 1444).

Maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa velallinen menettää asiavaltuutensa varallisuutensa osalta. Asiavaltuuden haltijaksi tulee pesänhoitaja, joka voi toimia viran puolesta oikeudellisissa menettelyissä maksukyvyttömän nimissä.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Koska maksukyvytön velallinen menettää asiavaltuutensa maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa, vireillä olevat konkurssipesää koskevat oikeusjutut keskeytyvät ensin maksukyvyttömyysmenettelyn ajaksi (siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung, ZPO) 240 §:n ensimmäinen virke).

Jos velallinen on kantaja (esimerkiksi oikeusjutussa, jossa hän esittää vaatimuksia tai kiistää täytäntöönpanokelpoisen saatavan), voi pesänhoitaja jatkaa menettelyitä tai kieltäytyä niiden jatkamisesta (maksukyvyttömyyslain 85 §:n 1 momentin ensimmäinen virke). Jälkimmäisessä tapauksessa kanteen kohde erotetaan konkurssipesästä ja kanteen ajamista jatkaa joko velallinen tai vastapuoli (85 §:n 2 momentti).

Jos velallinen on vastaajana, on selvitettävä, onko maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa vireillä konkurssisaataviin liittyvä kanne. Tällainen kanne on rekisteröitävä velkaluetteloon (maksukyvyttömyyslain 87 §). Jos pesänhoitaja tai konkurssivelkoja vastustaa tätä, keskeytynyttä oikeuskäsittelyä jatketaan (180 §:n 2 momentti).

Jos taas vaatimus ei liity konkurssisaataviin, vaan on esimerkiksi vapautusvaade tai liittyy konkurssipesän omaan velkaan, joko pesänhoitaja tai kantaja voi jatkaa oikeusjuttua (maksukyvyttömyyslain 86 §).

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Kuten johdannossa jo todettiin, maksukyvyttömyyslaki antaa velkojille huomattavasti vaikutusvaltaa maksukyvyttömyysmenettelyn suhteen. Velkojat käyttävät valtuuksiaan velkojainkokouksen (Gläubigerversammlung; maksukyvyttömyyslain 74 § ja sitä seuraavat pykälät) tai velkojatoimikunnan (Gläubigerausschuss) kautta. Velkojainkokous on keskeinen elin, jonka kautta velkojat tekevät päätöksensä. Velkojatoimikunta taas on elin, jonka kautta harjoitetaan valvontaa. Toimikunnan nimittää velkojainkokous (67 § ja sitä seuraavat pykälät). Konkurssituomioistuin kutsuu koolle velkojainkokouksen (74 §:n 1 momentin ensimmäinen virke) ja toimii sen puheenjohtajana (76 §:n 1 momentti). Kaikki ensisijaiset velkojat, konkurssivelkojat, pesänhoitaja, velkojatoimikunnan jäsenet ja velallinen ovat oikeutettuja osallistumaan velkojainkokoukseen (74 §:n 1 momentin toinen virke). Velkojainkokouksen päätökset ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä. Enemmistöä ei kuitenkaan todeta äänten perusteella vaan suhteessa äänestävien velkojien saatavien määrään (76 §:n 2 momentti). Jos yritys ylittää tietyt kokokriteerit, konkurssituomioistuimen on nimettävä väliaikainen velkojatoimikunta jo ennen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista (22a §). Väliaikainen velkojatoimikunta osallistuu pesänhoitajan nimittämiseen ja päätöksen tekemiseen velallisen hallintaoikeudesta (56a § ja 270 §:n 3 momentti).

Velkojainkokouksen merkitystä kuvastaa, että se todellisuudessa päättää menettelyn kulusta ja erityisesti velallisen omaisuuden realisoinnista. Muita velkojainkokouksen velvollisuuksia ovat:

  • uuden pesänhoitajan valinta (maksukyvyttömyyslain 57 §:n ensimmäinen virke)
  • pesänhoitajan valvonta (66 §, 79 § ja 197 §:n 1 momentin 1 kohta)
  • päätös lopettaa yrityksen toiminta tai jatkaa sitä (157 §)
  • pesänhoitajan erityisen tärkeiden toimien hyväksyminen (160 §:n 1 momentti)
  • yhteistyö saneeraussuunnitelman laatimisessa ja täytäntöönpanossa.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Pesänhoitajan valtuuksia maksukyvyttömän varallisuuden suhteen käsitellään edellä kohdassa 4 (velallisen ja pesänhoitajan valtuudet).

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

  1. Varallisuuden erottamiseen oikeutetut velkojat

Varallisuuden erottamiseen oikeutetuilla velkojilla (aussonderungsberechtigte Gläubiger) on esineoikeus tai henkilökohtainen oikeus saatavan maksamiseen konkurssipesästä (maksukyvyttömyyslain 47 §:n ensimmäinen virke). Tällaiset velkojat eivät ole tavallisia konkurssivelkojia, joten heidän ei tarvitse rekisteröidä saataviaan velkaluetteloon, vaan ne voidaan vahvistaa yleisten säännösten nojalla (47 §:n toinen virke). He kuitenkin kohdistavat vaatimuksensa pesänhoitajaan, joka toimii virkansa puolesta osapuolena tilanteessa, eivätkä velalliseen. Erottamisoikeus voi perustua omistusoikeuteen (kunhan varallisuus ei ole kiinnitettyä, koska tämä tekisi omistajasta vain vakuusvelkojan (51 §:n 1 kohta)), yksinkertaiseen omistuksenpidätykseen tai velvoiteoikeudelliseen takaisinottoehtoon (esim. vuokranantajan vaatimukseen vuokralaista vastaan).

  1. Vakuusvelkojat

Vakuusvelkojilla (absonderungsberechtigte Gläubiger) on etuoikeus varallisuuden realisoinnista saatavaan korvaukseen. He eivät osallistu vaatimusten tarkastamismenettelyyn. Vakuusvelkojat ovat etuoikeutettuja velkojia, koska heillä on oikeus korvaukseen ennen alempitasoisia tai vakuudettomia velkojia. Realisoinnista saatu ylijäämä siirtyy konkurssipesään, ja muiden velkojien vaatimukset voidaan täyttää ainoastaan tästä ylijäämästä. Etuoikeus voidaan myöntää esimerkiksi saatavalle, jonka vakuutena on kiinteistön panttioikeus, irtaimen panttioikeus tai muu omaisuuteen kohdistuva vakuus (maksukyvyttömyyslain 50 ja 51 §).

Jos saadut tuotot eivät riitä tyydyttämään vakuusvelkojaa ja jos tällä on esineoikeuden lisäksi henkilöoikeudellinen vaade velallista kohtaan, voi hän myös vaatia suhteellista osuutta konkurssipesästä rekisteröimällä tyydyttämättömän vaatimuksensa velkaluetteloon (maksukyvyttömyyslain 52 §:n toinen virke).

  1. Velkojat, joilla on konkurssipesää koskeva vaatimus

Niin sanottujen massavelkojien (Massegläubiger) ei tarvitse rekisteröidä vaatimuksiaan, vaan ne tyydytetään etukäteen. Maksukyvyttömyyslain 53 §:n mukaan konkurssipesästä vähennetään maksukyvyttömyysmenettelyn kulut ja muut maksukyvyttömyyttä käsiteltäessä syntyneet kulut (esim. yrityksessä edelleen toimivien työntekijöiden palkat tai pesänhoitajan tuomioistuinkäsittelyä varten palkkaaman lakimiehen vaatimukset). Perusteena vaatimuksen etuoikeutettuun tyydyttämiseen on se, että pesänhoitaja voi suorittaa menettelyn kunnolla vain, jos menettelystä aiheutuvat kulut varmasti katetaan.

  1. Konkurssivelkojat

Saatavien tarkastusmenettelyyn osallistuvat vain tavalliset konkurssivelkojat (Insolvenzgläubiger) (maksukyvyttömyyslain 174 §:n 1 momentin ensimmäinen virke). Konkurssivelkojiin kuuluvat 38 §:n mukaan kaikki henkilökohtaiset velkojat, joilla on perusteltuja vaatimuksia velallista kohtaan maksukyvyttömyysmenettelyn alkamispäivänä. Sellaisten konkurssivelkojien, joilla on maksukyvyttömyyslain 39 §:n 1 momentissa tarkoitettu toissijainen etuoikeus (nachrangige Insolvenzgläubiger), on esitettävä vaatimuksensa vain konkurssituomioistuimen kehotuksesta (174 §:n 3 momentin ensimmäinen virke). Tällaisten velkojien saatavat käsitellään tavallisten konkurssivelkojien saatavien jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi maksukyvyttömyysmenettelyn aikaisista maksuviivästyksistä johtuvat sakot ja korot.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Vaatimukset tulee jättää kirjallisesti pesänhoitajalle määräajassa, jonka konkurssituomioistuin asettaa menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Vaatimuksissa on esitettävä perustelut ja vaadittu määrä, ja niihin on liitettävä todistusasiakirjojen kopiot (maksukyvyttömyyslain 174 §:n 1 momentin toinen virke ja 2 momentti). Myös myöhästyneet vaatimukset käsitellään (177 §). Kaikki maksukyvyttömyyteen liittyvät vaatimukset on ilmoitettava riippumatta siitä, onko niiden perustana oleva oikeussuhde luonteeltaan yksityis- vai julkisoikeudellinen (esim. verovelka).

Seuraavat poikkeukset koskevat ulkomaisia velkojia: Maksukyvyttömyysmenettelyistä 20 päivänä toukokuuta 2015 annetun asetuksen (EU) 2015/848 (EU:n maksukyvyttömyysasetus) 55 artiklan mukaan ulkomaiset velkojat saavat tulevaisuudessa esittää vaatimuksensa vakiolomakkeella. Saatavat voidaan ilmoittaa millä tahansa EU:n virallisella kielellä. Velkoja saatetaan silti velvoittaa toimittamaan asiakirjojen käännökset menettelyiden käsittelymaan kielellä tai toisella kielellä, jonka tämä maa on ilmoittanut hyväksyvänsä. Määräajoissa on periaatteessa noudatettava käsittelymaan lakia. Jos kyseessä on ulkomainen velkoja, määräaika on vähintään 30 päivää siitä, kun tieto maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisesta julkaistiin menettelyn aloitusvaltion maksukyvyttömyysrekisterissä.

Pesänhoitajan tulee kirjata kaikki oikein jätetyt vaatimukset velkaluetteloon (Tabelle). Tässä vaiheessa vaatimuksen sisältöä ei tarkasteta. Vasta konkurssituomioistuin tarkastaa vaatimukset ja niiden määrät ja mahdolliset etuoikeudet (maksukyvyttömyyslain 176 §:n ensimmäinen virke). Jos pesänhoitaja tai konkurssivelkoja ei vastusta vaatimusta tarkastusistunnossa, tai jos vastalause hylätään, vaatimus katsotaan hyväksytyksi ja velkoja saa osuutensa tuotoista. Velallisen vastustus ei vaikuta vaateen määrittämiseen (178 §:n 1 momentin toinen virke). Maksukyvyttömyysmenettelyn päätyttyä konkurssivelkoja ei voi panna saatavaansa suoraan täytäntöön, vaan hänen tulee nostaa tätä varten erillinen kanne velallista vastaan (201 §:n 2 momentin ensimmäinen virke).

Jos taas tarkastusistunnossa pesänhoitaja tai toinen konkurssivelkoja vastustaa vaatimusta, velkoja voi nostaa kanteen vastustanutta osapuolta vastaan (maksukyvyttömyyslain 179 §:n 1 momentti). Hän saa osansa tuotoista vain jos hänen vaatimuksensa todetaan päteväksi (180 § ja sitä seuraavat pykälät). Hänen tulee todistaa kahden viikon kuluessa jakoluettelon (Verteilungsverzeichnis) julkaisemisesta, että hän on nostanut kanteen vaatimuksen hyväksymiseksi (189 §:n 1 momentti). Jollei hän näin tee, vaatimusta ei oteta huomioon tuottoja jaettaessa, vaikka vaatimus olisi hyväksytty myöhemmin (189 §:n 3 momentti). Jos taas velkoja todistaa nostaneensa ajoissa kanteen, säilytetään vaatimusta vastaava summa niin kauan kuin kanne on vireillä (189 §:n 2 momentti). Jos kanne lopulta hylätään, säästynyt summa jaetaan muille konkurssivelkojille. Jos kiistanalainen vaatimus on jo vahvistettu, kanteen nostaminen kuuluu vaatimusta vastustavalle asianosaiselle, ei velkojalle (179 §:n 2 momentti). Tuomio, jossa vahvistetaan vaatimus tai hyväksytään vastalause, ei ole voimassa vain asianosaisten välillä, vaan se sitoo myös pesänhoitajaa ja kaikkia konkurssivelkojia (183 §:n 1 momentti).

Jos konkurssivelkoja ei ole rekisteröinyt saatavaansa luetteloon, hän ei voi saada osuutta realisoinnin tuotoista. Hän ei myöskään voi saada vaatimukselleen millään muulla tavoin vahvistusta (maksukyvyttömyyslain 87 §). Vaatimukset pesänhoitajaa vastaan hylätään perusteettomina.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Jollei saneeraussuunnitelmassa toisin määrätä, pesänhoitaja realisoi konkurssipesän varat jakaakseen tästä syntyneet rahat velkojille. Realisointitapa perustuu pesänhoitajan harkintaan. Tavoitteena on tuottojen maksimointi. Mahdollista on mm. velallisen yrityksen tai laitoksen myynti kokonaisuudessaan tai yrityksen paloittelu ja omaisuuden myynti eritellysti.

Ennen kuin realisoinnin tuotot voidaan jakaa konkurssivelkojille, on ensin maksettava etuoikeutettujen velkojien saatavat. Etuoikeutettuja ovat vakuusvelkojat ja ns. massavelkojat (Massegläubiger), joiden saatavat kohdistuvat itse konkurssipesään. Tuottojen jakaminen perustuu jakoluetteloon, jonka pesänhoitaja laatii velkaluettelon perusteella (maksukyvyttömyyslain 175 §). Jakoluettelon tulee sisältää kaikki jaossa huomioon otettavat konkurssisaatavat. Tuotot jaetaan velkojille suhteessa saatavien suuruuteen. Tavallisten konkurssivelkojien jälkeen, ja siten viimeisellä sijalla, ovat toissijaisesti etuoikeutetut konkurssivelkojat, jotka on lueteltu maksukyvyttömyyslain 39 §:n 1 momentissa. Heidän vaatimuksensa täytetään vain, jos kaikkien muiden konkurssivelkojien vaatimukset on täytetty täysin.

Yleensä jako alkaa jo ennen konkurssipesän realisoinnin päättymistä. Maksuja aletaan suorittaa, kun riittävä rahamäärä on kertynyt (maksukyvyttömyyslain 187 §:n 2 momentin ensimmäinen virke). Viimeinen jako tapahtuu realisoinnin päättymisen jälkeen (196 §:n 1 momentti). Tämä vaatii konkurssituomioistuimen hyväksymisen (196 §:n 2 momentti). Jos kaikki tavallisten velkojien vaateet voidaan tyydyttää täysin (tämä on käytännössä harvinaista), pesänhoitaja siirtää tuottojen ylijäämät velalliselle (199 §:n ensimmäinen virke).

Jos velkojalla on esineoikeus konkurssipesän omaisuuteen, ja realisoinnista saadut tuotot eivät riitä täyttämään hänen vaatimustaan, hän voi rekisteröidä henkilöoikeudellisen vaatimuksen saadakseen saatavansa luetteloon. Hän voi kuitenkin tehdä näin vain sikäli kuin hänen vaatimustaan ei ole tyydytetty. (Vaihtoehtoisesti hän voi luopua vaateestaan vakuusvelkojana ja rekisteröityä velkaluetteloon koko saatavansa arvosta, maksukyvyttömyyslain 52 §:n toinen virke.)

Toistaiseksi ei ole ratkaistu lopullisesti, koskeeko edellinen sellaisia saatavia, jotka kuitataan vain osittain. Oikeuskirjallisuudessa (esim. Brandes/Lohmann lähteessä Münchener Kommentar zur Insolvenzordnung 94 §, 55 kohta) toteaa, että konkurssivelkoja voi rekisteröidä vaateensa velkaluetteloon aluksi kokonaisuudessaan. Osuutensa saatuaan hän voi kuitata vastakannetta vastaavan summan. Saksan liittotasavallan korkein oikeus ei ole vielä päättänyt asiasta, mutta se on antanut ymmärtää seuraavansa tätä kantaa (Liittovaltion korkein oikeus BGH, tuomio 9.5.1960 – II ZR 95/58). Toiset taas soveltaisivat 52 §:n toista virkettä, jolloin velkoja voisi rekisteröidä vain vaatimuksen, joka on ensin jäänyt täysin tyydyttämättä (esimerkiksi Uhlenbruck/Sinz, Insolvenzordnung 94 §, 61 kohta).

Kolmas osapuoli ei tule automaattisesti vakuusvelkojan sijaan täyttämällä velkojan vaatimuksen, jonka vakuutena on esinevakuus. Silti joissain tapauksissa laissa säädetään sijaantulosta, ja siitä voidaan myös sopia. Tämä ei ole maksukyvyttömyysmenettelyiden erityispiirre, vaan perustuu yleisiin säännöksiin. Jos velkojalla esimerkiksi on esinevakuus ja velkojan saatavan maksaa velallisen sijasta maksukyvyttömän velallisen takaajana oleva kolmas osapuoli, saatava siirtyy takaajalle lakisääteisellä sijaantulolla (siviililain (Bürgerliches Gesetzbuch – BGB) 774 §:n ensimmäinen virke). Lisävakuus, kuten kiinnitys- tai panttioikeus, siirretään siviililain mukaan suoraan takaajalle (412 § ja 401 §). Sen sijaan vakuutta, joka ei ole lisävakuus, kuten panttivelkakirjaa, ei siirretä lain mukaan takaajalle. Sopimukseen perustuva vaatimus on kuitenkin esitettävä, jotta tällainen vakuus voidaan siirtää siviililain 412 ja 401 §:n mukaisesti takaajalle, elleivät osapuolet sovi toisin. Tällöin takaaja tulee esinevakuuden saaneen velkojan sijaan.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

  1. Yleinen käytäntö

Maksukyvyttömyysmenettely lopetetaan, kun jako on saatettu loppuun (maksukyvyttömyyslain 200 §:n 1 momentti). Lopettamispäätös julkaistaan. Maksukyvyttömyysmenettelyn lopettamisen yhteydessä omaisuuden hallinta- ja käyttöoikeus siirtyy takaisin velalliselle.

Maksukyvyttömyysmenettelyn lopettamisen jälkeen konkurssivelkojat voivat periaatteessa panna täytäntöön jäljellä olevat saatavansa velalliselta rajoituksitta, koska saatavat kuoletetaan vain sitä mukaa kuin osakorvauksia maksetaan. Maksukyvyttömyyslain 201 §:n 2 momentin mukaan velkojien saatavat voidaan panna täytäntöön, jos ne on hyväksytty velkaluetteloon eikä velallinen ole riitauttanut niitä tarkastusistunnossa. Kääntäen 201 §:n 2 momentista voidaan myös päätellä, että muissa tapauksissa velkojan on nostettava kanne voidakseen periä saatavansa velalliselta.

Luonnollisia henkilöitä koskee tässä asiassa poikkeus. Heillä on mahdollisuus hakea vapautusta velan jäännöksestä (Restschuldbefreiung, maksukyvyttömyyslain 201 §:n 3 momentti, 286 § ja sitä seuraavat pykälät). Vapautus velan jäännöksestä voidaan myöntää kuuden vuoden kuluttua, jos velallinen on noudattanut hyvää toimintatapaa. Tuona aikana velallisen tulee siirtää kaikki ulosmittauskelpoiset tulonsa edunvalvojalle (Treuhänder). Vapautuksella on sitova vaikutus kaikkiin konkurssivelkojiin riippumatta siitä, ovatko he esittäneet vaatimuksia (301 §:n 1 momentti). Näin estetään konkurssivelkoja panemasta täytäntöön vaatimuksiaan velallista kohtaan (poikkeuksena vaatimukset, joihin viitataan 302 §:ssä).

Oikeushenkilö, joka on ollut maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena ja jolla ei enää ole varallisuutta, poistetaan automaattisesti kaupparekisteristä ja lakkaa olemasta.

  1. Saneeraussuunnitelmaan perustuva menettely

Saneeraussuunnitelmassa vakuusvelkojat ja konkurssivelkojat voivat päättää maksukyvyttömän henkilön omaisuuden realisoinnista, sen jaosta velkojien kesken, menettelyn etenemisestä ja velallisen vastuista maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen. Nämä asiat kirjataan poikkeuksellisesti saneeraussuunnitelmassa (maksukyvyttömyyslain 217 §:n 1 momentin ensimmäinen virke). Saneeraus ei ole sama asia kuin saneeraussuunnitelma. Saneeraussuunnitelmalla on keskeinen rooli yrityksen saneerauksessa. Saneeraussuunnitelma voi kuitenkin myös olla peruste yrityksen liiketoiminnan lopettamiseen, ja siinä voidaan maksukyvyttömyyslain määräyksistä poiketen esimerkiksi määrätä maksukyvyttömän henkilön omaisuuden realisoinnista ja jakamisesta osapuolten kesken.

Velan jäännöksestä vapauttamisen lisäksi saneeraussuunnitelma tarjoaa velalliselle mahdollisuuden kaataa estävien velkojien kanta. Maksukyvyttömyyslain 245 §:n mukaan tietyissä olosuhteissa äänestäjäryhmän kanta hyväksytään, vaikkei se saavuttaisi enemmistöä. Tästä huolimatta saneeraussuunnitelmaan perustuvaa menettelyä on tähän asti käytetty melko harvoin.

Saneeraussuunnitelman voi esittää joko pesänhoitaja tai velallinen. Saneeraussuunnitelma koostuu toteavasta osasta (darstellender Teil) ja toiminnallisesta osasta (gestaltender Teil). Toteavassa osassa kuvaillaan, mitä toimenpiteitä on toteutettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen ja mitä toimenpiteitä on vielä edessä. Toiminnallisessa osassa määritetään osapuolten oikeudellisen aseman muutokset. Vuonna 2012 tehdyn lainmuutoksen tuloksena maksukyvyttömyyslain 225a §:n 2 momentissa säädetään nimenomaisesti, että myös osakkaat tai jäsenet voivat osallistua saneeraussuunnitelmaan. Lisäksi siinä sallitaan velan muuntaminen osakkeiksi, jolloin velkojien saatavat muuttuvat yhtiöoikeudellisiksi osuuksiksi velallisen omaisuudesta. Erityisen merkittävä on maksukyvyttömyyslain 243 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädetty määräenemmistöäänestysmenettely. Saneeraussuunnitelman toiminnallisessa osassa määritellään erilaisia velkojaryhmiä. Saneeraussuunnitelma hyväksytään vain, jos sen hyväksyy äänestykseen osallistuneiden velkojien enemmistö kussakin velkojaryhmässä ja suunnitelman puolesta äänestäneiden velkojien saatavien arvo on yli puolet kaikkien äänestäneiden velkojien saatavien kokonaismäärästä. Velkojaryhmän katsotaan kuitenkin lain mukaan tietyin edellytyksin hyväksyneen ehdotuksen, vaikka tarvittavaa enemmistöä ei olisi saavutettu (245 §). Tämän ”estämiskiellon” (Obstruktionsverbot) on tarkoitus välttää se, että yksittäiset velkojat tai osakkaat voisivat kaataa saneeraussuunnitelman. Lain 247 §:n mukaan velallisenkin täytyy suostua saneeraussuunnitelmaan. Velallisen vastustus voidaan kuitenkin jättää huomiota, jos suunnitelma ei aiheuta hänelle vahinkoa ja jos yksikään velkojista ei saa saatavansa määrää ylittävää taloudellista etua.

Kun asianosaiset ovat hyväksyneet saneeraussuunnitelman ja velallinen on suostunut siihen, suunnitelmalle tarvitaan vielä konkurssituomioistuimen vahvistus. Tuomioistuin vahvistaa saneeraussuunnitelman, jos olennaiset menettelyvaatimukset on täytetty eikä kukaan velkojista tai osakkaista ole esittänyt vaatimusta, jonka mukaan suunnitelma aiheuttaisi hänelle vahinkoa (251 §). Jotta saneeraussuunnitelma ei kaatuisi tämän kaltaisen vastustuksen vuoksi, sen toiminnallisessa osassa voidaan määrätä, että varoja asetetaan saataville siltä varalta, että joku osapuoli todistaa hänelle koituneen suunnitelmasta vahinkoa (251 §:n 3 momentti).

Suunnitelman vahvistamista koskevan päätöksen voi riitauttaa vain rajatusti (253 §).

Kun saneeraussuunnitelman vahvistus on saanut lainvoiman, konkurssituomioistuin lopettaa maksukyvyttömyysmenettelyn (258 §:n 1 momentti) ja velallinen saa jälleen käyttöoikeuden omaisuuteensa. Saneeraussuunnitelman toiminnallisen osan määräykset sitovat kaikkia osapuolia riippumatta siitä, ovatko he rekisteröineet saatavansa tai vastustaneet suunnitelmaa (254 b §). Täten suunnitelmassa määrätty luopuminen, lykkäys tms. tulee voimaan välittömästi ilman erillistä tahdonilmaisua (254a §:n 1 momentti). Saneeraussuunnitelma ei vaikuta konkurssivelkojien oikeuksiin suhteessa kolmansiin osapuoliin.

Sen varmistamiseksi, että velallinen noudattaa saneeraussuunnitelmassa hänelle asetettuja velvollisuuksia, suunnitelma voi määrätä velallisen pesänhoitajan tarkkailtavaksi. Pesänhoitaja laatii vuosittain tarkkailuraportin tuomioistuimelle ja velkojatoimikunnalle, jos sellainen on nimitetty. Raportissa selostetaan saneeraussuunnitelman etenemistä ja arvioidaan sen loppuun saattamisen todennäköisyyttä.

Riippumatta siitä, onko tarkkailua määrätty vai ei, maksukyvyttömyyslain 255 §:ssä määrätty ns. elvytyslauseke (Wiederauflebensklausel) toimii sen varmistamiseksi, että velallinen noudattaa saneeraussuunnitelmaa. Jos konkurssivelkojan vaatimusten täyttämistä on lykätty tai jos niistä on osittain luovuttu saneeraussuunnitelman toiminnallisen osan perusteella, mutta suunnitelman toteuttaminen viivästyy merkittävästi velallisen toiminnan vuoksi, luopumisen tai lykkäyksen ei enää katsota sitovan velkojaa. Sama koskee kaikkia konkurssivelkojia, jos aloitetaan uusi saman velallisen omaisuutta koskeva maksukyvyttömyysmenettely (255 §:n 2 momentti). Jos velallinen hyväksyi konkurssivelkojien vaatimukset tarkastusistunnossa, ja saatavat vahvistettiin lopulliseen saneeraussuunnitelmaan sisältyvässä velkaluettelossa, konkurssivelkojat voivat panna täytäntöön saatavansa velalliselta.

Jos saneeraussuunnitelma on perustana yrityksen saneeraukselle, toiminnan jatkamiseksi tarvitaan monessa tapauksessa lainaa. Lainanantajia suojatakseen saneeraussuunnitelman toiminnallisessa osassa voidaan määrätä lainoille yläraja (maksukyvyttömyyslain 264 §). Jos uuden lainanantajan saatavat pysyvät ylärajan alapuolella, on uudella lainanantajalla etuoikeus konkurssivelkojiin nähden kaikissa uusissa maksukyvyttömyysmenettelyissä.

Saneeraussuunnitelmaan perustuva menettely mahdollistaa velallisen vapautumisen jäännösveloista silloinkin, kun ei noudateta edellä kuvattua menettelyä. Maksukyvyttömyyslain mukaan velallinen vapautuu jäännösveloista, jos hän täyttää velkojien vaatimukset saneeraussuunnitelmassa määrätyllä tavalla, ellei saneeraussuunnitelmassa toisin määrätä (227 §:n 1 momentti).

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Velkojien oikeuksia maksukyvyttömyysmenettelyn lopettamisen jälkeen selostetaan kohdassa 14 (maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset).

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Saksan lain mukaan maksukyvyttömyysmenettelyn kulut maksetaan etukäteen konkurssipesästä, ja ne ovat etusijalla suhteessa konkurssivelkojien saataviin (maksukyvyttömyyslain 53 §). Maksukyvyttömyysmenettelyn kuluihin kuuluvat maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyvät tuomioistuinmaksut ja korvaukset väliaikaiselle pesänhoitajalle, pesänhoitajalle ja velkojatoimikunnan jäsenille (54 §).

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Velkojia vahingoittavien toimien estämiseksi kaikki konkurssipesään menettelyn alkamisen jälkeen tehdyt hankinnat ovat periaatteessa mitättömiä. Ennen menettelyä tehdyt omaisuushankinnat, jotka kuuluisivat konkurssipesään menettelyn aloittamisen jälkeen, ovat sen sijaan päteviä. Ne voidaan kuitenkin riitauttaa tietyin edellytyksin.

Koska pesänhoitajalla on maksukyvyttömyysmenettelyn alettua käyttöoikeus velallisen omaisuuteen, velallisen toimet omaisuuden suhteen ovat periaatteessa ehdottoman mitättömiä (paitsi jos maata on ostettu hyvässä uskossa; mutta tämäkin voidaan riitauttaa) (maksukyvyttömyyslain 81 §:n 1 momentti, ensimmäinen virke). Myös sellaiset toimet ovat mitättömiä, jotka velallinen on suorittanut ennen menettelyn alkamista, jos ne tulevat voimaan vasta menettelyn aikana (91 §:n 1 momentti) (poikkeuksena maaostot, 91 §:n 2 momentti). Samoin vakuusoikeudet mitätöityvät menettelyn alkaessa, jos vakuus on hankittu vähemmän kuin kuukausi ennen maksukyvyttömyyshakemuksen jättämistä (88 §:n 1 momentti).

Ennen menettelyn alkamista tehdyt hankinnat ovat periaatteessa päteviä, mutta ne voidaan riitauttaa tietyin edellytyksin (maksukyvyttömyyslain 129 § ja sitä seuraavat pykälät). Tämä riitautusoikeus on välttämätön maksukyvyttömyyslainsäädännön toimivuuden kannalta, koska se tarjoaa pesänhoitajalle mahdollisuuden puuttua velallisen omaisuudesta menettelyä edeltävänä aikana suoritettuihin maksuihin. Tämän ansiosta konkurssipesää voidaan kasvattaa huomattavasti, ja siten voidaan varmistaa, että velkojan vaatimuksia kohdellaan tasapuolisesti eikä tiettyjä velkojia aseteta etuoikeutettuun asemaan. Jos pesänhoitaja harjoittaa riitautusoikeuttaan menestyksellä, hyötyneen osapuolen on palautettava konkurssipesään kaikki toimen toteuttamiseen käytetyt varat. Jos tämä ei ole mahdollista, hänen on maksettava korvausta. Pesänhoitaja voi nostaa kanteen palauttamisoikeutensa täytäntöönpanemiseksi, ja hän voi vedota tähän oikeuteen kaikkia velkojien vastavaatimuksia vastaan. Jos riidanalaisesta toimesta hyötynyt osapuoli palauttaa saamansa hyödyn, hänen mahdolliset vastavaatimuksensa tulevat uudelleen voimaan (144 §).

Maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista edeltänyt toimi voidaan riitauttaa vain, jos se on vahingoittanut konkurssivelkojien etua (maksukyvyttömyyslain 129 §). Tällöin jonkin maksukyvyttömyyslain 130–136 §:n perusteista täytyy toteutua. Kaikki oikeustoimet, ts. kaikki toimet (mukaan lukien laiminlyönnit, 129 §:n 2 momentti), jotka aiheuttavat oikeusvaikutuksen, voidaan riitauttaa (liittovaltion korkein oikeus, tuomio 12.2.2004, IX ZR 98/03, 12 kohta). Jollei laissa toisin määrätä, olennaista ei ole, että toimen on suorittanut velallinen. Ratkaisevaa ei ole myöskään se, onko kyseessä sopimukseen perustuva vaikutus vai oikeusvaikutus (liittovaltion korkein oikeus, tuomio 7.5.2013 – IX ZR 191/12 – kohta 6).

Riitauttamisperusteita ovat erityisesti seuraavat:

  • velallisen vastikkeeton suoritus, paitsi jos se on tapahtunut yli neljä vuotta ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä (maksukyvyttömyyslain 134 §)
  • velallinen on kymmenen vuoden aikana välittömästi ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä toiminut velkojien vahingoittamistarkoituksessa, ja toinen osapuoli on ollut tietoinen velallisen aikeista (133 §); tässä yhteydessä ajanjakso on vain neljä vuotta, jos oikeustoimella on myönnetty tai mahdollistettu toiselle osapuolelle vakuusoikeus tai tämän vaatimuksen täyttäminen
  • velallinen on kolmen kuukauden aikana välittömästi ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä tahallisesti aiheuttanut vahinkoa tavallisille velkojille ja velallinen oli jo maksukyvytön ja toinen osapuoli oli tuosta maksukyvyttömyydestä tietoinen (132 §:n 1 momentin 1 kohta)
  • velallinen on myöntänyt konkurssivelkojalle perusteettomasti vakuusoikeuden tai täyttänyt tämän perusteettoman vaatimuksen, ja tämä tapahtui alle kuukautta ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä (131 §:n 1 momentin 1 kohta).

Kaikissa näissä tapauksissa sekä velallinen että etua saanut velkoja saattavat lisäksi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen (rikoslain 283–283d §).

Kuluttajan maksukyvyttömyysmenettely

Kuluttajan maksukyvyttömyysmenettely (Verbraucherinsolvenzverfahren) liittyy luonnollisiin henkilöihin, jotka eivät toimi eivätkä ole toimineet itsenäisinä ammatinharjoittajina tai jotka ovat toimineet itsenäisinä ammatinharjoittajina, mutta heidän taloudellinen tilanteensa on läpinäkyvä eikä heitä vastaan ole esitetty työolosuhteisiin liittyviä vaatimuksia (maksukyvyttömyyslain 304 §:n 1 momentin ensimmäinen virke). Toisin kuin tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä, päähuomio keskittyy kuluttajan vapauttamiseen velasta eikä omaisuuden realisointiin.

Menettely poikkeaa tavanomaisesta lähinnä silloin, kun velallinen on osallistunut maksukyvyttömyyshakemuksen tekemiseen. Tällöin päätöstä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta edeltää tuomioistuimen ulkopuolinen menettelyvaihe, jossa suunnitelman pohjalta pyritään pääsemään sopimukseen velkojien kanssa (maksukyvyttömyyslain 305 §:n 1 momentin 1 kohta). Jos tuomioistuimen ulkopuolinen käsittely ei tuota tulosta, velallinen voi jättää hakemuksen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta.

Seuraavassa vaiheessa aloittamismenettelyä lykätään ja konkurssituomioistuin antaa velkojille mahdollisuuden sopia velallisen kanssa velanmaksusuunnitelmasta (Schuldenbereinigungsplan). Jos suunnitelma toteutetaan, velkojien saatavat maksetaan vain kyseisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on täytäntöönpanokelpoinen samalla tavoin kuin tuomioistuimessa tehty sovinto (Prozessvergleich; maksukyvyttömyyslain 308 §:n 1 momentin toinen virke). Tällöin maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista ja jäännösvelasta vapautumista koskevat hakemukset katsotaan peruutetuiksi (308 §:n 2 momentti). Jos suunnitelmasta ei synny sopimusta, maksukyvyttömyysmenettely toteutetaan yksinkertaistetussa muodossa.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 26/05/2020

Maksukyvyttömyys - Viro

SISÄLLYSLUETTELO


Viron lainsäädännössä säädetään kolmesta eri maksukyvyttömyysmenettelystä, jotka ovat konkurssimenettely, tervehdyttämismenettely ja velkajärjestelymenettely. Konkurssimenettelyyn sovelletaan konkurssilakia ja tervehdyttämismenettelyyn yrityssaneerauslakia. Velkajärjestelyä koskevat säännökset vahvistetaan velkojen uudelleenjärjestelystä ja velkasuojauksesta annetussa laissa. Lait on julkaistu viron- ja englanninkielisinä Viron virallisessa lehdessä Linkki avautuu uuteen ikkunaanRiigi Teataja.

Konkurssimenettelyn tarkoituksena on kattaa velkojien saatavat velallisen varoista siirtämällä velallisen omaisuutta tai tervehdyttämällä velallisen yritys. Jos velallinen on luonnollinen henkilö, hän saa konkurssimenettelyn ansiosta mahdollisuuden vapautua velvoitteistaan. Konkurssimenettelyn aikana selvitetään velallisen maksukyvyttömyyden syyt.

Tervehdyttämismenettelyssä pyritään ottamaan huomioon yrittäjän, velkojien ja kolmansien osapuolten edut ja suojelemaan näiden oikeuksia menettelyn aikana. Yrityksen tervehdyttämisellä tarkoitetaan erilaisten toimenpiteiden soveltamista, jotta yritys voi selvitä taloudellisista vaikeuksista, palauttaa maksuvalmiutensa, parantaa kannattavuuttaan ja varmistaa kestävän toiminnan.

Velkajärjestelymenettelyssä tavoitteena on antaa maksuvaikeuksista kärsivälle luonnolliselle henkilölle (eli velalliselle) mahdollisuus järjestellä velkansa uudelleen niin, että hän voittaa maksuvaikeudet ja välttää konkurssimenettelyn. Velallisen rahamääräiset velvoitteet (henkilökohtaiset velat) voidaan järjestää uudelleen lykkäämällä velvoitteen täyttämisajankohtaa, täyttämällä velvoitteet osamaksuilla tai lievittämällä velvoitetta.

Konkurssimenettely ja velkajärjestelymenettely kuuluvat maksukyvyttömyysmenettelyistä 20 päivänä toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston (uudelleenlaaditun) asetuksen (EU) 2015/848 soveltamisalaan.

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Viron lainsäädännössä luonnollisella henkilöllä tarkoitetaan ihmistä. Maksukyvyttömyysmenettelyssä ei tehdä eroa luonnollisten henkilöiden välillä sen perusteella, harjoittaako henkilö taloudellista tai ammatillista toimintaa (eli onko hän yrittäjä) vai ei (eli onko hän kuluttaja). Oikeushenkilö on lailla perustettu oikeussubjekti. Oikeushenkilö voi olla yksityis- tai julkisoikeudellinen. Yksityisoikeudellinen oikeushenkilö on oikeushenkilö, joka on perustettu yksityisen intressin perusteella ja tällaista oikeushenkilöä koskevan lain mukaisesti. Yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä ovat avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, rajavastuuyhtiö, osakeyhtiö, voittoa tavoitteleva osuuskunta, säätiö ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä ovat valtio, paikallisviranomainen ja muu oikeushenkilö, joka on perustettu julkisen intressin perustella ja tällaista oikeushenkilöä koskevan lain mukaisesti.

1. Konkurssimenettely

Konkurssimenettelyä sovelletaan maksukyvyttömiin oikeushenkilöihin ja luonnollisiin henkilöihin. Valtiota tai paikallisviranomaista ei voida asettaa konkurssiin.

2. Tervehdyttämismenettely

Tervehdyttämismenettelyä sovelletaan ainoastaan yksityisoikeudellisiin oikeushenkilöihin.

3. Velkajärjestelymenettely

Velkajärjestelymenettelyä sovelletaan maksuvaikeuksissa oleviin luonnollisiin henkilöihin.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

1. Konkurssimenettely

Konkurssi tarkoittaa, että velallinen todetaan tuomioistuimen päätöksellä maksukyvyttömäksi. Näin ollen konkurssimenettelyn käynnistämisen ensimmäinen perusedellytys on, että velallinen on maksukyvytön.

Velallinen on maksukyvytön, jos hän ei kykene kattamaan velkojien saatavia eikä maksukyvyttömyys ole velallisen taloudellinen tilanne huomioon ottaen tilapäistä. Velallisena oleva oikeushenkilö on maksukyvytön myös silloin kun velallisen varat eivät riitä kattamaan velvoitteita eikä tällainen tilanne ole velallisen taloudellinen tilanne huomioon ottaen tilapäinen. Kun konkurssihakemuksen jättää velallinen, tuomioistuin tekee päätöksen konkurssiin asettamisesta myös silloin kun velallinen on tulevaisuudessa todennäköisesti maksukyvytön. Kun konkurssihakemuksen jättää velallinen, edellytyksenä on velallisen maksukyvyttömyys.

Toinen perusedellytys konkurssimenettelyn käynnistämiselle on konkurssihakemuksen jättäminen. Sen voi jättää joko velallinen tai velkoja. Jos velallinen on kuollut, hänen omaisuuttaan koskevan konkurssihakemuksen voi jättää myös velallisen perillinen, testamentin toimeenpanija tai jäämistön hoitaja. Tällöin konkurssihakemukseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin velallisen jättämään konkurssihakemukseen. Laissa säädetään tietyistä tapauksista, joissa konkurssihakemuksen voi jättää myös joku muu henkilö. Tällöin sovelletaan samoja säännöksiä kuin velkojaan, jollei laissa toisin säädetä.

Kun konkurssihakemuksen jättää velallinen, hänen on osoitettava siinä maksukyvyttömyytensä. Kun konkurssihakemuksen jättää velkoja, hänen on osoitettava siinä velallisen maksukyvyttömyys ja todistettava saatavien olemassaolo.

Tuomioistuin voi määrätä, että konkurssihakemuksen jättäneen velkojan on asetettava tuomioistuimelle tietyn suuruinen vakuus väliaikaisen selvittäjän palkkion ja kustannusten kattamiseksi, jos on perusteita olettaa, että niitä ei pystytä kattamaan konkurssipesästä. Jos velkoja jättää vakuuden asettamatta, menettely päätetään. Jos velkojat ovat maksukyvyttömän työnantajan työntekijöitä, jotka eivät maksa vakuudeksi määrättyä summaa menettelyn jatkamiseksi, heillä on oikeus hakea valtiolta (Viron työttömyyskassan kautta) maksukyvyttömyyskorvausta.

Tuomioistuin kieltäytyy ottamasta velkojan konkurssihakemusta käsiteltäväksi, jos siitä ei käy ilmi, että hakemuksen jättäjällä on velalliselta saatavia, jos siinä ei ole osoitettu velallisen maksukyvyttömyyttä tai jos se perustuu saataviin, joiden osalta sovelletaan tervehdyttämis- tai velkajärjestelysuunnitelmaa. Tuomioistuin voi kieltäytyä ottamasta konkurssihakemusta käsiteltäväksi myös muiden siviiliprosessilaissa säädettyjen perusteiden nojalla.

Ennen konkurssiin asettamista ja konkurssimenettelyn aloittamista toteutetaan ns. alustava menettely. Jos tuomioistuin päättää ottaa konkurssihakemuksen käsiteltäväksi, se nimeää konkurssipesälle väliaikaisen selvittäjän. Tuomioistuin voi velallisen taloudellista tilannetta arvioituaan jättää väliaikaisen selvittäjän nimeämättä ja asettaa velallisen konkurssiin. Jos tuomioistuin ei nimeä väliaikaista selvittäjää, konkurssihakemuksen alustavaa menettelyä ei toteuteta ja menettely päätetään. Väliaikainen selvittäjä määrittää velallisen omaisuuden, velvollisuudet ja omaisuutta koskevat täytäntöönpanomenettelyt. Lisäksi hän tarkistaa, riittääkö velallisen omaisuus kattamaan konkurssimenettelyn kustannukset. Väliaikainen selvittäjä arvioi velallisen taloudellisen tilanteen ja maksukyvyn. Hän myös arvioi, millaiset ovat yrityksen toiminnan jatkamismahdollisuudet ja onko oikeushenkilön muodostavaa velallista mahdollista saneerata. Lisäksi selvittäjä muun muassa varmistaa velallisen omaisuuden säilyttämisen. Väliaikaisen selvittäjän tehtävänä on selvittää, voidaanko konkurssihakemus hyväksyä vai ei.

Vaikka velallinen olisi maksukyvytön, tuomioistuin antaa menettelyn raueta eikä aseta velallista konkurssiin, jos velallisen omaisuus ei riitä kattamaan konkurssimenettelyn kustannuksia, omaisuutta ei pystytä palauttamaan tai perimään takaisin eikä ole mahdollisuutta esittää johtokunnan jäseniin kohdistuvia vaatimuksia.

Päätöksen konkurssiin asettamisesta tekee tuomioistuin. Päätökseen merkitään konkurssiin asettamisen kellonaika. Kun velallinen on asetettu konkurssiin, alkaa konkurssimenettely.

Kun tuomioistuin on julistanut konkurssin, se julkaisee välittömästi Ametlikud Teadaanded -lehdessä konkurssi-ilmoituksen.

Konkurssipäätös on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen. Konkurssipäätöksen täytäntöönpanoa ei saa keskeyttää eikä lykätä. Myöskään päätöksessä vahvistettua täytäntöönpanotapaa ja -menettelyä ei saa muuttaa. Jos ylempi oikeusaste mitätöi konkurssipäätöksen, se ei vaikuta konkurssipesän hoitajan tekemien tai hänen osaltaan tehtyjen oikeustoimien pätevyyteen. Velallinen ja konkurssihakemuksen jättänyt velkoja voivat hakea konkurssipäätökseen muutosta 15 päivän kuluessa konkurssi-ilmoituksen julkaisemisesta. Jos piirituomioistuin on tehnyt päätöksen, joka koskee konkurssipäätökseen haettua muutosta, velallinen ja konkurssihakemuksen jättänyt henkilö voivat hakea siihen muutosta korkeimmassa oikeudessa. Konkurssipesän hoitaja ei voi hakea muutosta eikä edustaa velallista muutoksenhakumenettelyssä.

Jos konkurssimenettelyssä on julkaistava jokin ilmoitus tai menettelyasiakirja, se julkaistaan Ametlikud Teadaanded -julkaisussa. Tuomioistuin voi julkaista Ametlikud Teadaanded -julkaisussa ilmoituksen konkurssihakemuksen käsittelyn ajankohdasta ja paikasta. Kun velallisen konkurssista on tehty konkurssipäätös, tuomioistuin julkaisee viipymättä konkurssi-ilmoituksen Ametlikud Teadaanded -julkaisussa.

2. Tervehdyttämismenettely

Tervehdyttämismenettelyyn haluavan yrittäjän on tehtävä hakemus.

Tuomioistuin käynnistää tervehdyttämismenettelyn, jos saneeraushakemus on siviiliprosessilaissa ja saneerauslaissa säädettyjen vaatimusten mukainen ja jos yrittäjä on osoittanut

  1. olevansa tulevaisuudessa todennäköisesti maksukyvytön,
  2. yrityksen tarvitsevan tervehdyttämistä,
  3. yrityksen toiminnan olevan todennäköisesti kestävää tervehdyttämisen jälkeen.

Tervehdyttämismenettelyä ei aloiteta, jos

  1. yrittäjän osalta on aloitettu konkurssimenettely,
  2. tuomioistuin on määrännyt päätöksellään yrityksen purettavaksi tai toteutetaan täydentävä selvitys,
  3. yrittäjän osalta toteutetun tervehdyttämismenettelyn päättymisestä on kulunut vähemmän kuin 2 vuotta.

Jos yrittäjä hakee yrityksen tervehdyttämistä, tuomioistuin voi kieltäytyä käsittelemästä hakemusta, jos yrittäjä ei ole perustellut yrityksen tervehdyttämistarvetta eikä sitä, että tervehdyttämisen jälkeen yrityksen toiminta on todennnäköisesti kestävää.

Tuomioistuin käynnistää tervehdyttämismenettelyn saneerauspäätöksellä seitsemän päivän kuluessa saneeraushakemuksen vastaanottamisesta.

Tervehdyttämishakemuksessa on oltava muun muassa seuraavat tiedot:

  1. selvittäjäksi nimettyä henkilöä koskevat tiedot,
  2. määräaika tervehdyttämissuunnitelman vastaanottamiselle,
  3. määräaika, johon mennessä tervehdyttämissuunnitelma on jätettävä tuomioistuimelle vahvistamista varten (enintään 60 päivää),
  4. määrä, joka yrittäjän on maksettava selvittäjän palkkion ja kustannusten kattamiseksi vakuutena määrätylle tilille, sekä maksun määräaika.

Tervehdyttämismenettelyn käynnistämisellä on seuraavat seuraukset:

  1. Tuomioistuin keskeyttää yrittäjän omaisuuteen kohdistuvan täytäntöönpanomenettelyn siihen asti kun tervehdyttämissuunnitelma vahvistetaan tai tervehdyttämismenettely päätetään. Tätä ei kuitenkaan sovelleta täytäntöönpanomenettelyyn, joka koskee työsuhteesta tai elatusavusta johtuvaa saatavaa.
  2. Viivästyskoron tai ajan myötä kasvavan sopimussakon soveltaminen yrittäjään kohdistuviin saataviin keskeytetään siihen asti kun tervehdyttämissuunnitelma vahvistetaan.
  3. Asiaa käsittelevä tuomioistuin voi yrittäjän hakemuksen ja hakemukseen liitetyn selvittäjän hyväksynnän perusteella keskeyttää – siihen asti kun tervehdyttämissuunnitelma vahvistetaan tai tervehdyttämismenettely päätetään – oikeudenkäynnin, jossa yrittäjään kohdistuu rahasaatavaa koskeva vaatimus. Tätä ei kuitenkaan sovelleta työsuhteesta tai elatusavusta johtuvaan saatavaan, josta ei ole vielä tehty päätöstä.
  4. Tuomioistuin lykkää velkojan jättämän konkurssihakemuksen perusteella konkurssimenettelyn käynnistämispäätöstä siihen asti kun tervehdyttämissuunnitelma vahvistetaan tai tervehdyttämismenettely päätetään.

Jos tuomioistuin on päättänyt käynnistää tervehdyttämismenettelyn ja antanut tervehdyttämispäätöksen, selvittäjä toimittaa velkojille viipymättä tervehdyttämistä koskevan ilmoituksen, jossa ilmoitetaan tervehdyttämismenettelyn käynnistämisestä ja velkaluettelon mukaisista saatavista.

3. Velkajärjestelymenettely

Velallinen voi velkajärjestelymenettelyn avulla järjestellä uudelleen rahamääräiset velvoitteensa. Velallisella katsotaan olevan maksuvaikeuksia, jos tämä ei pysty tai todennäköisesti ei pysty täyttämään velvollisuuksiaan niiden erääntyessä maksettaviksi.

Velkajärjestelymenettely käynnistyy velkojan tuomioistuimelle jättämällä hakemuksella. Hakemukseen on lisättävä muun muassa velkajärjestelysuunnitelma, jossa esitetään uudelleenjärjesteltävät velvoitteet ja järjestelytapa sekä se, missä aikataulussa suunnitelma aiotaan toteuttaa. Ennen kuin velallinen voi jättää tuomioistuimelle velkojen uudelleenjärjestämistä koskevan hakemuksen, velallisen on pyrittävä järjestämään velat uudelleen ilman tuomioistuimen puoleen kääntymistä.

Tuomioistuin ottaa velkojen uudelleenjärjestämistä koskevan hakemuksen käsiteltäväksi, jos se on siviiliprosessilaissa sekä velkojen uudelleenjärjestelystä ja velkasuojauksesta annetussa laissa vahvistettujen vaatimusten mukainen. Hakemuksen käsiteltäväksi ottamista koskeva päätös annetaan tiedoksi velalliselle ja kaikille velkojille, joiden saatavia velallinen aikoo järjestellä uudelleen. Päätös julkaistaan myös Ametlikud Teadaanded -julkaisussa.

Tuomioistuin ei ota velkajärjestelyhakemusta käsiteltäväksi, jos

  1. velallinen on asetettu konkurssiin,
  2. tuomioistuin on hakemuksen jättämistä edeltäneiden 10 vuoden aikana hyväksynyt velallisen velkajärjestelyhakemuksen tai veloista vapautumista koskevan hakemuksen konkurssimenettelyssä,
  3. velallisella ei ole maksuvaikeuksia tai ne ovat selvästi voitettavissa ilman velkojen uudelleenjärjestelyä esimerkiksi myymällä velallisen omaisuutta velkojen kattamiseksi siinä määrin kuin velalliselta voi kohtuudella edellyttää,
  4. hakemus tai sen liitteet eivät ole laissa säädetyn mukaisia.

Tuomioistuin voi kieltäytyä ottamasta velkajärjestelyhakemusta käsiteltäväksi, jos

  1. velallisen ehdottaman velkajärjestelysuunnitelman hyvksyminen tai toteutuminen on epätodennäköistä esimerkiksi kun otetaan huomioon velallisen maksukyky velkajärjestelyhakemuksen jättämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana ja velallisen mahdollisuus harjoittaa ikänsä, ammattinsa ja koulutuksensa huomioiden kohtuullisen kannattavaa toimintaa velkajärjestelysuunnitelman voimassaolon aikana,
  2. velallinen ei ole ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä toteuttanut tarvittavia toimia järjestääkseen velat uudelleen ilman tuomioistuimen puoleen kääntymistä,
  3. velallinen on tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti esittänyt virheellisiä tai puutteellisia tietoja omaisuudestaan, tuloistaan tai velvollisuuksistaan tai velkojien velvollisuuksista,
  4. velallinen kieltäytyy vannomasta, että esitetyt tiedot ovat paikkansapitäviä, tai esittämästä vaadittuja lisätietoja,
  5. velallinen on todettu syylliseksi konkurssiin, täytäntöönpanomenettelyyn, veroasioihin tai tiettyihin liiketoimiin liittyvään rikokseen, jota koskevia merkintöjä ei ole poistettu rikosrekisteristä,
  6. velallinen on hakemuksen jättämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana tai hakemuksen jättämisen jälkeen antanut tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti virheellisiä tai puutteellisia tietoja taloudellisesta tilanteestaan saadakseen tukia tai muita etuja valtiolta, paikallisviranomaiselta tai säätiöltä tai välttyäkseen veroilta,
  7. velallinen on ilmeisen harkitusti tehnyt velkojia vahingoittavia toimia.

Jos tuomioistuin päättää velallisen hakemusta käsitellessään velkajärjestelymenettelyn aloittamisesta, se antaa tällaisen päätöksen tiedoksi velalliselle ja kaikille velkojille, joiden saamisia velallinen haluaa järjestellä uudelleen. Päätös julkaistaan myös Ametlikud Teadaanded -julkaisussa.

Kun velkojen uudelleenjärjestelyä koskeva hakemus otetaan käsittelyyn, viivästyskoron tai ajan myötä suurenevan sopimussakon soveltaminen velalliseen kohdistettuihin vaatimuksiin keskeytetään siihen asti kun velkajärjestelysuunnitelma hyväksytään tai menettely päätetään. Tämä ei koske saatavia, joita velallinen ei pyri järjestelemään uudelleen. Jos hakemus hyväksytään, velkoja ei voi vedota sellaisen rahamääräisen velvoitteen rikkomiseen, joka syntyi ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä, irtisanoakseen velallisen kanssa tehdyn sopimuksen, josta johtuvan saatavan velallinen aikoo järjestää uudelleen, eikä velkoja voi näillä perustein kieltäytyä täyttämästä omia velvoitteitaan. Kaikki sopimukset, joiden mukaan velkoja voi irtisanoa sopimuksen, kun velkajärjestelyhakemus jätetään tai velkajärjestelysuunnitelma hyväksytään, ovat mitättömiä. Kun tuomioistuin hyväksyy hakemuksen, se keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn (tai pakkotäytäntöönpanon) varojen perimiseksi velallisen varoista siihen asti kun velkajärjestelysuunnitelma hyväksytään tai menettely päätetään. Tuomioistuin voi myös keskeyttää velalliseen kohdistuvia rahamääräisiä saatavia koskevan tuomioistuinkäsittelyn, jossa ei ole tehty päätöstä, peruuttaa toimenpiteen varmistamiseen liittyvät menettelyt, kuten pankkitalletusten takavarikoinnin, kieltää velkojia käyttämästä velallisen asettamasta vakuudesta johtuvia oikeuksia, mukaan lukien myydä pantattua omaisuutta tai pyytää sen myyntiä.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Konkurssiin asettamisen yhteydessä velallisen omaisuudesta tulee konkurssipesä, ja velallisen oikeudet hallita ja käyttää konkurssipesää siirretään konkurssipesän hoitajalle.

Velallisen omaisuudesta tulee konkurssipesä konkurssipäätöksen perusteella, ja sitä käytetään velkojien saatavien kattamiseksi ja konkurssimenettelyn suorittamiseksi. Konkurssipesä käsittää velallisen omaisuuden konkurssiin asettamishetkellä, takaisinperityn tai takaisinsaadun omaisuuden sekä velallisen konkurssimenettelyn aikana hankkimat omaisuuserät. Konkurssipesään ei kuulu velallisen omaisuus, johon ei voida lain mukaan kohdistaa perintätoimia.

Omaisuuteen, johon ei voida lain mukaan kohdistaa perintätoimia, sovelletaan täytäntöönpanomenettelystä annettua lakia. Siihen sisältyy ohjeellinen luettelo omaisuudesta, jota ei ulosmitata. Tällaisen luettelon tarkoituksena on turvata velallisen sosiaalinen vähimmäissuoja. Kielto myydä omaisuutta, joka ei kuulu ulosoton piiriin, johtuu myös tarpeesta turvata muut perusoikeudet, joita ovat esimerkiksi oikeus valita vapaasti toiminta-ala, ammatti ja työpaikka, oikeus harjoittaa liiketoimintaa, oikeus koulutukseen, uskonnonvapaus sekä yksityis- ja perhe-elämän suojelu. Lisäksi tietynlaisen omaisuuden ulosmittaus on hyvän tavan vastaista.

Viron lainsäädännön nojalla myös tulojen ulosottoon sovelletaan rajoituksia. Päätavoitteena on varmistaa velalliselle ja hänen huollettavilleen tarvittava vähimmäistoimeentulo velalliseen sovellettavan menettelyn aikana.

Konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen liittyvät velallisen luovutukset mitätöidään. Toisen osapuolen tällaisen luovutustoimen perusteella siirtämät omaisuuserät palautetaan tälle osapuolelle, jos omaisuuserät on pidetty konkurssipesässä, tai sille myönnetään korvaus, jos konkurssipesä on siirron tuloksena kasvanut. Jos velallinen on luovuttanut tulevat korvausvaatimuksensa ennen konkurssi-ilmoitusta, luovutus ei ole konkurssin asettamishetkestä lähtien pätevä konkurssin asettamisen jälkeen syntyneiden saatavien osalta. Velallisena oleva luonnollinen henkilö voi luovuttaa konkurssipesän omaisuutta pesänhoitajan suostumuksella. Kaikki luovutukset ilman pesänhoitajan suostumusta mitätöidään.

Konkurssiin asettamisen jälkeen velallisella olevan konkurssipesään liittyvän velvoitteen suorittamisen voi hyväksyä ainoastaan pesänhoitaja. Jos velvoite suoritettiin velallisen hyväksi, velvoite katsotaan täytetyksi ainoastaan, jos sen täyttämistä varten siirretyt omaisuuserät on säilytetty konkurssipesässä tai konkurssipesä on siirron tuloksena kasvanut. Jos velvoite suoritettiin velallisen hyväksi ennen konkurssi-ilmoituksen julkaisemista, velvoite katsotaan täytetyksi, jos sen täyttänyt henkilö ei ollut (eikä hänen tarvinnut olla) tietoinen konkurssiin asettamisesta velvoitteen täyttämishetkellä.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Velallisena oleva luonnollinen henkilö menettää konkurssiin asettamisen yhteydessä oikeutensa suorittaa konkurssipesään liittyviä liiketoimia, ja velallisena oleva oikeushenkilö menettää oikeutensa suorittaa mitään liiketoimia.

Velallinen antaa tuomioistuimelle, pesänhoitajalle ja konkurssipesän valvojakunnalle konkurssimenettelyssä tarvittavat tiedot etenkin velallisen omaisuudesta, mukaan lukien velvoitteet sekä liike- ja ammattitoiminta. Velallisen on annettava pesänhoitajalle tase ja luettelo velallisen varoista ja veloista konkurssiin asettamispäivänä.

Tuomioistuin voi vaatia velallista vannomaan tuomioistuimessa, että sille toimitetut tiedot velallisen varoista, veloista sekä liike- ja ammattitoiminnasta ovat todenperäisiä velallisen parhaan ymmärryksen mukaisesti.

Velallisen on annettava apua väliaikaiselle konkurssipesän hoitajalle ja pesänhoitajalle näiden hoitaessa tehtäviään.

Velallinen ei saa poistua Virosta ilman tuomioistuimen lupaa konkurssiin asettamisen jälkeen ja ennen kuin hän on vannonut valan.

Tuomioistuin voi määrätä velalliselle sakon tai velvollisuuden saapua oikeuteen tai vangita velallisen, jos tämä ei noudata tuomioistuimen määräystä. Tuomioistuin voi toimia näin myös varmistaakseen, että laissa säädetty velvoite täytetään.

Velallisella on oikeus tutustua pesänhoitajan asiakirja-aineistoon ja konkurssiasian oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Pesänhoitaja voi perustelluista syistä evätä velallisen pyynnön tutustua pesänhoitajan asiakirja-aineistoon sisältyvään asiakirjaan, jos se hankaloittaisi konkurssimenettelyn suorittamista.

Konkurssipesän hoitaja

  • Konkurssipesän hoitaja hoitaa konkurssipesään liittyviä liiketoimia ja toteuttaa muita toimenpiteitä. Velallisen toiminnasta johtuvat oikeudet ja velvoitteet kuuluvat pesänhoitajalle. Pesänhoitaja osallistuu velvollisuuksiensa mukaisesti velallisen sijasta tuomioistuinkäsittelyyn osapuolena konkurssipesään liittyvissä riita-asioissa.
  • Kun konkurssi julistetaan, velallisen oikeus hallita ja käyttää konkurssipesää siirtyy konkurssipesän hoitajalle. Velallisena olevaa oikeushenkilöä koskevassa konkurssimenettelyssä pesänhoitaja voi suorittaa kaikenlaisia liiketoimia ja toteuttaa kaikkia konkurssipesään liittyviä oikeustoimia. Jos konkurssiin joutuu velallisena oleva luonnollinen henkilö, pesänhoitaja voi toteuttaa ainoastaan sellaiset liiketoimet ja oikeustoimet, jotka ovat tarpeen konkurssimenettelyn tavoitteen toteuttamiseksi ja pesänhoitajan tehtävän suorittamiseksi.
  • Pesänhoitaja puolustaa kaikkia velkojien oikeuksia ja etuja sekä varmistaa, että konkurssimenettely on lainmukainen, nopea ja taloudellisesti järkevä. Pesänhoitajan on täytettävä velvoitteensa tunnolliselta ja rehelliseltä pesänhoitajalta odotettavalla huolellisuudella, ja hänen on otettava huomioon kaikkien velkojien ja velallisten edut.
  • Konkurssipesän hoitaja määrittää velkojien saatavat, hallinnoi konkurssipesää, huolehtii konkurssipesän omaisuuden järjestämisestä ja myynnistä sekä velkojien saatavien kattamisesta konkurssipesästä; selvittää velallisen maksukyvyttömyyden syyn ja ajankohdan, jolloin velallinen tuli maksukyvyttömäksi; järjestää tarvittaessa velallisen liiketoiminnan jatkamisen; muuttaa tarvittaessa velallisena olevan oikeushenkilön omaisuuden rahaksi; antaa lainsäädännössä säädetyissä tapauksissa tietoa velkojille ja velallisille; raportoi toimistaan ja antaa tietoa konkurssimenettelystä tuomioistuimelle, valvovalle virkamiehelle ja konkurssipesän valvojakunnalle; ja täyttää muut lakisääteiset velvoitteet. Jos velallisen maksukyvyttömyys johtuu vakavasta hallinnollisesta virheestä, pesänhoitajan on esitettävä korvausvaatimus vahingosta vastuussa olevalle henkilölle välittömästi sen jälkeen, kun korvausvaatimukselle on riittävät perusteet. Pesänhoitajalla on lakisääteisten oikeuksien lisäksi väliaikaisen pesänhoitajan oikeudet.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Viron konkurssimenettelyssä sallitaan kuittaukset. Konkurssimenettelyssä saatavien kuittaukseen sovelletaan seuraavia ehtoja:

  1. kuitattavien saatavien on oltava rahamääräisiä velvoitteita tai muita samankaltaisia velvoitteita
  2. velkojalla on oltava oikeus täyttää velvoitteensa, ja velallisen velvoitteen on täytynyt erääntyä maksettavaksi
  3. velkojan on ilmoitettava velalliselle kuittauksesta ennen kuin lopullinen jakoehdotus toimitetaan tuomioistuimelle. Ilmoitusta ei saa tehdä ehdollisesti eikä sille saa asettaa määräaikaa
  4. velkojan oikeuden kuitata saatavansa velallisen saatavaa vastaan on oltava olemassa ennen konkurssiin asettamista.

Jos velallisen saatavaan sovellettiin konkurssiin asettamisajankohtana lykkäävää ehtoa tai saatava ei ollut vielä langennut maksettavaksi konkurssiin asettamisajankohtana tai vaatimus ei koskenut samankaltaisia velvoitteita, saatava voidaan kuitata ainoastaan, kun lykkäävää ehtoa voidaan soveltaa, velallisen saatava on erääntynyt tai velvoitteista on tullut samankaltaisia velvoitteita. Minkäänlaista kuittausta ei sallita, jos velallisen saatavan lykkäävää ehtoa voidaan soveltaa tai saatava erääntyy ennen kuin velkoja voi kuitata sen.

Jos velkojan saatava on vanhentunut, velkoja voi silti kuitata sen, jos kuittausoikeus syntyi ennen saatavan vanhentumista. Velkoja voi myös kuitata saatavan, joka aiheutuu siitä, ettei velallinen ole noudattanut sopimusta, koska pesänhoitaja lykkäsi velallisen velvoitetta konkurssiin asettamisen jälkeen. Jos sopimusvelvoitteen kohde on jaettavissa ja velkoja on osittain täyttänyt velvoitteensa konkurssiin asettamishetkellä, velkoja voi kuitata velallisen rahamääräisen velvoitteen siltä osalta, joka vastaa velkojan velvoitteen suoritettua osaa. Jos velallinen on asunto- tai liikekiinteistön vuokranantaja ja vuokralleottaja on maksanut velalliselle vuokran etukäteen ennen konkurssiin asettamista, muodostuu velalliselle syntynyttä perusteetonta etua koskeva vaatimus. Asunto- tai liikekiinteistön vuokralleottaja voi kuitata sen velallisen saatavaa – joka vuokralleottajalla on velalliseen nähden – vastaan.

Asunto- tai liikekiinteistön vuokralleottaja voi myös kuitata vahingonkorvausvaatimuksen, joka liittyy sopimuksen ennenaikaiseen päättämiseen tai irtisanomiseen. Siirrolla saatu saatava voidaan kuitata konkurssimenettelyssä ainoastaan, jos saatava siirrettiin ja velalliselle ilmoitettiin siitä kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen konkurssiin asettamista. Siirrolla saatua saatavaa ei voi kuitata, jos saatava siirrettiin väliaikaisen pesänhoitajan nimittämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana ja velallinen oli tuolloin maksukyvytön, ja saatavan saanut henkilö oli tietoinen tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen maksukyvyttömyydestä siirtoajankohtana.

Saataviin, joita ei voi kuitata, sisältyvät elatusapusaatavat, terveydelle aiheutuneesta vahingosta tai henkilön kuolemasta johtuvat korvaukset sekä lainvastaisesta ja tahallisesta vahingon aiheuttamisesta syntyneet saatavat, joita toisella osapuolella on kuittausta vaativaa osapuolta kohtaan; toisen osapuolen saatavat, joiden osalta mitään maksuvaatimuksia ei voi lain mukaan esittää; ulosmitattu saatava, joka kohdistuu osapuolen saatavaan toiselta osapuolelta, jos kuittausta vaatinut osapuoli sai saatavan ulosmittauksen jälkeen tai jos sen saatava erääntyi ulosmittauksen jälkeen ja myöhemmin kuin ulosmitattu saatava; saatava, josta toinen osapuoli voi esittää vastalauseita, tai toisen osapuolen saatava, jonka kuittausta ei sallita muista lakiin perustuvista syistä.

Kuittauksia ei säännellä erikseen tervehdyttämismenettelyssä ja velkajärjestelymenettelyssä, joten niihin sovelletaan velvoiteoikeudesta annetun lain yleistä menettelyä.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Konkurssimenettely

Pesänhoitajalla on oikeus täyttää velallisen tekemästä sopimuksesta johtuva täyttämätön velvoite ja vaatia toista osapuolta täyttämään velvoitteensa tai hylkäämään sopimuksesta johtuva velallisen velvoite, jollei laissa toisin säädetä. Pesänhoitaja ei saa hylätä sopimuksesta johtuvaa velallisen velvoitetta, jos velvoite on varmistettu kiinteistörekisteriin merkityllä ennakkoilmoituksella. Jos pesänhoitaja jatkaa velallisen velvoitteen täyttämistä tai ilmoittaa, että se aikoo täyttää velvoitteen, toisen sopimuspuolen on edelleen täytettävä velvoitteensa. Tässä tapauksessa pesänhoitaja menettää oikeutensa kieltäytyä täyttämästä velallisen velvoitetta. Jos pesänhoitaja edellyttää toista sopimuspuolta noudattamaan sopimusta, toinen sopimuspuoli voi vaatia, että pesänhoitaja turvaa velallisen velvoitteen täyttämisen. Toinen sopimuspuoli voi kieltäytyä toteuttamasta velvoitettaan, sanoa irti sopimuksen tai peruuttaa sen siihen saakka, että pesänhoitaja on turvannut velallisen velvoitteen täyttämisen. Velalliseen kohdistuva toisen sopimuspuolen saatava, joka on syntynyt velvoitteesta, joka on täytetty sen jälkeen kun pesänhoitaja on edellyttänyt, että toinen osapuoli täyttää velvoitteen, on yhdistetty velvoite. Jos pesänhoitaja hylkää velallisen velvoitteen konkurssiin asettamisen jälkeen, toinen sopimuspuoli voi esittää vaateen sopimuksen rikkomisesta konkurssimenettelyn velkojan asemassa. Jos sopimusvelvoitteen tavoite on jaettavissa ja toinen osapuoli on osittain täyttänyt velvoitteensa konkurssin asettamishetkellä, tämä osapuoli voi edellyttää, että velallisen rahamääräinen velvoite täytetään siltä osalta, joka vastaa toisen osapuolen osuutta velvoitteesta, mutta vain jos toinen osapuoli on konkurssivelkoja.

Lakiin sisältyy myös erityistapauksia tietyistä sopimustyypeistä:

  1. jos velallinen on myynyt irtainta omaisuutta, jonka omistusoikeuden se varaa ennen konkurssiin asettamista, ja siirtänyt irtaimen omaisuuden omistuksen ostajalle, ostajalla on oikeus vaatia myyntisopimuksen noudattamista. Tässä tapauksessa pesänhoitaja ei voi hylätä myyntisopimuksesta johtuvia velallisen velvoitteita.
  2. asunto- tai liikekiinteistön vuokranantajan konkurssi ei ole peruste asunto- tai liikekiinteistön vuokrasopimuksen irtisanomiselle, ellei sopimuksessa toisin määrätä. Jos asunto- tai liikekiinteistön vuokrasopimuksessa konkurssi on peruste sopimuksen irtisanomiselle, pesänhoitaja voi irtisanoa sopimuksen yhden kuukauden irtisanomisajalla, tai sitä lyhyemmällä irtisanomisajalla, jos siitä määrätään sopimuksessa. Asunnon vuokranantajan konkurssi ei ole peruste asunnon vuokrasopimuksen irtisanomiselle. Jos asunto- tai liikekiinteistön vuokra on maksettu velalliselle etukäteen ennen konkurssiin asettamista, muodostuu velalliselle syntynyttä perusteetonta etua koskeva vaatimus, jonka asunto- tai liikekiinteistön vuokralleottaja voi kuitata velallisen saatavaa vastaan.
  3. jos asunto- tai liikekiinteistön vuokralleottaja asetetaan konkurssiin, asunto- tai liikekiinteistön vuokranantaja voi irtisanoa asunto- tai liikekiinteistön vuokrasopimuksen ainoastaan yleisen menettelyn perusteella. Asunto- tai liikekiinteistön vuokrasopimusta ei saa irtisanoa vuokranmaksun viivästymisen vuoksi, jos viivästys koskee vuokranmaksua ennen konkurssihakemuksen tekemistä. Pesänhoitajalla on oikeus irtisanoa velallisen tekemä asunto- tai liikekiinteistön vuokrasopimus kuukauden irtisanomisajalla tai sitä lyhemmällä irtisanomisajalla, jos tästä määrätään sopimuksessa. Jos kiinteää omaisuutta tai toimitiloja ei ole siirretty velallisen haltuun ennen konkurssiin asettamista, sekä pesänhoitaja että toinen osapuoli voivat irtisanoa sopimuksen. Jos sopimus irtisanotaan tai perutaan, toinen osapuoli voi vaatia korvausta sopimuksen ennenaikaisesta irtisanomisesta aiheutuvista tappioista, koska se on velkojana konkurssimenettelyssä, tai kuittauksella.
  4. asunto- tai liikekiinteistön vuokrasopimusta koskevaa menettelyä sovelletaan myös velallisen tekemiin vuokrasopimuksiin.

Pesänhoitajalla on oikeus päättää sopimuksen jatkamisesta tai irtisanomisesta, mutta jos toinen osapuoli ehdottaa, että pesänhoitaja käyttää valintaoikeuttaan, pesänhoitajan on välittömästi ja viimeistään seitsemän päivän kuluessa ilmoitettava, täyttääkö vai hylkääkö se velallisen velvoitteen. Tuomioistuin voi pidentää tätä määräaikaa pesänhoitajan pyynnöstä. Jos pesänhoitaja ei anna ajoissa ilmoitusta vaateen täyttämisestä tai sen hylkäämisestä, pesänhoitajalla ei ole oikeutta vaatia toista osapuolta noudattamaan sopimusta ennen kuin pesänhoitaja on täyttänyt velallisen velvoitteen.

Joitakin velallisen tekemiä sopimuksia voidaan myös palauttaa konkurssipesään. Tuomioistuin voi esimerkiksi mitätöidä sopimukset, jotka on tehty väliaikaisen pesänhoitajan nimittämisestä konkurssiin asettamiseen ulottuvalla ajanjaksolla. Takaisinsaannin edellytyksenä on aikaa koskevien edellytysten lisäksi se, että sopimus on vahingoittanut velkojien etuja. Jos velkojien etuja ei ole vahingoitettu eikä konkurssipesä kasva takaisinsaannin vaikutuksesta, takaisinsaannille ei ole mitään syytä.

Konkurssissa olevalla velallisella tai sen pesänhoitajalla ei pääsääntöisesti ole oikeutta muuttaa sopimuksia. Sopimuksia voidaan kuitenkin muuttaa, jos konkurssihakemuksen jälkeen tehdään sovintoratkaisu . Tässä tapauksessa velallisen ja velkojien välisen sopimuksen perusteella on mahdollista vähentää velkoja tai pidentää maksuaikaa. Sama tulos voidaan saavuttaa tervehdyttämismenettelyssä tai velkajärjestelymenettelyssä. Konkurssilaissa, yrityssaneerauslaissa ja velkojen uudelleenjärjestelystä annetussa laissa ei säädetä erikseen velkojen siirtämisestä tai velvoitteiden vastattavaksi ottamisesta. Tämän vuoksi sovelletaan velvoiteoikeuslain mukaista yleistä menettelyä.

Tervehdyttämismenettely ja velkajärjestelymenettely

Tervehdyttämismenettelyssä sallitaan sopimusten uudelleenjärjestely. Kaikki sopimukset, joiden mukaan velkoja voi irtisanoa sopimuksen, kun tervehdyttämismenettely on aloitettu tai tervehdyttämissuunnitelma on hyväksytty, ovat mitättömiä. Työsopimukseen tai johdannaiskauppaan perustuvia saatavia ei saa järjestellä uudelleen velkajärjestelysuunnitelmassa.

Jos velkajärjestelyhakemus hyväksytään, velkoja ei voi vedota sellaisen rahamääräisen velvoitteen rikkomiseen, joka syntyi ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä, irtisanoakseen velallisen kanssa tehdyn sopimuksen, josta johtuvan saatavan velallinen aikoo järjestää uudelleen, eikä velkoja voi näillä perustein kieltäytyä täyttämästä omia velvoitteitaan. Kaikki sopimukset, joiden mukaan velkoja voi irtisanoa sopimuksen, kun velkajärjestelyhakemus jätetään tai velkajärjestelysuunnitelma hyväksytään, ovat mitättömiä. Jatkuvan sopimuksen vuoksi syntyvät velvoitteet, jotka syntyvät tai erääntyvät velkajärjestelyhakemuksen tekemisen jälkeen, voidaan järjestellä uudelleen velkajärjestelymenettelyssä. Velkajärjestelysuunnitelmassa voidaan määrätä, että luottosopimus tai muu velkojan ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä tekemä jatkuva sopimus, joka aiheuttaa velalliselle velkajärjestelyhakemuksen tekemisen jälkeen erääntyviä rahamääräisiä velvoitteita, päättyy, kun velkajärjestelysuunnitelma hyväksytään. Sopimuksen irtisanomisella on samat seuraukset kuin sopimuksen poikkeuksellisella peruuttamisella velallisesta johtuvien syiden vuoksi. Sopimuksen irtisanomisesta johtuvat velallisen velvoitteet voidaan järjestellä etukäteen uudelleen velkajärjestelysuunnitelmassa. Jos leasingsopimuksesta johtuvat velvoitteet järjestellään uudelleen, velkojana oleva vuokralleantaja voi poikkeuksellisesti irtisanoa sopimuksen viikon kuluessa velkajärjestelysuunnitelman hyväksymisestä.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssimenettelyn velkojat voivat esittää vaateensa velalliselle konkurssimenettelyssä. Pesänhoitajalle on ilmoitettava kaikista velalliseen kohdistuvista vaateista, jotka ovat syntyneet ennen konkurssiin asettamista, riippumatta perusteista tai vaateiden täyttämisen määräajoista. Velallista koskeva täytäntöönpanomenettely päättyy, kun konkurssi julistetaan, ja velkojan on esitettävä vaade konkurssipesän hoitajalle.

Tervehdyttämismenettelyssä ja velkajärjestelymenettelyssä ei voida aloittaa uutta menettelyä niihin liittyvien tervehdyttämis- ja velkajärjestelysuunnitelmien voimassaoloaikana. Tämän voivat tehdä vain ne velkojat, joiden saatavia kyseinen suunnitelma koskee. Tervehdyttämismenettelyssä täytäntöönpano keskeytetään, paitsi silloin, kun täytäntöönpanomenettelyä sovelletaan työsuhteesta johtuvien saatavien tai elatusapusaatavien vuoksi. Tuomioistuin voi velkajärjestelymenettelyssä keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn väliaikaisena oikeussuojatoimena jopa ennen hakemuksen käsittelyä tai esittämistä. Kun tuomioistuin hyväksyy hakemuksen, se keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn (tai pakkotäytäntöönpanon) varojen perimiseksi velallisen varoista siihen asti kun velkajärjestelysuunnitelma hyväksytään tai menettely päätetään.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Konkurssimenettely

Konkurssipesää tai omaisuuserien sisällyttämistä konkurssipesään koskevissa riita-asioissa oikeus olla osapuolena tuomioistuimessa velallisen sijasta siirretään pesänhoitajalle. Jos ennen konkurssiin asettamista alkaneessa oikeudenkäynnissä käsitellään velallisen toista henkilöä vastaan nostamaa kannetta tai muuta velallisen tekemää hakemusta, joka liittyy konkurssipesään, tai jos velallinen osallistuu johonkin oikeudenkäyntiin kolmantena osapuolena, pesänhoitaja voi velvollisuuksiensa mukaisesti osallistua oikeudenkäyntiin velallisen sijasta. Jos pesänhoitaja on tietoinen tällaisesta oikeudenkäynnistä, mutta ei osallistu siihen, velallinen voi jatkaa kantajana, hakijana tai kolmantena osapuolena.

Jos ennen konkurssiin asettamista alkaneessa oikeudenkäynnissä on esitetty velalliseen kohdistuva omaisuutta koskeva vaade, josta ei ole vielä annettu tuomiota, tuomioistuin ei käsittele samaa vaadetta tässä oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin aloittaa menettelyn uudelleen kantajan hakemuksen perusteella, jos ylempi oikeusaste on kumonnut konkurssipäätöksen ja konkurssihakemuksen hylkäämistä koskeva päätös on tullut voimaan tai jos konkurssimenettely päättyy keskeytykseen ilman konkurssiin asettamista.

Jos vaatimus omaisuuden sulkemisesta konkurssipesän ulkopuolelle on esitetty ennen konkurssiin asettamista alkaneessa oikeudenkäynnissä, tuomioistuin käsittelee vaatimuksen. Tässä tapauksessa konkurssipesän hoitaja voi osallistua oikeudenkäyntiin velallisen sijasta. Pesänhoitajalla on vastaajana velallisen oikeudet ja velvollisuudet. Jos pesänhoitaja ei osallistu oikeudenkäyntiin, menettelyä voidaan jatkaa kantajan pyynnöstä.

Jos oikeudenkäynnissä on velallista kohtaan omiaisuutta koskeva vaade, josta annettavaan tuomioon voi hakea muutosta, pesänhoitaja voi hakea muutosta velallisen puolesta konkurssiin asettamisen jälkeen. Velallinen voi hakea muutosta pesänhoitajan suostumuksella.

Jos velalliseen kohdistuva hallinnollinen toimenpide on riitautettu tuomioistuimessa, hallinnollisen toimenpiteen riitauttamiseen sovellettavan määräajan päättymistä lykätään.

Tervehdyttämismenettely ja velkajärjestelymenettely

Tervehdyttämissuunnitelman esittämisen jälkeen asiaa käsittelevä tuomioistuin voi yrittäjän hakemuksen ja hakemukseen liitetyn selvittäjän hyväksynnän perusteella keskeyttää – siihen asti kun tervehdyttämissuunnitelma hyväksytään tai tervehdyttämismenettely päätetään – oikeudenkäynnin, jossa yrittäjään kohdistuu rahasaatavaa koskeva vaatimus. Tätä ei kuitenkaan sovelleta työsuhteesta tai elatusavusta johtuvaan vaatimukseen, josta ei ole vielä tehty päätöstä. Jos tuomioistuin hyväksyy velkajärjestelyhakemuksen, se keskeyttää oikeudenkäynnin yritykseen kohdistuvasta rahavaateesta, josta ei ole vielä annettu tuomiota, velkajärjestelysuunnitelman hyväksymiseen tai menettelyn päättämiseen saakka.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Velkojien osallistuminen konkurssimenettelyyn

Velkoja esittää vaateensa konkurssimenettelyssä. Velkojan on ilmoitettava pesänhoitajalle kaikki ennen konkurssiin asettamista syntyneet vaateensa velallista kohtaan riippumatta vaatimuksen perusteesta tai vaatimuksen täyttämisen määräajasta. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun konkurssi-ilmoitus on julkaistu Ametlikud Teadaanded -julkaisussa. Saatavasta ilmoitetaan pesänhoitajalle valvontakirjelmällä (nõudeavaldus). Velkojien on puolustettava saataviaan yleisessä velkojainkokouksessa. Vakuusoikeuksia puolustetaan yhdessä niiden turvaamien saatavien kanssa. Saatava, sen maksusaantijärjestys ja saatavien turvaaminen vakuusoikeudella katsotaan hyväksytyiksi, ellei pesänhoitaja tai yksikään velkoja vastusta sitä velkojainkokouksessa. Kokouksessa hyväksyttyä saatavaa tai sen maksusaantijärjestystä ei voi riitauttaa myöhemmin.

Sen lisäksi, että kukin velkoja pyytää saatavaansa ja sen puolustamista, velkojat osallistuvat konkurssimenettelyyn myös yleisen velkojainkokouksen kautta. Yleisellä velkojainkokouksella on toimivalta hyväksyä konkurssipesän hoitaja ja valita konkurssipesän valvojakunta, päättää velallisen yrityksen toiminnan jatkamisesta tai sen purkamisesta, päättää velallisen – mikäli se on oikeushenkilö – purkamisesta, tehdä sovintoratkaisu, päättää lain mukaisissa puitteissa konkurssipesän myyntiä koskevista kysymyksistä, puolustaa saatavia, ratkaista konkurssipesän hoitajan toimintaan kohdistuvia valituksia, päättää konkurssipesän valvojakunnan jäsenten palkkioista ja ratkaista muut asiat, jotka kuuluvat velkojainkokouksen toimivaltaan lain nojalla. Jos yleinen velkojainkokous päättää valita konkurssipesän valvojakunnan, valvojakunnan tehtävänä on muun muassa suojella konkurssimenettelyssä kaikkien velkojien etua.

Velkojien osallistuminen tervehdyttämismenettelyyn

Selvittäjä ilmoittaa velkojille välittömästi tervehdyttämistä koskevalla ilmoituksella tervehdyttämismenettelyn käynnistämisestä ja näiden velkaluettelon mukaisista saatavista. Jos velkoja, jonka saatavia pyritään järjestämään uudelleen tervehdyttämissuunnitelman puitteissa, ei ole samaa mieltä ilmoituksessa esitetyistä tiedoista, velkoja toimittaa selvittäjälle ilmoituksessa esitetyssä määräajassa kirjallisen ilmoituksen, josta käy ilmi, missä suhteessa se ei ole samaa mieltä tervehdyttämistä koskevassa ilmoituksessa olevasta saatavasta, ja esittää todisteita näistä seikoista. Jos ilmoitusta ei esitetä määräaikaan mennessä, velkojan katsotaan olevan samaa mieltä saatavan suuruudesta. Jos selvittäjä ei ole samaa mieltä velkojan ilmoituksessa esitetystä väitteestä, hän välittää ilmoituksen ja todisteet viipymättä tuomioistuimelle ja perustelee, miksei hän ole samaa mieltä ilmoituksen tiedoista. Selvittäjän pitää perustella väitteensä. Tuomioistuin päättää toimitettujen väitteiden ja todisteiden perusteella velkojien pääsaatavan ja rinnakkaisen saatavan suuruudesta sekä vakuuksien olemassaolosta ja laajuudesta.

Velkojien osallistuminen velkajärjestelymenettelyyn

Velkajärjestelymenettely koskee velkojia, joiden saatavat velallisilta ovat erääntyneet siihen mennessä, kun velkajärjestelyhakemus tehdään. Tuomioistuin päättää velkajärjestelyhakemuksen hyväksymisestä, ja se voi tarvittaessa myös kuulla velkojan kantaa ja pyytää täydentäviä tietoja tai asiakirjoja. Hakemuksen käsiteltäväksi ottamista koskeva päätös annetaan tiedoksi velalliselle ja kaikille velkojille, joiden saatavia velallinen aikoo järjestellä uudelleen. Jos hakemus hyväksytään, velkoja ei voi vedota sellaisen rahamääräisen velvoitteen rikkomiseen, joka syntyi ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä, irtisanoakseen velallisen kanssa tehdyn sopimuksen, josta johtuvan saatavan velallinen aikoo järjestää uudelleen, eikä velkoja voi näillä perustein kieltäytyä täyttämästä omia velvoitteitaan. Kun tuomioistuin toimittaa velkajärjestelysuunnitelman velkojalle, se antaa velkajärjestelysuunnitelman vastaanottamisen jälkeen velkojalle vähintään kaksi viikkoa, mutta enintään neljä viikkoa aikaa esittää kantansa tuomioistuimelle tai selvittäjälle. Velkoja esittää kantansa siihen, onko se samaa mieltä velallisen saatavasta ja vakuudesta antamista tiedoista, velallisen laskemasta velasta ja velan uudelleenjärjestelystä velallisen vaatimalla tavalla. Jos velkoja ei hyväksy velan uudelleenjärjestelyä velallisen pyytämällä tavalla, velkojan on ilmoitettava, hyväksyykö se velan uudelleenjärjestelyn muulla tavoin. Mikäli velkoja, jonka saatavaa haetaan uudelleenjärjesteltäväksi, ei ole samaa mieltä velallisen velkaluettelossa antamista tiedoista, velkoja ilmoittaa tuomioistuimelle, tai mikäli tuomioistuin niin määrää, selvittäjälle tuomioistuimen asettamassa määräajassa, miltä osin se ei ole samaa mieltä saatavasta, ja esittää todisteet. Jos ilmoitusta ei esitetä määräaikaan mennessä, velkojan katsotaan olevan samaa mieltä saatavan suuruudesta. Jos selvittäjä tai neuvonantaja ei ole samaa mieltä velkojan ilmoituksessa esitetystä väitteestä, se välittää ilmoituksen ja todisteet viipymättä tuomioistuimelle ja perustelee, miksei ole samaa mieltä ilmoituksen tiedoista. Tuomioistuin päättää toimitettujen väitteiden ja todisteiden perusteella velkojien pääsaatavan ja rinnakkaisen saatavan suuruudesta sekä vakuuksien olemassaolosta.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Velallisen omaisuudesta tulee konkurssipesä konkurssipäätöksen perusteella, ja sitä käytetään velkojien saatavien kattamiseksi ja konkurssimenettelyn suorittamiseksi. Konkurssipesä käsittää velallisen omaisuuden konkurssiin asettamishetkellä, takaisinperityn tai takaisinsaadun omaisuuden sekä velallisen konkurssimenettelyn aikana hankkimat omaisuuserät. Konkurssipesään ei kuulu velallisen omaisuus, johon ei voida lain mukaan kohdistaa perintätoimia.

Kun konkurssi julistetaan, velallisen oikeus hallita ja käyttää konkurssipesää siirtyy konkurssipesän hoitajalle. Konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen liittyvät velallisen luovutukset mitätöidään. Ennen konkurssiin asettamista tuomioistuin voi kieltää velallista luovuttamasta omaisuutta tai omaisuuseriä ilman väliaikaisen konkurssipesän hoitajan suostumusta.

Konkurssipesän hoitajan on otettava velallisen omaisuus haltuunsa ja aloitettava konkurssipesän hallinnointi viipymättä konkurssipäätöksen antamisen jälkeen. Konkurssipesän hoitajan on vaadittava kolmannen osapuolen hallussa oleva velallisen omaisuus takaisin konkurssipesään, jollei laissa toisin säädetä. Konkurssipesän hallinnointiin kuuluu sellaisten konkurssipesään liittyvien toimien suorittaminen, jotka ovat tarpeen konkurssipesän säilyttämiseksi ja konkurssimenettelyn toteuttamiseksi, sekä velallisen toimien hallinnointi, jos velallinen on oikeushenkilö, tai velallisen liiketoiminnan järjestäminen, jos velallinen on itsenäinen ammatinharjoittaja. Velallisena olevaa oikeushenkilöä koskevassa konkurssimenettelyssä konkurssipesän hoitajalla on tällaiset hallintoneuvoston tai oikeushenkilön hallintoneuvostoa korvaavan elimen oikeudet ja velvollisuudet, jotka eivät ole konkurssimenettelyn tavoitteen vastaisia. Konkurssipesän hoitajan vastuu on sama kuin hallintoneuvoston jäsenellä.

Konkurssipesän hoitaja voi toteuttaa liiketoimen konkurssipesästä käteisvaroin ainoastaan tuomioistuimen suostumuksella. Konkurssipesän hoitaja ei maksa mitään maksuja velkojille käteisvaroin jakosuhteen perusteella. Konkurssipesän hoitaja voi suorittaa konkurssimenettelyn kannalta erityisen merkityksellisiä liiketoimia ainoastaan konkurssipesän valvojakunnan suostumuksella. Erityisen merkityksellisiä liiketoimia ovat ennen kaikkea lainanotto, ja jos kyse on konkurssipesään sisältyvästä yrityksestä, kaikki liiketoimet, jotka eivät kuulu yrityksen säännöllisen liiketoiminnan piiriin. Konkurssipesän hoitaja ei voi ryhtyä mihinkään liiketoimiin itsensä tai häneen etuyhteydessä olevien henkilöiden kanssa konkurssipesän osalta tai puolesta taikka suorittaa muita samankaltaisia tai eturistiriitoja aiheuttavia liiketoimia tai pyytää korvausta tällaisissa liiketoimissa syntyneistä kuluista.

Konkurssipesän hoitaja voi aloittaa konkurssipesän myynnin ensimmäisen yleisen velkojainkokouksen jälkeen, paitsi jos velkojat ovat kokouksessa toisin päättäneet. Jos velallinen on valittanut konkurssipäätöksestä, velallisen omaisuutta ei saa myydä ilman velallisen suostumusta ennen kuin käräjäoikeudelle jätetty valitus on käsitelty. Näitä rajoituksia ei sovelleta sellaisten omaisuuserien myyntiin, jotka ovat helposti pilaantuvia, joiden arvo laskee nopeasti tai joiden varastointi tai säilyttäminen on liian kallista. Jos velallisen yrityksen toiminta jatkuu, omaisuuseriä ei saa myydä, jos tämä estää yrityksen toiminnan jatkumisen. Jos sovintoratkaisuehdotus tehdään, omaisuuseriä ei voida myydä ennen velkajärjestelyn suorittamista, paitsi jos yleinen velkojainkokous päättää, että ne voidaan myydä sovintoratkaisuehdotuksesta huolimatta. Konkurssipesä myydään huutokaupalla noudattaen täytäntöönpanomenettelystä annetun lain mukaista menettelyä.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Vaatimukset velallisen konkurssipesälle

Kaikki ennen konkurssin julistamista velallista kohtaan syntyneet vaateet esitetään velallisen konkurssipesälle riippumatta perusteista tai vaateiden täyttämisen määräajoista. Kun konkurssi julistetaan, kaikkien velkojien velalliselle esittämien vaateiden katsotaan erääntyneen, ellei laissa toisin säädetä. Jos velkoja on esittänyt vastaavan vaateen tuomioistuimessa, mutta mitään oikeudellista päätöstä ei ole vielä tehty, tuomioistuin keskeyttää vaateen käsittelyn ja velkojan on esitettävä vaade konkurssipesän hoitajalle. Jos velkoja on esittänyt vaateen tuomioistuimessa, ja tuomioistuin on antanut päätöksen, joka on tullut voimaan, velkojan on esitettävä vaade myös konkurssipesän hoitajalle. Tällöin kuitenkin katsotaan, että vaadetta on puolustettu. Konkurssipesän hoitaja voi riitauttaa päätöksen, jos velkojalla olisi ollut oikeus riitauttaa tuomioistuimen päätös.

Konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen syntyvien saatavien käsittely

Konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssimenettelyn velkojat voivat esittää vaateensa velalliselle ainoastaan konkurssilaissa säädetyn mukaisesti. Vaateita voidaan esittää ainoastaan konkurssipesän hoitajalle, ja ainoastaan ennen konkurssiin asettamista syntyneitä vaateita voidaan esittää. Konkurssiin asettamisen jälkeen syntyviä vaateita ei voi esittää ennen konkurssimenettelyn päättymistä. Oikeushenkilöiden osalta on otettava huomioon, että useimmissa tapauksissa konkurssimenettelyn päättämiseen liittyy oikeushenkilön purkaminen, ja tämän seurauksena konkurssimenettelyn jälkeen ei ole minkäänlaisia henkilöitä, joita vastaan voidaan esittää vaateita. Siksi on toimittava varovaisesti ja otettava tämä riski huomioon liiketoimissa konkurssissa olevan oikeushenkilön kanssa. Luonnollista henkilöä vastaan konkurssimenettelyssä syntyvät vaateet voidaan esittää konkurssimenettelyn jälkeen yleisen menettelyn mukaisesti. Velvoitteet korvata konkurssimenettelyn aikana velallisena olevan luonnollisen henkilön lainvastaisista toimista aiheutuneet vahingot ovat yhdistettyjä velvoitteita, joten velallinen voidaan velvoittaa suorittamaan ne konkurssimenettelyn aikana yleisen menettelyn mukaisesti. Myös konkurssipesän osalta voidaan toteuttaa täytäntöönpanomenettely suoritettavista velvoitteista.

Myös sellaisen tilanteen syntyminen on mahdollinen, jossa velallinen luovuttaa konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta konkurssin asettamisen jälkeen. Tällainen luovutus mitätöidään, koska konkurssiin asettamisen yhteydessä oikeus hallita ja käyttää omaisuutta siirrettiin konkurssipesän hoitajalle. Jos velallinen kuitenkin luovuttaa omaisuutta, toisen osapuolen tällaisen luovutustoimen perusteella siirtämät omaisuuserät palautetaan tälle osapuolelle, jos omaisuuserät on pidetty konkurssipesässä, tai sille myönnetään korvaus, jos konkurssipesä on siirron tuloksena kasvanut. Jos velallinen luovutti omaisuutta konkurssin asettamisajankohtana, luovutuksen oletetaan tapahtuneen konkurssiin asettamisen jälkeen. Jos velallinen on luovuttanut tulevat korvausvaatimuksensa ennen konkurssi-ilmoitusta, luovutus ei ole konkurssin asettamishetkestä lähtien pätevä konkurssin asettamisen jälkeen syntyneiden saatavien osalta. Velallisena oleva luonnollinen henkilö voi luovuttaa konkurssipesän omaisuutta pesänhoitajan suostumuksella. Kaikki luovutukset ilman pesänhoitajan suostumusta mitätöidään.

Tervehdyttämismenettelyn ja velkajärjestelymenettelyn aloittamisen jälkeen syntyvien saatavien käsittely

Tervehdyttämissuunnitelman voimassaoloaikana ei voi nostaa kannetta sellaisen saatavan perusteella, johon sovelletaan tervehdyttämissuunnitelmaa. Muista saatavista voidaan nostaa kanne. Velkajärjestelysuunnitelman voimassaoloaikana ei voi nostaa kannetta eikä tehdä hakemusta hakemusmenettelyssä sellaisen saatavan perusteella, johon sovelletaan velkajärjestelysuunnitelmaa. Muista saatavista voidaan nostaa kanne. Velkajärjestelysuunnitelman hyväksyminen ei rajoita velkojan oikeutta riitauttaa oikeudenkäynnissä saatavat, joita ei hyväksytty velkajärjestelysuunnitelmaan. Velkoja voi myös riitauttaa oikeudenkäynnissä saatavan määrän siltä osin kuin sitä ei ole hyväksytty suunnitelmaan.

Velallisen uudelleenjärjestelyhakemuksen tai tervehdyttämishakemuksen toimittaminen keskeyttää velalliseen kohdistuvien saatavien vanhentumisajan. Tervehdyttämissuunnitelman esittämisen jälkeen asiaa käsittelevä tuomioistuin voi yrittäjän hakemuksen ja hakemukseen liitetyn selvittäjän hyväksynnän perusteella keskeyttää – siihen asti kun tervehdyttämissuunnitelma hyväksytään tai tervehdyttämismenettely päätetään – oikeudenkäynnin, jossa yrittäjään kohdistuu rahasaatavaa koskeva vaatimus. Tätä ei kuitenkaan sovelleta työsuhteesta tai elatusavusta johtuvaan vaatimukseen, josta ei ole vielä tehty päätöstä. Jos tuomioistuin hyväksyy velkajärjestelyhakemuksen, se keskeyttää oikeudenkäynnin yritykseen kohdistuvasta rahavaateesta, josta ei ole vielä annettu tuomiota, velkajärjestelysuunnitelman hyväksymiseen tai menettelyn päättämiseen saakka.

Tervehdyttämissuunnitelma ei vapauta henkilöä, joka on yhteisvastuullisesti velvollinen täyttämään yrityksen velvoitteen, täyttämästä omaa velvoitettaan. Velkajärjestelysuunnitelman hyväksyminen ei vapauta henkilöä, joka on yhteisvastuullisesti velvollinen täyttämään yrityksen velvoitteen, suorittamasta omaa velvoitettaan.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Säännöt konkurssimenettelyn saatavien ilmoittamisesta, todistamisesta ja hyväksymisestä

Velkojan on ilmoitettava pesänhoitajalle kaikki ennen konkurssiin asettamista syntyneet vaateensa velallista kohtaan riippumatta vaatimuksen perusteesta tai vaatimuksen täyttämisen määräajasta. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun konkurssi-ilmoitus on julkaistu Ametlikud Teadaanded -julkaisussa. Konkurssiin asettamisen yhteydessä kaikkien velkojien velalliselle esittämien saatavien katsotaan erääntyneen. Saatavasta ilmoitetaan pesänhoitajalle valvontakirjelmällä (nõudeavaldus). Valvontakirjelmässä ilmoitetaan saatavan sisältö, peruste ja määrä sekä se, onko saatavan vakuutena pantti. Valvontakirjelmään on liitettävä todistusasiakirjat, joista kirjelmässä esitetyt seikat käyvät ilmi. Konkurssipesän hoitajalla on velvollisuus tarkistaa, ovatko esitetyt vaateet perusteltuja, ja ovatko vaateita turvaavat vakuusoikeudet voimassa. Velkojat ja velallinen voivat esittää kirjallisia vastalauseita saatavista tai saatavia turvaavista vakuusoikeuksista konkurssipesän hoitajalle ennen saatavien puolustamista käsittelevää kokousta.

Saatavia puolustetaan yleisessä velkojainkokouksessa . Vakuusoikeuksia puolustetaan yhdessä niiden turvaamien saatavien kanssa. Saatavien puolustamista käsittelevässä kokouksessa vaateet kuullaan niiden esittämisjärjestyksessä. Saatava, sen maksusaantijärjestys ja saatavan turvaava vakuusoikeus katsotaan hyväksytyiksi, mikäli pesänhoitaja tai mikään velkoja ei vastusta niitä saatavien puolustamista käsittelevässä kokouksessa tai jos pesänhoitaja tai vastalauseen esittänyt velkoja peruuttaa vastalauseen. Konkurssipesän hoitajalla on perustelluissa tapauksissa velvollisuus vastustaa vaadetta tai vakuusoikeutta saatavien puolustamista käsittelevässä kokouksessa. Saatavien puolustamista käsittelevässä kokouksessa ilman puolustusta katsotaan hyväksytyiksi vaateet, jotka on hyväksytty voimaan tulleen tuomioistuimen tai välimiesmenettelyn päätöksen nojalla, vakuusoikeudet, jotka on hyväksytty voimaan tulleen tuomioistuimen tai välimiesmenettelyn päätöksen nojalla, sekä vakuusoikeudet, jotka on kirjattu maarekisteriin, alusrekisteriin, panttirekisteriin tai Viron arvopaperirekisteriin. Hyväksytyistä vaateista laaditaan luettelo.

Saatavien puolustamista käsittelevän kokouksen pöytäkirjaan merkitään, hyväksyttiinkö kukin erillinen vaade tai vaateen turvaava vakuusoikeus ja kuka vastusti vaadetta, sen maksusaantijärjestystä tai vaateen turvaavaa vakuusoikeutta. Pöytäkirjaan merkitään myös, kuka luopui esittämästään vastalauseesta. Jos velkojan vaadetta ei ole hyväksytty eikä velkoja ole nostanut kannetta vaateen hyväksymiseksi tai tuomioistuin hylkäsi kanteen, velkojan toisen velkojan vaateisiin kohdistuvaa vastalausetta ei oteta huomioon. Jos toisen velkojan vaateisiin ei ole esitetty muita vastalauseita, vaade katsotaan hyväksytyksi. Vaadetta ja sen maksusaantijärjestystä, joka hyväksytään saatavien puolustamista käsittelevässä kokouksessa, ei voi riitauttaa myöhemmin.

Säännöt saatavien ilmoittamisesta, todistamisesta ja hyväksymisestä tervehdyttämismenettelyssä ja velkajärjestelymenettelyssä

Tervehdyttämismenettelyssä velallinen esittää velkaluettelon, jossa mainitaan kaikki velalliseen kohdistuvat saatavat ja niiden velkojat. Velkojat eivät siten itse esitä mitään vaateita. Jos velkoja, jonka saatavaa pyritään järjestelemään tervehdyttämissuunnitelmassa, ei ole samaa mieltä saatavansa suuruudesta tervehdyttämismenettelyssä, se voi antaa selvittäjälle kirjallisen ilmoituksen, jossa mainitaan, miltä osin se ei ole samaa mieltä tervehdyttämisilmoituksessa olevasta saatavasta, ja esittää todisteet. Jos ilmoitusta ei esitetä määräaikaan mennessä, velkojan katsotaan olevan samaa mieltä saatavan suuruudesta. Velallinen voi vastustaa velkojan esittämiä väitteitä, mutta hänen on perusteltava kantansa. Tuomioistuin päättää toimitettujen väitteiden ja todisteiden perusteella velkojien pääsaatavan ja rinnakkaisen saatavan suuruudesta sekä vakuuksien olemassaolosta ja laajuudesta.

Velkajärjestelymenettelyssä velallinen laatii velkajärjestelysuunnitelman, jossa esitetään uudelleen järjesteltävät velvoitteet ja velallisen pyytämä järjestelytapa. Samoin kuin tervehdyttämismenettelyssä, velkojat eivät itse esitä mitään vaateita. Mikäli velkoja, jonka saatavaa haetaan uudelleenjärjesteltäväksi, ei ole samaa mieltä velallisen velkaluettelossa antamista tiedoista, velkoja ilmoittaa tuomioistuimelle, tai mikäli tuomioistuin niin määrää, selvittäjälle tuomioistuimen asettamassa määräajassa, miltä osin se ei ole samaa mieltä saatavasta, ja esittää todisteet. Jos ilmoitusta ei esitetä määräaikaan mennessä, velkojan katsotaan olevan samaa mieltä saatavan suuruudesta. Jos selvittäjä tai neuvonantaja ei ole samaa mieltä velkojan ilmoituksessa esitetystä väitteestä, se välittää ilmoituksen ja todisteet viipymättä tuomioistuimelle ja perustelee, miksei ole samaa mieltä ilmoituksen tiedoista. Tuomioistuin päättää toimitettujen väitteiden ja todisteiden perusteella velkojien pääsaatavan ja rinnakkaisen saatavan suuruudesta sekä vakuuksien olemassaolosta.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Periaatteena on, että kaikkia velkojia kohdellaan tasavertaisesti. On kuitenkin tiettyjä poikkeuksia, jotka antavat tietyille velkojille etuoikeuden.

Ennen kuin varat maksetaan jakosuhteen perusteella, konkurssimenettelyyn liittyvät maksut maksetaan konkurssipesästä seuraavassa järjestyksessä:

  1. omaisuuden poissulkemisesta tai takaisinsaannista syntyneet saatavat
  2. velalliselle ja hänen huollettavilleen maksettava elatustuki
  3. yhdistetyt velvoitteet
  4. konkurssimenettelyssä aiheutuneet kustannukset.

Kun nämä maksut on suoritettu, velkojien saatavat katetaan seuraavassa järjestyksessä:

  1. hyväksytyt saatavat, joiden vakuutena on pantti
  2. muut hyväksytyt saatavat, jotka ilmoitettiin määräajassa
  3. muut saatavat, joita ei ilmoitettu määräajassa, mutta jotka hyväksyttiin.

Velallisen velvoitteisiin liittyvä vahingonkorvausvastuu on mahdollinen, jos velallinen on yhteisvastuullinen. Tällöin yhteisvastuullinen velallinen on vastuussa velkojalle riippumatta siitä, onko velallinen maksukyvytön. Jos yhteisvastuullinen velallinen maksaa sen osuuden velasta, jonka velkoja on ilmoittanut velallisen suhteen, tämä osuus vähennetään saatavasta.

On myös mahdollista, että velallisen velvoite siirretään lain nojalla kolmannelle osapuolelle. Jos työnantaja on maksukyvytön – eli hänet on asetettu konkurssiin tai konkurssimenettely on keskeytetty – työntekijälle hyvitetään kaikki korvaukset ja lomakorvaukset, joita hän ei ole saanut ennen kuin työnantaja ilmoitettiin maksukyvyttömäksi, sekä kaikki työsopimuksen purkamiseen liittyvät etuudet, jotka jäivät saamatta ennen kuin työnantaja ilmoitettiin maksukyvyttömäksi tai sen jälkeen. Jos työnantaja on maksukyvytön, valtio toimii konkurssimenettelyssä niiden työttömyysvakuutusmaksujen velkojana, joita ei ole saatu eräpäivään mennessä.

Koska tervehdyttämismenettelyssä ja velkajärjestelymenettelyssä ei ole konkurssipesää, saatavat katetaan tervehdyttämis- ja velkajärjestelysuunnitelmien mukaisesti. Tervehdyttämissuunnitelma ei vapauta henkilöä, joka on yhteisvastuullisesti velvollinen täyttämään yrityksen velvoitteen, täyttämästä omaa velvoitettaan. Jos henkilö, joka on yhteisvastuullisesti velvollinen täyttämään yrityksen velvoitteen, on täyttänyt sen, hänellä on takautumisoikeus yritykseen nähden ainoastaan siltä osin kuin yritys on tervehdyttämissuunnitelman mukaisesti vastuussa velvoitteen täyttämisestä. Velkajärjestelysuunnitelman hyväksyminen ei vapauta henkilöä, joka on yhteisvastuullisesti velvollinen täyttämään yrityksen velvoitteen, suorittamasta omaa velvoitettaan. Jos henkilö, joka on yhteisvastuullisesti velvollinen täyttämään velallisen velvoitteen, on täyttänyt sen, hänellä on takautumisoikeus velalliseen nähden ainoastaan siltä osin kuin velallinen on velkajärjestelysuunnitelman mukaisesti vastuussa velvoitteen täyttämisestä.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Konkurssimenettelyn päättäminen ja päättämisen vaikutukset

Konkurssimenettely päättyy, kun konkurssihakemus hylätään, kun konkurssimenettely keskeytetään, kun konkurssin taustalla olevien syiden olemassaolo on lakannut, kun velkojat antavat suostumuksensa, tai kun loppuraportti taikka sovintoratkaisu hyväksytään.

Vaikka velallinen olisi maksukyvytön, tuomioistuin antaa menettelyn raueta eikä aseta velallista konkurssiin, jos velallisen omaisuus ei riitä kattamaan konkurssimenettelyn kustannuksia, omaisuutta ei pystytä palauttamaan tai perimään takaisin eikä ole mahdollisuutta esittää johtokunnan jäseniin kohdistuvia vaatimuksia. Tuomioistuin voi myös päättää menettelyn keskeyttämällä sen päätöksellä ilman konkurssiin asettamista ja velkojan maksukyvystä riippumatta, jos velallisen varat koostuvat pääasiassa takaisinsaantivaatimuksista tai kolmansiin osapuoliin kohdistuvista saatavista, ja näiden vaatimusten täyttäminen on epätodennäköistä. Tuomioistuin ei päätä menettelyä keskeyttämällä, jos velallinen, velkoja tai kolmas osapuoli siirtää tuomioistuimen vahvistaman määrän tähän tarkoitukseen osoitetulle tilille talletukseksi, jolla katetaan konkurssimenettelyssä syntyvät kustannukset ja kulut. Jos velallisena olevaa oikeushenkilöä koskeva konkurssimenettely päättyy keskeyttämiseen, väliaikainen konkurssipesän hoitaja purkaa oikeushenkilön kahden kuukauden kuluessa menettelyn päättämistä koskevan päätöksen voimaantulosta ilman likvidaatiomenettelyä. Jos konkurssimenettelyn keskeydyttyä velallisella on omaisuutta, ensiksi katetaan väliaikaisen konkurssipesän hoitajan palkkio ja välttämättömät kulut.

Tuomioistuin päättää konkurssimenettelyn velkojan hakemuksesta, jos konkurssimenettelyn perusteet eivät enää ole olemassa sen vuoksi, että velallinen osoittaa, ettei hän ole maksukyvytön ja ettei hänestä todennäköisesti tule maksukyvytöntä, tai jos konkurssi asetetaan, koska velallisesta todennäköisesti tulee maksukyvytön tulevaisuudessa. Jos konkurssimenettely päätetään, koska sen perusteet eivät enää ole olemassa, oikeushenkilöä ei pureta.

Tuomioistuin päättää konkurssimenettelyn velallisen hakemuksesta, jos kaikki saatavista määräajassa ilmoittaneet velkojat ovat suostuneet menettelyn päättämiseen. Jos velallisena oleva oikeushenkilö on pysyvästi maksukyvytön, tuomioistuin määrää oikeushenkilön purettavaksi tekemällä päätöksen menettelyn lopettamisesta.

Konkurssimenettely päättyy loppuraportin hyväksymiseen, kun konkurssipesän hoitaja toimittaa loppuraportin konkurssipesän valvojakunnalle ja tuomioistuimelle. Konkurssipesän hoitaja antaa loppuraportissa tietoja muun muassa konkurssipesästä ja sen myynnistä saaduista määristä, maksuista, velkojien hyväksymistä saatavista sekä toteutetuista ja vielä toteutumattomista toimista. Velkojat voivat esittää loppuraportista vastalauseita tuomioistuimelle. Tuomioistuin päättää loppuraportin hyväksymisestä ja konkurssimenettelyn päättämisestä. Mikäli loppuraportista käy ilmi, että velallisen tai velkojien oikeuksia on rikottu konkurssimenettelyssä, tuomioistuin kieltäytyy hyväksymästä loppuraporttia ja tekee päätöksen sen palauttamisesta konkurssipesän hoitajalle konkurssimenettelyn jatkamiseksi.

Konkurssimenettely voi päättyä myös ilmoitukseen sovintoratkaisusta. Sovintoratkaisu on velallisen ja velkojien välinen sopimus velkojen maksamisesta, ja siinä on kyse velkojen vähentämisestä tai maksuajan pidentämisestä. Sovintoratkaisu tehdään konkurssimenettelyssä velallisen tai konkurssipesän hoitajan ehdotuksesta konkurssiin asettamisen jälkeen. Päätöksen sovintoratkaisusta tekee yleinen velkojainkokous. Sovintoratkaisun hyväksymisestä päättää tuomioistuin. Tuomioistuin päättää konkurssimenettelyn päätöksellä, jolla se hyväksyy sovintoratkaisun.

Jos konkurssimenettelyä ei päätetä kahden vuoden kuluessa konkurssiin asettamisesta, konkurssipesän hoitaja toimittaa konkurssipesän valvojakunnalle ja tuomioistuimelle raportin kuuden kuukauden välein siihen saakka, kun konkurssimenettely saatetaan päätökseen. Konkurssipesän hoitaja esittää kyseisessä raportissa syyt siihen, miksi konkurssimenettelyä ei ole saatettu päätökseen, ja antaa tiedot myydystä ja myymättömästä konkurssipesästä sekä konkurssipesän hallinnoinnista. Tuomioistuin vapauttaa konkurssipesän hoitajan tehtävästään, kun konkurssimenettely päätetään, jollei lainsäädännössä toisin säädetä. Tuomioistuin voi kieltäytyä vapauttamasta konkurssipesän hoitajaa tehtävästään, jos konkurssimenettelyn päättämisajankohtana konkurssipesää ei ole myyty kokonaan, konkurssipesään odotetaan edelleen maksuja, pesänhoitajan nostamia kanteita ei ole käsitelty tai pesänhoitaja aikoo nostaa tai on velvollinen nostamaan kanteen. Tällöin konkurssipesän hoitaja jatkaa tehtäviään myös konkurssimenettelyn päätyttyä. Jos konkurssimenettelyn ja pesänhoitajan tehtävien päätyttyä konkurssipesään vastaanotetaan rahaa, jakoa varten talletetut rahamäärät ovat käytettävissä. Jos käy ilmi, että konkurssipesään sisältyy omaisuutta, jota ei otettu huomioon jakoehdotuksen laadinnassa, tuomioistuin tekee päätöksen myöhemmästä jaosta omasta aloitteestaan taikka pesänhoitajan tai velkojan hakemuksesta.

Tervehdyttämismenettelyn päättäminen ja päättämisen vaikutukset

Tervehdyttämismenettely päättyy, jos menettely päätetään ennen määräaikaa, tervehdyttämissuunnitelma kumotaan, tervehdyttämissuunnitelma on saatu toteutettua ennen määräaikaa tai tervehdyttämissuunnitelman mukainen toteuttamisaika päättyy. Jos tervehdyttämissuunnitelma on saatu toteutettua ennen määräaikaa, tervehdyttämismenettely päättyy, jos yritys on täyttänyt kaikki tervehdyttämissuunnitelman mukaiset velvoitteensa ennen kuin suunnitelman toteuttamismääräaika päättyy.

Tervehdyttämismenettely voidaan päättää ennen määräaikaa ainoastaan ennen kuin tervehdyttämissuunnitelma hyväksytään. Tuomioistuin päättää tervehdyttämismenettelyn ennen määräaikaa, jos yritys rikkoo yhteistyövelvollisuuttaan tai jättää siirtämättä tuomioistuimen määräämän määrän talletukseksi, jolla katetaan selvittäjän tai asiantuntijan palkkiot ja kulut, jos tervehdyttämissuunnitelmaa ei hyväksytä, jos yritys esittää tervehdyttämismenettelyn päättämistä koskevan hakemuksen, jos tervehdyttämissuunnitelman käynnistämisedellytykset eivät ole enää olemassa, jos yrityksen omaisuus on hävitetty tai velkojien etua on vahingoitettu, jos tervehdyttämissuunnitelmaa ei ole toimitettu määräajassa tai jos vaatimus on epäselvä. Jos tuomioistuin päättää tervehdyttämismenettelyn ennen määräaikaa, kaikki menettelyn aloittamisesta aiheutuvat vaikutukset päättyvät taannehtivasti.

Kun tervehdyttämissuunnitelman toteuttamisaika päättyy, menettely päätetään.

Tervehdyttämismenettely voi päättyä myös tervehdyttämissuunnitelman kumoamiseen. Tervehdyttämissuunnitelma kumotaan, jos yritys on tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisen jälkeen tuomittu konkurssirikoksesta tai täytäntöönpanomenettelyyn liittyvästä rikoksesta, jos yritys ei ole täyttänyt riittävästi tervehdyttämissuunnitelman mukaisia velvoitteitaan, jos vähintään tervehdyttämissuunnitelman määräajan puoleenväliin mennessä on selvää, ettei yritys pysty täyttämään suunnitelman mukaisia velvoitteitaan, tai selvittäjän hakemuksesta, jos valvontamaksua ei makseta tai jos yritys ei tarjoa selvittäjälle apua valvontavelvoitteen täyttämiseksi taikka ei anna tietoja, joita selvittäjä tarvitsee valvontaa varten, jos yritys hakee tervehdyttämissuunnitelman päättämistä tai jos yritys asetetaan konkurssiin. Jos tervehdyttämissuunnitelma kumotaan, kaikki menettelyn aloittamisesta aiheutuvat vaikutukset päättyvät taannehtivasti.

Velkajärjestelymenettelyn päättäminen ja päättämisen vaikutukset

Velkajärjestelymenettely päättyy, kun velkajärjestelyhakemus hylätään, velkajärjestelysuunnitelma kumotaan, menettely päätetään tai velkajärjestelysuunnitelman mukainen toteuttamisaika päättyy. Jos velkajärjestelysuunnitelma on saatu toteutettua ennen määräaikaa, velkajärjestelymenettely päättyy, jos velallinen on täyttänyt kaikki velkajärjestelysuunnitelman mukaiset velvoitteensa ennen kuin suunnitelman toteuttamismääräaika päättyy.

Tuomioistuin kumoaa velkajärjestelysuunnitelman velallisen hakemuksesta tai jos velallinen asetetaan konkurssiin. Tuomioistuin voi kumota velkajärjestelysuunnitelman, jos velallinen ei ole täyttänyt olennaisilta osin velkajärjestelysuunnitelman mukaisia velvoitteitaan, jos vähintään velkajärjestelysuunnitelman määräajan puoleenväliin mennessä on selvää, ettei velallinen pysty täyttämään sen mukaisia velvoitteitaan, jos velallisella ei ole maksuvaikeuksia tai niistä on selviydytty, jos velallinen on tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti toimittanut aineellisesti paikkansapitämättömiä tai epätäydellisiä tietoja omaisuudestaan, tuloistaan, velkojistaan tai velvoitteistaan, jos velallinen on suorittanut maksuja velkajärjestelysuunnitelman ulkopuolisille velkojille ja siten vahingoittanut olennaisilta osin muiden velkojien etua, jos velallinen ei auta tuomioistuinta tai selvittäjää valvontavelvoitteen täyttämiseksi taikka ei anna tietoja, joita tarvitaan valvontaa varten, tai jättää siirtämättä tuomioistuimen määräämän määrän talletukseksi, jolla katetaan asiantuntijan palkkiot ja kulut. Jos velkajärjestelysuunnitelma kumotaan, kaikki velkajärjestelyhakemuksen hyväksymisestä aiheutuvat vaikutukset päättyvät taannehtivasti.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Velkojien oikeudet konkurssimenettelyn päättämisen jälkeen

Konkurssimenettelyn päättämisen jälkeen velkojat voivat yleisen menettelyn nojalla vaatia velalliselta saatavia, jotka olisi voitu ilmoittaa, mutta joita ei ilmoitettu konkurssimenettelyssä, ja saatavia, jotka ilmoitettiin, mutta joita ei suoritettu, tai joiden osalta velallinen esitti vastalauseen. Tässä tapauksessa konkurssimenettelyn ajalta ei lasketa korkoa ja viivästyskorkoa.

Jos velallisena oleva luonnollinen henkilö vapautetaan velvoitteistaan, joita ei täytetty konkurssimenettelyn aikana, velkojien saatavat velalliselta konkurssimenettelyssä, mukaan lukien sellaisten velkojien saatavat konkurssimenettelyssä, jotka eivät ilmoittaneet menettelyn kuluessa saataviaan, kumotaan, paitsi velvoitteet korvata tahallisesta tai lainvastaisesta teosta aiheutuneet vahingot tai maksaa elatusmaksut lapselle tai vanhemmalle.

Konkurssimenettelyn päättämisen jälkeen velkojat voivat myös vaatia yhdistetyistä velvoitteista johtuvia saatavia, joita ei suoritettu velalliseen kohdistuvassa konkurssimenettelyssä. Konkurssimenettelyssä syntyviä vaateita, joita ei voitu esittää menettelyn aikana, voidaan esittää velallista vastaan yleisen menettelyn perusteella. Tässä tapauksessa vanhentumisaika alkaa konkurssimenettelyn päättymisestä. Siltä osin kuin konkurssimenettelyyn hyväksyttyä velkojan vaadetta ei ole täytetty menettelyssä, asiaa koskeva päätös on täytäntöönpanoväline, ellei velallinen ole esittänyt vastalausetta vaateesta tai tuomioistuin hyväksynyt velkojan vaadetta.

Velkojien oikeudet tervehdyttämismenettelyn päättämisen jälkeen

Jos tervehdyttämismenettely päätetään tervehdyttämissuunnitelman toteuttamismääräajan päättyessä, velkoja voi vaatia saatavaa, joka on järjestelty uudelleen tervehdyttämissuunnitelman mukaisesti, ainoastaan tervehdyttämissuunnitelmassa sovitussa laajuudessa ja vain siltä osin kuin sitä ei ole suoritettu tervehdyttämisohjelman mukaisesti.

Jos tervehdyttämissuunnitelma kumotaan tai päätetään ennenaikaisesti, kaikki tervehdyttämismenettelyn aloittamisesta aiheutuvat vaikutukset lakkaavat taannehtivasti. Jos velkojan saatava on järjestelty uudelleen tervehdyttämissuunnitelman nojalla, velkojan saamisoikeus yrityksen suhteen palautuu alkuperäiseen määrään. Lisäksi on otettava huomioon velkojan tervehdyttämissuunnitelman toteutuksesta saama voitto.

Velkojien oikeudet velkajärjestelymenettelyn päättämisen jälkeen

Jos hakemus hylätään tai menettely päätetään, kaikki hakemuksen hyväksymisestä aiheutuvat vaikutukset päättyvät taannehtivasti. Jos velkojan saatavat on järjestelty uudelleen velkajärjestelysuunnitelman nojalla, velkojan saamisoikeus velallisen suhteen palautuu alkuperäiseen määrään. Lisäksi on otettava huomioon velkojan velkajärjestelysuunnitelman toteutuksesta saama voitto.

Jos velkajärjestelymenettely päätetään, kun velkajärjestelysuunnitelman toteuttamisaika päättyy, velkoja voi vaatia saatavaa, joka on järjestelty uudelleen velkajärjestelysuunnitelman mukaisesti, ainoastaan velkajärjestelysuunnitelmassa sovitussa laajuudessa ja vain siltä osin kuin sitä ei ole suoritettu tervehdyttämisohjelman mukaisesti.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Konkurssimenettely

Jos konkurssihakemus hyväksytään tai konkurssimenettely päättyy sovintoratkaisuun, konkurssimenettelystä aiheutuneet kulut ja kustannukset maksetaan konkurssipesästä. Jos tuomioistuin hylkää velallisen konkurssihakemuksen tai jos menettely päätetään, koska velallinen peruuttaa konkurssihakemuksen, konkurssimenettelystä aiheutuneet kulut ja kustannukset korvaa velallinen. Jos konkurssimenettely keskeytetään, tuomioistuin päättää konkurssimenettelystä aiheutuneiden kulujen ja kustannusten jaosta olosuhteiden perusteella.

Jos velallisen hakemuksesta aloitettu menettely keskeytetään ilman konkurssiin asettamista eivätkä velallisen varat riitä vaadittujen maksujen suorittamiseen, tuomioistuin määrää velallisen maksamaan väliaikaisen pesänhoitajan palkkiot ja kulut. Se voi myös määrätä, että ne korvataan valtion varoista. Väliaikaisen pesänhoitajan palkkioiden ja kulujen korvaus valtion varoista voi olla enintään 397 euroa (mukaan lukien lakisääteiset verot ja lukuun ottamatta arvonlisäveroa). Tuomioistuin ei määrää, että väliaikaisen pesänhoitajan palkkiot ja kulut korvataan valtion varoista, jos velallinen, velkoja tai kolmas osapuoli on siirtänyt tuomioistuimen vahvistaman määrän tähän tarkoitukseen osoitetulle tilille talletukseksi, jolla katetaan väliaikaisen pesänhoitajan palkkiot ja kulut.

Tervehdyttämismenettely

Jos tervehdyttämismenettely aloitetaan, tuomioistuin asettaa määräajan, jonka kuluessa yrityksen on siirrettävä tuomioistuimen vahvistama määrä tähän tarkoitukseen osoitetulle tilille talletukseksi, jolla katetaan selvittäjän alustava palkkio ja alustavat kulut. Jos yritys ei suorita maksua, tuomioistuin päättää tervehdyttämismenettelyn. Tuomioistuin päättää selvittäjälle korvattavan palkkion ja kulujen määrän, kun hänet vapautetaan tehtävästään tai kun tervehdyttämissuunnitelma hyväksytään selvittäjän toimintaa ja kuluja koskevan raportin perusteella.

Jos tuomioistuin pyytää tervehdyttämismenettelyyn asiantuntijoita, heillä on oikeus saada korvausta tehtäviensä suorittamisesta aiheutuvista tarpeellisista ja perustelluista kuluista sekä palkkio tehtäviensä suorittamisesta. Tuomioistuin päättää asiantuntijalle korvattavien palkkioiden ja kulujen määrän, kun asiantuntija vapautetaan tehtävästään asiantuntijan toimintaa ja kuluja koskevan raportin perusteella, joka on toimitettu tuomioistuimen asettamassa määräajassa. Tuomioistuin voi asiantuntijan palkkion määrittämiseksi kuulla myös yritystä.

Velkajärjestelymenettely

Velkajärjestelymenettelyssä aiheutuvista kuluista ja kustannuksista vastaa velallinen. Velkojien menettelykustannuksista vastaavat velkojat itse. Tuomioistuin voi määrätä velallisen vastaamaan velkojien kustannuksista, jos tämä on tehnyt tietoisesti perusteettoman velkajärjestelyhakemuksen tai aiheuttanut menettelykustannuksia velkojille esittämällä muulla tavalla tietoisesti vääriä tietoja tai esittämällä tietoisesti perusteettoman hakemuksen tai vastalauseen. Velallinen ei saa valtiolta oikeusapua valtion käsittelymaksun suorittamista varten. Jos velkajärjestelysuunnitelma toteutetaan, velallisen ei tarvitse maksaa takaisin valtion oikeusavun kustannuksia. Jos nimitetään selvittäjä tai asiantuntija, tuomioistuin vahvistaa määrän, joka velallisen on siirrettävä tähän tarkoitukseen osoitetulle tilille talletukseksi, jolla katetaan selvittäjän tai asiantuntijan palkkiot ja kulut.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Konkurssimenettely

Kun konkurssi julistetaan, velallisen oikeus hallita ja käyttää konkurssipesää siirtyy konkurssipesän hoitajalle. Konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen liittyvät velallisen luovutukset mitätöidään. Velallisena oleva luonnollinen henkilö voi luovuttaa konkurssipesän omaisuutta pesänhoitajan suostumuksella. Kaikki luovutukset ilman pesänhoitajan suostumusta mitätöidään.

Tuomioistuin kumoaa takaisinsaantimenettelyllä kaikki velallisen liiketoimet tai muut toimet, jotka toteutettiin ennen konkurssiin asettamista ja jotka vahingoittavat velkojien etuja. Jos takaisinsaannin kohteena oleva liiketoimi tai muu toimi on toteutettu ajanjaksolla, joka ulottuu väliaikaisen pesänhoitajan nimittämisestä konkurssin asettamiseen, liiketoimen tai muun toimen katsotaan vahingoittaneen velkojien etuja.

Velallinen, velkoja tai pesänhoitaja voi pyytää, että tuomioistuin kumoaa yleisen velkojainkokouksen päätöksen, mikäli päätös on lainvastainen tai rikkoo lain edellyttämää menettelyä tai jos laissa säädetään nimenomaisesti oikeudesta riitauttaa päätös. Yleisen velkojainkokouksen päätöksen kumoamista voidaan pyytää myös, jos päätös vahingoittaa velkojien yhteistä etua.

Jos menettely on aloitettu velallisena olevan luonnollisen henkilön vapauttamiseksi velvoitteistaan, tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä kumota päätöksen, jolla velallinen vapautetaan velvoitteista, joita ei ollut täytetty konkurssimenettelyssä yhden vuoden kuluessa päätöksestä, mikäli on ilmeistä, että velallinen on tahallisesti rikkonut velvoitteitaan menettelyssä, jolla velallinen vapautetaan velvoitteista, ja on siten olennaisesti estänyt velkojien vaatimusten täyttämisen.

Jos velallinen ja velkojat päätyvät konkurssiin asettamisen jälkeen sovintoratkaisuun, tuomioistuin voi kumota sovintoratkaisun, jos velallinen ei noudata sovintoratkaisusta johtuvia velvoitteita, on tuomittu konkurssirikoksesta tai täytäntöönpanomenettelyyn liittyvästä rikoksesta tai jos vähintään sovintoratkaisun määräajan puoleenväliin mennessä on selvää, ettei velallinen pysty täyttämään sovintoratkaisun vaatimuksia. Sovintoratkaisun kumoaminen vaikuttaa kaikkiin siihen osallistuneisiin velkojiin ja siten suojelee velkojia kokonaisuutena.

Tervehdyttämismenettely

Tuomioistuin kumoaa tervehdyttämissuunnitelman, jos yritys on tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisen jälkeen tuomittu konkurssirikoksesta tai täytäntöönpanomenettelyyn liittyvästä rikoksesta, jos yritys ei ole täyttänyt riittävästi tervehdyttämissuunnitelman mukaisia velvoitteitaan, jos vähintään tervehdyttämissuunnitelman määräajan puoleenväliin mennessä on selvää, ettei yritys pysty täyttämään suunnitelman mukaisia velvoitteitaan, tai selvittäjän hakemuksesta, jos valvontamaksua ei makseta tai jos yritys ei auta selvittäjää valvontavelvoitteen täyttämiseksi taikka ei anna tietoja, joita selvittäjä tarvitsee valvontaa varten, tai yritys hakee tervehdyttämissuunnitelman päättämistä tai jos yritys asetetaan konkurssiin. Jos velkojan saatavat on järjestelty uudelleen velkajärjestelysuunnitelman nojalla, velkojan saamisoikeus yrityksen suhteen palautuu alkuperäiseen määrään. Lisäksi on otettava huomioon velkojan tervehdyttämissuunnitelman toteutuksesta saama voitto.

Velkajärjestelymenettely

Tuomioistuin kumoaa velkajärjestelysuunnitelman velallisen hakemuksesta, jos velallinen asetetaan konkurssiin tai jos velallinen ei ole täyttänyt olennaisilta osin velkajärjestelysuunnitelman mukaisia velvoitteitaan, jos vähintään velkajärjestelysuunnitelman määräajan puoleenväliin mennessä on selvää, ettei velallinen pysty täyttämään sen mukaisia velvoitteitaan, jos velallisella ei ole maksuvaikeuksia tai niistä on selviydytty ja velkojien saatavien uudelleenjärjestely ei ole enää oikeudenmukaista velkojille olosuhteiden olennaisten muutosten vuoksi, jos velallinen on tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti toimittanut aineellisesti paikkansapitämättömiä tai epätäydellisiä tietoja varoistaan, tuloistaan, velkojistaan tai velvoitteistaan, jos velallinen on suorittanut maksuja velkajärjestelysuunnitelman ulkopuolisille velkojille ja siten vahingoittanut olennaisilta osin muiden velkojien etua, jos velallinen ei auta tuomioistuinta tai selvittäjää valvontavelvoitteen täyttämiseksi taikka ei anna tietoja, joita tarvitaan valvontaa varten, tai jättää tallettamatta tuomioistuimen määräämän määrän. Jos velkojan saatavat on järjestelty uudelleen velkajärjestelysuunnitelman nojalla, velkojan saamisoikeus velallisen suhteen palautuu alkuperäiseen määrään. Lisäksi on otettava huomioon velkojan velkajärjestelysuunnitelman toteutuksesta saama voitto.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 04/06/2020

Maksukyvyttömyys - Irlanti

SISÄLLYSLUETTELO


Irlannissa yksityishenkilöiden maksukyvyttömyydestä säädetään vuoden 1988 konkurssilaissa (Bankruptcy Act, sellaisena kuin se on muutettuna) ja vuosina 2012–2015 annetuissa laeissa yksityishenkilöiden maksukyvyttömyydestä (Personal Insolvency Acts, jäljempänä ’maksukyvyttömyyslaki’). Maksukyvyttömyyslaissa säädetään kolmesta menettelystä velkojen selvittämiseksi sekä muutoksista konkurssia koskevaan lainsäädäntöön.

Kaikkia yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyitä, konkurssi mukaan luettuna, hallinnoi Insolvency Service of Ireland ‑niminen riippumaton lakisääteinen elin, jäljempänä ’ISI’, joka on perustettu vuonna 2013 ja joka toimii Irlannin oikeus- ja tasa-arvoministeriön yhteydessä.

Yksityishenkilöiden maksukyvyttömyyttä koskevista menettelyistä säädetään maksukyvyttömyyslaissa, ja niihin kuuluvat seuraavat järjestelyt:

  1. Velkahelpotus (Debt Relief Notice): enintään 35 000 euron määräiset velat, kun velallinen on käytännössä varaton ja erittäin pienituloinen.
  2. Velkajärjestely (Debt Settlement Arrangement): määrältään rajoittamattomien vakuudettomien velkojen maksamista koskeva sopimus enintään viiden vuoden määräajaksi (määräaikaa voidaan tietyissä olosuhteissa pidentää kuuteen vuoteen).
  3. Yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettely (Personal Insolvency Arrangement): enintään kolmen miljoonan euron määräisten (määrää voidaan velkojien välisellä sopimuksella korottaa) vakuudellisten velkojen tai määrältään rajoittamattomien vakuudettomien velkojen maksamista tai uudelleenjärjestelyä koskeva sopimus enintään kuuden vuoden määräajaksi (määräaikaa voidaan tietyissä olosuhteissa pidentää seitsemään vuoteen).

Velkajärjestelyssä ja yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyssä prosessi on kolmivaiheinen:

Vaihe 1: Toimivaltainen tuomioistuin antaa perintätoimilta suojaavan todistuksen (Protective Certificate), jossa asetetaan tietyille nimetyille tai muutoin määritellyille velkojille kielto toteuttaa velallista vastaan toimenpiteitä velkojensa perimiseksi, mukaan lukien konkurssihakemuksen tekeminen. Toimivaltaisen tuomioistuimen antama perintätoimilta suojaava todistus on voimassa 70 päivää, mutta sen voimassaoloa voidaan pidentää vielä 40 päivällä tietyin perustein.[i]

Vaihe 2: Vaiheessa 2 maksukyvyttömyysasioiden selvittäjä (Personal Insolvency Practitioner) käy velallisen puolesta neuvotteluja määritettyjen velkojien kanssa, ja ehdotus hyväksytään äänestämällä lakisääteisessä velkojainkokouksessa. Viimeaikaisessa lainsäädännössä on säädetty yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyn osalta velallisen mahdollisuudesta pyytää tuomioistuimelta ehdotuksen uudelleenarviointia, jos velkojat ovat hylänneet järjestelyä koskevan ehdotuksen velkojainkokouksessa.[ii]

Vaihe 3: Järjestelyjen täytäntöönpano, mukaan lukien maksukyvyttömyysasioiden selvittäjän määräajoin tekemät tilitykset velkojille ja vuosikatsaukset tarvittaessa.

Velallinen voi aloittaa menettelyn (velkahelpotus, velkajärjestely tai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettely) vain kerran.

Konkurssi on vaihtoehto velallisille, jotka tilanteensa johdosta eivät täytä minkään edellä mainitun kolmen velkojen selvittämismenettelyn kelpoisuusehtoja tai jotka ovat aiemmin olleet jossakin mainituista menettelyistä, mutta velkojien kanssa tehty järjestely on osoittautunut kestämättömäksi.

Jos luonnollinen henkilö on osoittanut, ettei hänen taloudellista tilannettaan ole mahdollista ratkaista maksukyvyttömyysmenettelyssä ja maksukyvyttömyysasioiden selvittäjä on antanut tästä vahvistuksen, hän voi tehdä ylemmän asteen tuomioistuimelle (High Court) konkurssihakemuksen. Luonnollisen henkilön on tehtävä hakemus konkurssiin asettamisesta (Order of Adjudication, Bankruptcy Order) ylemmän asteen tuomioistuimen tutkivalle tuomarille ja maksettava 200 euron suuruinen hakemusmaksu. Hakijaa kuullaan ylemmän asteen tuomioistuimessa. Kun luonnollinen henkilö on asetettu konkurssiin, hänellä on lakisääteinen velvollisuus noudattaa konkurssipesän omaisuuden hallinnoinnista vastaavan julkisen pesänhoitajan (Official Assignee in Bankruptcy) ja tämän viraston (ISI:n konkurssijaosto) ohjeita.

Heti kun velallinen on asetettu konkurssiin, hänen vakuudettomat velkansa kuoletetaan kokonaisuudessaan, mutta hänen koko omaisuutensa siirtyy julkiselle pesänhoitajalle, jonka ylemmän asteen tuomioistuin on nimittänyt konkurssipesän hallinnoijaksi.

Konkurssimenettely voidaan panna vireille seuraavissa kahdessa tilanteessa:

  1. Velkoja voi tehdä konkurssihakemuksen ylemmän asteen tuomioistuimelle, jos hänellä on saatavia luonnolliselta henkilöltä ja jos hän osoittaa olevansa kyseisen luonnollisen henkilön velkoja ja että velallinen ei ole ryhtynyt tyydyttäviin toimiin velkojensa maksamiseksi.
  2. Velallinen itse tekee hakemuksen, jolloin kyseessä on konkurssi velallisen aloitteesta (Self-Adjudicating bankruptcy).

Konkurssivelallinen vapautuu konkurssista vuoden kuluttua konkurssiin asettamispäivästä, ellei ole annettu määräystä konkurssin jatkamisesta (määräyksen antaa konkurssipesän hoitaja tapauksissa, joissa velallinen ei noudata ohjeita).

Maksukyvyttömyyslaissa säädetään uudesta ISI:n valvonnassa olevasta ammattikunnasta, joka jakautuu kahteen ryhmään:

1. Hyväksytyt välittäjät (Approved Intermediaries): ISI:n hyväksymä henkilö tai yhteisö, jonka tehtävänä on tukea velallisia velkahelpotusta koskevan hakemuksen tekemisessä.

2. Maksukyvyttömyysasioiden selvittäjät (Personal Insolvency Practitioners): ISI:n hyväksymä henkilö, jonka tehtävänä on toimia yhdyshenkilönä velallisen ja hänen velkojiensa välillä velkajärjestelyn tai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyn turvaamiseksi. Selvittäjällä on lakiin perustuva velvollisuus toimia maksukyvyttömyyslain ja muiden asiaa koskevien säädösten mukaisesti. [iii]

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Irlannissa luonnolliset henkilöt (mukaan lukien luonnollisten henkilöiden muodostamat henkilöyhtiöt) voivat panna vireille yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyn maksukyvyttömyyslaissa säädetyin tavoin. Velkojat voivat panna konkurssimenettelyn vireille velallista vastaan, tai velallinen voi tehdä konkurssihakemuksen omasta aloitteestaan.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Ensimmäinen edellytys yksityishenkilöiden maksukyvyttömyyttä koskevien menettelyjen aloittamiselle on velallisen maksukyvyttömyys eli se, että velallinen ei pysty maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Tämän jälkeen määritetään tarkoituksenmukainen menettelytyyppi velkojen luonteen ja laajuuden sekä velallisen tulojen perusteella.

ISI on muotoillut kohtuullisia elinkustannuksia koskevat suuntaviivat (laajan kuulemismenettelyn jälkeen), jotta voitaisiin varmistaa, että maksukyvyttömyysmenettelyssä oleva luonnollinen henkilö voi jatkossakin säilyttää kohtuullisen elintason. Nämä suuntaviivat sekä maksukyvyttömyysmenettelyn kestävyyden varmistaminen auttavat myös turvaaman velallisen lakisääteisen oikeuden kohtuulliseen elintasoon ja sen, että vaikeuksissa olevien velallisten elinkustannukset lasketaan oikeudenmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla. Hyväksytty välittäjä tai maksukyvyttömyysasioiden selvittäjä laskee velallisen kohtuulliset elinkustannukset ISI:n laatiman mallin perusteella, kun velallinen hakee järjestelyä.

1. Velkahelpotus

Velallinen voi hakea velkahelpotusta seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • Hän on kykenemätön maksamaan velkojaan kokonaisuudessaan niiden erääntyessä.
  • Hänen käytettävissään olevat kuukausitulot ovat 60 euroa tai vähemmän kohtuullisten elinkustannusten jälkeen.
  • Hänellä on omaisuutta 400 euroa tai vähemmän. Lisäksi velallisella saa olla
    • yksi koruesine, jonka arvo on enintään 750 euroa
    • yksi moottoriajoneuvo, jonka arvo on enintään 2 000 euroa, ja
    • kotitalouden tarpeistoa tai työkaluja, edellyttäen että niiden yhteenlaskettu arvo on enintään 6 000 euroa.
  • Hänellä on kotipaikka Irlannin tasavallassa tai hänellä on viimeksi kuluneen vuoden ajan ollut asuinpaikka tai liikepaikka Irlannissa.
  • Hän on täyttänyt ja allekirjoittanut taloudellista asemaa koskevan selvityksen (Prescribed Financial Statement) ja antanut laissa säädetyn vahvistuksen siitä, että selvitys on todenmukainen ja tarkka.

Velkahelpotukseen tyypillisesti sisällytettäviä velkoja ovat luottokorttivelat, tilinylitykset, henkilökohtaiset lainat, luottoyhdistysten myöntämät lainat, kaasu-, sähkö- ja vesilaskut sekä kaupan luottokorttivelat.

2. Velkajärjestely

Velallinen voi hakea velkajärjestelyä seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • Hän on kykenemätön maksamaan velkojaan kokonaisuudessaan niiden erääntyessä.
  • Hänellä on yksi tai useampi velkoja, jolla on vakuudeton saatava.
  • Hänellä on kotipaikka Irlannissa tai hänellä on viimeksi kuluneen vuoden ajan ollut asuinpaikka tai liikepaikka Irlannissa.
  • Hän on täyttänyt taloudellista asemaa koskevan selvityksen (Prescribed Financial Statement) ja allekirjoittanut laissa säädetyn vahvistuksen siitä, että annetut tiedot ovat todenmukaisia ja tarkkoja.
  • Hän on saanut maksukyvyttömyysasioiden selvittäjältä lausunnon, jossa selvittäjä vahvistaa näkemyksenään seuraavaa:
    • Taloudellista asemaa koskevan selvityksen tiedot ovat todenmukaisia ja tarkkoja.
    • Velallinen täyttää edellytykset velkajärjestelyä koskevan ehdotuksen tekemiseksi.
    • Velallisen taloudellista asemaa koskeva selvitys huomioon ottaen ei ole todennäköistä, että velallinen tulisi maksukykyiseksi seuraavien viiden vuoden aikana.
    • Jos velallinen aloittaa velkajärjestelyn, hänen on kohtuudella mahdollista tulla maksukykyiseksi seuraavien viiden vuoden aikana.

Edellä velkahelpotuksen yhteydessä lueteltujen velkojen lisäksi velkajärjestelyssä velat voivat tyypillisesti sisältää lainoja ja henkilötakauksia.

3. Yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettely

Velallinen voi hakea yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyä seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • Hän on kykenemätön maksamaan velkojaan kokonaisuudessaan niiden erääntyessä.
  • Hänellä on vakuudellista velkaa vähintään yhdelle velkojalle, jolla on vakuus kiinteistöön tai muuhun Irlannissa sijaitsevaan omaisuuteen.
  • Hänellä on vakuudellista velkaa vähemmän kuin 3 miljoonaa euroa (jos kaikkien vakuudellisten velkojen velkojat suostuvat, tätä määrää voidaan korottaa).
  • Hän on toiminut pääasiallisena kotina käytettävän omaisuuden osalta yhteistyössä velkojan kanssa kiinnitysluottojen maksurästejä koskevassa menettelyssä (esim. Irlannin keskuspankin hallinnoima menettely kiinnitysluottojen maksurästien selvittämiseksi) kuuden kuukauden ajan ja
    • tuloksena oli, ettei sopimusta vaihtoehtoisesta takaisinmaksujärjestelystä saatu aikaan, tai
    • vakuudellisen velan velkoja vahvisti, ettei se hyväksy tällaista järjestelyä, tai
    • velallinen on tehnyt takaisinmaksua koskevan vaihtoehtoisen järjestelyn ja sitoutunut noudattamaan tätä järjestelyä, jonka maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä on vahvistanut.
  • Hänellä on kotipaikka Irlannissa tai hänellä on viimeksi kuluneen vuoden ajan ollut asuinpaikka tai liikepaikka Irlannissa.
  • Hän on täyttänyt ja allekirjoittanut taloudellista asemaa koskevan selvityksen (Prescribed Financial Statement) ja antanut laissa säädetyn vahvistuksen siitä, että selvitys on todenmukainen ja tarkka.
  • Hän on saanut maksukyvyttömyysasioiden selvittäjältä lausunnon, jossa selvittäjä vahvistaa näkemyksenään seuraavaa:
    • Taloudellista asemaa koskevan selvityksen tiedot ovat todenmukaisia ja tarkkoja.
    • Velallinen täyttää edellytykset yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyä koskevan ehdotuksen tekemiseksi.
    • Taloudellista asemaa koskeva selvitys huomioon ottaen ei ole todennäköistä, että velallinen tulisi maksukykyiseksi seuraavien viiden vuoden aikana.
    • Jos velallinen aloittaa yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyn, hänen on kohtuudella mahdollista tulla maksukykyiseksi seuraavien viiden vuoden aikana.

Edellä velkahelpotuksen ja velkajärjestelyn yhteydessä lueteltujen velkojen lisäksi yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyssä velat voivat tyypillisesti sisältää pääasiallisena kotina käytettävään asuntoon liittyviä lainoja, sijoituskiinteistölainoja ja vuokrattavien kohteiden ostamiseen liittyviä kiinnitysluottoja/lainoja.

Konkurssi

Irlannissa luonnollisilla henkilöillä on oikeus omasta aloitteestaan tehdä konkurssihakemus eli panna ylemmän asteen tuomioistuimessa omasta puolestaan vireille hakemus konkurssiin asettamisesta. Hakemuksen esittämistä koskevat seuraavat edellytykset:

  • Luonnollisen henkilön tai velallisen tulee olla kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.
  • Velallisen velkojen on ylitettävä hänen omaisuutensa arvo vähintään 20 000 eurolla.
  • Velallisen on tullut kohtuullisessa määrin pyrkiä käyttämään jotakin kolmesta edellä mainitusta maksukyvyttömyysmenettelystä velkojensa maksamiseksi. Tämä on osoitettava tuomioistuimelle maksukyvyttömyysasioiden selvittäjän tai hyväksytyn välittäjän lausunnolla.

Myös velkoja voi tehdä konkurssimenettelyä koskevan hakemuksen. Jos velkoja tekee konkurssihakemuksen, edellytyksenä on, ettei hän/se ole ilman perusteltua syytä kieltäytynyt hyväksymästä velkajärjestelyä tai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyä koskevaa ehdotusta.

Konkurssiin asettamista pyydetään hakemuksella, joka velvoittaa hakijan toimittamaan useita ylemmän asteen tuomioistuimen täsmentämiä asiakirjoja ja todistuksia tuomioistuimen tutkivalle tuomarille. Kun hakemus hyväksytään, päätös konkurssiin asettamisesta tulee voimaan sen tosiasiallisena antamisajankohtana; päätöksellä ei ole takautuvaa vaikutusta siihen päivään, jona konkurssihakemus tehtiin, kuten joissain oikeusjärjestyksissä saattaa olla.

Ennen kuin päätös konkurssiin asettamisesta on tehty, velkojalla ei ole konkurssilain mukaan erityisiä keinoja nimittää väliaikaista selvittäjää – konkurssilain 23 §:ssä sallitaan konkurssivelallisen pidättäminen konkurssiin asettamisen jälkeen, jos hän on aikeissa paeta maasta konkurssin välttämiseksi.

Velallinen tai velkoja voi vastustaa päätöstä konkurssiin asettamisesta toimittamalla ylemmän asteen tuomioistuimelle vastaväitteensä ja todisteet, joista vastaväitteen perustelut käyvät ilmi.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Maksukyvyttömyyslain taustalla oleva yleinen tavoite on suojata velallisen pääasiallisena kotina käytettävää asuntoa mahdollisimman pitkälti, ja asiaa koskevat säännökset on laadittu tämä tavoite huomioon ottaen.

Maksukyvyttömyysmenettelyyn kuuluva omaisuus

Velkajärjestelyssä tai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyssä selvittäjä ei yleensä ota velallisen omaisuutta fyysisesti haltuunsa tai omistukseensa. Sen sijaan selvittäjä ottaa hallintaansa velallisen tulovirrat järjestelyn keston ajaksi ja maksaa velkojien saatavat tästä tulovirrasta järjestelyn ehtojen perusteella. Käytettävissä oleva tulovirta saadaan vähentämällä tuloista kohtuulliset elinkustannukset, vuokra tai asuntolainan lyhennys sekä muut erityisistä olosuhteista johtuvat maksut, kuten lääkekulut. Yleensä velallinen maksaa vakuudellisen lainan lyhennykset suoraan velkojalle heidän välisensä sopimuksen ehtojen mukaan. Jos järjestelyyn kuuluu omaisuuden myynti, velallinen myy sen yleensä suoraan.

Konkurssipesään kuuluva omaisuus

Konkurssilainsäädännön mukaan kaikki konkurssivelalliselle konkurssiin asettamispäivänä kuuluva omaisuus siirtyy välittömin vaikutuksin julkiselle pesänhoitajalle (mikä merkitsee sitä, että konkurssipesään kuuluva omaisuus on siitä lähtien julkisen pesänhoitajan omaisuutta). Tähän omaisuuteen kuuluvat seuraavat erät:

  • käteisvarat
  • tilit rahoituslaitoksissa, mukaan lukien käyttötilit, säästötilit ja sijoitustilit
  • kiinteistöt ja rakennukset, mukaan lukien perheen kotina pidettävät
  • koneet, laitteet ja työkalut ammatin harjoittamista varten, huonekalut, taloustavarat ja kodinkoneet
  • kaikki ajoneuvot
  • eläkkeet (tietyin poikkeuksin), sijoitustuotteet, osakkeet ja osuudet
  • kaikenlaisten liikeyritysten osakkeet ja osuudet, jotka konkurssivelallisella on omissa nimissään tai osana henkilöyhtiötä
  • kolmansien velat konkurssivelalliselle.

Edellä olevaan sovelletaan seuraavia poikkeuksia:

  • Velalliset voivat vaatia, että konkurssin ulkopuolelle jätetään henkilökohtaista omaisuutta 6 000 euroon saakka, ja tehdä ylemmän asteen tuomioistuimelle hakemuksen tämän summan korottamiseksi.
  • Varat, jotka ovat peräisin henkilöä koskevien oikeuksien loukkauksesta, jätetään konkurssin ulkopuolelle, sillä luonnollisen henkilön henkilökohtaisina oikeuksina niitä ei tulisi hallinnoida velkojien hyväksi.
  • Tietyt eläkeoikeudet (ks. tarkemmin asiaa koskeva lainsäädäntö).

Konkurssivelallisella on velvollisuus ilmoittaa julkiselle pesänhoitajalle konkurssin aikana saamansa varat riippumatta siitä, miten hän on saanut varat haltuunsa. Tällaiset varat siirtyvät julkisen pesänhoitajan haltuun tämän niin vaatiessa, ja siten konkurssipesään.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Kun maksukyvyttömyysasioiden selvittäjä on nimetty velallisen aloitteesta, hän toimii neuvottelijana velallisen ja tämän velkojien välillä. Selvittäjillä on lakiin perustuva velvollisuus toimia sekä velallisen että velkojien edun mukaan ja pyrkiä siten kaikkien maksukyvyttömyysmenettelyn asianosaisten kannalta parhaaseen mahdolliseen järjestelyyn.

Selvittäjällä on seuraava rooli ja tehtävät:

  • yhteydenpito velalliseen, joka harkitsee maksukyvyttömyysjärjestelyä koskevan ehdotuksen tekemistä.
  • selvittäjän tehtävää koskevan nimityksen hyväksyminen.
  • velallisen laatiman, taloudellista asemaa koskevan selvityksen arviointi sekä neuvojen antaminen velalliselle vaihtoehdoista ja selvittäjän kelpoisuudesta antaa ehdotus velkajärjestelyä tai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyä varten
  • varmistuminen siitä, että velallisen selvittäjälle toimittamat taloudelliset tiedot ovat tarkkoja ja täydellisiä
  • lausunnon antaminen lainsäädännössä täsmennettyjen kriteerien perusteella siitä, minkä tyyppinen maksukyvyttömyysmenettely (velkajärjestely vai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettely) sopii parhaiten velallisen tilanteeseen
  • tietojen antaminen valitusta menettelystä sekä maksukyvyttömyysmenettelyn yleisistä vaikutuksista ja menettelyyn osallistumisen todennäköisistä kustannuksista
  • perintätoimilta suojaavan todistuksen hakeminen velallisen puolesta
  • ilmoittaminen velkojille perintätoimilta suojaavasta todistuksesta ja selvittäjän nimittämisestä sekä velallisen taloudellista asemaa koskevan selvityksen liittäminen ilmoitukseen
  • ehdotuksen laatiminen velkojille ja lakisääteisen velkojainkokouksen koolle kutsuminen ehdotuksen käsittelyä ja siitä äänestämistä varten
  • ilmoittaminen lopputuloksesta ISI:lle ja kaikille velkojille, kun ehdotus on hyväksytty
  • kun tuomioistuin on hyväksynyt tai uudelleenarvioinut järjestelyn, sen ehtojen toteuttaminen, mukaan lukien varojen kerääminen velalliselta ja niiden maksu velkojille järjestelyn voimassaoloaikana
  • järjestelyn seuranta sen voimassaoloaikana
  • järjestelyn uudelleenarviointi vähintään vuosittain.

Velallisen rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on osallistua menettelyyn rehellisesti, hyväksyä selvittäjän neuvottelema järjestely ja noudattaa järjestelyssä edellytettyjä ehtoja.

Konkurssi

Samalla hetkellä kun päätös konkurssiin asettamisesta tehdään, velallisen koko omaisuus siirtyy konkurssia hallinnoivan julkisen pesänhoitajan haltuun. Julkinen pesänhoitaja on riippumaton viranhaltija, jonka lakisääteisenä tehtävänä on hallinnoida konkurssipesiä ja johtaa ISI:n konkurssijaostoa.

Irlannissa yksityinen henkilö voidaan nimittää konkurssipesän hoitajaksi ylemmän asteen tuomioistuimen julkisen pesänhoitajan sijasta. Käytännössä tällaiset nimitykset ovat erittäin harvinaisia. Konkurssilaissa ei täsmennetä pätevyysvaatimuksia tällaisille nimityksille.

Velallisen valtuudet konkurssissa rajoittuvat siihen, että hän voi tehdä ylemmän asteen tuomioistuimelle hakemuksen tiettyjen julkisen pesänhoitajan tekemien päätösten riitauttamiseksi. Velallisella on velvollisuus noudattaa julkisen pesänhoitajan viraston esittämiä, konkurssipesän hallinnointia koskevia pyyntöjä.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Maksukyvyttömyyslaissa ja vuoden 1988 konkurssilaissa (sellaisena kuin se on muutettuna) sallitaan kuittaus. Lain mukaan omaisuuserän tai velan arvoa määritettäessä velka tai saatava (b) samalta velkojalta voidaan kuitata alkuperäistä määrää (a) vastaan. Jäljelle jäävä saldo katsotaan veloiksi tai varoiksi, jotka ovat sopimuksen tekevän velallisen tai tämän velkojan (velkojien) saatavia.[iv]

Jos velallisella on säästöjä luottoyhdistyksessä, jolle hän on myös velkaa, luottoyhdistys kuittaa velan näiden säästöjen määrästä.[v]

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Perintätoimilta suojaava todistus estää velkojaa ryhtymästä toimiin todistuksen voimassaoloaikana. Lopullisessa järjestelyssä määritetään, mitä on sovittu aiempien sopimusten osalta.

Konkurssi

Konkurssi ei vaikuta vakuudellisen velkojan oikeuksiin vakuuden suhteen, eli velkoja säilyttää kaikki oikeutensa, jotka sillä oli annetun vakuuden ehtojen mukaan ennen konkurssia – ainoa ero on se, että julkinen pesänhoitaja on omaisuuden uusi omistaja konkurssivelallisen sijaan.

Julkisella pesänhoitajalla on velvollisuus realisoida (myydä tai luovuttaa) kaikki konkurssipesään kuuluva omaisuus, jotta konkurssipesän vastuut voidaan hoitaa mahdollisimman suurelta osin. Tämän johdosta velallisen kaikista sopimusperusteisista vastuista tulee konkurssipesän vastuita. Julkinen pesänhoitaja jatkaa vain poikkeustapauksissa palveluihin perustuvia sopimuksia, joissa konkurssivelallinen on osapuolena.

Jos julkinen pesänhoitaja jatkaa sopimusta, hänelle syntyy henkilökohtainen vastuu ja oikeus korvaukseen konkurssipesän varoista.[vi]

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Velkajärjestely tai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettely Velkajärjestelyä tai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyä hakevan velallisen on ensiksi haettava perintätoimilta suojaavaa todistusta toimivaltaiselta tuomioistuimelta. Jos todistus myönnetään, se estää nimettyjä tai muuten määriteltyjä velkojia, joita todistus koskee, ryhtymästä toimiin velallista vastaan velkojen perimiseksi tai täytäntöön panemiseksi. Todistus estää velkojaa ryhtymästä seuraaviin toimiin:

  • velkaa koskevien oikeudenkäyntien vireillepano;
  • sellaisten oikeudenkäyntien jatkaminen, mukaan lukien tuomioistuimen antamat määräykset ja tuomiot, jotka oli pantu vireille ennen perintätoimilta suojaavan todistuksen myöntämistä. Tällaisten asioiden käsittely lykkääntyy todistuksen voimassaoloajaksi;
  • ryhtyminen muihin toimiin velan perimiseksi tai maksunsaannin varmistamiseksi;
  • yhteyden ottaminen velalliseen velkaa koskevissa asioissa, ellei velallinen sitä pyydä;
  • velallisen kanssa tehdyn sopimuksen muuttaminen tai irtisanominen; tai
  • konkurssimenettelyn vireillepano velallista vastaan.

Kun velallinen aloittaa järjestelyn, edellä esitettyä vastaavia täytäntöönpanorajoituksia sovelletaan velkojiin järjestelyn ajan.

Velkahelpotus: Jos toimivaltainen tuomioistuin on hyväksynyt velkahelpotusmenettelyn aloittamisen, edellä velkajärjestelyn ja yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä esitettyä vastaavia velallista suojaavia säännöksiä sovelletaan velkahelpotusmenettelyn ajan.

Konkurssi

Vakuudellisten ja vakuudettomien velkojen velkojia kohdellaan konkurssissa eri tavoin. Vakuudettomien velkojien osalta ainoa vaihtoehto velan perimiseksi on vaatia konkurssissa velan määrää maksettavaksi. Vakuudettomien velkojen velkojat eivät voi panna vireille oikeudenkäyntiä konkurssivelallista vastaan konkurssiinasettamispäivän jälkeen. Tämä on välitön ja automaattinen seuraus ylemmän asteen tuomioistuimen tekemästä konkurssiinasettamispäätöksestä. Konkurssimenettely ei vaikuta vakuudellisten velkojien oikeuksiin.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Velkajärjestely, yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettely, velkahelpotus:

Ks. vastaus kysymykseen 7.

Konkurssi

Konkurssipesän omaisuuden siirtymistä vastaavalla tavalla julkinen pesänhoitaja tulee konkurssivelallisen sijaan vastaajaksi sellaisissa vireillä olevissa kanteissa, jotka velkojat ovat nostaneet konkurssivelallista vastaan. Julkisella pesänhoitajalla on mahdollisuus joko jatkaa puolustusta, tehdä sopimus tai luopua oikeudenkäyntimenettelystä. Jos julkisen pesänhoitajan puolustus oikeudenkäynnissä menestyy, vastakkainen vaade tai kustannukset maksetaan konkurssipesään kaikkien velkojien hyväksi. Jos oikeudenkäynti päättyy kantajan hyväksi tai asianosaisten sopimukseen, sopimuksen mukaisesta määrästä tulee konkurssissa hyväksytty saatava.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

ISI on kutsunut asiaan osalliset yhteen ja tuottanut vakiomuotoisen (ennakollisen) pöytäkirjan velkajärjestelyä ja yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyä varten. Siinä asetetaan velvoitteita sekä velallisille että velkojille järjestelyn voimassaoloajaksi. Velkajärjestelyä ja yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyä koskevat pöytäkirjamallit ovat tämän asiakirjan liitteenä.

Velkojat osallistuvat menettelyyn seuraavin tavoin:

1. Näyttö velan olemassaolosta: Kun tuomioistuin on velkajärjestelyssä tai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyssä antanut velalliselle perintätoimilta suojaavan todistuksen, maksukyvyttömyysasioiden selvittäjän on ilmoitettava asianosaisille velkojille kirjallisesti nimittämisestään ja pyydettävä heitä toimittamaan näyttö velan olemassaolosta sekä ilmoittamaan näkemyksensä siitä, kuinka velkaa olisi järjestelyssä kohdeltava.

Konkurssissa kaikkien velkojien on toimittava virallinen valvontakirjelmä ennen heidän osuutensa maksamista.

2. Äänestäminen: Kun maksukyvyttömyysasioiden selvittäjä, joka toimii velkajärjestelyn tai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista toivovan velallisen puolesta, kutsuu koolle velkojainkokouksen, asianosaisilla velkojilla on oikeus äänestää sopimuksen ehdoista edellyttäen, että he ovat toimittaneet velkaa koskevan valvontakirjelmän.

3. Vastaväitteet Velkoja voi esittää vastaväitteitä tuomioistuimessa ennen velkajärjestelyn tai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyn ehtojen voimaantuloa. Edellytyksistä säädetään tarkemmin lainsäädännössä.[vii]

4. Akordia koskeva tarjous Velkojilla on oikeus äänestää konkurssivelallisen esittämästä akordia koskevasta tarjouksesta. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa konkurssivelallinen haluaa tehdä sopimuksen joidenkin tai kaikkien velkojien kanssa ennen konkurssin määräajan kulumista omaisuuden säilyttämiseksi.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

-

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Velkajärjestelyssä ja yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyssä velkoja ei muodollisesti esitä vaatimuksiaan velallista kohtaan. Menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan velallisen taloudellista asemaa koskeva selvitys. Taloudellista asemaa koskevassa selvityksessä luetellaan kaikki velkojat ja kunkin velkojan velan määrä, ja selvitys muodostaa perustan perintätoimilta suojaavan todistuksen antamiselle. Perintätoimilta suojaavan todistuksen antamisen jälkeen maksukyvyttömyysasioiden selvittäjä voi pyytää velkojia osoittamaan velkansa olemassaolon ennen maksukyvyttömyysmenettelyn valmistelun aloittamista. Jos velkoja ei pyynnöstä huolimatta esitä näyttöä velastaan, laiminlyönti vaikuttaa järjestelyä koskevaan äänioikeuteen ja jako-osuuteen.

Velkahelpotusta koskevan hakemuksen yhteydessä velkojat eivät muodollisesti esitä vaatimuksiaan, mutta hyväksytty välittäjä voi pyytää heitä vahvistamaan, että velallisen ilmoittama erääntynyt summa on oikea.

Järjestelyn aloituspäivän jälkeen syntyneet uudet velat eivät kuulu järjestelyn piiriin. Mikäli olemassa olevien velkojen määrä muuttuu, koko järjestelyyn voidaan joutua tekemään muutoksia (esim. ehdollisen vastuun realisoituessa).

Konkurssi

Konkurssissa konkurssipesän koostumus (konkurssivelallisen kaikki varat ja velat) selvitetään kahdella lomakkeella, jotka konkurssivelallisen tulee täyttää ja toimittaa konkurssitarkastajalle konkurssiinasettamispäivänä: ilmoitus taloudellisesta tilanteesta ja ilmoitus henkilötiedoista. Kaikentyyppiset vastuut sisällytetään konkurssiin vahvistamattomina saatavina edellyttäen, että ne syntyivät velalliselle ennen konkurssiinasettamispäivää. Velkoja, jotka ovat syntyneet konkurssivelalliselle konkurssiinasettamispäivän jälkeen, ei voida sisällyttää saatavina konkurssipesään.[viii]

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Perintätoimilta suojaavan todistuksen antamisen jälkeen velkajärjestelyssä ja yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyssä täsmennetyille velkojille annetaan ilmoitus todistuksen antamisesta sekä jäljennös velallisen taloudellista asemaa koskevasta selvityksestä. Velkojaa voidaan pyytää toimittamaan näyttö velan olemassaolosta ja ilmoittamaan, miten hän toivoo velkaansa kohdeltavan. Velkojan on osoitettava velan olemassaolo samalla tavoin kuin se osoitetaan konkurssissa konkurssilain mukaan.

Kun velkoja on osoittanut velan olemassaolon, hän saa äänioikeuden velallisen ehdotuksen hyväksymiseksi koolle kutsutussa lakisääteisessä velkojainkokouksessa. Jos velkoja ei toimita näyttöä velan olemassaolosta tai toimittaa puutteellisia tietoja, velkoja ei voi osallistua velkojainkokoukseen eikä hän saa järjestelyn yhteydessä maksettavaa jako-osuutta.

Konkurssi

ISI:n konkurssijaosto toimittaa ilmoituksen konkurssiin asetetuista luonnollisista henkilöistä rahoituslaitoksille ja valtionhallinnon elimille luonnollisen henkilön konkurssiin asettamista seuraavana päivänä. Konkurssiin asettamista koskeva ilmoitus julkaistaan myös ISI:n verkkosivustolla ja Iris Oifigiul-nimisessä Irlannin valtion virallisessa lehdessä.

Kaikille konkurssipesän vakuudellisten velkojen velkojille ilmoitetaan (kirjallisesti tai sähköpostilla) konkurssiin asettamisesta alkavasta 30 päivän määräajasta, jonka kuluessa heidän tulee toimittaa näyttö saatavan olemassaolosta konkurssipesälle. Velan olemassaoloa koskeva näyttö voi olla velkakirjakiinnitys, lasku, tiliote tai laskelma. Joissakin tapauksissa velkojalta voidaan edellyttää valaehtoista vakuutusta.

Ennen kuin konkurssipesästä maksetaan jako-osuuksia velkojille, ISI ilmoittaa tulevista maksuosuuksista ja asioista, joihin ne liittyvät. Sekä vakuudellisten että vakuudettomien velkojen velkojille annetaan jälleen 30 päivää aikaa ilmoittaa saatavansa ISI:lle, ja näytön osalta sovelletaan edellä mainittuja vaatimuksia.

Kaikissa tapauksissa ISI:n konkurssijaosto edellyttää, että velkojat täyttävät vakiomuotoisen valvontailmoituslomakkeen, joka on saatavilla ISI:n verkkosivustolla.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Etuoikeutettu saatava

Velkajärjestelyssä ja yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyssä etuoikeutetut saatavat maksetaan sopimuksen mukaisesti. Konkurssissa etuoikeutetut saatavat maksetaan heti konkurssimaksujen ja julkiselle pesänhoitajalle konkurssin hoitamisesta aiheutuneiden kulujen ja kustannusten jälkeen. Etuoikeutettuja saatavia ovat seuraavat:

  • tietyt verohallinnon (Revenue Commissioners) erääntyneet saatavat, kuten tulovero, luovutusvoittovero, arvonlisävero ja ennakonpidätykset (PAYE/PRSI);
  • tietyt paikallisten viranomaisten perimät maksut, joita koskeva saatava on syntynyt enintään 12 kuukautta ennen velallisen konkurssiin asettamista tai järjestelyn aloittamista (aloituspäivä). Tämä sisältää kunnalliset verot ja maksut;
  • velallisen työntekijöiden palkkasaatavat neljän kuukauden ajalta ennen edellä tarkoitettua aloituspäivää;
  • eläkkeisiin, lomakorvauksiin tai sairauslomakorvauksiin liittyvät maksut näille työntekijöille.[ix]

Vakuudellinen velka

Yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyssä vakuudellinen velkoja on sidottu sopimuksen ehtoihin. Tavallisessa yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyssä vakuudellisen velan velkojalle maksetaan velallisen tulosta se summa, josta järjestelyssä on sovittu. Velallisen kuukausituloista mahdollisesti jäljellä oleva osuus sen jälkeen, kun tuloista on vähennetty kohtuulliset elinkustannukset ja selvittäjän palkkiot, maksetaan vakuudettomille velkojille jako-osuuksina.

Konkurssi ei vaikuta vakuudellisen velkojan oikeuksiin. Tällainen velkoja voi valita yhden seuraavista vaihtoehdoista vakuudellisen velkansa suhteen:

  • vakuuteen vetoaminen – tämä merkitsee sitä, että velka tosiasiassa jää konkurssin ulkopuolelle;
  • vakuuden realisointi tai arvonmääritys ja saatavan vaatiminen mahdollisen vakuusvajeen osalta – velkoja laskee vakuudeksi annetun omaisuuden käyvän markkina-arvon ja vähentää sen velan kokonaismäärästä. Mahdollista vakuusvajetta vastaava määrä hyväksytään konkurssipesään vakuudettomana saatavana. Tämän menettelyn aikana vakuudellisen velan velkoja voi myydä kyseessä olevan omaisuuden;
  • vakuudesta luopuminen – vakuudellisen velan velkojalla on mahdollisuus luopua vakuudesta kokonaisuudessaan, jolloin velka voidaan hyväksyä konkurssipesään vakuudettomana saatavana.

Vakuudeton velka

Vakuudettomat velat maksetaan velkojille sekä velkajärjestelyssä että yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyssä sovittujen ehtojen mukaisesti. Velkahelpotusta koskevassa menettelyssä velallisen on ilmoitettava ISI:lle olosuhteissaan tapahtuvasta myönteisestä muutoksesta, ja häneltä voidaan muutoksen suuruudesta riippuen pyytää lisäsuoritusta velkoihin.

Konkurssipesän vakuudettomien velkojien saataviin sovelletaan yhtäläistä etuoikeusasemaa. Velat maksetaan konkurssimaksujen, julkisen pesänhoitajan kustannusten ja etuoikeutettujen velkojen maksun jälkeen jäljelle jäävistä varoista.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Yleinen edellytys maksukyvyttömyysmenettelyn päättämiseksi tyydyttävällä tavalla on se, että velallinen noudattaa järjestelystä johtuvia velvoitteitaan järjestelyn voimassaolon päättymiseen saakka. Kun tämä on tapahtunut, velallinen vapautuu vakuudettomista veloistaan. Vakuudellisen velan asema riippuu sen sijaan järjestelyn yksityiskohtaisista ehdoista.

Jos velallinen rikkoo velkahelpotuksen, velkajärjestelyn tai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyn ehtoja, menettely voidaan lopettaa. Jos velallisen maksut ovat myöhässä kuusi kuukautta, sopimus on katsottava laiminlyödyksi. Kummassakin tapauksessa velalliselle palautuu vastuu veloista täysimääräisenä, mukaan lukien rästissä olevat maksut, kulut ja kertyneet korot ajalta, jona velkoja ei maksettu.

Konkurssi

Konkurssivelallinen, joka on noudattanut konkurssimenettelyn ehtoja, vapautuu automaattisesti konkurssista yhden vuoden jälkeen. Konkurssivelallinen voi milloin tahansa konkurssimenettelyn kestäessä tehdä tarjouksen (akordisopimus) velkojille heidän saataviensa maksamiseksi. Konkurssivelallisen on tehtävä ylemmän asteen tuomioistuimelle hakemus konkurssimenettelyn keskeyttämiseksi; tämä estää julkista pesänhoitajaa realisoimasta enempää konkurssipesän omaisuutta. Konkurssivelallinen voi tämän jälkeen tehdä akordia koskevan tarjouksen velkojille ylemmän asteen tuomioistuimessa. Konkurssivelallisen velkojat äänestävät akordia koskevasta tarjouksesta; jos vähintään 60 prosenttia velkojista (lukumääräisesti ja velan määrän suhteen tarkasteltuna) hyväksyy tarjouksen ehdot, se vahvistetaan.

Akordia koskevan tarjouksen mukaan hyväksytty määrä voidaan maksaa konkurssipesän jako-osuuksista tai konkurssivelallisen itsensä varoista. Julkisen pesänhoitajan virastolle konkurssipesän hallinnoinnista kertyneet kulut ja maksut on suoritettava, samoin kuin etuoikeudelliset saatavat. Kun julkinen pesänhoitaja hyväksyy ylemmän asteen tuomioistuimen välittämän akordia koskevan tarjouksen, konkurssivelallinen vapautuu konkurssista.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Vakuudettomat velkojat – ei sovellu.

Vakuudelliset velkojat – vakuudellisen velan asema riippuu järjestelyn ehtojen yksityiskohdista.

Konkurssi

Velkojat eivät voi periä olemassa olevia velkoja konkurssivelalliselta konkurssiinasettamispäivän jälkeen (konkurssivelalliselle konkurssiinasettamispäivän jälkeen syntyneitä uusia velkoja voidaan periä normaalisti); heidän on sen sijaan oltava yhteydessä suoraan julkiseen pesänhoitajaan. Kun konkurssivelallinen on vapautettu konkurssista, mikä tapahtuu useimmissa tapauksissa yhden vuoden jälkeen (esimerkiksi ehtojen noudattamatta jättäminen voi pidentää tätä aikaa enintään 15 vuoteen), kaikki vakuudettomat velat (mukaan lukien etuoikeutetut velat) kuoletetaan. Vakuudelliset velat säilyvät voimassa kuolettamispäivän jälkeen, jos niiden velkoja käyttää mahdollisuuttaan vedota vakuuteen. Konkurssi ei vaikuta oikeuksiin, joita vakuudellisilla velkojilla on vakuudeksi annetun omaisuuden suhteen.

Jos vakuudellinen velkoja on arvioinut vakuuden ja vaatinut konkurssissa vakuusvajetta vastaavaa määrää (vakuudettomana velkana), jako-osuuksien maksun jälkeen jäävä osuus velasta poistuu, kun velat kuoletetaan. On huomattava, että jos vakuudellinen velkoja päättää ainoastaan vedota vakuuteen (eikä vaadi vakuusvajeen määrää konkurssissa), hänellä ei ole mahdollisuutta periä velalliselta vakuusvajetta vastaavaa määrää sen jälkeen, kun tämä on vapautettu konkurssista. Tässä tilanteessa konkurssi vaikuttaa vakuudelliseen lainaan (tai kiinnitysluottoon) siten, että lainan sitä osuutta, joka ylittää siihen liittyvän omaisuuden arvon (konkurssiinasettamispäivänä), kohdellaan vakuudettomana velkana.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Velkajärjestely tai yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettely Maksukyvyttömyysmenettelyissä järjestelyn kustannuksista vastaavat yleensä velkojat. Maksukyvyttömyysasioiden selvittäjän palkkiot, joihin velkojat sitoutuivat hyväksyessään järjestelyn äänestyksessä tai jotka tuomioistuin hyväksyi uudelleentarkastelun yhteydessä, vähennetään velallisen käytettävissä olevista varoista. Jos velkoja esittää vastalauseen perintätoimilta suojaavan todistuksen myöntämisen tai järjestelyn johdosta, velkoja lähtökohtaisesti vastaa omista kustannuksistaan [x]. Jos velkoja esittää ehdotettua yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyä koskevan vastalauseen, velkoja voi hakea tuomioistuimelta kustannusten korvaamista, jos vastalause hyväksytään [xi]. Tyypillisessä tilanteessa kustannukset seuraavat aiheuttajaansa, eli kustannukset maksaa se osapuoli, jonka toiminnasta ne johtuvat.

Velkahelpotus: Velkahelpotukseen ei liity kustannuksia.

Konkurssi

Velkojat vastaavat konkurssin kustannuksista, ja ne maksetaan konkurssipesässä olevilla varoilla.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Velallisen tulee ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista täyttää tiettyjä ehtoja, joihin kuuluu vaatimus siitä, että velallinen toimittaa täydelliset ja tarkat tiedot taloudellisesta asemastaan ja allekirjoittaa lakisääteisen ilmoituksen, jossa nämä tiedot vahvistetaan. Maksukyvyttömyysasioiden selvittäjän tulee myös vakuuttua siitä, että velallinen on pysynyt totuudessa ja kertonut kaikki olennaiset tiedot taloudellisesta asemastaan. Velkoja tai selvittäjä – tai ISI velkahelpotuksen osalta – voi tehdä tuomioistuimelle hakemuksen maksukyvyttömyysmenettelyn lopettamiseksi tietyin maksukyvyttömyyslaissa säädetyin perustein, mukaan lukien seuraavat:

  • Velallinen on toimillaan järjestänyt taloudellisen tilanteensa sellaiseksi, että hän täyttää sopimuksen tai velkahelpotuksen edellytykset.
  • Laissa säädetyt, menettelyä koskevat edellytykset eivät täyty.
  • Velallisen taloudellista asemaa koskevassa selvityksessä on epätarkkuuksia tai puuttuvia tietoja, mistä on aiheutunut tai voi aiheutua olennaista vahinkoa velkojalle.
  • Velallinen ei ole noudattanut menettelyn kelpoisuusehtoja.
  • Velallinen on suosinut kolmatta osapuolta ja siten pienentänyt velkojen maksuun käytettävissä olevaa määrää.
  • Velallinen on syyllistynyt vuoden 2012 maksukyvyttömyyslaissa (sellaisena kuin se on muutettuna) tarkoitettuihin rikoksiin.

Velkojilla ei ole oikeutta hakea oikeustoimen tai omaisuuden siirron peräyttämistä ennen maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamista. Jos velallisen kuitenkin katsotaan suorittaneen ylisuuria maksuja eläkerahastoon, velkoja voi tehdä tuomioistuimelle hakemuksen varojen korvaamiseksi. Tuomioistuin voi tämän johdosta antaa määräyksen, jonka mukaan rahaston hallinnoijan on palautettava maksettu määrä kokonaisuudessaan jaettavaksi järjestelyn osapuolina olevien velkojien kesken.

Konkurssi

Konkurssivelallisen aiemmin velkojille tai toisille luonnollisille henkilöille siirtämät omaisuuserät ja suorittamat maksut voidaan peräyttää konkurssilainsäädännön nojalla. Tämä koskee tilanteita, joissa

  • konkurssivelallinen on suosinut velkojaa toisten velkojien kustannuksella suorittamalla kyseiselle velkojalle maksun tai siirtämällä omaisuutta. Julkinen pesänhoitaja voi hakea tällaisten maksujen peräyttämistä kolmen vuoden ajalta takautuvasti ennen konkurssiin asettamista. Jos pesänhoitajan hakemus menestyy, kyseessä oleva määrä maksetaan takaisin konkurssipesään kaikkien velkojien hyväksi;[xii]
  • konkurssivelallinen on siirtänyt tai lahjoittanut varoja kolmannelle osapuolelle käypää markkinahintaa edullisemmin ehdoin. Jos julkisen pesänhoitajan hakemus ylemmän asteen tuomioistuimessa menestyy, tällaiset siirrot voidaan julistaa mitättömiksi kolmen vuoden ajalta ennen konkurssiin asettamista, ja puuttuva määrä maksetaan konkurssipesään kaikkien velkojien hyväksi;[xiii]
  • konkurssivelallinen on siirtänyt varoja tai tehnyt maksusuorituksen, jota voidaan pitää ”välttämistarkoituksessa tehtynä toimena” eli toimena, jossa konkurssivelallisen tarkoituksena oli välttää varojen tai rahasumman säilyminen konkurssipesässä. Näissä tapauksissa sovelletaan kahta määräaikaa:
    • Julkinen pesänhoitaja voi peräyttää tällaisen enintään kolme vuotta ennen konkurssia tehdyn toimen, jos hakemus ylemmän asteen tuomioistuimessa menestyy.
    • Enintään viisi vuotta ennen konkurssia tehty toimi voidaan peräyttää, mikäli konkurssivelallinen ei pysty osoittamaan olleensa maksukykyinen toimen toteutusajankohtana.[xiv]

Kaikissa edellä mainituissa skenaarioissa julkisen pesänhoitajan on osoitettava valaehtoisella todistuksella ylemmän asteen tuomioistuinta tyydyttävästi, että nämä toimet tosiasiassa tapahtuivat sanotulla tavalla sovellettavan lainsäädännön mukaan; nämä toimet tai siirrot siis katsottaisiin haitallisiksi konkurssipesän velkojien kannalta.



[i] Ks. perintätoimilta suojaavasta todistuksesta vuoden 2012 maksukyvyttömyyslain (sellaisena kuin se on muutettuna) 3 luvun 59–64 § (velkajärjestely) ja 4 luvun 93–98 § (yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettely).

[ii] Vuoden 2012 maksukyvyttömyyslain (sellaisena kuin se on muutettuna) 115A §.

[iii] Ks. yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysasioiden selvittäjän oikeusperustasta vuoden 2012 maksukyvyttömyyslain 5 osa, ja pätevyysvaatimuksista, sääntelystandardeista ja hyväksymisedellytyksistä samaan lakiin liittyvät (maksukyvyttömyysasioiden selvittäjän hyväksymistä ja valvontaa koskevat) vuoden 2013 säännökset (S.I. No. 209, 2013).

[iv] Vuoden 2012 maksukyvyttömyyslain (sellaisena kuin se on muutettuna) 135 § ja vuoden 1988 konkurssilain (sellaisena kuin se on muutettuna) ensimmäisen liitteen 17 §.

[v] Vuoden 2012 maksukyvyttömyyslain (sellaisena kuin se on muutettuna) 135 §:n 2 momentti.

[vi] Vuoden 1988 konkurssilain (sellaisena kuin se on muutettuna) 61 ja 136 §.

[vii] Vuoden 2012 maksukyvyttömyyslain (sellaisena kuin se on muutettuna) 87 § (velkajärjestely) ja 120 § (yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettely).

[viii] Vuoden 1988 konkurssilain (sellaisena kuin se on muutettuna) 75 §.

[ix] Vuoden 1988 konkurssilain (sellaisena kuin se on muutettuna) 81 ja 101 §.

[x] Vuoden 2012 maksukyvyttömyyslain (sellaisena kuin se on muutettuna) 97 §.

[xi] Vuoden 2012 maksukyvyttömyyslain (sellaisena kuin se on muutettuna) 115 §:n a kohta.

[xii] Vuoden 1988 konkurssilain (sellaisena kuin se on muutettuna) 57 §.

[xiii] Vuoden 1988 konkurssilain (sellaisena kuin se on muutettuna) 58 §.

[xiv] Vuoden 1988 konkurssilain (sellaisena kuin se on muutettuna) 59 §.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 07/05/2020

Maksukyvyttömyys - Kreikka

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa sellaisia elinkeinonharjoittajia ja yhteisöjä vastaan, jotka ovat oikeushenkilöitä ja joilla on taloudellinen päämäärä.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseksi on tehtävä hakemus, jonka voi jättää velallinen itse, velkoja, jolla on oikeudellinen intressi, tai siinä tapauksessa, että asiaan liittyy yleistä etua koskevia seikkoja, ensimmäisen oikeusasteen syyttäjä (eisangeléas protodikón). Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen edellytykset ovat seuraavat: a) jos hakemuksen jättää velkoja, velkojen maksun on täytynyt keskeytyä; b) jos hakemuksen jättää velallinen, todennäköisyys velallisen maksukyvyttömyydestä riittää. Tuomioistuin vahvistaa maksujen keskeyttämiselle päivämäärän, joka voi olla enintään kaksi vuotta tuomion julkaisemispäivämäärää aikaisempi. Henkilöt, joilla on oikeudellinen intressi, voivat pyytää tuomioistuimen puheenjohtajaa määräämään menettelyistä, jotka katsotaan välttämättömiksi, jotta estetään kaikki velkojan kannalta haitalliset muutokset velallisen omaisuudessa. Näiden menettelyjen soveltaminen päättyy automaattisesti siitä hetkestä alkaen, jolloin päätös maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tehdään.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Maksukyvyttömyysmenettelyn piirissä olevaan omaisuuteen (ptocheutikí periousía) kuuluu velallisen koko omaisuus siitä riippumatta, missä se sijaitsee sinä päivänä, jolloin maksukyvyttömyys on todettu. Maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin eivät kuulu a) omaisuuserät, jotka eivät ole ulosmittauskelpoisia, kuten velallisen ja hänen perheensä toimeentulon kannalta välttämättömät asiat, sekä asiat, joita velallinen tarvitsee voidakseen työskennellä elääkseen, tai b) sellainen omaisuus, jota ei voida ulosmitata erityisten lain säännösten nojalla. Maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin ei myöskään kuulu sellainen omaisuus, jonka velallinen on hankkinut maksukyvyttömyyden toteamisen jälkeen.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Maksukyvyttömyyden toteamisesta alkaen velallinen menettää automaattisesti omaisuutensa määräämisoikeuden eli oikeuden hallinnoida ja luovuttaa varojaan. Mitään hallinnointitoimia, jotka velallinen tekee ilman selvittäjän (sýndikos) suostumusta, ei voida toteuttaa. Velallisen varoja hallinnoi selvittäjä. Velallinen voi ottaa varat omaan hallintaansa ainoastaan laissa säädetyissä poikkeustapauksissa. Määrätyn selvittäjän on oltava lakimies, jolla on yli viiden vuoden kokemus. Selvittäjän työtä valvoo tuomioistuimen esittelevä tuomari (eisigitís dikastís). Jotkin selvittäjän toimet vaativat maksukyvyttömyysasioita käsittelevän tuomioistuimen (ptocheutikó dikastírio) lupaa. Tämä tuomioistuin toimii ylimpänä valvojana, joka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn johtamisesta.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Maksukyvyttömyyden toteaminen ei vaikuta velkojan oikeuteen käyttää saataviaan velallisen vastavaatimuksen kuittaamiseen siinä tapauksessa, että kuittauksen edellytykset täyttyivät ennen maksukyvyttömyyden toteamista. Kaikkia kuittauskieltoja sovelletaan myös maksukyvyttömyyteen.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Kaikki kahdenväliset sopimukset, jotka ovat voimassa maksukyvyttömäksi toteamisen ajankohtana ja joissa velallinen on asianosaisena, pysyvät voimassa, jollei maksukyvyttömyysmenettelyä koskevassa lainsäädännössä muuta säädetä. Selvittäjällä on oikeus panna voimassa olevat sopimukset täytäntöön ja velvoittaa sopimuspuolia noudattamaan sopimuksia, jos esittelevä tuomari on antanut siihen luvan. Kaikki toistaiseksi voimassa olevat sopimukset pysyvät voimassa, jollei lainsäädännössä muuta säädetä. Tämä ei kuitenkaan koske taloudellisia sopimuksia. Maksukyvyttömyyslainsäädännön säännökset eivät vaikuta laissa tai sopimuksessa vahvistettuun oikeuteen purkaa sopimus. Maksukyvyttömyyden toteaminen on peruste purkaa luonteeltaan henkilökohtaisia sopimuksia, joissa velallinen on osapuolena. Selvittäjä voi siirtää sopimussuhteen, jossa velallinen on vastapuolena, kolmannelle osapuolelle. Maksukyvyttömyyden toteaminen aiheuttaa työsuhteen purkamisen.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Sen jälkeen kun maksukyvyttömyys on todettu, kaikki yksittäisten velkojien velallista vastaan aloittamat menettelyt, joiden tarkoituksena on kattaa maksukyvyttömyysmenettelyyn kuuluvat saatavat tai täyttää siihen kuuluvat vaatimukset, keskeytetään automaattisesti. Menettelyn keskeyttäminen ei rajoita vakuusvelkojia koskevia säännöksiä, eikä sitä sovelleta maksukyvyttömyysmenettelyn piirissä olevaa omaisuutta koskeviin vakuuksiin. Menettelyn keskeyttäminen muutamaksi kuukaudeksi voi kuitenkin koskea, tietyin ehdoin, joitakin velkojia. Toisin sanoen maksukyvyttömyyden toteamisen jälkeen ei saa toteuttaa seuraavia toimia: ulosottotoimien jatkaminen, suorituskanteen tai vahvistuskanteen nostaminen tai tällaisten kanteiden jatkaminen, valituksen jättäminen tai kuuleminen sekä hallinnollisten tai veroja koskevien toimien aloittaminen tai täytäntöönpano.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Selvittäjä jatkaa niiden kanteiden käsittelyä, jotka olivat vireillä maksukyvyttömyyden toteamisajankohtana, jos velallinen on niissä velkojana. Jos velallinen on kyseisissä kanteissa velallisena, kanteiden käsittely keskeytetään ja aloitetaan saatavien ilmoittamista ja todistamista koskeva menettely.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Velkojien on esitettävä velalliseen kohdistuvat vaatimuksensa konkurssiasiamiehelle (grammatéas ton ptocheúseon). Kaikki velkojat, riippumatta etuoikeussijasta tai vakuudesta, mukaan lukien ne velkojat, joiden saatavat ovat ehdollisia, muodostavat velkojainkokouksen (synéleusi ton pistotón). Sen ensimmäinen kokous kutsutaan koolle maksukyvyttömyyttä koskevassa tuomioistuimen päätöksessä. Velkojainkokous voi valita kolmijäsenisen velkojatoimikunnan (epitropí pistotón), joka voi puolestaan nimittää yhteisen edustajan kaikille velkojainkokouksen jäsenille. Kolmijäseninen velkojatoimikunta seuraa menettelyn etenemistä.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Kun velallisen irtain ja kiinteä omaisuus on luetteloitu, selvittäjä voi kuulla esittelevää tuomaria ja pyytää lupaa myydä maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvia tavaroita tai irtainta omaisuutta, mutta ainoastaan senhetkisten tarpeiden kattamiseksi. Kun velkojat on selvitetty ja jos yrityksen tervehdyttämissuunnitelmaa ei ole hyväksytty tai vahvistettu tai jos tällainen hyväksyminen tai vahvistus on peruutettu, selvittäjä voi muuttaa velallisen omaisuutta rahaksi ja jakaa tuotot velkojille. Selvittäjä voi luovuttaa velkojille koko yrityksen tai yksittäisiä omaisuuseriä. Velallisen kiinteää omaisuutta voidaan luovuttaa vain siinä tapauksessa, että maksukyvyttömyystuomioistuin on antanut siihen luvan selvittäjän pyynnöstä sen jälkeen, kun esittelevä tuomari on antanut lausuntonsa.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Velallisen kaikki velkojat voivat ilmoittaa saatavansa ja toimittaa asiakirjat konkurssiasiamiehelle riippumatta siitä, ovatko heidän saatavansa etuoikeussijalla, tai siitä, onko niistä annettu vakuus. Menettelyyn osallistuvilla velkojilla on jo maksukyvyttömyyden toteamisajankohtana velalliseen kohdistuva sopimukseen perustuva rahasaatava, jonka johdosta voidaan nostaa kanne oikeudessa. Menettelyn aloittamisen jälkeen syntyneitä saatavia ei voida ilmoittaa. Kun on tehty päätös konkurssipesän muuttamisesta rahaksi, ensin maksetaan pesänhoitajan oikeudenkäyntikulut, konkurssipesän hoidosta syntyneet maksut, pesänhoitajan palkkiot ja konkurssipesään kohdistuneet saatavat (omadiká pistómata). Sen jälkeen määritetään velkojien etuoikeusjärjestys.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Saatavat on ilmoitettava kirjallisesti konkurssiasiamiehelle ja niissä on eriteltävä saatavan luonne, peruste, syntymisen ajankohta ja muut asiaan liittyvät seikat kuukauden kuluessa siitä, kun maksukyvyttömyyttä koskeva päätös on julkaistu lakimieskassan lehdessä, jossa tuomioistuimen tiedoksiannot julkaistaan (Deltío Dikastikón Dimosieúseon tou Tameíou Nomikón). Jos edellä mainittu saatavien ilmoittamiselle asetettu määräaika umpeutuu, velkoja voi silti esittää väitteen (anakopí) ja pyytää, että maksukyvyttömyystuomioistuin tarkistaa hänen saatavansa. Tarkistamiseen sovelletaan seuraavaa: a) tarkistamisen suorittaa selvittäjä esittelevän tuomarin läsnä ollessa kolme päivää saatavan esittämiselle asetetun määräajan umpeutumisen jälkeen; b) velkoja, jonka saatava tarkistetaan, voi olla itse läsnä tarkistuksessa tai paikalla voi olla asianmukaisesti valtuutettu kolmas osapuoli; c) tarkistus suoritetaan vertaamalla velkojan asiakirjoja velallisen tilikirjoihin ja asiakirjoihin; d) esittelevä tuomari laatii tarkistuksesta kertomuksen; e) epäselvissä tapauksissa esittelevä tuomari päättää, hyväksytäänkö saatava, ja voi hyväksyä saatavan myös väliaikaisesti; f) velallinen, selvittäjä ja ne velkojat, joiden saatavat on jo hyväksytty, voivat esittää väitteitä tarkistuksen aikana. Ei ole verkkosivua, jossa olisi saatavilla lomakkeita edellä esitettyä menettelyä varten. Menettelyssä käytettäviä lomakkeita saa kuitenkin ensimmäisen oikeusasteen (protodikeío) konkurssiasiamieheltä.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Kun päätös maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevan omaisuuden muuttamisesta rahaksi on tehty, selvittäjä laatii viipymättä varojen jakamista koskevan luettelon ja toimittaa sen esittelevälle tuomarille. Esittelevä tuomari julistaa luettelon täytäntöönpanokelpoiseksi ja asettaa sen esille toimistoonsa. Jakamisessa otetaan huomioon seuraavat yleiset etuoikeudet: i) saatavat, jotka ovat seurausta kaiken tyyppisestä rahoituksesta, jonka tarkoituksena on ollut velallisen toiminnan jatkuminen; ii), velallisen lääketieteellisestä hoidosta ja hautajaisista johtuvat saatavat; iii) välttämättömien elintarvikkeiden hankkimisesta johtuvat saatavat; iv) työntekijöiden saatavat, jotka koskevat heidän työsuhdettaan tai asianajajien palkkioita; v) maanviljelijöiden saatavat; vi) Kreikan valtion ja paikallisten viranomaisten saatavat; vii) takuurahaston (synengyitikó) saatavat ja etuoikeusasemassa olevien velkojien saatavat, jotka koskevat velallisen tiettyä irtainta tai kiinteää omaisuutta tai rahasummaa. Jos luovutettaviin omaisuuseriin tai rahavaroihin sovellettavat etuoikeudet ovat toistensa kanssa päällekkäisiä, siviiliprosessilain asiaa koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Velallinen ja selvittäjä voivat toimittaa maksukyvyttömyystuomioistuimelle tervehdyttämissuunnitelman. Siihen on sisällyttävä tiedot velallisen taloudellisesta tilanteesta ja ehdotus velkojien saatavien suorittamisesta, kuvaus toteutettavista toimenpiteistä, kuten organisaatiomuutokset ja liiketoimintasuunnitelmat, oikeuksien muodostaminen ja kunkin velkojan asema etuoikeusjärjestyksessä. Maksukyvyttömyystuomioistuin toteuttaa suunnitelman alustavan arvioinnin automaattisesti 20 päivän kuluessa sen toimittamisesta ja voi hylätä sen laissa vahvistetuista syistä. Jos tuomioistuin ei hylkää suunnitelmaa, se asettaa vähintään kolmen kuukauden määräajan, jossa velkojat voivat joko hyväksyä tai hylätä suunnitelman, sekä päivämäärän, jolloin velkojien on määrä tavata. Suunnitelmaa koskeva neuvottelu ja äänestys käydään esittelevän tuomarin läsnä ollessa. Suunnitelman hyväksymiseksi tarvitaan erityinen enemmistö. Jos velkojat hyväksyvät tervehdyttämissuunnitelman, se toimitetaan tuomioistuimelle hyväksyttäväksi. Kun lopullinen päätös suunnitelman hyväksymisestä on annettu, siitä tulee kaikkia velallisia sitova, riippumatta velallisten etuoikeusasemasta ja siitä, ovatko ne ilmoittaneet saatavansa. Maksukyvyttömyysmenettely päättyy. Yksittäiset velkojat voivat käynnistää asiaansa koskevat menettelyt.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Kun maksukyvyttömyysmenettely todetaan päättyneeksi, velallinen saa takaisin määräysvallan omaisuuteensa ja saa jälleen hallita omaisuuttaan, ja yksittäiset velkojat voivat käynnistää asiaansa koskevat menettelyt. Tarkemmin sanottuna maksukyvyttömyysmenettely päättyy, kun omaisuus on muutettu rahaksi, minkä jälkeen selvittäjä antaa asiasta raportin kuukauden kuluessa.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Maksukyvyttömyysmenettelyn kustannukset suoritetaan velallisen varoista.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Kaikki toimet, jotka velallinen on toteuttanut maksujen lakkauttamisen ja maksukyvyttömyyden toteamisen välisellä ”kriittisellä” ajanjaksolla (ýpopti períodos) ja jotka ovat haitallisia velkojille, voidaan kumota (toimet, jotka voidaan kumota, práxeis dynitikís anáklisis) tai ne on kumottava (toimet, jotka on kumottava, práxeis ypochreotikís anáklisis) maksukyvyttömyyslain ehtojen mukaisesti. Selvittäjä tai tietyin ehdoin velkoja voi pyytää maksukyvyttömyysasioita käsittelevää tuomioistuinta kumoamaan toimen. Jokaisen, joka on saanut haltuunsa velallisen omaisuutta peräytetyn toimen perusteella, on palautettava kyseiset varat.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 13/02/2018

Maksukyvyttömyys - Espanja

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Tuomioistuimessa käytävää maksukyvyttömyysmenettelyä (concurso de acreedores) sovelletaan sekä velallisiin yksityishenkilöihin (luonnollisiin henkilöihin) että yrityksiin (oikeushenkilöihin). Velallista luonnollista henkilöä koskevassa maksukyvyttömyysmenettelyssä sovelletaan 28. heinäkuuta 2015 annettuun lakiin 25/2015 sisältyviä erityissäännöksiä, joiden tarkoituksena on antaa velalliselle mahdollisuus vapautua veloista, jotka jäävät konkurssimenettelyssä maksamatta.

Konkurssiin voidaan asettaa kuka tahansa velallinen, niin luonnollinen henkilö (myös alaikäinen tai vajaavaltainen) kuin oikeushenkilö, olipa kyseessä yrittäjä tai kuluttaja. Lakiin sisältyy kuitenkin muutamia velallisen tyypin mukaan sovellettavia erityissäännöksiä, jotka koskevat etenkin liikeyrityksiä ja kuluttajia.

Oikeushenkilö voidaan asettaa konkurssiin, vaikka se olisi selvitystilassa. Yritysryhmään kuulumisella ei ole merkitystä, vaan konkurssiin voidaan asettaa yksi tai useampi ryhmään kuuluva maksukyvytön yritys, muttei koko ryhmää sellaisenaan.

Kuolinpesä voidaan asettaa konkurssiin, kun perintöä ei ole vastaanotettu.

Valtion aluerakenteeseen kuuluvia yksiköitä, julkisia laitoksia ja muita julkisoikeudellisia yhteisöjä ei voida asettaa konkurssiin.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

2.1. Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen edellytykset

Laissa on säädetty konkurssiin asettamiselle tiettyjä subjektiivisia ja objektiivisia edellytyksiä.

A) Subjektiivinen edellytys: konkurssiin voidaan asettaa kuka tahansa velallinen, olipa tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, yrittäjä tai kuluttaja, mutta lakiin sisältyy kyseessä olevan velallisen tyypin mukaan sovellettavia erityissäännöksiä, jotka koskevat etenkin liikeyrityksiä ja kuluttajia.

Valtion aluerakenteeseen kuuluvia yksiköitä, julkisia laitoksia ja muita julkisoikeudellisia yhteisöjä ei voida asettaa konkurssiin.

B) Objektiivinen edellytys: velallinen on maksukyvytön, mikä tarkoittaa, ettei velallinen kykene maksamaan velkojaan sitä mukaa kuin ne erääntyvät.

2.2. Menettelyn aloittamista hakevat osapuolet

Konkurssihakemusta koskevat vaatimukset riippuvat siitä, hakeeko konkurssiin asettamista velallinen vai hakevatko sitä velkojat.

Jos konkurssiin asettamista hakee velallinen (concurso voluntario), on velallisen perusteltava tuomioistuimelle olevansa tosiasiallisesti maksukyvytön tai maksukyvyttömyyden uhkan olevan olemassa. Velallisen on toisin sanoen osoitettava, ettei kykene maksamaan erääntyviä velkoja ajallaan. Jos velallinen on tosiasiallisesti maksukyvytön, on konkurssihakemus tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun velallinen on tullut tietoiseksi tai hänen olisi pitänyt tulla tietoiseksi maksukyvyttömyydestään.

Lain mukaan velallinen voi kuitenkin ilmoittaa tuomioistuimelle näiden kahden kuukauden kuluessa neuvottelevansa velkojiensa kanssa velkajärjestelysopimuksesta, ja tällöin määräajan kuluminen keskeytyy neuvottelujen ajaksi. Velkojat eivät voi myöskään käynnistää kolmeen kuukauteen velallisen toiminnan harjoittamisen kannalta välttämättömään omaisuuteen kohdistuvaa erillistä ulosmittausta. Jos velkojien kanssa ei päästä sopimukseen määräajan kuluessa, velallisella on kuukausi aikaa hakea konkurssiin asettamista.

Velallisen on esitettävä hakemuksessaan tiettyjä asiakirjoja, kuten liiketoimintaselvitys, omaisuusluettelo, velkojaluettelo sekä saatavien takaukset, työntekijäluettelo ja kirjanpito, jos velallinen on kirjanpitovelvollinen.

Velallisella, joka voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, on velvollisuus hakea konkurssiin asettamista, kun se on tosiasiallisesti maksukyvytön. Tosiasiallinen maksukyvyttömyys on tilanne, jossa henkilö ei kykene maksamaan erääntyviä velkojaan ajallaan. Jos maksukyvyttömyys on vasta uhka, joka ei ole vielä toteutunut mutta jonka toteutuminen vaikuttaa todennäköiseltä, velallisella on oikeus (mutta ei velvollisuutta) hakea konkurssia.

Kauppaoikeudellisia asioita käsittelevälle tuomioistuimelle esitettävän konkurssihakemuksen on ehdottomasti liitettävä asiakirjat, joista säädetään Espanjan konkurssilain (Ley Concursal) 6 §:n 2 momentissa (taloutta ja juridista asemaa koskeva selonteko; ilmoitus siitä, harjoittaako liiketoimintaa; oikeushenkilön osakkaat, pesänhoitajat tai selvittäjät ja tilintarkastaja; luettelo omaisuudesta ja oikeuksista sekä niiden tunnistetiedot; aakkosjärjestyksessä laadittu velkojaluettelo, josta käyvät ilmi velkojan kotipaikka, saatavan määrä ja eräpäivä sekä voimassa olevat takaukset; tarvittaessa luettelo palveluksessa olevista työntekijöistä; jos velallinen on kirjanpitovelvollinen, on toimitettava tilikirjat, ja jos velallinen kuuluu yritysryhmään, on ilmoitettava yritysryhmän nimi ja esitettävä sen konsolidoitu tilinpäätös).

Velallisella on velvollisuus tehdä aktiivista yhteistyötä konkurssiasiasta vastaavan tuomioistuimen ja pesänhoitajien kanssa. Toisin sanoen pelkkä passiivinen vaatimusten täyttäminen ei riitä, vaan velallisen on oma-aloitteisesti annettava tietoja, jos ne ovat merkittäviä. Näin ollen velallisella on velvollisuus saapua kuultavaksi (tuomioistuimeen ja pesänhoitajan luo), myötävaikuttaa asian ratkaisemiseen ja antaa tietoja. Nämä velvollisuudet koskevat sekä velallista luonnollista henkilöä että velallisen oikeushenkilön tosiasiallista tai oikeudelliselta kannalta virallista johtoa, joko nykyistä johtoa tai kahden edellisen vuoden aikana johdossa olleita.  Tämän velvollisuuden täyttämättä jättäminen katsotaan vilpilliseksi toiminnaksi tai tahalliseksi laiminlyönniksi, jonka perusteella tekijä voidaan tuomita konkurssirikoksesta (joka liittyy velkojia vahingoittavan sopimuksen hyväksymiseen tai selvitysmenettelyn aloittamiseen).

Velallinen voidaan todeta vastuulliseksi maksukyvyttömyydestään, jolloin hänelle voidaan tuomita seuraamus.  Yksi konkurssimenettelyn tarkoituksista on analysoida maksukyvyttömyyden syitä ja erityisesti sitä, onko velallisen tai muiden velalliseen välittömästi tai välillisesti sidoksissa olevien henkilöiden menettely aiheuttanut maksukyvyttömyyden tai pahentanut sitä. Tätä varten selvitetään vastuut Espanjan konkurssilain 172 §:ään ja 172 a §:ään sisältyvistä seuraamuksista kootun taulukon avulla.

2.3. Aloittaminen ja oikeusvaikutusten voimaantulo

Tuomioistuin tutkii esitetyt asiakirjat, ja jos maksukyvyttömyys tai sen uhka on perusteltu, velallinen asetetaan konkurssiin samana tai sitä seuraavana päivänä, jona hakemus esitetään. Jos asiakirjoissa on puutteita, tuomioistuin voi myöntää kertaluonteisesti viisi päivää aikaa täydentää asiakirjoja.

Myös kuka tahansa velkojista voi hakea konkurssiin asettamista, ja tällöin konkurssia kutsutaan pakolliseksi (concurso necesario). Hakemuksen esittävän velkojan on perusteltava velallisen tosiasiallinen maksukyvyttömyys ja esitettävä peruste, jonka nojalla se on hakenut täytäntöönpanoa velallista vastaan saamatta riittävästi varoja velan kattamiseen, tai näytettävä toteen erinäisiä seikkoja, joiden perusteella velallinen oletetaan maksukyvyttömäksi. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi velvoitteiden yleinen maksamatta jättäminen, omaisuuden yleinen ulosmittaus, omaisuuden kätkeminen tai pikainen realisointi tai tiettyjen velkojen (verot, sosiaaliturvamaksut, työntekijöiden saatavat) maksamatta jättäminen.

Jos konkurssiin asettamista hakee velkoja, velallinen haastetaan oikeuteen ja velallisella on mahdollisuus vastustaa konkurssiin asettamista. Tällöin tuomioistuin järjestää suullisen käsittelyn, jossa osapuolet voivat esittää todisteita tietyin rajoituksin. Tuomioistuin ratkaisee, onko kyseessä tosiasiallinen maksukyvyttömyys, ja jos on, asettaa velallisen konkurssiin. Konkurssiin asettaminen tapahtuu myös, jos velallinen hyväksyy konkurssiin asettamisen, ei vastusta sitä tai jättää saapumatta suulliseen käsittelyyn.

Jos velallinen luonnollinen henkilö on todellisuudessa maksukyvytön tai häntä uhkaa maksukyvyttömyys ja hänellä arvioidaan olevan velkaa enintään viisi miljoonaa euroa, hän voi pyytää velkojen sovittelua tuomioistuimen ulkopuolella. Näin voivat tehdä myös oikeushenkilöt, jotka täyttävät Espanjan konkurssilain 231 §:n vaatimukset.

Konkurssiin asettamista koskevan tuomioistuimen päätöksen oikeusvaikutukset tulevat voimaan heti, vaikka päätökseen haettaisiin muutosta.

2.4 Maksukyvyttömyyspäätöksen julkaiseminen

Konkurssiin asettamista koskeva päätös julkaistaan mieluiten sähköisessä muodossa, ja ote päätöksestä julkaistaan Espanjan virallisessa lehdessä (Boletín Oficial del Estado). Tuomioistuin voi määrätä päätöksen julkaistavaksi useammassa välineessä, jos pitää tätä välttämättömänä.

2.5 Väliaikaiset toimenpiteet

Kun tuomioistuin on ottanut konkurssihakemuksen käsiteltäväksi, se voi määrätä tarvittavat toimenpiteet velallisen omaisuuden koskemattomuuden varmistamiseksi konkurssihakemuksen tehneen pyynnöstä yleisessä prosessilainsäädännössä säädetyllä tavalla. Tarvittaessa tuomioistuin voi edellyttää myös etukäteisvakuutta mahdollisten vastuiden turvaamiseksi.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

3.1 Maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluva omaisuus

Maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin (konkurssipesään) kuuluvaa omaisuutta ovat kaikki konkurssipäätöksen antopäivänä velalliselle kuuluvat omaisuus ja oikeudet sekä kaikki omaisuus ja oikeudet, joita velallinen hankkii tai jotka siirtyvät velalliselle menettelyn aikana. Konkurssipesän ulkopuolelle jää omaisuus, jota ei voida ulosmitata.

Laivoihin tai ilma-aluksiin liittyvien velkojen etuoikeutetut velkojat voivat erottaa nämä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta nostamalla asiaa koskevat kanteet alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti.

Kun konkurssiin asetettu velallinen on naimisissa oleva luonnollinen henkilö, konkurssipesään kuuluu myös hänen henkilökohtainen omaisuutensa ja, jos puolisoiden omaisuus on aviovarallisuusjärjestelmässä yhteinen, myös puolisoiden yhteinen omaisuus, jos velallisen velvoitteet ulottuvat siihen.

Konkurssi ei edellytä velallisen toiminnan lakkauttamista, vaan velallinen voi jatkaa yritystoimintaa sen mukaan, onko velallisen toimivalta pidätetty kokonaan vai edellytetäänkö toimille ainoastaan pesänhoitajan lupaa. Yleensä omaisuuden hallintaa tai siitä määräämistä koskeviin toimenpiteisiin vaaditaan pesänhoitajan lupa, mutta tietyt yleisluonteiset toimet voivat olla sallittuja, jos ne kuuluvat yrityksen tavanomaiseen toimintaan. Omaisuutta ei voida lähtökohtaisesti käyttää konkurssiin asetetun yhtiön toiminnan rahoittamiseen ilman tuomioistuimen lupaa, ennen kuin sopimus on hyväksytty tai selvitys on aloitettu. Seuraavassa kohdassa tarkastellaan velallisen toimivallan pidättämistä kokonaan tai siihen puuttumista.

Jos rahoittaminen tapahtuu kassaan saapuvilla uusilla tuloilla velkajärjestelyn yhteydessä, otetaan massavelat osittain (puoliksi) huomioon.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

4.1 Velallisen toimivalta

Lähtökohtaisesti toisistaan erotetaan vapaaehtoinen ja pakollinen konkurssi (22 §). Vapaaehtoisessa konkurssissa omaisuus säilyy velallisen hallinnassa ja määräysvallassa, ja pesänhoitajan on vain hyväksyttävä tai vahvistettava toimet. Pakollisessa konkurssissa tilanne on päinvastoin: velalliselta pidätetään oikeus omaisuuden hallintaan ja siitä määräämiseen, ja pesänhoitaja alkaa huolehtia tästä. Sääntelyllä ei pyritä rankaisemaan konkurssivelallista, vaan säilyttämään omaisuus ja varmistamaan menettelyn lopputulos.

Edellytyksenä on kuitenkin velallisen taloudellisen toiminnan jatkuminen, minkä vuoksi 44 §:ssä annetaan pesänhoitajalle oikeus laatia luettelo toimista, jotka voivat luonteensa tai määränsä vuoksi jättää tarvittavan valvonnan ulkopuolelle.  Järjestelmä on joustava, sillä tuomioistuin voi perustellulla päätöksellä määrätä toimivallan pidätettäväksi, kun kyseessä on vapaaehtoinen konkurssi, tai toimivallan pelkästään rajoitettavaksi lupa- tai hyväksymisjärjestelmällä, kun kyseessä on pakollinen konkurssi. Tällöin sen on ilmoitettava riskit, jotka käytännöllä pyritään välttämään, sekä käytännöllä tavoiteltavat edut.

Myös alkuperäistä toimivallan rajoittamisen tai pidättämisen järjestelmää voidaan muuttaa milloin tahansa myöhemmin niin ikään perustellulla päätöksellä pesänhoitajan aloitteesta konkurssivelallisen kuulemisen jälkeen (ei omasta aloitteesta). Vaatimuksena on, että tällainen muutos julkaistaan samalla tavalla kuin konkurssin alkamista koskeva kuulutus.

Toimivallan rajoittaminen päättyy konkurssin päättyessä. Muussa tapauksessa toimivallan rajoittaminen jatkuu aina sopimuksen hyväksymiseen asti. Sopimuksessa saatetaan määrätä toimivaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä tai kielloista. Jos konkurssi päättyy selvitykseen, velallisen toimivalta pidätetään kyseisen vaiheen alkaessa.

Konkurssilaissa vaaditaan, että konkurssipesään kuuluva velallisen omaisuus säilyy muuttumattomana. Joissakin tapauksissa velallisen omaisuutta on kuitenkin mahdollista myydä konkurssimenettelyn aikana tuomioistuimen luvalla. Tuomioistuimen lupaa ei aina tarvita. Myös tuotantoyksikköjen myynti on mahdollista konkurssimenettelyn aikana konkurssilain 146 a §:ssä säädetyllä tavalla.

Konkurssivelallisen toiminnan jatkumista koskevaan yleissääntöön tehdyn poikkeuksen mukaan velallisen toimistot voidaan sulkea tai toiminta lakkauttaa pesänhoitajan aloitteesta, kun velallista ja työntekijöiden edustajia on kuultu. Kun tämä johtaa työsopimusten kollektiiviseen päättämiseen, keskeyttämiseen tai muuttamiseen, tuomioistuin toimii erityissäännöksiä noudattaen.

Laissa säädetään myös velallisen kirjanpitoa koskevista erityisistä velvollisuuksista. Konkurssin vaikutuksista konkurssiin asetetun oikeushenkilön alaisiin yksikköihin säädetään erikseen.

4.2 Pesänhoitajan nimittäminen ja toimivalta

Pesänhoitaja tarvitaan avustamaan tuomioistuinta ja huolehtimaan konkurssiasioista. Konkurssiin asettamisen jälkeen tuomioistuin määrää muodostamaan niin sanotun toisen jaoston, jossa käsitellään kaikki pesänhoitajan nimittämiseen, työjärjestykseen, toimivaltaan ja vastuuseen liittyvät asiat.

Pesänhoitaja valitaan Espanjan konkurssirekisteriin (Registro Público Concursal) vapaaehtoisesti ilmoittautuneiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden joukosta lakimääräisten edellytysten mukaisesti. Tässä toisistaan erotetaan pienet, keskisuuret ja suuret konkurssit. Ensimmäinen nimitys luettelosta tapahtuu arvalla, ja tämän jälkeen nimitysvuoron perusteella. Suurissa konkursseissa tuomioistuin voi kuitenkin nimittää perustellusti sopivimmaksi katsomansa pesänhoitajan laissa säädettyjä edellytyksiä noudattaen. Jos konkurssiin on asetettu luottolaitos, tuomioistuin nimittää yhden Espanjan pankkijärjestelmän hallittua rakenneuudistusta varten perustetun rahaston (Fondo de Reestructuración Ordenada Bancaria) ehdottamista pesänhoitajista. Tuomioistuin nimittää yhden Espanjan arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomaisen (Comisión Nacional del Mercado de Valores) ehdottamista pesänhoitajista, kun konkurssiin on asetettu tämän viranomaisen valvoma yhteisö. Vakuutusyhtiön konkurssissa nimitetään yksi Espanjan vahinkovakuutusyhtymän (Consorcio de Compensación de Seguros) ehdottamista pesänhoitajista.

Tavallisesti nimitetään yksi ainoa pesänhoitaja.  Poikkeustapauksessa konkurssiasiasta vastaava tuomioistuin voi nimittää toisen pesänhoitajan, jos tämä on perusteltua konkurssiin liittyvän yleistä etua koskevan syyn vuoksi. Tällöin toisena pesänhoitajana toimii velkojana oleva viranomainen tai tällaiseen viranomaiseen sidoksissa oleva tai sen alaisena toimiva julkisoikeudellinen yhteisö.

Konkurssilain 33 §:ssä luetellaan yksityiskohtaisesti pesänhoitajan tehtävät, jotka luokitellaan prosessuaalisiin tehtäviin, velalliselle tai sen hallintoelimille kuuluviin tehtäviin, työoikeudellisiin tehtäviin, velkojien oikeuksiin liittyviin tehtäviin, ilmoitus- ja arviointitehtäviin, arvonmääritykseen ja maksusuorituksiin liittyviin tehtäviin sekä sihteeristön tehtäviin. Pesänhoitajan tärkein tehtävä on 75 §:ssä säädetyn selonteon ja siihen liitettävän luetteloehdotuksen ja velkojaluettelon esittäminen.

Tuomioistuin vahvistaa pesänhoitajan palkkion 6. syyskuuta 2004 annetussa kuninkaan asetuksessa 1860/2004 säädetyn palkkiotaulukon mukaisesti.

Nimitetyn pesänhoitajan on otettava tehtävä vastaan, ja tuomioistuin voi jäävätä tai erottaa pesänhoitajan perustellusta syystä. Tuomioistuin voi nimittää myös valtuutettuja avustajia auttamaan pesänhoitajaa tämän tehtävissä.

4.3 Konkurssiasiasta vastaava tuomioistuin

Konkurssimenettelyssä toimivaltainen on siviilioikeuden alalla toimiva kauppaoikeudellisiin asioihin erikoistunut tuomioistuin. Tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin ja johtaa menettelyä. Tuomiovallasta 1. heinäkuuta 1985 annetun lain 6/1985 (Ley Orgánica del Poder Judicial) 86 b §:ssä luetellaan kauppaoikeudellisiin asioihin erikoistuneiden tuomioistuinten toimivaltuudet, joiden joukkoon kuuluvat etenkin konkurssiasioihin liittyvät kysymykset.

Tuomioistuin voi rajoittaa velallisen perusoikeuksia konkurssiin asettamisen yhteydessä tai sitä ennen turvaamistoimena. Nämä rajoitukset voivat koskea seuraavia: a) kirje- ja puhelinviestinnän valvominen; b) oleskeluvelvollisuuden rajoittaminen ja kotiarestiin määräämisen mahdollisuus sekä c) kotietsintä.  Jos velallinen on oikeushenkilö, näitä toimenpiteitä voidaan toteuttaa myös velallisen kaikkien tai muutamien johtajien tai selvittäjien osalta (nykyisten tai aiempien, jotka ovat hoitaneet tehtävää kahden edellisen vuoden aikana).

Espanjan konkurssilain 8 §:ssä säädetään puolestaan konkurssiasiasta vastaavan tuomioistuimen yksinomaisesta toimivallasta muutamilla aloilla ja yleisesti kaikissa toimissa, jotka kohdistuvat tai liittyvät suoraan konkurssivelallisen omaisuuteen. Tuomioistuimella on toimivalta myös tehdä tai keskeyttää kollektiivisesti työsopimuksia, joissa konkurssivelallinen on työnantajana, sekä käsitellä konkurssiin asetetun yhtiön johtoa tai selvittäjiä vastaan nostetut vahingonkorvauskanteet.

Tuomioistuimella on toimivalta käsitellä ennakkoratkaisun luonteisesti ja ainoastaan konkurssimenettelyä varten myös konkurssiin suoraan liittyviä hallinnollisia tai sosiaalisia kysymyksiä.

Konkurssilakiin sisältyy kansainvälistä ja alueellista toimivaltaa koskevia säännöksiä sekä noudatettavaa menettelynkulkua koskevia prosessuaalisia erityissäännöksiä, joita sovelletaan prosessuaalisten yleissäännösten sijasta.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Kun velallinen on asetettu konkurssiin, ei konkurssivelallisen saatavia tai velkoja ole mahdollista kuitata. Kuittaus hyväksytään kuitenkin, jos sitä koskevat edellytykset ovat täyttyneet jo ennen konkurssiin asettamista, vaikka vaatimusten täyttymistä koskeva päätös annettaisiin myöhemmin. Kyseisistä edellytyksistä on säädetty yleisesti Espanjan siviililain (Código Civil) 1196 §:ssä (saatavien vastavuoroisuus, suoritusten yhtenäisyys, erääntyminen, likviditeetti ja perintäkelpoisuus).

Kyseisen säännöksen ulkopuolelle jäävät konkurssit, joihin liittyy ulkomainen ulottuvuus, jos tämä on maksukyvyttömyystilanteessa mahdollista konkurssivelallisen vastavuoroiseen saatavaan sovellettavassa laissa säädetyn mukaisesti.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

6.1 Vaikutus velallisen sopimussuhteisiin

Espanjan konkurssilaissa säädetään konkurssin vaikutuksesta konkurssivelallisen kolmansien osapuolten kanssa tekemiin sopimuksiin, joita ei ole täytetty ennen konkurssiin asettamista. Ongelma liittyy kahdenvälisiin sopimuksiin, sillä yksipuolinen sopimus ratkaisee kolmannen osapuolen saatavan tunnustamisen. Kolmas osapuoli on velkoja tai vaatii kyseistä saatavaa, joka sisällytetään konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen, kuten 61 §:n ensimmäisessä momentissa säädetään. Hallintoviranomaisten kanssa tehtyihin sopimuksiin sovelletaan hallintolain erityissäännöksiä.

Espanjan konkurssilain 61 §:n 2 momentissa säädetään yleisenä periaatteena, ettei yksin konkurssiin asettaminen vaikuta sopimuksiin, jotka sisältävät täyttämättä olevia, sekä konkurssivelkojalle että toiselle osapuolelle kuuluvia vastavuoroisia velvoitteita. Konkurssivelallisen velvoitteisiin lukeutuvat suoritukset hoidetaan konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Myös päätökseen perustuvat korvaukset ovat massavelkoja.

Laissa vahvistetaan tällaisten sopimusten voimassaolo, mutta lain mukaan sellaiset sopimusehdot ovat pätemättömiä, joissa määrätään mahdollisuudesta sopimuksen purkamiseen tai päättämiseen yksin siitä syystä, että jompikumpi osapuolista asetetaan konkurssiin.

Jos sopimuksen purkaminen on konkurssin edun mukaista, siihen annetaan lupa. Pesänhoitaja voi pyytää sopimuksen purkamista konkurssiasiasta vastaavalta tuomioistuimelta, jos konkurssivelallisen valtuudet on pidätetty. Jos konkurssivelallisen toimivaltaan on ainoastaan puututtu, voi sopimuksen purkamista pyytää velallinen itse. Tällöin tuomioistuimen on kutsuttava koolle konkurssivelallinen, pesänhoitaja ja sopimuksen toinen osapuoli. Jos näiden välillä päästään yhteisymmärrykseen, annetaan päätös sopimuksen purkamisesta. Muussa tapauksessa kiista käsitellään väliintulomenettelyssä ja tuomioistuin päättää asianmukaisella tavalla suoritusten ja korvausten ennalleen palauttamisesta. Tähän käytetään konkurssipesään kuuluvaa varallisuutta, mikä ei tietenkään välttämättä houkuttele, jos määrä on suuri.

6.2 Purkaminen sopimusrikkomuksen vuoksi

Espanjan konkurssilain 62 §:n mukaisesti konkurssiin asettaminen ei vaikuta kahdenvälisten sopimusten purkamiseen, kun jompikumpi osapuoli rikkoo sopimusta konkurssiin asettamisen jälkeen. Jos kyseessä ovat toisiaan seuranneet perättäiset sopimukset, purkamista koskevaa toimivaltaa voidaan käyttää myös silloin, jos sopimusrikkomus on tapahtunut ennen konkurssiin asettamista. Vaikka purkamisen peruste olisi olemassa, tuomioistuimen on otettava huomioon konkurssin etu, ja se voi tämän perusteella määrätä sopimuksen täytettäväksi. Sopimus täytetään suorittamalla konkurssivelallisen maksettavaksi tulevat suoritukset konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta.

Purkaminen tapahtuu konkurssiasiasta vastaavassa tuomioistuimessa käytävässä väliintulomenettelyssä. Jos vaatimus hyväksytään ja sopimus määrätään purettavaksi, katsotaan erääntyvien velvoitteiden raukeavan. Erääntyneiden velvoitteiden osalta sopimusvelvoitteensa täyttäneen velkojan saatava luetaan mukaan konkurssiin, jos konkurssivelallisen sopimusrikkomus on tapahtunut ennen konkurssiin asettamista. Jos konkurssivelallinen rikkoo sopimusta konkurssiin asettamisen jälkeen, sopimuksen täyttäneen osapuolen saatava maksetaan konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Saatava käsittää aiheutuneiden vahinkojen korvaamisen (62 §:n 4 momentti).

Lakiin sisältyy erityissäännös, 64 §, jolla säännellään työsopimuksiin kohdistuvia vaikutuksia. Sitä seuraavassa pykälässä säädetään ylemmän johdon tekemiin sopimuksiin kohdistuvista vaikutuksista.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

7.1 Uusien kanteiden kielto

Siviili- ja työoikeudellisia asioita käsittelevät tuomioistuimet eivät voi ottaa käsiteltäväksi kanteita, joiden käsittely kuuluu konkurssiasiasta vastaavalle tuomioistuimelle (lähinnä konkurssivelallisen omaisuuteen kohdistuvat kanteet).

Jos tällainen kanne on otettu käsiteltäväksi virheellisesti, on kaikki toimet päätettävä tuloksettomina, eikä yksikään toimi ole pätevä. Myöskään kauppaoikeudellisia asioita käsittelevät tuomioistuimet eivät voi ottaa käsiteltäväksi kanteita, jotka nostetaan konkurssiin asettamisesta konkurssimenettelyn päättymiseen ulottuvalla ajanjaksolla ja joissa vaaditaan konkurssiin asetettujen pääomayhtiöiden johtajilta sosiaaliturvaan liittyvien velvoitteiden suorittamista, kun yhtiö on laiminlyönyt velvoitteensa yhtiön purkamisperusteen yhteydessä.

7.1 Konkurssiin asettamisen vaikutukset velallisen omaisuuden ulosmittaukseen ja muihin pakkokeinoihin

Yleissääntö on, ettei konkurssiin asettamisen jälkeen voida käynnistää konkurssivelallisen omaisuuteen kohdistuvia yksittäisiä ulosmittauksia tuomioistuimessa tai sen ulkopuolella eikä hallinnollisia tai verotuksellisia pakkokeinoja. Jos tätä kieltoa rikotaan, seuraamuksena on toimen täydellinen pätemättömyys. Tähän on kaksi poikkeusta, joissa ulosmittausta voidaan jatkaa konkurssiin asettamisesta huolimatta siihen asti, kunnes selvityssuunnitelma on hyväksytty: a) ulosmittausmääräykseen liittyvät hallinnolliset täytäntöönpanomenettelyt ja b) työoikeuteen perustuva ulosmittaus, jossa konkurssivelallisen omaisuutta on ulosmitattu ennen konkurssiin asettamista, ellei ulosmitattu omaisuus ole välttämätön velallisen yritystoiminnan tai ammatinharjoittamisen jatkamiseksi.

Suorittamatta olevien ulosmittausten osalta 55 §:n 2 momentissa säädetään, että käynnissä olevat toimet keskeytyvät konkurssiin asettamista koskevan päätöksen antopäivästä lähtien, sanotun rajoittamatta kuitenkaan tähän liittyvien saatavien käsittelyä konkurssimenettelyssä.

Reaalivakuuksien realisoinnista on annettu erityissäännöksiä, joita käsitellään seuraavan kysymyksen yhteydessä puhuttaessa tiettyihin saataviin kohdistuvista vaikutuksista.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

8.1 Konkurssiin asettamisen vaikutukset vireillä oleviin oikeudenkäynteihin

Jos velallinen on osapuolena oikeudenkäynnissä, joka on vireillä samaan aikaan kuin velallinen asetetaan konkurssiin, jatkuu oikeudenkäynti tuomion lainvoimaiseksi tuloon asti. Tähän on yksi poikkeus: konkurssiasiaan yhdistetään viran puolesta oikeushenkilön vahingonkorvauskanteet, jotka kohdistuvat yritysjohtoon, selvittäjiin tai tilintarkastajiin ja joiden käsittely jatkuu normaalin menettelyn mukaisesti.

Välimiesmenettelyt: välityssopimukset, joissa velallinen on osapuolena, eivät ole voimassa konkurssimenettelyn aikana (52 §). Siksi välimiesmenettelyä ei myöskään voida käynnistää konkurssiin asettamisen jälkeen. Vireillä oleva menettely jatkuu lopullisen välitystuomion antamiseen asti.

8.2 Konkurssivelallisen nostama kanne (54 §)

Laissa säädetään perusteista, joiden nojalla konkurssivelallinen voi nostaa kanteen säilyttämiensä valtuuksien mukaan. Yleisesti voidaan todeta, että jos on kyse konkurssista, jossa velallinen menettää oikeuden määrätä omaisuudestaan (deudor suspendido), muihin kuin henkilökohtaisiin asioihin liittyvän kanteen nostaminen kuuluu pesänhoitajalle. Jos on kyse velkajärjestelystä, jossa velallinen säilyttää osaksi oikeuden määrätä omaisuudestaan (deudor intervenido), kanteen nostaa velallinen itse saatuaan pesänhoitajalta asianmukaisen luvan, mikäli kanne vaikuttaa velallisen omaisuuteen. Kun velallisella on osittainen määräämisoikeus ja pesänhoitaja pitää kanteen nostamista konkurssipesän edun mukaisena, mutta velallinen ei sitä nosta, voi tuomioistuin antaa pesänhoitajalle luvan kanteen nostamiseen.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

9.1 Velkojien osallistuminen maksukyvyttömyysmenettelyyn

Velkojat voivat pyytää konkurssiin asettamista tuomioistuimelta, ja velallinen voi vastustaa pyyntöä, jolloin järjestetään suullinen käsittely ja tuomioistuin ratkaisee asian päätöksellä. Jos velallinen asetetaan konkurssiin, pidetään konkurssia ”pakollisena”, mikä merkitsee tavallisesti sitä, että velalliselta voidaan pidättää omaisuuden hallinta- ja määräysvalta. Pesänhoitaja asettuu velallisen sijaan näissä tehtävissä.

Konkurssipäätöksessä velkojille annetaan yksi kuukausi aikaa vaatia saataviaan päätöksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Samalla pesänhoitajalla on velvollisuus ilmoittaa asiasta yksitellen niille velkojille, joilla on velallisen asiakirjojen mukaan velvollisuus ilmoittaa saatavistaan. Sama määräaika koskee myös ulkomaille sijoittautuneita velkojia. Ilmoitus on annettava kirjallisesti ja osoitettava pesänhoitajalle. Ilmoituksessa on eriteltävä saatava ja annettava tarvittavat tiedot määrästä, hankinta- ja erääntymispäivästä, ominaisuuksista ja mahdollisesta etuoikeusasemasta. Jos velkoja vetoaa erityiseen etuoikeuteen, sen on ilmoitettava maksuun liittyvä omaisuus ja oikeudet sekä niiden rekisteritiedot. Mukaan on liitettävä myös asiakirjatodisteet. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti.

Pesänhoitajan on ratkaistava kunkin saatavan kohdalla, minkä suuruinen saatava on, sisällytetäänkö se selonteon liitteenä olevaan velkojaluetteloon ja mikä on saatavan etuoikeusasema. Velkojat, jotka ovat eri mieltä saatavan etuoikeusasemasta tai määrästä tai joita ei ole sisällytetty luetteloon, voivat riitauttaa pesänhoitajan ehdotuksen kymmenen päivän kuluessa esittämällä väliintulohakemuksen, jonka tuomioistuin ratkaisee antamalla tuomion. Ennen ehdotuksensa esittämistä – enintään kymmenen päivää ennen esittämistä – pesänhoitaja lähettää velkojille, joiden osoite sillä on tiedossaan, sähköpostitse luonnokset velkoja- ja pesäluettelosta. Luettelosta eri mieltä olevat velkojat voivat ottaa yhteyttä pesänhoitajaan ja pyytää korjaamaan mahdolliset virheet tai täyttämään tarvittavat tiedot.

Velkojat osallistuvat myös sopimus- ja selvitysvaiheeseen. Sopimusvaiheessa ne voivat ehdottaa sopimusta ja myös esittää lisäyksiä velallisen ehdottamaan ennakkosopimukseen. Velkojat kutsutaan joka tapauksessa koolle keskustelemaan sopimuksesta ja äänestämään sen hyväksymisestä, joka edellyttää Espanjan konkurssilain 124 §:n mukaisia enemmistöjä. Myös kirjallinen käsittely on mahdollinen, jos velkojia on yli kolmesataa.

Jotkin velkojat (jotka eivät osallistu velkojainkokoukseen tai joilta on evätty perusteettomasti äänioikeus) saattavat vastustaa sopimuksen hyväksymistä. Jos sopimus on jo hyväksytty, velkojat voivat pyytää sopimuksen täyttämättä jättämistä.

Selvitysvaiheessa velkojat voivat esittää huomautuksia pesänhoitajan esittämästä selvityssuunnitelmasta samoin kuin loppuselonteosta ennen konkurssimenettelyn päättymistä.

Etuoikeusasemaa ratkaistaessa velkojat ovat asian osapuolina ja voivat esittää huomautuksia pesänhoitajan selonteosta sekä syyttäjän lausumasta, mutta niillä ei ole oikeutta esittää erillisiä etuoikeusasemaan liittyviä vaatimuksia.

Myös velkojat voivat esittää huomautuksia konkurssimenettelyn päättyessä sekä vastustaa menettelyn päättymistä tietyissä tilanteissa.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

10.1 Konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta määrääminen yhteisessä vaiheessa

Konkurssi ei keskeytä velallisen toimintaa, joten on mahdollista, että velallinen jatkaa omaisuudestaan määräämistä maksukyvyttömäksi toteamisen jälkeen. Velallinen voi määrätä omaisuudestaan sen mukaan, miten laajalti hänen valtuuksiaan rajoitetaan. Jos valtuuksiin vain puututaan, velallisen on pyydettävä pesänhoitajalta lupaa tai hyväksyntää, mutta jos valtuudet on pidätetty, velallisen omaisuudesta määrää pesänhoitaja.

Lähtökohtaisesti omaisuutta ei voida irrottaa tai käyttää konkurssipesästä ilman tuomioistuimen lupaa, ennen kuin sopimus on hyväksytty tai selvitysvaihe aloitettu. Tähän liittyy muutamia poikkeuksia: a) sen omaisuuden myynti, jota pesänhoitaja pitää välttämättömänä yrityksen toimintakyvyn takaamiseksi tai prosessin läpivientiin liittyvien kassan tarpeiden täyttämiseksi; b) sen omaisuuden myynti, joka ei ole välttämätöntä toiminnan jatkumiseksi, takaamalla samalla, että hinta vastaa olennaisilta osin omaisuudelle luetteloinnissa annettua arvoa; c) velkojan toiminnan jatkamisen kannalta välttämättömän omaisuuden käyttöön liittyvät toimet.

Viimeksi mainitussa tapauksessa, kun velalliselta ei ole pidätetty omaisuuden hallinta- ja määräysvaltaa, pesänhoitaja voi määrittää ennalta ne yrityksen toimintaan tai rahaliikenteeseen liittyvät toimet, jotka velallinen voi toteuttaa itse, samoin kuin näiden toimien luonteen tai määrän. Myös velallinen voi suorittaa näitä toimia konkurssiin asettamisesta lähtien, kunnes ne siirtyvät pesänhoitajan tehtäväksi.

10.2 Konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta määrääminen selvitysvaiheessa

Selvitysvaiheessa voidaan erottaa kaksi pääasiallista vaihetta:

a) Selvitysmenettelyyn kuuluvat toimet pesänhoitajan laatiman suunnitelman mukaisesti. Velallinen, velkojat ja työntekijöiden edustajat voivat esittää suunnitelmasta huomautuksia, ja tuomioistuin on hyväksyttävä suunnitelma. Laissa pyritään yrityksen säilyttämiseen aina kun mahdollista, ja tätä varten on säädetty tuotantoyksikköjen myyntiä koskevista erityissäännöksistä. Suunnitelma voidaan riitauttaa tuomioistuimessa, ja selvitysmenettelyyn kuuluvat toimet on toteutettava suunnitelmaa noudattaen. Lakiin sisältyy täydentäviä säännöksiä siltä varalta, ettei suunnitelmaa ole hyväksytty.

b) Velkojen maksu velkojille. Maksaminen voidaan aloittaa, vaikkeivät selvitysmenettelyyn kuuluvat toimet ole päättyneet.

On kuitenkin täsmennettävä, etteivät kaikki selvitysmenettelyyn kuuluvat toimet tapahdu tässä vaiheessa prosessia. On mahdollista, että yhteisessä vaiheessa realisoidaan tiettyä omaisuutta muissa tarkoituksissa kuin velkojen maksamiseksi velkojille. Tällaisia ovat esimerkiksi tarve säilyttää konkurssipesään kuuluva omaisuus velallisen liiketoiminnan ylläpitämiseksi tai se, että tietyt velkojat, kuten laivoihin tai ilma-aluksiin liittyvien etuoikeuksien haltijat, voivat erottaa tämän omaisuuden konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta ja nostaa siihen liittyvän kanteen, johon niillä on oikeus erityislainsäädännön nojalla. Myös tietyt turvaamistoimet, joita yksittäiset etuoikeutetut velkojat ovat käynnistäneet ennen konkurssiin asettamista, voivat jatkua. Samoin voivat jatkua hallinnolliset turvaamistoimet, joissa omaisuuden ulosmittauksesta on määrätty ennen konkurssipäätöksen antamista.

Selvitysmenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden myynti tapahtuu lähtökohtaisesti hyvin vapaasti tuomioistuimen hyväksymän selvityssuunnitelman mukaisesti. Pesänhoitaja voi myös tehdä sopimuksen asiaan erikoistuneen yrityksen kanssa tietyn varallisuuden myymisestä yleensä palkkionsa suuruisilla kuluilla. Velvoittavat säännökset on kuitenkin vahvistettu 25. toukokuuta 2015 annetulla lailla 9/2015 tehdyssä uudistuksessa. Säännökset koskevat ennen kaikkea erityisessä etuoikeusasemassa oleviin saataviin liittyvää omaisuutta ja oikeuksia. Suunnitelman ulkopuolelle jääviin toimiin sovelletaan siviiliprosessin yhteydessä suoritettavassa yksittäisessä ulosmittauksessa tapahtuvaa omaisuuden irrottamista koskevia säännöksiä. Yleensä omaisuus myydään suoramyyntijärjestelmän kautta, ja omaisuuden myynnille taataan tietty julkisuus sen mukaan, millaisesta omaisuudesta on kyse. Omaisuutta voidaan myös luovuttaa maksuksi muille kuin julkisoikeudellisille velkojille.

Laissa on erityissäännöksiä tuotantoyksikköjen myynnistä kaikissa konkurssimenettelyn vaiheissa, ja niiden taustalla olevana periaatteena on pyrkimys yrityksen säilyttämiseen. Yhdellä myyntisopimuksella siirretäänkin kokonaisuutena kaikki omaisuus, ja erityissääntöjä sovelletaan siirrettäessä kyseessä olevan toiminnan velkoja.

Lähtökohtaisesti tuotantoyksikön myynti edellyttää kaikkien toimintaan välineellisesti liittyvien sopimusten siirtoa sekä konkurssia edeltävien velkojen tunnustamatta jättämistä, paitsi jos ostajilla on side velalliseen tai jos tilanteessa sovelletaan yrityksen luovutusta koskevia työoikeuden säännöksiä. Tällöin tuomioistuin voi määrätä, ettei ostaja korvaa sitä osuutta maksamatta olevien, omaisuuden irrottamista edeltävien palkkojen tai korvauksien määrästä, josta palkkatakuurahasto (Fondo de Garantía Salarial) vastaa. Yrityksen jatkumisen varmistamiseksi uusi ostaja ja työntekijät voivat tehdä sopimuksia, joissa muutetaan kollektiivisia työehtoja.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Konkurssipäätöksen jälkeen kaikki velkojat – sekä tavalliset ja etuoikeusasemassa olevat – yhdistetään konkurssipesän velkoihin kansallisuudesta ja kotipaikasta riippumatta. Tämä perustuu velkojien yhdenvertaisuuden periaatteeseen (par conditio creditorum) sekä aiheutuvien tappioiden tasaamiseen (ley del dividendo), ja sen tarkoituksena on kohdella kaikkia saatavia yhdenvertaisesti, kun velallinen on vahvistettu kykenemättömäksi maksamaan kaikkia velkojaan (49 ja 76 §).

Konkurssivelkojien ja muiden velkojien välillä on olemassa olennainen ero: massavelan velkojat.

Massavelkoja olevat saatavat on lueteltu Espanjan konkurssilain 84 §:n 2 momentissa tyhjentävästi, joten saatavat, joita ei mainita kyseisessä momentissa, ovat konkurssisaatavia. Lähtökohtaisesti kyseessä ovat suurimmaksi osaksi konkurssiin asettamisen jälkeen menettelyn kulun seurauksena tai velallisen toiminnan jatkumisen johdosta syntyneet saatavat tai sopimuksen ulkopuoliseen vastuuseen perustuvat saatavat. Näihin kuuluu kuitenkin myös muita tilanteita, kuten konkurssiin asettamista edeltäneiltä 30 työpäivältä kertyneet palkkasaatavat, joiden määrä on enintään kaksi kertaa vähimmäispalkka; velallisen elatusmaksuihin liittyvät saatavat tai niiden henkilöiden saatavat, joille velallinen on lain mukaan velvollinen maksamaan elatusmaksuja.

Muissa tapauksissa kyseiset saatavat syntyvät menettelyn aikana tehdyistä päätöksistä, esimerkiksi määritettäessä sopimuksen irtisanomisen seurauksia tai sopimuksen purkamisen vaikutuksesta.

Massavelkana pidetään myös puolta niiden saatavien määrästä, jotka liittyvät kassan uusiin tuloihin ja on saatu velkajärjestelysopimuksen yhteydessä 71 a §:ssä tai neljännessä lisäsäännöksessä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Selvityksen yhteydessä massavelkaan kuuluvia saatavia ovat myös konkurssivelallisen saatavat, jotka ovat syntyneet sopimuksen yhteydessä 100 §:n 5 momentissa säädetyn mukaisesti.

Massavelkaan kuuluvat saatavat ovat ennalta vähennettävissä eli niillä on etusija kaikkiin muihin saataviin nähden, eikä korkojen kertymisen keskeytyminen vaikuta niihin.

Palkkasaatavat 30 edelliseltä työpäivältä on maksettava välittömästi. Muut massavelat maksetaan niiden erääntyessä, mutta pesänhoitaja voi muuttaa tätä sääntöä, kun tämä on konkurssin edun mukaista ja omaisuuden määrä riittää kaikkien massavelkojen maksamiseen.

Laissa on erityissäännöksiä (176 a §) siltä varalta, ettei konkurssivelallisen omaisuuden otaksuta riittävän massavelkojen maksamiseen. Tällöin konkurssimenettely on päätettävä. Kun pesänhoitaja tulee tähän tulokseen, sen on ilmoitettava asiasta tuomioistuimelle, ja massavelat maksetaan kyseisen pykälän 2 artiklassa säädetyn erityismääräyksen mukaisesti.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Konkurssipäätöksessä velkojille annetaan yksi kuukausi aikaa vaatia saataviaan päätöksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Samalla pesänhoitajalla on velvollisuus ilmoittaa asiasta yksitellen niille velkojille, joilla on velallisen asiakirjojen mukaan velvollisuus ilmoittaa saatavistaan. Tätä varten ei ole olemassa erityistä lomaketta. Sama määräaika koskee myös ulkomaille sijoittautuneita velkojia, vaikka sovellettaisiin maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/848 53–55 artiklaa.

Saatavia koskeva ilmoitus on annettava kirjallisesti ja osoitettava pesänhoitajalle. Ilmoituksessa on eriteltävä saatava ja annettava tarvittavat tiedot määrästä, hankinta- ja erääntymispäivästä, ominaisuuksista ja etuoikeusasemasta. Jos velkoja vetoaa erityiseen etuoikeuteen, sen on ilmoitettava maksuun liittyvä omaisuus ja oikeudet sekä niiden rekisteritiedot. Mukaan on liitettävä myös asiakirjatodisteet. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti.

Pesänhoitajan on ratkaistava kunkin saatavan kohdalla, minkä suuruinen saatava on, sisällytetäänkö se selonteon liitteenä olevaan velkojaluetteloon ja mikä on saatavan etuoikeusasema. Velkojat, jotka ovat eri mieltä saatavan etuoikeusasemasta tai määrästä tai joita ei ole sisällytetty luetteloon, voivat riitauttaa ehdotuksen kymmenen päivän kuluessa esittämällä väliintulohakemuksen, jonka tuomioistuin ratkaisee antamalla tuomion. Ennen ehdotuksensa esittämistä – enintään kymmenen päivää ennen esittämistä – pesänhoitaja lähettää velkojille, joiden osoite sillä on tiedossaan, sähköpostitse luonnokset velkoja- ja pesäluettelosta. Ne velkojat, jotka ovat eri mieltä ehdotuksesta, voivat ottaa yhteyttä pesänhoitajaan ja pyytää korjaamaan mahdolliset virheet tai täyttämään tarvittavat tiedot.

Ellei velkoja ilmoita saatavaansa ajoissa, voi pesänhoitaja lisätä sen luetteloon. Myös tuomioistuin voi lisätä sen luetteloon ratkaistessaan velkojaluettelon riitauttamisen, mutta tällöin saatava katsotaan viimesijaiseksi. Tämän perusteella viimesijaisiksi ei kuitenkaan katsota 86 §:n 3 momentissa tarkoitettuja saatavia, vaan niille annetaan asianmukainen etuoikeusasema. Näiden saatavien olemassaolo perustuu velallisen asiakirjoihin, ne käyvät ilmi täytäntöönpanokelpoisesta asiakirjasta, ne on vakuutettu julkiseen rekisteriin kirjatulla reaalivakuudella, ne johtuvat muulla tavalla konkurssista tai muusta oikeudellisesta menettelystä tai niiden määrittäminen edellyttää viranomaisen antamaa vahvistusta.

Saatavia, joita ei sisällytetä luetteloon tälläkään tavalla ja joista on ilmoitettu määräajan päätyttyä, ei ole mahdollista saada maksettua konkurssin yhteydessä.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Konkurssisaatavat jaetaan laissa kolmeen luokkaan (89 §): etuoikeusasemassa olevat, tavalliset ja viimesijaiset saatavat. Etuoikeusasemassa olevat saatavat jaetaan edelleen erityisiin ja yleisiin saataviin, ja näiden luokkien sisällä saatavat jaetaan ryhmiin, kuten 94 §:n uudessa 2 momentissa säädetään. Espanjan konkurssilaissa saatavat jaetaan automaattisuuden perusteella. Tavallisten saatavien luokka on jäännösluokka: tavallisia saatavia ovat saatavat, jotka eivät kuulu kahteen muuhun luokkaan eli etuoikeusasemassa oleviin tai viimesijaisiin saataviin.

a) Erityisessä etuoikeusasemassa olevia saatavia ovat seuraavat (90 §): Erityisessä etuoikeusasemassa olevia saatavia ovat seuraavat:

1. Vapaaehtoisella tai laissa edellytetyllä kiinteän tai irtaimen omaisuuden kiinnityksellä taikka denuntaatiopantilla taatut saatavat, jotka kohdistuvat kiinnitettyyn tai pantattuun omaisuuteen tai oikeuksiin.

2. Saatavat, joiden takeeksi on annettu kiinteän omaisuuden tuotto.

3. Kiinteän omaisuuden rakentamiseen, säilyttämiseen tai korjaamiseen käytettävät saatavat, jotka kohdistuvat asianomaiseen kiinteään omaisuuteen, mukaan lukien työntekijöiden saatavat kehittämistään esineistä siltä ajalta, jona ne ovat konkurssivelallisen omistuksessa tai hallussa.

4. Vuokraajalle tai myyjälle sekä mahdolliselle rahoittajalle kuuluvat rahoitusleasingsaatavat taikka irtaimen tai kiinteän omaisuuden osamaksukauppaan liittyvät saatavat, jotka kohdistuvat vuokrattuun tai myytyyn omaisuuteen ja joihin liittyy maksun laiminlyöntiin perustuva omaisuuden hallintaa koskeva rajoitus, käyttökielto tai kaupanpurkuehto.

5. Arvo-osuusvakuudella taatut saatavat, jotka kohdistuvat veronalaisiin arvopapereihin.

6. Rekisteriin kirjatulla pantilla taatut saatavat, jotka kohdistuvat velallisen tai kolmannen osapuolen hallussa olevaan pantattuun omaisuuteen tai oikeuksiin. Jos kyseessä ovat pantatut saatavat, pantattuja saatavia koskevan etuoikeuden voi osoittaa esittämällä päivämäärän sisältävän todentavan asiakirjan. Tulevien saatavien takeeksi annetulla pantilla on erityinen etuoikeusasema ennen konkurssipäätöstä sekä sen jälkeen syntyneisiin saataviin nähden ainoastaan silloin, jos panttisopimus saatetaan uudelleen voimaan 68 §:n nojalla tai kun pantti on kirjattu julkiseen rekisteriin ennen konkurssipäätöstä.

Erityinen etuoikeusasema koskee vain sitä osaan saatavasta, joka ei ylitä velkojaluetteloon kirjatun asianomaisen takauksen määrää. Loppuosa saatavasta sijoitetaan sen ominaisuuksien mukaiseen etuoikeusluokkaan.

b) Yleisessä etuoikeusasemassa olevia saatavia ovat seuraavat (91 §):

1. Palkkasaatavat, joilla ei tunnusteta olevan erityistä etuoikeusasemaa ja joiden määrä on kolme kertaa vähimmäispalkka kerrottuna maksamatta olevien palkkapäivien lukumäärällä; sopimusten päättymisestä johtuvat korvaukset, joiden määrä vastaa lain mukaista vähimmäismäärää, jonka laskentapohjana on vähimmäispalkka enintään kolminkertaisena; sekä työtapaturmasta tai ammattitaudista maksettavat, ennen konkurssipäätöstä erääntyneet korvaukset.

2. Konkurssivelallisen maksettavaksi lakimääräisten velvoitteiden perusteella tulevia ennakonpidätyksiä ja sosiaaliturvamaksuja vastaavat määrät.

3. Itsenäisestä henkilökohtaisesta työstä johtuvat luonnollisten henkilöiden saatavat sekä tekijän saatavat, jotka johtuvat immateriaalioikeuden kohteena olevan teoksen käyttöoikeuksien luovuttamisesta, kuuden kuukauden ajalta ennen konkurssipäätöstä.

4. Verosaatavat ja muut julkisoikeudelliset saatavat sekä ne sosiaaliturvaan liittyvät saatavat, joilla ei ole erityistä etuoikeusasemaa. Yleinen etuoikeusasema voi koskea enintään 50:tä prosenttia kaikkien vero- ja sosiaaliturvasaatavien määrästä.

5. Sopimuksen ulkopuoliseen siviilioikeudelliseen vastuuseen perustuvat saatavat.

6. Saatavat, joista saadaan uusia tuloja kassaan ja jotka liittyvät 71 §:n 6 momentissa säädetyt edellytykset täyttävään velkajärjestelysopimukseen siltä osin, kuin niitä ei tunnusteta massavelkaan kuuluviksi saataviksi.

7. Konkurssiin asettamista hakeneen velkojan saatavat, jotka eivät ole viimesijaisia, enintään 50 prosentin osuudelta niiden määrästä.

c) Viimesijaiset saatavat on lueteltu 92 §:ssä:

1. Saatavat, joista on ilmoitettu liian myöhään ja jotka pesänhoitaja sisällyttää velkojaluetteloon, sekä saatavat, joita ei ole ilmoitettu tai joista on ilmoitettu liian myöhään ja jotka sisällytetään kyseiseen luetteloon myöhemmän ilmoituksen perusteella tai luettelon riitauttamisen ratkaisevan tuomioistuimen määräyksestä. Tästä syystä viimesijaisiksi ei aseteta 86 §:n 3 momentissa tarkoitettuja saatavia, vaan ne sijoitetaan asianmukaiseen luokkaan. Näiden saatavien olemassaolo perustuu velallisen asiakirjoihin, ne käyvät ilmi täytäntöönpanokelpoisesta asiakirjasta, ne on vakuutettu julkiseen rekisteriin kirjatulla reaalivakuudella, ne johtuvat muulla tavalla konkurssista tai muusta oikeudellisesta menettelystä tai niiden määrittäminen edellyttää viranomaisen antamaa vahvistusta.

2. Saatavat, jotka ovat sopimuksen perusteella viimesijaisia kaikkiin muihin velalliselta perittäviin saataviin nähden.

3. Lisämaksuista tai koroista, myös viivästyskoroista, muodostuvat saatavat, lukuun ottamatta reaalivakuudella taattuja saatavia kyseisen vakuuden kattamilta osin.

4. Sakoista tai muista rahamääräisistä seuraamuksista muodostuvat saatavat.

5. Saatavat, jotka kuuluvat seuraavassa pykälässä tarkoitetuille henkilöille, joilla on erityinen side velalliseen, lukuun ottamatta 91 §:n 1 momentissa mainittuja henkilöitä, kun velallinen on luonnollinen henkilö, sekä muita kuin lainasaatavia tai vastaavassa tarkoituksessa toteutettuihin toimiin perustuvia saatavia, jotka kuuluvat 93 §:n 2 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuille, kyseisissä kohdissa asetetut, pääomaosuuksia koskevat edellytykset täyttäville osakkaille. Tätä säännöstä ei sovelleta elatussaataviin, jotka ovat syntyneet ja erääntyneet ennen konkurssipäätöstä ja joita pidetään tavallisina saatavina.

6. Saatavat, jotka johtuvat konkurssipesään peräyttämisestä ja aiheutuvat sellaisten henkilöiden hyväksi, joiden todetaan tuomiossa olleen osallisina vilpillisin mielin toteutettuun riitautettuun toimeen.

7. Saatavat, jotka johtuvat 61, 62, 68 ja 69 §:ssä tarkoitettuja vastavuoroisia velvollisuuksia sisältävistä sopimuksista, kun tuomioistuin toteaa pesänhoitajan selonteon saatuaan, että velkoja on estänyt toistuvasti sopimuksen täyttämisen konkurssin edun vastaisesti.

13.1 Saatavien maksu

Erityisessä etuoikeusasemassa olevat saatavat maksetaan niihin liittyvästä omaisuudesta ja oikeuksista, tapahtuipa täytäntöönpano erikseen tai kollektiivisesti. Näistä saatavista on olemassa erityissääntöjä, joissa annetaan pesänhoitajalle valtuudet maksaa saatava konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta ilman omaisuuden realisointia, mikä vähentää hallinnollista taakkaa. Omaisuusveron alaista omaisuutta on myös mahdollista myydä niin, että ostaja vapautetaan velallisen velvoitteista. Tällaisen omaisuuden myynnistä on annettu erityissäännöksiä (Espanjan konkurssilain 155 §).

Yleisessä etuoikeusasemassa olevat saatavat maksetaan järjestyksessä suhteessa niiden arvoon kussakin etuoikeusluokassa. Sen jälkeen maksetaan tavalliset saatavat. Tuomioistuin voi muuttaa maksujärjestystä pesänhoitajan pyynnöstä tietyin edellytyksin (157 §). Tavalliset saatavat maksetaan suhteessa arvoon konkurssipesään kuuluvan omaisuuden likviditeetin mukaan.

Lopuksi maksetaan viimesijaiset saatavat 92 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

14.1. Uudelleenjärjestelymenettely (Reorganización)

Uudelleenjärjestelymenettelyillä voidaan tarkoittaa kahta eri tilannetta: konkurssin ratkaisuksi tarjottavaa sopimusta tai velallisen mahdollisuutta välttää konkurssi tekemällä velkojien kanssa velkajärjestelysopimuksen. Molemmista säädetään konkurssilaissa.

a) Sopimus

Kun konkurssin yhteinen vaihe on päättynyt ja konkurssipesään kuuluvan omaisuuden ja velkojen määrä on vahvistettu lopullisesti, on kaksi vaihtoehtoa: sopimus tai selvitys. Sopimuksen aikaan saamista pidetään tietyllä tapaa parempana vaihtoehtona, sillä laissa säädetään, että sopimusneuvottelut on aloitettava aina, ellei velallinen ole pyytänyt konkurssipesän selvittämistä.

Neuvotteluvaiheen päätteeksi velallinen ja ne velkojat, joiden osuus veloista on yli viidennes, voivat esittää sopimusehdotuksen. Velallisella on lupa esittää sopimuksesta myös ennakkoehdotus. Tosin joiltakin velallisilta tämä mahdollisuus on evätty (tietyistä rikoksista tuomitut velalliset tai velalliset, jotka eivät ole täyttäneet tilinpäätösvelvollisuuttaan).

Sopimusta koskevalla ennakkoehdotuksella pyritään siihen, että velallinen ja velkojat voisivat päästä sovintoon nopeasti käymättä läpi kaikkia konkurssimenettelyn vaiheita. Ehdotuksen käsittely edellyttää, että tietty prosenttiosuus velkojista on liittynyt ehdotukseen. Kun ehdotus on annettu, pesänhoitaja arvioi sen ja muut velkojat voivat liittyä siihen. Jos vaaditut enemmistöt täyttyvät, tuomioistuin vahvistaa ehdotetun sopimuksen.

Sopimusvaiheen tavanomainen käsittely alkaa yhteisen vaiheen päättävästä päätöksestä. Tuomioistuin vahvistaa päätöksessä velkojainkokouksen päivämäärän. Jos velkojia on yli kolmesataa, suoritetaan kirjallinen käsittely. Kyseisestä ajankohdasta alkaa kulua määräaika, jonka kuluessa velallisen ja velkojien on esitettävä sopimusehdotuksensa, joiden sisällön on täytettävä tietyt vähimmäisedellytykset. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, tuomioistuin ottaa ehdotukset käsiteltäväksi ja välittää ne pesänhoitajan arvioitavaksi.

Velkojainkokousta johtaa tuomari. Velkojainkokous on päätäntävaltainen, kun koolla olevien velkojien saatavat edustavat yli puolta tavallisten velkojen määrästä. Myös velallisen ja pesänhoitajan on oltava paikalla. Velkojainkokous käsittelee sopimusehdotukset ja äänestää niistä. Ehdotus hyväksytään, jos sitä kannattaa ehdotuksen sisällön mukaan määräytyvä, Espanjan konkurssilain 124 §:ssä säädetyn mukainen enemmistö. Tämän jälkeen tuomioistuin vahvistaa velkojainkokouksessa hyväksytyn ehdotuksen. Pesänhoitaja ja velkojat, jotka eivät osallistu kokoukseen tai joilta on evätty oikeudet, voivat vastustaa ehdotusta etukäteen tiettyä menettelyä noudattaen.

Sopimus tulee voimaan sinä päivänä, jona se vahvistetaan tuomioistuimessa. Samalla hetkellä konkurssimenettelyn vaikutukset lakkaavat ja sopimuksen määräykset tulevat niiden sijasta voimaan. Myös pesänhoitaja lopettaa työnsä.  Sopimus velvoittaa velallista, tavallisia ja viimesijaisia velkojia sekä sopimuksen puolesta äänestäneitä etuoikeusasemassa olevia velkojia. Se voi velvoittaa myös muita etuoikeusasemassa olevia velkojia sen mukaan, millainen enemmistö sopimuksen hyväksyi. Kun sopimus on täytetty, tuomioistuin julistaa sopimuksen täytetyksi ja konkurssimenettelyn päättyneeksi.

Sopimus voi jäädä täyttämättä, jolloin kuka tahansa velkojista voi pyytää tuomioistuinta toteamaan sopimuksen jääneen täyttymättä.

b) Velan uudelleenjärjestely konkurssin välttämiseksi tehtävien velkajärjestelysopimusten avulla

Konkurssilain julkaisemisen jälkeen saadut kokemukset ovat osoittaneet, ettei konkurssi ole hyvä keino saada yritystoiminta jatkumaan sovintoratkaisun kautta. Tämän vuoksi 12. maaliskuuta 2014 annetussa Euroopan komission suosituksessa (suositus uudesta lähestymistavasta liiketoiminnan epäonnistumiseen ja yritysten maksukyvyttömyyteen) kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä konkurssin välttämiseksi velan uudelleenjärjestelyä koskevilla velallisen ja velkojien välisillä sopimuksilla. Espanjan lainsäätäjä on ottanut Espanjan konkurssilain uusimmissa uudistuksissa tämän mukaisesti käyttöön neljän tyyppisiä toimenpiteitä: a) perustetaan viestintäjärjestelmä, jolla velkajärjestelysopimusta koskevat neuvottelut velkojiensa kanssa aloittanut velallinen voi ilmoittaa asiasta etukäteen kauppaoikeudellisia asioita käsittelevälle tuomioistuimelle, mikä lykkää velallisen velvollisuutta hakea konkurssiin asettamista ja antaa mahdollisuuden keskeyttää yksittäiset ulosmittaukset tietyissä tapauksissa tietyksi ajaksi; b) otetaan käyttöön suojakeinoja, joilla velkajärjestelysopimukset pystytään suojaamaan peräyttämiskanteilta; c) otetaan käyttöön velkajärjestelysopimusten vahvistamismenettely, joka tehostaa sopimusten vaikutusta, ja d) otetaan käyttöön kannustimia velan muuntamiseksi osakepääomaksi. Tässä kohdassa käydään läpi ainoastaan konkurssilain neljänteen lisäsäännökseen sisältyvät säännökset, jotka koskevat velkajärjestelysopimusten vahvistamista tuomioistuimissa.

Tuomioistuin voi vahvistaa velkajärjestelysopimuksen, jonka allekirjoittaneiden velkojien osuus on vähintään 51 prosenttia asiaankuuluvista veloista. Laissa säädetään erityissäännöksistä, jotka koskevat velkojen prosenttiosuuden laskentaa sekä yhteenliittymän myöntämiä luottoja.

Menettelyssä velallinen tai velkojat esittävät hakemuksen, johon on liitetty tilintarkastajan nimenomainen todistus kussakin tapauksessa edellytettyjen enemmistöjen täyttymisestä halutun laajuisen suojan mukaan. Vähimmäismääränä on 51 prosenttia veloista.  Tuomioistuin tutkii hakemuksen ja, jos se hyväksyy sen käsiteltäväksi, se keskeyttää samalla yksittäiset ulosmittaukset vahvistamismenettelyn ajaksi.

Vahvistamista koskevan päätöksen julkaisemisesta alkaa kulua 15 päivän määräaika, jonka kuluessa asiasta eri mieltä olevat velkojat voivat riitauttaa päätöksen. Riitauttamisen perusteena voidaan käyttää ainoastaan muodollisten vaatimusten täyttymättä jäämistä tai vaaditun uhrauksen kohtuuttomuutta. Riitauttamisessa sovelletaan väliintulomenettelyä, jossa velallinen ja muut sopimuksen osapuolena olevat velkojat ovat väliintulijoina. Menettelyssä annettavasta ratkaisusta ei voi valittaa. Vahvistetun sopimuksen vaikutuksista, jotka alkavat seuraavana päivänä tuomion julkaisemisesta virallisessa lehdessä, säädetään lisäksi nimenomaisesti, että tuomioistuin voi määrätä ulosmittauksen peruutettavaksi, jos se on tapahtunut velkajärjestelysopimuksen soveltamisalaan kuuluvan velan yksittäisessä ulosmittausmenettelyssä.

Tuomioistuimessa tapahtuvan vahvistamisen vaikutukset eivät rajoitu laajentamaan pelkkiä sovitun määräajan vaikutuksia, mikä ylittää periaatteen, jonka mukaan sopimuksen vaikutukset kohdistuvat vain sen osapuoliin. Yleisenä vaikutuksena on suoja peräyttämistä vastaan, mutta vaikutusten laajentaminen erimielisiin velkojiin riippuu hyväksymisprosentista. Näin ollen a) velkojien reaalivakuuteen perustuva suoja ohitetaan;  b) sopimuksen vaikutukset muuttuvat asteittain sen mukaan, millaisella enemmistöllä sopimus on hyväksytty, ja ottaen huomioon, onko saatava tosiasiallisesti katettu reaalivakuudella.

Velkojat, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta mutta joihin sopimuksen vahvistaminen vaikuttaa, säilyttävät solidaarisesti oikeutensa suhteessa maksuvelvollisiin eli velallisiin tai takaajiin. Nämä eivät voi vedota velkajärjestelysopimuksen hyväksymiseen eivätkä vahvistamisen vaikutuksiin. Sopimuksen allekirjoittaneiden velkojien kohdalla sopimuksen vaikutusten säilyminen takaajien osalta riippuu siitä, mitä kyseisessä oikeudellisessa suhteessa on sovittu.

Kuka tahansa velkoja riippumatta siitä, onko hän liittynyt sopimukseen, voi pyytää sopimuksen vahvistaneessa tuomioistuimessa sopimuksen täyttymättä jättämisen tunnustamista. Pyyntö käsitellään välintulomenettelyssä, eikä sitä koskevaan ratkaisuun voi hakea muutosta. Kun sopimuksen todetaan jääneen täyttymättä, voivat velkojat vaatia konkurssiin asettamista tai käynnistää yksittäisiä ulosmittauksia.

Jos sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien saatavien reaalivakuudet realisoidaan, velkoja voi ottaa itselleen näin saadut määrät tietyin edellytyksin, ellei toisin ole sovittu.

14.2 Velallisen luonnollisen henkilön vapauttaminen täyttämättä jäävistä veloista

Lailla 25/2015 lisättiin Espanjan konkurssilakiin uusi 178 a §, jossa säädetään ”toisena mahdollisuutena” tunnetusta mekanismista.

Kyseisessä pykälässä poiketaan 178 §:n 2 momentin yleissäännöstä, jonka mukaan velallinen luonnollinen henkilö on vastuussa jäljelle jäävien saatavien maksamisesta, kun konkurssimenettely päätetään selvityksen tai konkurssipesään kuuluvan omaisuuden riittämättömyyden vuoksi.

Toisen mahdollisuuden hyödyntämiseksi velallisen on pitänyt toimia vilpittömästi. Tämä edellyttää seuraavaa:

1. Konkurssia ei katsota tahalliseksi.

2. Velallista ei ole tuomittu lainvoimaisessa tuomiossa omaisuusrikoksesta, talousrikoksesta, asiakirjaväärennöksestä, vero- ja sosiaaliturvarikoksesta tai työntekijöiden oikeuksien rikkomisesta konkurssipäätöstä edeltävien kymmenen vuoden aikana.

3. Velanmaksua koskeva tuomioistuimen ulkopuolinen sopimus on tehty tai sellainen on ainakin yritetty tehdä 231 §:ssä luetellut edellytykset täyttäen.

4. Massavelat ja etuoikeusasemassa olevat konkurssisaatavat on maksettu kokonaisuudessaan, ja lisäksi on maksettu vähintään 25 prosenttia tavallisten konkurssisaatavien määrästä, ellei aiemmin ole yritetty tehdä tuomioistuimen ulkopuolista velanmaksusopimusta.

5. Vaihtoehtoisesti edellisen kohdan kanssa:

i) Suostutaan noudattamaan maksusuunnitelmaa.

ii) Tuomioistuimen tai pesänhoitajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä velvoitteita ei ole laiminlyöty.

iii) Kyseistä toista mahdollisuutta ei ole käytetty kymmenen edellisen vuoden aikana.

iv) Velallinen ei ole hylännyt pätevyyteensä soveltuvaa työtarjousta konkurssipäätöstä edeltävien neljän vuoden aikana.

v) Täyttämättä jäävistä veloista vapauttamista koskevassa hakemuksessa hyväksytään nimenomaisesti, että tämän mahdollisuuden käyttämisestä ilmoitetaan Espanjan konkurssirekisterin erikoisosassa viiden vuoden ajan.

Toisen mahdollisuuden myöntäminen edellyttää menettelyä, joka käynnistyy velallisen aloitteesta ja jossa pesänhoitaja sekä velkojat ovat väliintulijoina. Velallisen on esitettävä maksusuunnitelma niille saataville, joita vapauttaminen ei koske. Nämä saatavat on maksettava enintään viiden vuoden kuluessa.

Kun maksusuunnitelman täytäntöönpanolle vahvistettu määräaika on kulunut eikä toista mahdollisuutta ole peruutettu, konkurssiasiasta vastaava tuomioistuin antaa konkurssivelallisen pyynnöstä päätöksen, jossa tunnustetaan lopullinen vapauttaminen konkurssissa täyttämättä jääneistä veloista. Tapauksen olosuhteet huomioon otettuaan ja velkojia kuultuaan tuomioistuin voi vapauttaa velallisen täyttämättä olevista veloista lopullisesti, vaikkei velallinen ole noudattanut maksusuunnitelmaa kokonaisuudessaan mutta on kuitenkin käyttänyt velkojen maksuun vähintään puolet viiden vuoden aikana saamistaan tuloista toisen mahdollisuuden väliaikaisesta myöntämisestä lukien ja vaikkei velkoja katsottaisi ulosmittauskelvottomiksi, tai neljäsosan kyseisistä tuloista, kun velallinen täyttää edellytykset, joista säädetään varattomien kiinnitysvelallisten suojaamisesta suhteessa kotitalouden tuloihin ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevaan perhetilanteeseen.

Vapautuksen piiriin kuluvia saatavia ovat kaikki tavalliset ja viimesijaiset saatavat, joita ei ole maksettu konkurssimenettelyn päättämispäivänä, pois lukien julkisoikeudelliset saatavat ja elatussaatavat. Erityisessä etuoikeusasemassa olevien saatavien kohdalla vapautus koskee sitä osaa saatavasta, jota ei ole voitu kattaa vakuuden realisoinnilla.

Vapautuksen käyttäminen voidaan peruuttaa kenen tahansa konkurssivelkojan aloitteesta, jos vapautuksen myöntämistä seuraavien viiden vuoden kuluessa havaitaan velallisen pimittäneen tuloja, omaisuutta tai oikeuksia.

Peruuttamista voidaan vaatia niin ikään, jos maksusuunnitelman täyttämiselle vahvistetun määräajan aikana a) ilmenee jokin niistä seikoista, jotka 3 momentissa säädetyn mukaisesti estäisivät täyttämättä olevista saatavista vapauttamisen; b) vapautuksen ulkopuolelle mahdollisesti jääviä velkoja koskevaa maksuvelvollisuutta ei ole noudatettu maksusuunnitelman mukaisesti, tai c) velallisen taloudellinen tilanne paranee merkittävästi perinnön, testamenttisaannon tai lahjoituksen, rahapelien tai uhkapelien ansiosta, niin että velallinen voisi maksaa kaikki maksamatta olevat velat elatusvelvoitteita haittaamatta.

Jos tuomioistuin määrää vapautuksen peruuttamisesta, velkojille palautetaan kaikki velalliseen kohdistuneet vaatimukset, jotka koskevat velkajärjestelyn päättyessä täyttämättä olleiden saatavien perimistä.

14.3 Konkurssimenettelyn päättyminen

Konkurssimenettelyn päättymisen perusteet on lueteltu Espanjan konkurssilain 176 §:ssä. Lähtökohtaisesti konkurssimenettely päättyy seuraavista syistä:

a) kun maakunnallinen ylioikeus (Audiencia Provincial) kumoaa konkurssiin asettamista koskevan päätöksen

b) kun sopimus todetaan täytetyksi

c) kun konkurssipesään kuuluva omaisuus osoitetaan riittämättömäksi massavelkojen maksamiseen

d) kun kaikki tunnustetut saatavat osoitetaan maksetuiksi tai velkojien täydellinen tyytyväisyys saavutetuksi muilla keinoilla

e) kun kaikki velkojat kieltäytyvät yhteisen vaiheen jälkeen menettelystä.

Tuomioistuimen on vahvistettava konkurssimenettelyn päättyminen, ja asianosaiset voivat vastustaa päätöstä. Laissa säädetään erityisesti tilanteesta, jossa konkurssimenettely päätetään velallisen omaisuuden riittämättömyyden vuoksi, kun omaisuus ei riitä massavelkojen maksamiseen. Tämä mahdollisuus voidaan tutkia velallisen pyynnöstä, ja tällöin tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin ja päättää menettelyn samassa päätöksessä.

Kun konkurssimenettely julistetaan päättyneeksi, lakkaavat kaikki velallisen valtuuksia koskevat rajoitukset. Jos velallinen on luonnollinen henkilö, laissa säädetään erityissäännöksistä, joiden nojalla velallinen vapautetaan niiden saatavien maksamisesta, joita ei ole täytetty konkurssimenettelyssä. Tätä koskevat vaatimukset on vahvistettu 178 a §:ssä. Siinä edellytetään, että velallinen on toiminut vilpittömässä mielessä ja täyttää tietyt velvollisuudet. Velallisen on haettava tätä vapautusta, ja asiaan liittyviä väitteitä saavat esittää sekä pesänhoitaja että velkojat. Vapautus voidaan perua tietyissä tapauksissa, kuten silloin, kun velallisen taloudellinen tilanne paranee tai kun velkoja ei täytä maksusuunnitelmaa, jossa on lupautunut maksamaan vapautuksen ulkopuolelle jäävät velat.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Kun velallisen oikeushenkilön konkurssimenettely päättyy selvityksen jälkeen, oikeushenkilö lakkaa olemasta.

Jos päättyminen perustuu sopimuksen täyttämiseen, velkojat ovat saaneet saatavansa sopimusmääräysten mukaisesti. Etuoikeusasemassa olevat velkojat, jotka eivät ole liittyneet sopimukseen, voivat jatkaa tai käynnistää yksittäisiä ulosmittauksia tietyin edellytyksin.

Velallinen voi lakata olemasta oikeushenkilönä myös sopimuksen täyttämisen aikana rakenteellisten uudelleenjärjestelyjen seurauksena, minkä johdosta velat siirtyvät uudelle tai sulauttavalle yritykselle.

Jos velallinen on luonnollinen henkilö, selvitykseen tai konkurssipesään kuuluvan omaisuuden riittämättömyyteen päättyvä konkurssimenettely merkitsee sitä, että velkojat voivat aloittaa yksilölliset ulosmittaukset velallista vastaan, ellei velallista ole vapautettu täyttämättä jäävistä veloista 178 a §:ssä säädetyn mukaisesti.

14.3 Konkurssimenettelyn aloittaminen uudelleen

Velallisena olevan luonnollisen henkilön asettamista konkurssiin viiden vuoden kuluessa siitä, kun aiempi konkurssimenettely on päättynyt selvityksen tai konkurssipesään kuuluvan omaisuuden riittämättömyyden vuoksi, pidetään aiemman konkurssimenettelyn uudelleen aloittamisena.

Selvityksen tai konkurssipesään kuuluvan omaisuuden riittämättömyyden vuoksi päättyneen konkurssimenettelyn käsitellyt tuomioistuin antaa päätöksen konkurssimenettelyn aloittamisesta uudelleen. Menettelyn kulku on sama, ja se koskee ainoastaan myöhemmän omaisuuden ja oikeuksien selvitysvaihetta.

Velkojat voivat hakea konkurssimenettelyn uudelleen aloittamista seuraavana vuonna siitä, kun konkurssimenettelyn päättämistä konkurssipesään kuuluvan omaisuuden riittämättömyyden vuoksi koskeva päätös on annettu. Tarkoituksena on takaisinsaantikanteiden nostaminen. Velkojien on eriteltävä konkreettiset kanteet, jotka on pantava vireille, tai esitettävä kirjallisesti olennaiset tosiseikat, joiden perusteella konkurssi voitaisiin katsoa tahalliseksi, ellei tästä seikasta ole lausuttu päättynyttä konkurssimenettelyä koskevassa tuomiossa.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Espanjan konkurssilain 84 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan konkurssihakemuksen ja sen käsittelyn aiheuttamat välttämättömät oikeudenkäyntikulut ovat kaikki massavelkoja. Etenkin kaikki saatavat, jotka muodostuvat konkurssihakemuksen ja konkurssipäätöksen, turvaamistoimien hyväksymisen, laissa säädettyjen tuomioistuimen ratkaisujen julkaisemisen sekä konkurssivelallisen ja pesänhoitajan menettelyssä ja väliintuloissa (kun väliintulo on lain mukaan pakollista tai konkurssipesään kuuluvan omaisuuden edun mukaista) avustamisen ja edustamisen osalta välttämättömistä oikeudenkäyntikuluista aina sopimuksen voimaantuloon asti tai muussa tapauksessa konkurssimenettelyn päättymiseen asti, lukuun ottamatta saatavia, jotka liittyvät tuomioistuimen ratkaisuja koskeviin valituksiin, jotka on hylätty kokonaan tai osittain mainiten nimenomaisesti velvollisuudesta korvata oikeudenkäyntikulut.

Massavelkaan kuuluvia saatavia ovat saman pykälän 3 momentin mukaan myös velallisen, pesänhoitajan tai hyväksyttyjen velkojien avustamisesta ja edustamisesta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut, kun tuomioistuinkäsittely jatkuu tai pannaan vireille konkurssipesään kuuluvan omaisuuden edun mukaisesti laissa säädetyllä tavalla, lukuun ottamatta säännöksiä, jotka koskevat vaatimuksen peruuttamista, muutoksenhakuoikeudesta luopumista, sovintoratkaisua ja velallisen erillistä puolustusta, tarvittaessa aina laissa säädettyihin enimmäismääriin asti.

Kun konkurssimenettely päätetään konkurssipesään kuuluvan omaisuuden riittämättömyyden vuoksi, oikeudenkäyntikuluja koskevat saatavat maksetaan ennen muita massavelkoja, lukuun ottamatta työntekijöiden saatavia ja elatussaatavia (176 a §:n 2 momentti).

Pesänhoitajan palkkiot ovat massavelkoja, ja niiden suuruudesta päättää tuomioistuin lainsäädännössä vahvistetun palkkiotaulukon mukaisesti. Tällä hetkellä voimassa on edelleen 6. syyskuuta 2004 annetulla kuninkaan asetuksella 1860/2004 hyväksytty taulukko. Asetuksen 34 §:ssä on erityissäännöksiä taulukon määrittämisestä ja tehokkuudesta.

Laissa annetaan mahdollisuus nimittää pesänhoitajalle valtuutettuja avustajia, joiden palkkiot maksaa pesänhoitaja.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Peräyttämiskanteista on säädetty Espanjan konkurssilain 71–73 §:ssä. Kyseisiin pykäliin on tehty useita muutoksia, jotka koskevat lähinnä velkajärjestelysopimusten suojakeinojen rakennetta.

Espanjan konkurssilain 71 §:ään sisältyy takaisinsaantikanteita koskeva oikeudellinen järjestelmä. Se lähtee yleisestä lausekkeesta, jonka mukaan kaikki velallisen toteuttamat toimet ovat peräytettävissä aina, kun niistä aiheutuu vahinkoa konkurssipesään kuuluvalle omaisuudelle riippumatta siitä, onko velallinen toiminut vilpillisessä tarkoituksessa. Jotta peräyttämisen vaikutuksilla olisi oikeusvarmuus, määritetään konkreettinen määräaika: kaksi vuotta ennen konkurssiin asettamista koskevaa päätöstä.

a) Peräyttämisen määräaika

Laissa vahvistetaan peräyttämiselle määräaika: kaksi vuotta taaksepäin konkurssiin asettamista koskevan päätöksen antopäivästä.

b) Omaisuusvahingon käsite

Kriittisenä aikana toteutetut velallisen toimet ovat peräytettävissä, jos ne aiheuttavat vahinkoa konkurssipesään kuuluvalle omaisuudelle. Kantajan on osoitettava omaisuusvahinko asianmukaisesti. Espanjan konkurssilaissa annetaan kuitenkin mahdollisuus nostaa kanne olettamien perusteella, sillä vahinkoa aiheuttavan toimen todistaminen on tavallisesti vaikeaa.  Kuten muista lainkohdista käy ilmi, kyseessä voi olla iuris-, de iure - tai iuris tantum -olettama. Näin ollen a) omaisuusvahinko oletetaan iuris ja de iure kahdessa tilanteessa: 1) kun kyseessä on vastikkeeton käyttöön antaminen, paitsi jos kyseessä on vapaa käyttö; ja 2) kun kyseessä ovat maksut ja muut velvoitteiden suorittamiseen liittyvät toimet, joissa velvoite on erääntynyt konkurssiin asettamista myöhemmin, paitsi jos velvoitteet on katettu reaalivakuudella; tällöin olettama hyväksytään, ellei toisin todisteta; b) omaisuusvahinko oletetaan iuris tantum kolmessa tilanteessa: 1) kun kyseessä on vastikkeellinen käyttöön antaminen henkilölle, jolla on erityinen suhde konkurssivelkojaan; 2) kun kyseessä on reaalivakuuksien antaminen aiempien velvoitteiden hyväksi tai aiemmat velvoitteet korvaavien uusien velvoitteiden hyväksi ja 3) kun kyseessä ovat maksut ja muut velvoitteiden suorittamiseen liittyvät toimet ja velvoitteet on katettu reaalivakuudella ja ne erääntyvät konkurssiin asettamista myöhemmin.

c) Menettely

Peräyttämiskanteen nostamiseen on oikeus pesänhoitajalla. Laissa suojellaan kuitenkin velkojia pesänhoitajan toimimatta jättämiseltä säätämällä velkojille kuuluvasta toissijaisesta oikeudesta. Velkojan on pitänyt pyytää pesänhoitajalta peräyttämiskanteen nostamista kirjallisesti ja, jos pesänhoitaja ei nosta kannetta kahden kuukauden kuluessa sitä koskevasta pyynnöstä, on velkojalla oikeus kanteen nostamiseen. Laissa on säännöksiä, joilla pyritään varmistamaan, että pesänhoitajat hoitavat tämän tehtävän tehokkaasti konkurssipesään kuuluvan omaisuuden koskemattomuuden varmistamiseksi. Kun kanne koskee velkajärjestelysopimusta, on sen nostamisoikeus yksin pesänhoitajalla eikä toissijaista oikeutta ole.

Velkajärjestelysopimusten suojelemiseksi on olemassa erityissäännöksiä, jotka on lisätty vastikään tehdyillä lainsäädäntömuutoksilla. Ne suojaavat näitä tietyin edellytyksin tehtyjä sopimuksia velkajärjestelyä koskevilta kanteilta (71 a §).


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 23/04/2020

Maksukyvyttömyys - Ranska

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Liikkeenharjoittajiin, käsityöläisiin, maanviljelijöihin tai muihin itsenäistä ammattitoimintaa harjoittaviin luonnollisiin henkilöihin, myös lailla tai asetuksella säänneltyjen tai nimikesuojattujen ammattien harjoittajiin, sekä yksityisoikeudellisiin oikeushenkilöihin voidaan kohdistaa pelastamismenettely (procédure de sauvegarde), saneerausmenettely (procédure de redressement judiciaire) tai konkurssimenettely (procédure de liquidation judiciaire).

Itsenäinen ammatinharjoittaja (auto-entrepreneur) voi päästä maksukyvyttömyysmenettelyyn.

Pelastamismenettelyyn voi päästä vain liiketoimintaa harjoittava henkilö. Saneerauksen tai konkurssin tapauksessa henkilö on voinut jo lopettaa liiketoimintansa menettelyn tullessa vireille.

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan kohdistaa yksityisoikeudellisista oikeushenkilöistä osakeyhtiöihin, yhteisöihin (sociétés civiles), taloudellisiin yhteenliittymiin (groupements d’intérêt économique), yhdistyksiin, ammattiliittoihin tai työpaikkaneuvostoihin (comités d’entreprises).

Maksukyvyttömyysmenettelyyn eivät voi päästä yksityisoikeudelliset ryhmittymät, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, kuten yhteisyritykset tai perusteilla olevat yhtiöt,

eivätkä julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.

Nopeutettu pelastamismenettely ja nopeutettu taloudellinen pelastamismenettely

Velallinen voi turvautua nopeutettuun pelastamismenettelyyn (procédure de sauvegarde accélérée) tai nopeutettuun taloudelliseen pelastamismenettelyyn (procédure de sauvegarde financière accélérée), jos kirjanpidon on tarkastanut tilintarkastaja tai sen on laatinut kirjanpitäjä ja jos velallisen palveluksessa on yli 20 työntekijää, sen liikevaihto ilman veroja on yli 3 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on yli 1,5 miljoonaa euroa. Nopeutettuun pelastamismenettelyyn ja nopeutettuun taloudelliseen pelastamismenettelyyn voi hakeutua myös velallinen, joka on laatinut konsolidoidun tilinpäätöksen.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Pelastamismenettelyyn voivat hakeutua velalliset, jotka ovat ylitsepääsemättömissä vaikeuksissa mutta kykenevät vielä suorittamaan maksunsa.

Saneerausmenettely aloitetaan, kun velallinen on lakkauttanut maksunsa, koska se ei kykene vastaamaan erääntyvistä veloistaan käytössään olevilla varoilla.

Saneerauksen tarkoituksena on auttaa yritystä jatkamaan toimintaansa, säilyttämään työpaikat ja selviytymään veloista. Yrityksen johtajan on hakeuduttava menettelyyn viimeistään 45 päivän kuluttua maksujen lakkauttamisesta.

Konkurssimenettely aloitetaan, kun yrityksen maksut lakkautetaan ja kun saneerausmenettely on selvästi mahdoton.

Pelastamismenettelyyn voi hakeutua ainoastaan velallinen.

Saneeraus- tai konkurssimenettelyn aloittamisesta hakemuksen voivat sen sijaan tehdä velallisen lisäksi velkoja tai syyttäjä (ministère public), mikäli käynnissä ei ole (maksukyvyttömyysmenettelyä edeltävää) sovittelumenettelyä (procédure de conciliation).

Oikeuden päätös maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tulee voimaan klo 00.00 päivänä, jona päätös annetaan.

Päätös on annettava velalliselle tiedoksi kahdeksan päivän kuluessa sen tekemisestä, ja siitä on ilmoitettava selvittäjille (praticiens de l’insolvabilité) ja syyttäjälle, myös muihin jäsenvaltioihin, jos velallisella on niissä toimipaikkoja.

Päätös tulee voimaan kaikkien osalta välittömästi.

Maininta menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä kirjataan viidentoista päivän kuluessa päätöksen antamisesta kaupparekisteriin (registre du commerce et des sociétés), ammattirekisteriin (répertoire des métiers) tai alioikeuden (tribunal de grande instance) kirjaamossa pidettävään erityisrekisteriin.

Ote oikeuden päätöksestä julkaistaan siviili- ja kauppaoikeudellisten ilmoitusten virallisessa lehdessä (Bodacc, Bulletin officiel des annonces civiles et commerciales) ja virallisia ilmoituksia julkaisevassa lehdessä sillä paikkakunnalla, jossa velallisen päätoimipaikka tai yrityksen osoite sijaitsee.

Nopeutettu pelastamismenettely ja nopeutettu taloudellinen pelastamismenettely

Velallinen voi hakeutua myös nopeutettuun pelastamismenettelyyn ja nopeutettuun taloudelliseen pelastamismenettelyyn.

Nopeutettu pelastamismenettely voidaan aloittaa sovittelumenettelyssä olevan velallisen hakemuksesta, jos tämä osoittaa laatineensa yrityksen toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi suunnitelmaluonnoksen.

Velallisen maksujen lakkauttaminen ei estä aloittamasta nopeutettua pelastamismenettelyä, jos maksut on lakkautettu enintään 45 päivää ennen sovittelumenettelyn aloittamishakemuksen tekemistä.

Nopeutettu taloudellinen pelastamismenettely voidaan aloittaa samoin edellytyksin kuin nopeutettu pelastamismenettely, kun velallisen kirjanpito osoittaa, että velkaantumisen perusteella pelastamissuunnitelman hyväksyminen on mahdollista. Pelastamissuunnitelman voivat hyväksyä yksin velkojat, jotka ovat luottolaitostoimikunnan (comité des établissements de crédit) jäseniä.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Maksukyvyttömyysmenettely koskee velallisen koko omaisuutta.

Jos kyse on oikeushenkilöstä, menettely koskee vain oikeushenkilön omaisuutta.

Jos velallinen on yksityisyrittäjä, menettely koskee myös hänen henkilökohtaista omaisuuttaan.

Lain mukaan ns. ammattivelkojat (créanciers professionnels), joiden saatava liittyy ammattitoimintaan, eivät voi kuitenkaan ulosmitata liiketoimintaa, teollista toimintaa, käsityötoimintaa, maanviljelyä tai muuta itsenäistä ammattitoimintaa harjoittavan yksityisyrittäjän vakituista asuntoa.

Muut rakennetut tai rakentamattomat kiinteistöt, joita ei käytetä elinkeinotoimintaan, voidaan ilmoittaa ulosmittauskelvottomiksi. Ulosmittauskelvottomuutta koskevan ilmoituksen (déclaration d’insaisissabilité) vahvistaa notaari, ja se julkaistaan. Ilmoituksella on vaikutuksia vain ammattivelkojiin, joiden oikeudet syntyvät julkaisemisen jälkeen.

Ilmoituksella, jonka mukaan ammattivelkojat eivät saa ulosmitata velallisen vakituista asuntoa, pyritään suojelemaan velallista ja hänen perhettään.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Omaisuutta koskevan määräysvallan poistaminen velalliselta

Pelastamis- ja saneerausmenettelyt

Kun aloitetaan pelastamis- tai saneerausmenettely, velallinen ei menetä määräysvaltaa omaisuuteensa vaan johtaa edelleen yritystään.

Pelastamismenettelyssä tuomioistuin voi nimetä selvitysmiehen (administrateur judiciaire), joka valvoo tai auttaa velallista liikkeenjohdossa tuomioistuimen määrittelemän tehtävän mukaisesti. Selvitysmiehen nimeäminen on pakollista, jos yrityksessä on vähintään 20 työntekijää ja sen liikevaihto ilman veroja on vähintään 3 miljoonaa euroa.

Myös saneerausmenettelyssä tuomioistuin voi nimetä selvitysmiehen, joka auttaa velallista liikkeenjohdossa tai vastaa siitä kokonaan tai osittain velallisen sijaan. Saneerausmenettelyssä selvitysmiehen nimeäminen on pakollista samoissa tapauksissa kuin pelastamismenettelyssä.

Konkurssimenettely

Kun aloitetaan konkurssimenettely, velallinen menettää hallinta- ja määräysvallan omaisuuteensa. Pesänhoitaja (liquidateur) käyttää velallisen liikeomaisuutta koskevia oikeuksia ja toteuttaa sitä koskevia toimia. Pesänhoitaja ottaa siis velallisen omaisuuden hallintaansa.

Selvittäjät

Selvittäjät ovat tuomioistuimen nimeämiä asiamiehiä, jotka toimivat syyttäjän valvonnassa. Selvittäjän ammatti on säännelty.

Selvittäjät ovat erityisammatin harjoittajia, jotka on merkittävä kansallisiin luetteloihin ja joiden on täytettävä tiukat soveltuvuutta ja hyvää mainetta koskevat vaatimukset.

Selvittäjiksi voidaan nimetä myös henkilöitä, joita ei mainita luettelossa mutta joilla on asian kannalta erityistä kokemusta tai erityispätevyys.

Tuomioistuin nimeää selvittäjät menettelyn alkaessa.

Selvittäjät voidaan asettaa siviili- ja rikosoikeudelliseen vastuuseen yleisesti sovellettavassa lainsäädännössä asetetuin edellytyksin.

Selvittäjien palkkiot määräytyvät asetuksella vahvistettujen taulukoiden mukaisesti. Heidän palkkioistaan vastaavat velalliset tuomioistuimen määräyksestä.

Selvittäjien ja velallisen valtuudet

Selvitysmies

Selvitysmiehen nimeää lähtökohtaisesti pelastamis- tai saneerausmenettelyn aloittava tuomioistuin. Pelastamismenettelyssä velallinen voi itse ehdottaa selvitysmiestä.

Muussa tapauksessa ehdotuksen tekee syyttäjä. Selvitysmiestä ei ole pakko nimetä, jos velallisella on alle 20 työntekijää ja jos yrityksen liikevaihto ilman veroja on alle 3 miljoonaa euroa.

Nopeutetussa pelastamismenettelyssä ja nopeutetussa taloudellisessa pelastamismenettelyssä selvitysmiehen nimeäminen on aina pakollista.

Pelastamismenettelyssä velallinen ei menetä määräysvaltaa omaisuuteensa, vaan voi edelleen määrätä omaisuutensa luovutuksesta ja hallinnasta, ellei tuomioistuin toisin päätä.

Jos selvitysmies on nimetty, hän valvoo tai auttaa velallista liikkeenjohdossa tuomioistuimen määrittelemän tehtävän mukaisesti.

Saneerausmenettelyssä selvitysmies auttaa velallista liikkeenjohdossa tai vastaa siitä kokonaan tai osittain velallisen sijaan.

Selvitysmiehen on toteutettava tai määrättävä velallinen toteuttamaan oikeustoimet, joita tarvitaan, jotta yritys voi säilyttää oikeutensa velallisiinsa nähden ja tuotantokapasiteettinsa.

Selvitysmiehellä on erityisvaltuuksia: hän voi muun muassa käyttää allekirjoituksellaan sekkien kirjoituskiellossa olevan velallisen pankkitilejä, vaatia voimassa olevien sopimusten jatkamista ja suorittaa tarvittavat irtisanomiset.

Toimitusmies

Tuomioistuimen on nimettävä toimitusmies kaikissa yleistäytäntöönpanomenettelyissä.

Toimitusmiehen tehtävänä on edustaa velkojia ja niiden yhteistä etua.

Hän laatii luettelon ilmoitetuista saatavista, myös palkkasaatavista, ja liittää siihen omat ehdotuksensa niiden hyväksymisestä, hylkäämisestä tai siirtämisestä toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Pesänhoitaja

Tuomioistuin nimeää pesänhoitajan konkurssiinasettamispäätöksessä.

Pesänhoitajan on tarkastettava saatavat ja realisoitava velallisen omaisuus, jotta velkojien saatavat voidaan maksaa.

Hän suorittaa irtisanomiset ja voi päättää jatkaa voimassa olevia sopimuksia.

Hän edustaa omaisuutensa määräysvallan menettänyttä velallista ja käyttää siten konkurssimenettelyn aikana useimpia tämän omaisuuteen liittyviä oikeuksia ja suorittaa sitä koskevat toimet. Sen sijaan pesänhoitaja ei voi käyttää velallisen muita kuin omaisuuteen liittyviä oikeuksia.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Kuittaaminen on menettelytapa, jolla keskinäiset velvoitteet lakkaavat pienempään määrään saakka.

Kuittaamista voidaan käyttää ainoastaan kahden henkilön välillä, jotka ovat toinen toistensa velkoja ja velallinen.

Kuittaamisella siis toteutetaan molemminpuolinen maksu, jolla keskinäiset saatavat suoritetaan.

Velallinen ei lähtökohtaisesti saa maksaa saatavia, jotka ovat syntyneet ennen pelastamis- tai saneerausmenettelyn aloittamispäätöstä.

Aiempien saatavien maksukielto ei kuitenkaan koske samanlaatuisia saatavia, jotka maksetaan kuittaamalla. Samanlaatuisiksi katsotaan keskinäiset saatavat, jotka syntyvät tai johtuvat saman sopimuksen tai sopimuskokonaisuuden täyttämisestä tai täyttämättä jättämisestä.

Jos menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyy aiempaan saatavaan liittyvä samanlaatuinen saatava, se voidaan kuitata aiempaa saatavaa vastaan, mikäli viimeksi mainitusta on tehty ilmoitus.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Menettely voimassa olevien sopimusten jatkamiseksi

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen ei vaaranna velallisen ja sen kumppanien (toimittajien, asiakkaiden) välisiä sopimuksia, jotka ovat voimassa menettelyn aloituspäivänä.

Sopimus on voimassa, jos se on olemassa ja sitä täytetään menettelyn aloittamispäivänä, jos se on kestosopimus, joka ei ole kyseisenä päivänä päättynyt, tai jos se on kertasopimus, jota ei ole vielä täytetty mutta joka on jo tehty.

Voimassa olevia sopimuksia koskevat erityissäännökset eivät koske työsopimuksia.

Pelastamis- ja saneerausmenettelyt

Sopimukset pysyvät yleensä automaattisesti ennallaan.

Sopimuskumppanin on täytettävä velvoitteensa siitä huolimatta, että velallinen on jättänyt sitoumuksensa täyttämättä ennen menettelyn aloittamispäätöstä.

Sopimuskumppanille maksetaan aloittamispäätöksen jälkeen tehdyistä suorituksista eräpäivänä.

Selvitysmiehellä on oikeusjärjestykseen perustuva mahdollisuus vaatia sopimuksen säilyttämistä ennallaan, jos sopimuksen mukaiset suoritukset maksetaan.

Jos selvitysmiestä ei ole nimetty, velallisella on oikeus vaatia voimassa olevien sopimusten täyttämistä saatuaan tähän suostumuksen toimitusmieheltä.

Selvitysmiehellä on myös mahdollisuus irtisanoa sopimus, joka suoritetaan tai maksetaan osissa, jos hän toteaa, ettei varoja ole riittävästi velallisen velvoitteiden täyttämiseksi.

Sopimuskumppani voi vaatia selvitysmiestä (tai velallista, ellei selvitysmiestä ole) ottamaan kantaa sopimuksen tulevaisuuteen.

Voimassa oleva sopimus irtisanotaan suoraan lain nojalla, jos selvitysmies (tai velallinen) ei ole kuukauden kuluessa vastannut vaatimukseen.

Sama pätee maksulaiminlyönteihin ja tilanteisiin, joissa sopimuskumppani ei ole suostunut jatkamaan sopimussuhdetta.

Selvitysmies (tai velallinen, ellei selvitysmiestä ole) voi lisäksi pyytää valvovaa tuomaria irtisanomaan voimassa olevan sopimuksen, jos se on velallista koskevan pelastamismenettelyn tai saneerausmenettelyn kannalta välttämätöntä eikä loukkaa kohtuuttomasti sopimuskumppanin etuja.

Konkurssimenettely

Samoin kuin pelastamis- ja saneerausmenettelyssä, kaikki voimassa olevat sopimukset säilyvät lähtökohtaisesti ennallaan. Sopimuskumppanin on siis täytettävä velvoitteensa siitä huolimatta, että velallinen on jättänyt sitoumuksensa täyttämättä ennen menettelyn aloittamispäätöstä.

Sopimuskumppanille maksetaan aloittamispäätöksen jälkeen tehdyistä suorituksista eräpäivänä.

Vain pesänhoitaja voi vaatia voimassa olevien sopimusten täyttämistä velalliselle luvatun suorituksen toimittamiseksi.

Sopimuskumppani voi vaatia pesänhoitajaa ottamaan kantaa sopimuksen tulevaisuuteen.

Voimassa oleva sopimus irtisanotaan suoraan lain nojalla, jos pesänhoitaja ei ole kuukauden kuluessa vastannut vaatimukseen. Kun velallisen suoritus koskee maksettavaa rahasummaa, sopimus irtisanotaan suoraan lain nojalla sinä päivänä, jona sopimuskumppani saa tiedon pesänhoitajan päätöksestä olla jatkamatta sopimusta tai jona maksu laiminlyödään, jos sopimuskumppani ei suostu jatkamaan sopimussuhdetta.

Jos suoritus ei koske rahasumman maksamista, pesänhoitaja voi myös pyytää valvovaa tuomaria irtisanomaan sopimuksen, jos se on konkurssimenettelyn kannalta välttämätöntä eikä loukkaa kohtuuttomasti sopimuskumppanin etuja.

Voimassa olevien sopimusten siirtäminen

Jos yritys määrätään pelastamis-, saneeraus- tai konkurssimenettelyn yhteydessä luovutettavaksi kokonaan tai osittain, tuomioistuin voi määrätä, että toiminnan jatkamiselle välttämättömät leasing-, vuokra- taikka tavaroiden tai palveluiden toimitussopimukset siirretään.

Sopimuspuoli, jonka sopimusta ei ole siirretty, voi pyytää valvovaa tuomaria irtisanomaan sopimuksen, ellei selvitysmies (tai velallinen, ellei selvitysmiestä ole) taikka pesänhoitaja pyydä sopimuksen täytäntöönpanon jatkamista.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä velkojien on vedottava oikeuksiinsa velallista vastaan vain menettelyn yhteydessä. Ne eivät voi esittää kukin erikseen maksuvaatimuksia velalliselle.

Päätös konkurssin raukeamisesta varojen puutteen vuoksi ei palauta velkojille oikeutta nostaa erilliskanne velallista vastaan.

Tästä säännöstä poiketaan seuraavissa tapauksissa:

  • Kanne koskee konkurssimenettelyn aikana perinnöksi saatua omaisuutta.
  • Saatava on peräisin rikoksesta, johon velallisen on osoitettu syyllistyneen, tai se koskee velkojan henkilöön liittyviä oikeuksia.
  • Saatava on peräisin petollisista menettelytavoista sosiaaliturvalaitosten vahingoksi. Saatavan laiton alkuperä osoitetaan joko oikeuden päätöksellä tai sosiaaliturvalaitoksen määräämällä seuraamuksella.

Velkojien oikeus erilliskanteen nostamiseen palautuu myös seuraavissa tapauksissa:

  • Velallinen on julistettu henkilökohtaiseen konkurssiin.
  • Velallisen on katsottu syyllistyneen konkurssirikokseen.
  • Velallinen – omaisuutensa miltä tahansa osalta – tai oikeushenkilö, jonka johdossa velallinen on toiminut, on aiemmin asetettu konkurssimenettelyyn, joka on rauennut varojen puutteen vuoksi alle viisi vuotta ennen häneen kohdistetun toisen menettelyn aloittamista, tai velallinen on kyseistä päivämäärää edeltävien viiden vuoden aikana saanut kaikki velkansa anteeksi.
  • Menettely on aloitettu maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna alueellisena maksukyvyttömyysmenettelynä.

Lisäksi yhtä tai useampaa velkojaa koskevan petoksen tapauksessa tuomioistuin antaa luvan jatkaa velkojien velallista vastaan nostamien yksittäisten kanteiden käsittelyä. Tuomioistuin antaa ratkaisunsa menettelyn päättyessä kuultuaan velallista, pesänhoitajaa ja tilintarkastajia tai kutsuttuaan nämä paikalle asianmukaisella tavalla. Se voi antaa ratkaisunsa myös menettelyn jälkeen asianosaisten vaatimuksesta, samoin edellytyksin.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätös keskeyttää tai estää sellaisten kanteiden vireillepanon velallista vastaan, joilla vaaditaan tietyn rahasumman maksamista tai tietyn sopimuksen purkamista rahasummien maksamatta jättämisen vuoksi.

Myös täytäntöönpanomenettelyt ja turvaamistoimet keskeytyvät.

Ennen yleistäytäntöönpanomenettelyn aloittamista vireille pantujen velkojien kanteiden käsittely keskeytetään tai sitä lykätään.

Tämä koskee kaikkia aiempia velkojia riippumatta siitä, onko niillä vakuuksia vai ei.

Kanteiden käsittelyn keskeyttäminen ja vireillepanon kieltäminen koskevat kaikkia maksukyvyttömyysmenettelyjä.

Vireillä olevan asian käsittely keskeytetään, kunnes kanteen nostanut velkoja on ilmoittanut saatavansa.

Sen jälkeen asian käsittelyä jatketaan ilman eri toimenpiteitä, mutta tavoitteena on ainoastaan saatavan toteaminen ja sen määrän vahvistaminen ilman velallisen velvoittamista suoritukseen.

Muita kuin edellä mainittuja kanteita ja täytäntöönpanomenettelyjä jatketaan huomautusajan kuluessa velallista vastaan toimitusmiehen nimeämisen jälkeen ja selvitysmiestä vastaan, jos tämän tehtävänä on toimia velallisen avustajana tai edustajana, tai kun toimitusmies tai selvitysmies ovat tehneet aloitteen oikeudenkäynnin jatkamisesta.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Pelastamis- ja saneerausmenettelyt

Pelastamissuunnitelman hyväksymistä varten velkojia kuullaan maksuajoista tai velkojen anteeksiannosta.

Selvitysmies (tai velallinen, ellei selvitysmiestä ole) toimittaa ehdotuksen velkojia edustavalle toimitusmiehelle.

Toimitusmies pyytää ehdotukseen suostumuksen kultakin saatavansa ilmoittaneelta velkojalta joko erikseen tai yhteisesti.

Toimitusmies ei ole velvollinen kuulemaan velkojia, joiden maksuehtoja suunnitelmaluonnos ei muuta tai joiden maksu määrätään siinä suoritettavaksi kokonaan käteismaksuna heti suunnitelman vahvistamisen tai saatavien hyväksymisen jälkeen.

Velkojatoimikunnat

Kun velallisen palveluksessa on yli 150 työntekijää ja sen liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa, perustetaan velkojatoimikuntia, joiden tehtävänä on antaa lausuntoja velkojen selvityssuunnitelman luonnoksesta. Tuomioistuin voi päättää soveltaa näitä säännöksiä myös kynnysarvot alittavissa yrityksissä.

Velkojatoimikunnissa järjestetään eri velkojaryhmien erilliskokouksia, jotta velkojaryhmille voidaan esittää ehdotuksia, joista ne voivat keskustella ja päättää yhteisesti. Tämä tarkoittaa, että velkojien vähemmistön on kokouksissa taivuttava velkojien enemmistön päätökseen.

Tällaisia toimikuntia ovat luottolaitostoimikunta, joka koostuu rahoitusyhtiöistä, luottolaitoksista tai vastaavanlaisista laitoksista, ja tärkeimmistä tavara- tai palvelutoimittajista koostuva toimikunta. Jos velkojina on joukkovelkakirjojen haltijoita, kutsutaan kokoon kaikkien Ranskassa tai sen ulkopuolella liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen haltijoiden yleinen velkojainkokous, jossa keskustellaan velkojatoimikuntien hyväksymästä suunnitelmaluonnoksesta.

Selvitysmiehen on kuultava velkojatoimikuntia suunnitelmaluonnoksesta ja toimikuntien on hyväksyttävä suunnitelma äänestyksessä, ennen kuin tuomioistuin voi antaa ratkaisunsa.

Jos velkojatoimikuntia on perustettu, kaikki niiden jäseninä olevat velkojat voivat laatia velallisen esittämää suunnitelmaluonnosta koskevia vaihtoehtoisia ehdotuksia.

Suunnitelmaluonnoksen voi siis laatia velallinen (tarvittaessa selvitysmiehen avustuksella) tai saneerausmenettelyssä selvitysmies velallisen myötävaikutuksella, mutta se voi perustua myös velkojatoimikuntiin kuuluvien velkojien aloitteeseen. Jos toimikuntien hyväksymä suunnitelma poikkeaa velallisen tai selvitysmiehen kannattamasta suunnitelmasta, molemmat suunnitelmat voidaan toimittaa tuomioistuimelle kilpailevina ehdotuksina.

Nopeutettu pelastamismenettely

Jos aloitetaan nopeutettu pelastamismenettely, on muodostettava velkojatoimikunnat eli luottolaitostoimikunta sekä tavara- ja palvelutoimittajien toimikunta. Tarvittaessa on myös pidettävä joukkovelkakirjojen haltijoiden yleinen velkojainkokous.

Toimikuntiin kuulumattomia velkojia kuullaan lisäksi erikseen.

Nopeutettu taloudellinen pelastamismenettely

Nopeutetussa taloudellisessa pelastamismenettelyssä on velvollisuus muodostaa ainoastaan luottolaitostoimikunta ja tarvittaessa järjestää joukkovelkakirjojen haltijoiden yleinen velkojainkokous.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Velallisen omaisuus voidaan realisoida, jos yritys luovutetaan kokonaan tai osittain, taikka yksittäisten luovutusten yhteydessä. Näihin toimiin sovelletaan eri sääntöjä.

Tuomioistuin määrää yrityksen luovutuksesta, selvittäjä ei tee sitä.

Pelastamismenettelyssä yrityksestä voidaan luovuttaa vain osa. Saneeraus- ja konkurssimenettelyssä luovutus voi koskea koko yritystä tai osaa siitä.

Siinä tapauksessa tuomioistuin asettaa päätöksessään määräpäivän, johon mennessä ostotarjoukset on jätettävä toimitusmiehelle, pesänhoitajalle tai tarvittaessa selvitysmiehelle. Tarjoukset on tehtävä kirjallisesti, ja niissä on oltava tietyt pakolliset tiedot.

Yksittäisissä varojen luovutuksissa noudatetaan erilaisia sääntöjä.

Jos velallinen ei ole menettänyt määräysvaltaa omaisuuteensa, hän voi pelastamis- ja saneerausmenettelyn aikana edelleen määrätä omaisuutensa käytöstä, ellei selvitysmiehen tehtävistä muuta johdu.

Jos omaisuuden realisointiin johtava luovutustoimi ei kuulu yrityksen juoksevaan hallintoon, siihen on saatava valvovan tuomarin ennakkolupa.

Pelastamis- ja saneeraussuunnitelman edetessä velallinen saa takaisin kaikki omaisuuttaan koskevat valtuudet.

Konkurssimenettelyssä pesänhoitajan on saatava valvovan tuomarin lupa omaisuuden luovutukseen.

Kiinteä omaisuus myydään pakkohuutokaupalla (adjudication judiciaire). Valvova tuomari vahvistaa lähtöhinnan ja myyntiehdot. Valvova tuomari voi myös antaa luvan myyntiin vapaaehtoisella huutokaupalla (adjudication amiable), mutta hän vahvistaa lähtöhinnan. Lisäksi hän voi vahvistamillaan hinnalla ja ehdoilla antaa luvan myyntiin kahdenkeskisellä sopimuksella (vente de gré à gré).

Pesänhoitaja jakaa sen jälkeen myynnin tuoton velkojien maksunsaantijärjestyksen mukaan.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Kaikki ennen menettelyn aloittamispäätöstä syntyneet saatavat on ilmoitettava siitä riippumatta, minkä laatuisia ne ovat tai mitkä ovat niiden ominaispiirteet. Saatavat voivat olla kauppa- tai siviilioikeudellisia, hallinto-oikeudellisia (valtiokonttori, sosiaaliavustus- ja sosiaaliturvalaitokset) tai rikosoikeudellisia (sakot). Ne voivat olla vakuudettomia tai etuoikeutettuja, erääntyneitä tai määräaikana maksettavia, selviä tai ehdollisia. Nämä säännökset eivät koske palkansaajia.

Menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen asianmukaisesti syntyneet saatavat maksetaan niiden erääntyessä, jos ne liittyvät menettelyn toteuttamiseen tai ovat vastiketta velalliselle tämän elinkeinotoimintaa varten tehdystä suorituksesta.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Kaikki velkojat, joiden saatavat ovat syntyneet ennen menettelyn aloittamispäätöstä, ovat velvollisia ilmoittamaan saatavansa. Pelastamis- ja saneerausmenettelyissä ne ilmoitetaan toimitusmiehelle ja konkurssimenettelyssä pesänhoitajalle.

Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun menettelyn aloittamispäätös on julkaistu virallisesti.

Velallinen voi myös itse ilmoittaa jonkin velkojansa saatavan samoin edellytyksin.

Ilmoitus on tehtävä myös saatavista, jotka ovat syntyneet menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen eli jotka eivät ole etuoikeutettuja sen perusteella, että ne ovat yritykselle hyödyllisiä tai liittyvät menettelyn tarpeisiin. Saatavaa koskevassa ilmoituksessa on mainittava erääntyneet ja erääntyvät summat, eräpäivät, nykyisen etuoikeuden tai vakuuden luonne ja korkojen laskentatapa.

Ilmoitusta ei tarvitse laatia tiettyyn muotoon. Siinä on vain todettava yksiselitteisesti, että velkoja vaatii saatavansa maksamista, pyytää saatavan kirjaamista saatavaluetteloon ja haluaa osallistua menettelyyn.

Toimitusmies laatii ilmoitetuista saatavista luettelon saatuaan velallisen huomautukset. Hän liittää luetteloon ehdotuksensa saatavien hyväksymisestä, hylkäämisestä tai siirtämisestä toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Luettelo toimitetaan valvovalle tuomarille ja annetaan tiedoksi selvitysmiehelle.

Valvova tuomari tarkastaa saatavan olemassaolon, määrän ja luonteen ilmoituksen laatijan esittämän näytön perusteella sekä kuultujen tahojen ja toimitusmiehen mahdollisesti esittämien seikkojen perusteella, ennen kuin hyväksyy tai hylkää saatavan.

Velkojat, jotka eivät ole ilmoittaneet saataviaan määräajassa, menettävät oikeutensa. He eivät siis voi osallistua jakotoimenpiteisiin eivätkä vaatia jako-osuuksia suunnitelman hyväksymisen tai velallisen varojen realisoinnin tapauksessa, jos valvova tuomari ei palauta heidän oikeuksiaan.

Jos oikeudenmenetys kumotaan, he voivat hakemuksesta osallistua velallisen omaisuuden myöhempiin jakoihin.

Nopeutettu pelastamismenettely ja nopeutettu taloudellinen pelastamismenettely

Velallinen laatii luettelon jokaisen sovitteluun osallistuneen velkojan saatavista, joista on tehtävä saatavailmoitus. Velallisen tilintarkastaja vahvistaa luettelon, ja se toimitetaan tuomioistuimen kirjaamoon.

Toimitusmies lähettää luettelosta jokaiselle velkojalle tämän saatavaa koskevan otteen.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Etuoikeutetulla velkojalla on vakuus, joka takaa, että velallinen suorittaa hänelle kuuluvat maksut ennen kuin maksuja suoritetaan muille, vakuudettomille velkojille, jos aloitetaan velallista koskeva yleistäytäntöönpanomenettely.

Velkoja voi olla etuoikeutettu,

  • koska hänellä on vakuus, jonka velallinen on antanut hänelle tai jonka hän on saanut oikeudessa, tai
  • koska laissa säädetään, että hän on asemansa vuoksi etuoikeutettu.

Kaikki etuoikeutetut velkojat eivät ole tasavertaisia. Kun useampi etuoikeutettu velkoja kilpailee keskenään, heidän maksunsa suoritetaan lain säätämässä järjestyksessä mutta kuitenkin aina ennen vakuudettomia velkojia.

Vakuudettomien velkojien saatavat maksetaan velallisen jäljellä olevista varoista etuoikeutetuille velkojille suoritettujen maksujen jälkeen. Jako tapahtuu yhdenvertaisesti velkojien saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa.

Etuoikeusjärjestykset

Pelastamis- ja saneerausmenettelyt

Kiinteistön myyntihinnan realisointi velkojien kesken tapahtuu seuraavassa järjestyksessä:

  1. kaikkein etuoikeutetuimmat palkkasaatavat: palkkojen maksu menettelyn aloittamispäätöstä edeltävältä kuudeltakymmeneltä työpäivältä
  2. oikeudenkäyntikulut, jotka ovat syntyneet asianmukaisesti menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen menettelyn toteuttamiseksi: kulut, jotka liittyvät varojen säilyttämiseen ja realisointiin sekä myyntihinnan jakamiseen velkojien kesken (inventointi- ja julkaisemiskulut, toimitusmiesten palkkiot jne.)
  3. saatavat, joiden vakuutena on sovittelussa saatu etuoikeus: tästä voivat hyötyä velkojat, jotka tuovat yritykseen uusia käteisvaroja tai toimittavat uuden tavaran tai palvelun yritystoiminnan jatkamiseksi ja säilyttämiseksi
  4. menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyneiden saatavien etuoikeus: saatavat, jotka ovat syntyneet menettelyn toteuttamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi tilapäisesti, tai saatavat, jotka ovat vastiketta velallisen toiminnan jatkamisen aikana tai pesänhoitajan säilyttämien voimassa olevien sopimusten täyttämiseksi tehdystä suorituksesta, tai saatavat, jotka ovat syntyneet velallisena olevan luonnollisen henkilön jokapäiväisten tarpeiden täyttämiseksi
  5. saatavat, joiden vakuutena on työntekijöiden yleinen etuoikeus: palkkojen maksaminen menettelyn aloittamispäätöstä edeltäviltä kuudelta työkuukaudelta
  6. saatavat, joiden vakuutena on erityinen etuoikeus tai kiinnitys
  7. vakuudettomat saatavat.

Irtaimiston myyntihinnan realisointi velkojien kesken tapahtuu seuraavassa järjestyksessä:

  1. saatavat, joilla on erityinen irtaimistovakuus ja siihen liittyvä panttioikeus
  2. kaikkein etuoikeutetuimmat palkkasaatavat: palkkojen maksu menettelyn aloittamispäätöstä edeltävältä kuudeltakymmeneltä työpäivältä
  3. oikeudenkäyntikulut, jotka ovat syntyneet asianmukaisesti menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen menettelyn toteuttamiseksi: kulut, jotka liittyvät varojen säilyttämiseen ja realisointiin sekä myyntihinnan jakamiseen velkojien kesken (inventointi- ja julkaisemiskulut, toimitusmiesten palkkiot jne.)
  4. saatavat, joiden vakuutena on sovittelussa saatu etuoikeus: tästä voivat hyötyä velkojat, jotka tuovat yritykseen uusia käteisvaroja tai toimittavat uuden tavaran tai palvelun yritystoiminnan jatkamiseksi ja säilyttämiseksi
  5. menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyneiden saatavien etuoikeus: saatavat, jotka ovat syntyneet menettelyn toteuttamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi tilapäisesti, tai saatavat, jotka ovat vastiketta velallisen toiminnan jatkamisen aikana tai pesänhoitajan säilyttämien voimassa olevien sopimusten täyttämiseksi tehdystä suorituksesta, tai saatavat, jotka ovat syntyneet velallisena olevan luonnollisen henkilön jokapäiväisten tarpeiden täyttämiseksi
  6. valtion saatavien etuoikeus
  7. saatavat, joiden vakuutena on erityinen irtaimistoon liittyvä etuoikeus ilman panttioikeutta
  8. saatavat, joiden vakuutena on muita yleisiä irtaimistoon liittyviä etuoikeuksia
  9. vakuudettomat saatavat.

Konkurssimenettely

Kiinteistön myyntihinnan realisointi velkojien kesken tapahtuu seuraavassa järjestyksessä:

  1. kaikkein etuoikeutetuimmat palkkasaatavat: palkkojen maksu menettelyn aloittamispäätöstä edeltävältä kuudeltakymmeneltä työpäivältä
  2. oikeudenkäyntikulut, jotka ovat syntyneet asianmukaisesti menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen menettelyn toteuttamiseksi: inventointi- ja julkaisemiskulut, toimitusmiesten palkkiot jne.)
  3. saatavat, joiden vakuutena on sovittelussa saatu etuoikeus: tästä voivat hyötyä velkojat, jotka tuovat yritykseen uusia käteisvaroja tai toimittavat uuden tavaran tai palvelun yritystoiminnan jatkamiseksi ja säilyttämiseksi
  4. saatavat, joilla on erityisiä kiinteistövakuuksia
  5. menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyneiden saatavien etuoikeus: saatavat, jotka ovat syntyneet menettelyn toteuttamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi tilapäisesti, tai saatavat, jotka ovat vastiketta velallisen toiminnan jatkamisen aikana tai pesänhoitajan säilyttämien voimassa olevien sopimusten täyttämiseksi tehdystä suorituksesta, tai saatavat, jotka ovat syntyneet velallisena olevan luonnollisen henkilön jokapäiväisten tarpeiden täyttämiseksi
  6. vakuudettomat saatavat.

Irtaimiston myyntihinnan realisointi velkojien kesken tapahtuu seuraavassa järjestyksessä:

  1. saatavat, joilla on erityinen irtaimistovakuus ja siihen liittyvä panttioikeus
  2. kaikkein etuoikeutetuimmat palkkasaatavat: palkkojen maksu menettelyn aloittamispäätöstä edeltävältä kuudeltakymmeneltä työpäivältä
  3. oikeudenkäyntikulut, jotka ovat syntyneet asianmukaisesti menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen menettelyn toteuttamiseksi: inventointi- ja julkaisemiskulut, toimitusmiesten palkkiot jne.)
  4. saatavat, joiden vakuutena on sovittelussa saatu etuoikeus:
  5. menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyneiden saatavien etuoikeus: saatavat, jotka ovat syntyneet menettelyn toteuttamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi tilapäisesti, tai saatavat, jotka ovat vastiketta velallisen toiminnan jatkamisen aikana tai pesänhoitajan säilyttämien voimassa olevien sopimusten täyttämiseksi tehdystä suorituksesta, tai saatavat, jotka ovat syntyneet velallisena olevan luonnollisen henkilön jokapäiväisten tarpeiden täyttämiseksi
  6. saatavat, joiden vakuutena on irtaimistokiinnitys, tai saatavat, joiden vakuutena on koneille ja laitteille tai työvälineille asetettu pantti
  7. valtion saatavien etuoikeus
  8. saatavat, joilla on erityinen irtaimistovakuus ilman panttioikeutta
  9. irtaimistoon liittyvät muut etuoikeudet (siviililain 2331 §) ja palkkojen yleinen etuoikeus
  10. vakuudettomat saatavat.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Pelastamis- ja saneerausmenettelyt

Pelastamis- ja saneerausmenettelyjen tarkoituksena on laatia yritykselle suunnitelma sen pelastamiseksi, toiminnan jatkamiseksi, työpaikkojen säilyttämiseksi ja velkaselvityksen suorittamiseksi. Pelastamis- tai saneeraussuunnitelma voidaan vahvistaa vain, jos nämä edellytykset täyttyvät.

Pelastamismenettelyssä velallinen ja saneerausmenettelyssä selvitysmies tai velkoja, jos velkojatoimikuntia on perustettu, laatii suunnitelmaluonnoksen, jos yrityksen pelastamiseen on vakavasti otettava mahdollisuus. Suunnitelmassa on kolme osaa:

  • taloutta ja rahoitusta koskeva osa, jossa määritetään saneerausnäkymät liiketoimintamahdollisuuksien ja -tapojen, markkinatilanteen ja käytettävissä olevien rahoituskeinojen perusteella
  • velan selvitystapojen määrittely ja mahdolliset vakuudet, jotka yrityksen johtajan on annettava velkaselvityksen toteuttamiseksi
  • sosiaalinen osa, jossa esitetään ja perustellaan työpaikkojen määrä ja näkymät sekä toiminnan jatkamiseksi kaavaillut sosiaaliset edellytykset. Kun suunnitelmaan sisältyy taloudellisista syistä tehtäviä irtisanomisia, siinä esitetään jo toteutetut toimenpiteet ja määritellään toimet, joilla edistetään irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden uudelleen työllistymistä ja irtisanomiskorvausten maksamista.

Suunnitelmassa mainitaan kaikki suunnitelman toteuttamiseen velvoitettujen henkilöiden antamat sitoumukset, jotka ovat välttämättömiä yrityksen saneeraamiseksi.

Sen jälkeen tuomioistuin tekee päätöksen suunnitelmaluonnoksesta, jonka velallinen tai jokin velkojista sille esittää.

Tuomioistuimen ratkaisu pelastamis- tai saneeraussuunnitelman tai liikkeenluovutussuunnitelman vahvistamisesta on oikeudellinen päätös. Suunnitelmassa otetaan kantaa myös sopimussuhteisiin, jos velkojatoimikuntia on perustettu.

Suunnitelma voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta, maanviljelijöiden tapauksessa viisitoista vuotta.

Tuomioistuin nimeää suunnitelman ajaksi selvitys- tai toimitusmiehen suunnitelman toteuttamista valvovaksi asiamieheksi.

Suunnitelman vahvistaminen päättää huomautusajan. Velallinen saa takaisin määräysvallan omaisuuteensa ja voi ryhtyä jälleen johtamaan yritystään sillä varauksella, että hän toteuttaa toimenpiteet, jotka tuomioistuin on hänelle suunnitelmassa määrännyt.

Velallisen onkin noudatettava suunnitelman määräyksiä kaikilta osin.

Jos velallinen ei täytä sitoumuksiaan tai jos yrityksen maksut lakkaavat pelastamis- tai saneeraussuunnitelman toteuttamisen aikana, velallisen suunnitelma voidaan purkaa ja menettelyä jatkaa.

Menettelyn muuttaminen konkurssiksi

Velallinen voidaan julistaa konkurssiin yrityksen pelastamisesta tai saneeraamisesta annetulla oikeuden päätöksellä käynnistetyn huomautusajan kuluessa tai sen päättyessä.

Tuomioistuimen on julistettava velallinen konkurssiin heti, jos yritystoiminnan jatkaminen osoittautuu mahdottomaksi tai ellei liikkeenluovutussuunnitelmaa voida saneerausmenettelyssä vahvistaa.

Velallisena olevan luonnollisen henkilön velvoitteiden päättyminen konkurssissa

Velallinen menettää määräysvaltansa päivänä, jona hänet julistetaan konkurssiin, ja määräysvallan menetys jatkuu konkurssin päättymiseen saakka, jolloin hän saa oikeutensa takaisin ja voi jälleen harjoittaa liiketoimintaa.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Pelastamis- tai saneeraussuunnitelman toteutuksen päättyminen ei anna velkojille oikeutta periä velalliselta saataviaan oikeusteitse, jos he eivät ole tehneet saatavistaan ilmoitusta.

Erilliskanteita voidaan alkaa jälleen ajaa vain siinä poikkeustapauksessa, että konkurssi raukeaa varojen puutteen vuoksi.

Ajankohta, jona maksukyvyttömyysmenettely katsotaan päättyneeksi

Huomautusaika alkaa päivänä, jolloin oikeuden päätös menettelyn aloittamisesta tehdään, ja päättyy päivänä, jolloin tuomioistuin vahvistaa pelastamis- tai saneeraussuunnitelman tai julistaa yrityksen konkurssiin.

Pelastamis- ja saneerausmenettelyissä yrityksen toiminta jatkuu huomautusaikana, ja velallinen johtaa periaatteessa edelleen yritystään tietyin rajoituksin.

Jos yrityksen pelastamiseen on vakavasti otettava mahdollisuus, huomautusaika päättyy pelastamis- tai saneeraussuunnitelman vahvistamiseen.

Pelastamis- tai saneeraussuunnitelman vahvistaminen palauttaa velallisen oikeuden määrätä asioistaan mutta ei kuitenkaan päätä menettelyä.

Menettely nimittäin päättyy, kun valvova tuomari on hyväksynyt selvitys- ja toimitusmiesten laatiman lopullisen selvityksen tehtävistään. Tällöin tuomioistuimen presidentti antaa menettelyn päättämisestä määräyksen. Se on oikeushallinnon toimenpide, johon ei voida hakea muutosta.

Menettely saatetaan siis oikeudellisesti päätökseen määräyksen antopäivänä.

Menettelyn vaikutukset eivät kuitenkaan pääty sen päättämisestä annettuun määräykseen, koska pelastamis- tai saneeraussuunnitelma on edelleen voimassa.

Velallisen on noudatettava suunnitelman määräyksiä kaikilta osin.

Jos velallinen ei täytä sitoumuksiaan tai jos yrityksen maksut lakkaavat pelastamis- tai saneeraussuunnitelman toteuttamisen aikana, velallisen suunnitelma voidaan purkaa ja menettelyä jatkaa.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Menettelyn kustannuksista vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena oleva yritys.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Kun tuomioistuin aloittaa saneeraus- tai konkurssimenettelyn, velallisen maksujen lakkaamispäiväksi katsotaan lähtökohtaisesti menettelyn aloittamispäätöksen antamispäivä.

Tuomioistuin voi kuitenkin vahvistaa maksujen lakkaamispäiväksi päivämäärän, joka on enintään 18 kuukautta aiempi kuin maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäivä.

Ajanjaksoa, joka alkaa maksujen lakkaamispäivänä ja päättyy saneeraus- tai konkurssimenettelyn aloittamispäivänä, kutsutaan tällöin kriittiseksi ajaksi.

Jos velallinen toteuttaa kriittisenä aikana vilpillisiä oikeustoimia, ne peruutetaan.

Kriittisenä aikana toteutettujen oikeustoimien mitätöinti kuuluu menettelyä käsittelevän tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan.

Mitätöintikanteen voivat nostaa ainoastaan selvitysmies, toimitusmies, pesänhoitaja ja syyttäjä.

Velkojat voivat nostaa erikseen tai yhteisesti toimitusmiehen välityksellä kanteen velallisen oikeustoimien mitätöimiseksi.

Oikeustoimi on kaikkien osalta mitätön ja takautuvasti pätemätön.

Sääntöjenvastaisia oikeustoimia koskee mitätöintipakko 12 seuraavassa tapauksessa:

  • kiinteistön tai irtaimiston siirtoa koskevat vastikkeettomat oikeustoimet
  • vaihtosopimukset, joissa velallisen velvoitteet ovat huomattavasti suuremmat kuin toisen osapuolen velvoitteet
  • millä tahansa tavalla suoritetut maksut, jotka koskevat maksupäivänä erääntymättömiä velkoja
  • erääntyneitä velkoja koskevat maksut, jotka on suoritettu muulla tavoin kuin käteisenä, vekseleinä, tilisiirtoina, luovutuskirjoina tai millä tahansa muulla liikesuhteissa yhteisesti hyväksytyllä maksutavalla
  • pantatun omaisuuden vuoksi tehdyt rahasummien talletukset ja konsignaatiot lainvoimaiseksi tulleen oikeuden päätöksen puuttuessa
  • velallisen omaisuuteen aiemmin otettujen velkojen perusteella muodostetut sopimukseen perustuvat kiinnitykset, tuomioistuimelta haetut kiinnitykset sekä puolisoiden väliset lailliset kiinnitykset (hypothèque légale des époux) ja panttioikeudet
  • turvaamistoimet paitsi silloin, kun ulosmittausmerkintä tai ulosmittaus on tehty ennen maksujen lakkauttamispäivää
  • yrityksen työntekijöiden saamat ja käyttämät optio-oikeudet
  • omaisuuserien tai oikeuksien siirtäminen hoidettavaksi uskottuun omaisuuteen (patrimoine fiduciaire), paitsi jos siirto on tehty samanaikaisesti otetun velan vakuutena
  • omaisuudenhallintasopimuksen (contrat de fiducie) täydennykset, jotka vaikuttavat oikeuksiin tai omaisuuseriin, jotka on jo siirretty hoidettavaksi uskottuun omaisuuteen ennen täydennystä otettujen velkojen vakuudeksi
  • kun velallinen on yksityisyrittäjä, jonka vastuu on rajoitettu (entrepreneur individuel à responsabilité limitée), omaisuuserän kohdentaminen elinkeinotoimintaan tai muutokset elinkeinotoimintaan kohdennetussa omaisuudessa edellyttäen, että maksetut tulot kohdennetaan muuhun kuin elinkeinotoimintaan, minkä vuoksi menettelyn kohteena oleva omaisuus vähenee kyseisen yrittäjän muun omaisuuden hyväksi
  • velallisen tekemä ja notaarin vahvistama ilmoitus ulosmittauskelvottomuudesta.

Tuomioistuimen on mitätöitävä tällaiset oikeustoimet siitä riippumatta, toimivatko osapuolet vilpittömin vai vilpillisin mielin.

Tuomioistuin voi lisäksi mitätöidä irtaimen tai kiinteän omaisuuden siirtämistä koskevat vastikkeettomat oikeustoimet ja ulosmittauskelvottomuutta koskevan ilmoituksen, jos ne on tehty maksujen lakkauttamispäivää edeltävien kuuden kuukauden aikana. Tällaisissa tapauksissa mitätöinti on valinnaista.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 11/05/2020

Maksukyvyttömyys - Kroatia

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Konkurssia edeltävä menettely (predstečajni postupak) ja konkurssimenettely (stečajni postupak) voi kohdistua oikeushenkilöihin ja yksityisen velallisen omaisuuseriin, ellei laissa toisin säädetä. Yksityisellä velallisella tarkoitetaan konkurssilaissa (Stečajni zakon) luonnollista henkilöä, joka on tuloverovelvollinen toiminnastaan itsenäisenä ammatinharjoittajana tuloverolain (Zakon o porezu na dohodak) mukaan, tai luonnollista henkilöä, joka on yhteisöverovelvollinen yhteisöverolain (Zakon o porezu na dobit) mukaan.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

a) Konkurssia edeltävä menettely voidaan aloittaa, jos tuomioistuin vahvistaa velallista uhkaavan maksukyvyttömyyden eli toteaa, että velallinen on kykenemätön vastaamaan veloistaan niiden erääntyessä.

Maksukyvyttömyys uhkaa, jos velallinen ei vielä ole maksukyvytön ja jos

− tällä on maksuvelvoitteiden etusijajärjestystä koskevassa, rahoitusviraston (Financijska agencija) ylläpitämässä rekisterissä yksi tai useampi hoitamaton velka, jonka maksamiselle on ollut pätevä peruste ja joka olisi voitu periä miltä tahansa velalliselle kuuluvalta tililtä ilman velallisen hyväksyntää, tai

− tämän maksuviivästys on kestänyt yli 30 päivää ja kyse on palkanmaksusta työntekijöille työsopimuksen, työlainsäädännön, työehtosopimuksen, erityismääräysten tai muun työnantajan velvoitteita koskevan asiakirjan perusteella tai

− tämä laiminlyö edellisessä luetelmakohdassa tarkoitettuihin palkkoihin liittyvien suoritusten ja verojen maksun määräajassa eli 30 päivän kuluessa päivästä, jona palkat piti maksaa työntekijöille.

b) Konkurssimenettely voidaan panna vireille, jos tuomioistuin vahvistaa konkurssin edellytykset eli maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantumisen.

Velallinen on maksukyvytön, jos hän on jatkuvasti kyvytön suoriutumaan erääntyneistä maksavelvoitteistaan. Velallista ei katsota maksukykyiseksi yksinomaan sillä perusteella, että hän on maksanut tai pystyy maksamaan joidenkin velkojien saatavat kokonaan tai osittain.

Velallinen katsotaan maksukyvyttömäksi, jos

− tällä on maksuvelvoitteiden etusijajärjestystä koskevassa, rahoitusviraston ylläpitämässä rekisterissä yksi tai useampi hoitamaton maksu, joka on erääntynyt yli 60 päivää sitten, jonka maksamiselle on ollut pätevä peruste ja joka olisi voitu periä miltä tahansa velalliselle kuuluvalta tililtä ilman velallisen hyväksyntää;

− tämä on kolme kertaa peräkkäin laiminlyönyt työntekijöidensä palkanmaksun, joka perustuu työsopimukseen, työlainsäädäntöön, työehtosopimukseen, erityismääräyksiin tai muuhun työnantajan velvoitteita koskevaan asiakirjaan.

Velallinen katsotaan ylivelkaantuneeksi, jos oikeushenkilömuotoisen velallisen varat eivät riitä kattamaan tämän olemassa olevia velkoja.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Konkurssimenettelyssä konkurssipesään kuuluvat kaikki varat, jotka velallinen omisti menettelyn alkaessa, ja varat, jotka velallinen on hankkinut menettelyn aikana. Konkurssipesän varoja käytetään konkurssimenettelyn kulujen ja velkojien saatavien sekä niiden saatavien maksamiseen, joiden vakuutena on tietty velallisen varoihin kohdistuva oikeus.

Konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen yksityinen velallinen tai henkilöt, joilla on aiemmin ollut lain mukaan valtuutus edustaa velallista, eivät voi käyttää konkurssipesän varoja, eikä käytöllä ole oikeusvaikutuksia lukuun ottamatta tilanteita, joihin sovelletaan julkisten rekistereiden luotettavuutta koskevia yleisiä sääntöjä. Vastike palautetaan konkurssipesästä vastapuolelle, jos se on lisännyt konkurssipesän arvoa.

Jos yksityinen velallinen on saanut varoja perintönä tai testamentin nojalla ennen konkurssimenettelyn aloittamista tai sen aikana, vain velallisella on oikeus ottaa perintö tai testamenttisaanto vastaan tai luopua siitä.

Jos velallinen on yhteisomistussuhteessa tai muussa oikeus- tai kumppanuussuhteessa kolmannen henkilön kanssa, kyseisten varojen jako toteutetaan konkurssimenettelyn ulkopuolella. Tällaisesta suhteesta johtuvien velkojen maksamista varten voidaan vaatia erillissuoritusta velallisen osuudesta.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

a) Konkurssia edeltävä menettely – edellytykset selvittäjän (povjerenik) ja pesänhoitajan (stečajni upravitelj) määräämiselle ovat samat. Jos tuomioistuin katsoo tarpeelliseksi, se määrää selvittäjän konkurssia edeltävän menettelyn aloittamispäätöksessä. Selvittäjän tehtävät päättyvät päivänä, jona päätös konkurssia edeltävässä menettelyssä saavutetun sovinnon vahvistamisesta annetaan tai konkurssimenettely aloitetaan, tai velkojien päätöksellä.

Selvittäjän tehtävänä konkurssia edeltävässä menettelyssä on

1. selvittää velallisen liiketoimet,

2. selvittää velallisen varat ja velat,

3. selvittää ilmoitettujen saatavien uskottavuus,

4. riitauttaa saatavat, jos hänellä on velkojien antamien tietojen perusteella tai muista syistä epäilys saatavien olemassaolosta,

5. valvoa velallisen liiketoimia, erityisesti rahoitustoimia, velkaantumista kolmansille osapuolille, maksujen suorittamista turvaavien instrumenttien antamista sekä tavaroiden ja palveluiden myyntiin liittyviä liiketoimia, ja samalla varmistaa, ettei velallisen omaisuuserille aiheudu vahinkoa,

6. tehdä valitus tuomioistuimeen, jos velallinen toimii konkurssilain 67 §:n säännösten vastaisesti,

7. antaa konkurssilain 69 ja 71 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä ja todistuksia,

8. varmistaa, että konkurssia edeltävästä menettelystä aiheutuneet kulut maksetaan kokonaan ja ajoissa,

9. huolehtia muista konkurssilaissa säädetyistä toimista.

Konkurssia edeltävän menettelyn aloittamispäivästä menettelyn päättymiseen saakka velallinen saa suorittaa ainoastaan maksut, jotka ovat tavanomaisen liiketoiminnan kannalta välttämättömiä. Tämän ajanjakson kuluessa velallinen ei saa maksaa velkoja, jotka ovat syntyneet ja erääntyneet ennen konkurssia edeltävän menettelyn aloittamista, lukuun ottamatta bruttomääräisiä maksuvelvoitteita velallisen työntekijöitä ja aiempia työntekijöitä kohtaan, kun saatava perustuu työsuhteeseen ja on erääntynyt viimeistään konkurssia edeltävän menettelyn aloittamispäivänä, irtisanomiskorvauksia laissa ja työehtosopimuksessa säädettyyn määrään saakka, vahingonkorvauksia työssä aiheutuneesta vammasta tai työperäisestä sairaudesta sekä palkkasaatavia, joihin on lisätty työsopimusten ja työehtosopimusten mukaiset työnantajamaksut ja muut työntekijöiden aineelliset oikeudet ja jotka ovat erääntyneet konkurssia edeltävän menettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen, sekä erityislaissa säädettyjä, tavanomaisen liiketoiminnan kannalta välttämättömiä maksuja.

Konkurssia edeltävää menettelyä koskevan hakemuksen tekemisestä menettelyn aloittamispäätöksen tekemiseen saakka velallinen ei voi luovuttaa varojaan eikä perustaa niihin rasitteita ilman selvittäjän tai tuomioistuimen, jos selvittäjää ei ole määrätty, hyväksyntää.

b) Konkurssimenettely – pesänhoitaja valitaan toimivaltaisen tuomioistuimen tuomiopiiriin kuuluvien pesänhoitajien luettelosta A satunnaisotannalla, ellei konkurssilaissa säädetä toisin. Tuomioistuin nimittää näin valitun pesänhoitajan konkurssimenettelyn aloittamispäätöksellä. Tästä poiketen tuomioistuin nimittää selvittäjän tai väliaikaisen pesänhoitajan varsinaiseksi pesänhoitajaksi, jos konkurssia edeltävässä menettelyssä on määrätty selvittäjä tai konkurssimenettelyssä on nimitetty väliaikainen pesänhoitaja.

Pesänhoitajalla on kaikki velallisyhteisölle kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet, ellei konkurssilaissa säädetä toisin. Jos velallinen jatkaa konkurssimenettelyn aikana liiketoiminnan harjoittamista konkurssilain 217 §:n 2 momentin mukaisesti, pesänhoitaja johtaa liiketoimintaa.

Pesänhoitaja edustaa velallista. Pesänhoitaja hoitaa yksityisen velallisen osalta vain konkurssipesää koskevia liiketoimia ja edustaa velallista laillisen edustajan toimivaltuuksin.

Pesänhoitajalla on velvollisuus toimia tunnollisesti ja asianmukaisesti, ja hänen tulee erityisesti

1. järjestää kirjanpitoaineisto konkurssimenettelyn aloittamispäivään saakka,

2. laatia alustava arvio konkurssimenettelyn kustannuksista ja toimittaa se velkojatoimikunnan hyväksyttäväksi,

3. perustaa toimikunta omaisuuserien inventointia varten,

4. laatia alustava pesäluettelo velallisen varoista,

5. huolehtia asiaankuuluvaa huolellisuutta noudattaen velallisen keskeneräisistä toimista sekä tarvittavista toimista velallisen varoille aiheutuvan vahingon estämiseksi,

6. turvata velallisen vaateiden realisointi,

7. toteuttaa tunnollisesti konkurssilain 217 §:n 2 momentissa tarkoitetut velallisen liiketoimet,

8. toimittaa Kroatian eläkelaitokselle (Zavod za mirovinsko osiguranje) edunsaajien työoikeudellista asemaa koskevat asiakirjat,

9. ottaa hallintaansa ja realisoida asiaankuuluvaa huolellisuutta noudattaen konkurssipesään kuuluvat velallisen omaisuuserät ja oikeudet,

10. valmistella velkojien saatavat ja suorittaa ne hyväksynnän jälkeen,

11. toimittaa lopputilitys velkojatoimikunnalle,

12. suorittaa velkojien täydentävät saatavat,

13. edustaa konkurssipesää konkurssilain mukaisesti konkurssimenettelyn päättymisen jälkeen.

Pesänhoitajan on toimitettava vakiomuotoinen kirjallinen selvitys konkurssimenettelyn kulusta ja konkurssipesän tilasta vähintään kolmen kuukauden välein.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Jos velkojalla on konkurssimenettelyn aloittamishetkellä lakiin tai sopimukseen perustuva oikeus kuittaukseen, menettelyn aloittamisella ei ole vaikutusta tähän oikeuteen.

Jos konkurssimenettelyn aloittamishetkellä on olemassa yksi tai useampi saatava, jonka kuittaamiseen sovelletaan lykkäävää ehtoa tai joka ei ole vielä erääntynyt tai jonka suoritustapa ei ole sama, kuittaus tapahtuu, kun vaaditut edellytykset täyttyvät. Kuittaukseen ei sovelleta sääntöä, jonka mukaan maksamattomat saatavat erääntyvät konkurssimenettelyn alkaessa ja muiden kuin rahasaatavien tai rahalliselta arvoltaan täsmentämättömien saatavien rahallinen arvo vahvistetaan määrään, joka niillä arvioidaan olevan konkurssimenettelyn aloittamishetkellä. Kuittaus on poissuljettu, jos siihen käytettävän saatavan ehdollisuus poistuu ja se erääntyy ennen kuin kuittaus on mahdollinen.

Kuittaus ei ole poissuljettu eri valuutan tai eri laskentayksikön määräisten saatavien osalta edellyttäen, että tällaiset valuutat tai laskentayksiköt voidaan helposti muuntaa kuittaukseen käytettävän saatavan maksupaikan valuuttaan tai yksikköön. Muuntaminen suoritetaan maksupaikassa kuittausilmoituksen vastaanottohetkellä sovellettavan vaihtokurssin mukaan.

Kuittaus ei ole sallittu, jos

1. velkojan velvoite konkurssipesälle on syntynyt vasta konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen;

2. saatava on siirtynyt velkojalle toiselta velkojalta vasta konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen;

3. saatava on luovutettu velkojalle konkurssimenettelyn aloittamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana tai konkurssia edeltävää menettelyä ei ole aloitettu konkurssimenettelyn aloittamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana ja velkoja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että velallinen on tullut maksukyvyttömäksi tai että on tehty velallista koskeva hakemus konkurssia edeltävän menettelyn tai konkurssimenettelyn aloittamiseksi. Tästä poiketen kuittaus on sallittu, jos saatava on luovutettu täyttämättömän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi tai jos oikeus saatavan täytäntöönpanoon on palautunut sen johdosta, että velallisen oikeustoimi on onnistuneesti riitautettu;

4. velkoja on hankkinut kuittausoikeuden oikeustoimella, joka voidaan todeta pätemättömäksi.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Jos velallinen ja tämän sopimuskumppani eivät ole konkurssimenettelyn aloittamishetkellä panneet kahdenvälistä sopimusta kokonaan tai osittain täytäntöön, pesänhoitaja voi tehdä sen velallisen sijasta ja vaatia, että toinen sopimuspuoli tekee samoin. Jos pesänhoitaja kieltäytyy sopimuksen täytäntöönpanosta, toinen sopimuspuoli voi realisoida laiminlyöntiin perustuvan saatavansa vain konkurssivelkojana. Jos toinen sopimuspuoli pyytää pesänhoitajaa ilmoittamaan kantansa valintaoikeuteen, pesänhoitajan on välittömästi ja viimeistään valmisteluistunnon jälkeen ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle kirjatulla kirjeellä siitä, aikooko hän vaatia sopimuksen täytäntöönpanoa. Tästä poiketen tilanteessa, jossa toiselle sopimuspuolelle aiheutuisi valmisteluistuntoon mennessä merkittävää vahinkoa, josta hän ilmoittanut pesänhoitajalle, pesänhoitajan on ilmoitettava kahdeksan päivän kuluessa kirjatulla kirjeellä, aikooko hän vaatia sopimuksen täytäntöönpanoa. Muussa tapauksessa pesänhoitaja ei voi vaatia sopimuksen täytäntöönpanoa.

Jos erääntyneet suoritukset ovat jaettavissa ja toinen sopimuspuoli on ennen konkurssimenettelyn aloittamista täyttänyt velvoitteensa osittain, kyseinen sopimuspuoli voi käyttää oikeuttaan saada vastike osittaista suoritusta vastaavalta osalta konkurssivelkojana, vaikka pesänhoitaja olisi vaatinut jäljellä olevan osan täyttämistä. Jos sopimuspuoli ei käytä oikeuttaan vastikkeeseen, hänellä ei ole myöskään oikeutta vaatia ennen konkurssimenettelyn aloittamista tapahtuneesta osittaisesta suorituksestaan syntyneen konkurssipesän arvonlisäyksen palauttamista.

Jos kiinteistörekisteriin on tehty merkintä saamisen turvaamiseksi siltä varalta, että velallisen kiinteistö tai muu esineoikeus luovutetaan tai kumotaan tai että tällaisen esineoikeuden sisältö tai etuoikeusasema muuttuu, velkoja voi vaatia suoritusta konkurssipesästä sen velkojana. Tätä sovelletaan myös, jos velallisella on velkojaa kohtaan muita velvoitteita, jotka ovat jääneet kokonaan tai osittain täyttämättä. Tätä säännöstä sovelletaan soveltuvin osin myös alusrekisteriin, rakenteilla olevia aluksia koskevaan rekisteriin ja ilma-alusrekisteriin tehtyihin merkintöihin.

Jos velallinen on ennen konkurssimenettelyn aloittamista myynyt irtainta omaisuuttaan omistuksenpidätysehdoin ja toimittanut omaisuutta ostajan hallintaan, ostaja voi vaatia osto- ja myyntisopimuksen täytäntöönpanoa. Tätä sovelletaan myös, jos velallisella on ostajaa kohtaan muita velvoitteita, jotka ovat jääneet kokonaan tai osittain täyttämättä. Jos velallinen on ennen konkurssimenettelyn aloittamista ostanut kiinteää omaisuutta, jota koskee omistuksenpidätysehto, ja saanut omaisuuden hallintaansa myyjältä, pesänhoitajalla on valintaoikeus konkurssilain 181 §:n mukaisesti.

Kiinteää omaisuutta tai tiloja koskevat vuokra- ja leasingsopimukset eivät pääty konkurssimenettelyn alkaessa. Tätä pätee myös vuokra- ja leasingsuhteisiin, joissa velallinen on vuokranantajana ja jotka koskevat omaisuutta, joka on vakuutusteknisistä syistä siirretty niiden hankinnan tai tuotannon rahoittaneelle kolmannelle henkilölle. Suhteen toinen osapuoli voi vaatia oikeuksien, jotka liittyvät aikaan ennen konkurssimenettelyn aloittamista, tai vahinkoihin, jotka ovat syntyneet sopimuksen ennenaikaisesta päättämisen johdosta, täytäntöönpanoa vain konkurssivelkojana.

Pesänhoitaja voi sopimuksen voimassaoloajasta ja lain mukaisesta irtisanomisajasta riippumatta päättää kiinteää omaisuutta tai tiloja koskevan vuokra- tai leasingsopimuksen, jonka velallinen on tehnyt vuokralleottajana. Jos pesänhoitaja ilmoittaa tällaisen sopimuksen päättämisestä, toinen osapuoli voi konkurssivelkojana vaatia korvausta sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä. Jos velallinen ei ole konkurssimenettelyn alkaessa ottanut haltuunsa kiinteää omaisuutta tai tiloja, pesänhoitaja ja toinen osapuoli voivat vetäytyä sopimuksesta. Jos pesänhoitaja vetäytyy sopimuksesta, toinen osapuoli voi konkurssivelallisena vaatia vahingonkorvausta sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä. Kummallakin osapuolella on toisen osapuolen pyynnöstä velvollisuus ilmoittaa 15 päivän kuluessa aikomuksestaan vetäytyä sopimuksesta. Mikäli näin ei toimita, osapuoli menettää oikeutensa vetäytyä sopimuksesta.

Jos velallisella oli kiinteän omaisuuden tai tilojen vuokranantajana ennen konkurssimenettelyn aloittamista vuokra- tai leasingsuhteesta johtuvia, tulevaisuuteen sijoittuvia saatavia, niillä on oikeusvaikutuksia siltä osin kuin ne liittyvät konkurssimenettelyn aloittamishetken kalenterikuukautta koskevaan vuokraan tai leasingmaksuun. Jos konkurssimenettely aloitetaan kuukauden viidennentoista päivän jälkeen, tällaisten vuokra- tai leasingmaksuihin liittyvien saatavien oikeusvaikutukset ulottuvat myös seuraavaan kalenterikuukauteen. Ulosottosaatavilla on sama asema kuin sopimusperusteisilla saatavilla.

Pesänhoitaja voi vuokranantajana toimivan velallisen puolesta lain mukaista irtisanomisaikaa noudattaen päättää vuokra- tai leasingsuhteen riippumatta sopimuksen mukaisesta irtisanomisajasta.

Kolmas osapuoli, jolle pesänhoitaja on luovuttanut kiinteän omaisuuden tai tilat, joita velallinen vuokrasi, ja joka näin ollen tulee vuokra- tai leasingsuhteen osapuoleksi velallisen sijaan, voi päättää sopimuksen laissa säädettyä irtisanomisaikaa noudattaen.

Jos velallinen on vuokralleottaja, toinen sopimuspuoli ei voi päättää vuokrasopimusta konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen

1. ennen konkurssimenettelyn aloittamista syntynyttä vuokraa koskevan maksuviivästyksen vuoksi,

2. velallisen taloudellisen tilanteen huonontumisen vuoksi.

Konkurssimenettelyn aloittaminen ei aiheuta velallisen työnantajan ominaisuudessa tekemien työ- tai palvelusopimusten päättymistä. Konkurssimenettelyn aloittaminen on erityinen peruste työsopimuksen purkamiselle. Konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen pesänhoitaja velallisen (työnantajan) puolesta ja työntekijä voivat päättää työsopimuksen riippumatta sopimuksen kestosta ja lakiin tai sopimukseen perustuvista, työntekijää suojaavista säännöksistä tai määräyksistä riippumatta. Irtisanomisaika on yksi kuukausi, ellei laissa säädetä lyhyemmästä ajasta. Jos työntekijät katsovat, että heidän työsopimuksensa on päätetty lainvastaisesti, he voivat hakea suojaa oikeuksilleen työsopimuslain (Zakon o radu) mukaisesti.

Pesänhoitaja voi tuomioistuimen hyväksynnän saatuaan tehdä uusia määräaikaisia työsopimuksia, joihin ei sovelleta määräaikaisiin työsopimuksiin tavallisesti sovellettavia sääntöjä, jo aloitettujen liiketoimien loppuun saattamiseksi ja mahdollisten vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Pesänhoitaja määrittää työntekijöiden palkat ja muut työsuhteeseen liittyvät edut lakien ja työehtosopimusten mukaisesti tuomioistuimen hyväksynnän saatuaan. Työsuhteeseen liittyvät palkat ja edut, joihin työntekijälle on syntynyt oikeus konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen, maksetaan konkurssipesän velkoina.

Työntekijöiden osallistumisoikeus päättyy konkurssimenettelyn alkaessa. Työpaikkaneuvoston kanssa tehdyt sopimukset eivät sido pesänhoitajaa.

Konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen velallisen oikeus määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan päättyy. Jos määräyksen vastaanottaja toimii määräyksen mukaisesti, koska hän ei itsestään riippumattomista syistä ollut tietoinen konkurssimenettelystä, määräyksen katsotaan olevan voimassa. Tällaiseen toiminnan jatkamiseen liittyvän määräyksen saaneen henkilön saatavat maksetaan konkurssivelkojan saatavina. Määräyksen vastaanottaneen henkilön tulee vahingon välttämiseksi jatkaa toimintaa konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen, kunnes pesänhoitaja ottaa toiminnan vastattavakseen. Tällaiseen toiminnan jatkamiseen liittyvän määräyksen saaneen henkilön saatavat maksetaan konkurssipesän velkojan saatavina.

Velalliselle tehtyjen tarjousten tai tämän tekemien tarjousten voimassaolo päättyy konkurssimenettelyn aloittamispäivänä, paitsi jos ne on hyväksytty ennen kyseistä päivää.

Kun on kyse liiketoimintaan liittyvistä sopimuksista, joissa henkilö on sitoutunut suorittamaan tiettyjä palveluja velallisen puolesta, tai velallisen antamasta valtuutuksesta, joka koskee konkurssipesään tulevia varoja ja jonka voimassaolo päättyy konkurssimenettelyn alettua, määräyksen saaneen henkilön on vahinkojen välttämiseksi jatkettava toimintaa konkurssimenettelyn alkamisen jälkeen, kunnes pesänhoitaja ottaa toiminnan vastattavakseen. Jatketusta toiminnasta johtuvat, määräyksen saaneen henkilön saatavat maksetaan konkurssipesän velkojan saatavina.

Sopimusmääräyksillä, joilla etukäteen suljetaan pois konkurssilain säännösten soveltaminen tai rajoitetaan sitä, ei ole oikeusvaikutuksia.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

a) Konkurssia edeltävä menettely – velalliseen ei voida kohdistaa ulosmittausta, hallinnollisia menettelyjä tai turvaamistoimia konkurssia edeltävän menettelyn aloittamispäivästä lähtien menettelyn päättämiseen saakka. Tällaiset vireillä olevat menettelyt keskeytetään konkurssia edeltävän menettelyn aloittamispäivänä. Keskeytetyt menettelyt jatkuvat velkojien hakemuksesta sen jälkeen, kun

– konkurssia edeltävässä menettelyssä on saavutettu sovinto menettelyssä riitautetuista saatavista tai niiden osista,

– konkurssia edeltävän menettelyn päättymisestä on tehty lopullinen päätös.

Näitä säännöksiä ei sovelleta menettelyihin, joihin konkurssia edeltävä menettely ei vaikuta, eikä menettelyihin sellaisten saatavien suorittamiseksi, jotka ovat syntyneet konkurssia edeltävän menettelyn aloittamisen jälkeen.

Jos oikeudenkäynti on määrätty keskeytettäväksi konkurssia edeltävän menettelyn vuoksi ja siinä on myöhemmin annettu lopullinen päätös, jossa vahvistetaan konkurssia edeltävässä menettelyssä saavutettu sovinto, joka kattaa velkojan saatavan, tuomioistuin jatkaa menettelyä ja hylkää kanteen tai keskeyttää ulosmittaus- tai turvaamismenettelyt, lukuun ottamatta niiden saatavien tai saatavien osien suhteen, jotka on riitautettu konkurssia edeltävässä menettelyssä.

b) Konkurssimenettely – konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen yksittäiset velkojat eivät voi vaatia ulosmittausta tai turvaamistoimenpiteen toteuttamista konkurssipesään kuuluvien varojen tai velallisen muiden varojen osalta. Niillä velkojilla, jotka eivät ole konkurssivelkojan asemassa, ei ole oikeutta vaatia ulosmittausta tai turvaamistoimenpiteen toteuttamista yksittäisten velallisten työsuhteeseen tai muuhun palvelusuhteeseen perustuvien, tulevien saatavien osalta, eikä oikeutta vaatia saataviaan samalla perusteella konkurssimenettelyssä, lukuun ottamatta ulosmittausta tai turvaamistoimenpidettä elatusapusaatavan tai muun sellaisen saatavan suhteen, joka voidaan maksaa siitä osasta velallisen palkkatuloa, josta muiden velkojien saatavia ei voida maksaa. Tällaiset konkurssimenettelyn aloittamishetkellä vireillä olevat ulosmittaus- tai turvaamismenettelyt keskeytetään. Jos niitä jatketaan, niiden keskeyttäminen kuuluu täytäntöönpanotuomioistuimelle.

Konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen velkojat, joilla on erottamisoikeus eli oikeus vaatia tiettyjen omaisuuserien erottamista konkurssipesästä (izlučni vjerovnik), voivat oikeutensa toteutumiseksi panna täytäntöönpanomenettelyihin sovellettavien yleisten sääntöjen mukaisesti vireille velalliseen kohdistuvia ulosmittaus- ja turvaamismenettelyjä. Keskeytettyjen ulosmittaus- ja turvaamismenettelyjen, jotka velkojat ovat panneet vireille ennen konkurssimenettelyn aloittamista, toteuttamista jatketaan täytäntöönpanotuomioistuimessa täytäntöönpanomenettelyihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen velkojilla, joilla on oikeus erillissuoritukseen (razlučni vjerovnik), ei ole oikeutta panna vireille ulosmittaus- tai turvaamismenettelyjä. Konkurssimenettelyn aloittamishetkellä vireillä olevat ulosmittaus- tai turvaamismenettelyt keskeytetään. Keskeytettyjä ulosmittaus- ja turvaamismenettelyjä jatkaa konkurssimenettelyä hoitava tuomioistuin soveltamalla sääntöjä, jotka koskevat erillissuorituksen kohteena olevien omaisuuserien realisointia konkurssimenettelyssä.

Konkurssimenettelystä voidaan sen aloittamisen jälkeen tehdä merkintä julkisiin rekistereihin, jos merkintäedellytykset ovat täyttyneet ennen kuin menettelyn aloittamisen oikeusvaikutukset tulevat voimaan.

Täytäntöönpano sellaisten saatavien suorittamiseksi konkurssipesästä, jotka eivät perustu pesänhoitajan oikeustoimiin, ei ole sallittua kuuden kuukauden ajan konkurssimenettelyn aloittamisesta lukien.

Tätä säännöstä ei sovelleta

1. konkurssipesän velvoitteisiin, jotka johtuvat kahdenvälisestä sitovasta sopimuksesta, jonka pesänhoitaja on päättänyt panna täytäntöön,

2. pysyvästä sopimussuhteesta johtuviin velvoitteisiin sen ensimmäinen määräajan päättymisen jälkeen, jonka aikana pesänhoitaja olisi voinut purkaa sopimuksen,

3. pysyvästä sopimussuhteesta johtuviin velvoitteisiin, jos pesänhoitaja on saanut vastikkeen konkurssipesän hyväksi.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

a) Konkurssia edeltävä menettely – siviilikannetta ei voi nostaa velallista vastaan konkurssia edeltävän menettelyn aloittamispäivästä menettelyn päättämiseen. Vireillä olevat menettelyt keskeytetään konkurssia edeltävän menettelyn aloittamispäivänä. Keskeytetyt menettelyt jatkuvat velkojan hakemuksesta sen jälkeen, kun

– konkurssia edeltävässä menettelyssä on saavutettu sovinto menettelyssä riitautetuista saatavista tai niiden osista,

– konkurssia edeltävän menettelyn päättämisestä on tehty lopullinen päätös.

Näitä säännöksiä ei sovelleta menettelyihin, joihin konkurssia edeltävä menettely ei vaikuta, eikä menettelyihin sellaisten saatavien suorittamiseksi, jotka ovat syntyneet konkurssia edeltävän menettelyn aloittamisen jälkeen.

Jos oikeudenkäynti on määrätty keskeytettäväksi konkurssia edeltävän menettelyn vuoksi ja siinä on myöhemmin annettu lopullinen päätös, jossa vahvistetaan konkurssia edeltävässä menettelyssä saavutettu sovinto, joka kattaa velkojan saatavan, tuomioistuin jatkaa menettelyä ja hylkää kanteen tai keskeyttää ulosmittaus- tai turvaamismenettelyt, lukuun ottamatta niiden saatavien tai saatavien osien suhteen, jotka on riitautettu konkurssia edeltävässä menettelyssä.

b) Konkurssimenettely – pesänhoitaja ottaa hoitaakseen oikeudenkäynnit, mukaan lukien välimiesmenettelyt, jotka koskevat konkurssipesään kuuluvia omaisuuseriä ja jotka olivat vireillä konkurssimenettelyn aloittamishetkellä, ja toimii niissä velallisen nimissä ja puolesta. Konkurssimenettelyssä vaadittuihin saataviin liittyviä oikeudenkäyntejä ei voi jatkaa ennen kuin saatavat on tutkittu uudelleen.

Pesänhoitaja ottaa hoitaakseen konkurssimenettelyn aloittamishetkellä velallista vastaan vireillä olevat oikeudenkäynnit velallisen nimissä, kun oikeudenkäynti liittyy

1. tietyn omaisuuserän erottamiseen konkurssipesästä,

2. erillissuorituksiin,

3. konkurssipesän velvoitteisiin.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

a) Konkurssia edeltävä menettely – velallisen velkojat ovat henkilöitä, joilla on konkurssia edeltävän menettelyn aloittamishetkellä rahamääräisiä saatavia velalliselta. Konkurssilain säännöksiä oikeudesta äänestää konkurssijärjestelyistä sovelletaan soveltuvin osin velkojien oikeuteen äänestää saneerausohjelmasta.

Velkojat äänestävät kirjallisesti vakiomuotoisella lomakkeella. Se on toimitettava tuomioistuimeen viimeistään äänestysistunnon alkaessa, ja siinä on oltava valtuutetun henkilön allekirjoitus ja vahvistus. Jos velkoja ei istunnon alkaessa toimita äänestyslomaketta tai toimittaa lomakkeen, josta ei käy yksiselitteisesti ilmi, kuinka hän on äänestänyt, velkojan katsotaan äänestäneen saneerausohjelmaa vastaan.

Istunnossa läsnä olevat velkojat äänestävät vakiomuotoista äänestyslomaketta käyttäen. Jos äänoikeutettu velkoja ei äänestä istunnon aikana, hänen katsotaan äänestäneen saneerausohjelmaa vastaan.

Jokainen äänioikeutettu velkojaryhmä äänestää erikseen saneerausohjelmasta. Konkurssijärjestelyjen osallistujia koskevia luokittelusääntöjä sovelletaan soveltuvin osin velkojien luokitteluun konkurssia edeltävässä menettelyssä.

Velkojien katsotaan hyväksyneen saneerausohjelman, jos kaikkien velkojien enemmistö on äänestänyt sen puolesta ja kussakin ryhmässä saneerausohjelman puolesta äänestäneiden velkojien saatavien yhteismäärä on vähintään kaksinkertainen verrattuna ohjelmaa vastaan äänestäneiden velkojien saataviin.

Velkojia, joilla oli yhteinen oikeus tai joiden oikeudet muodostivat yhden yhtenäisen oikeuden ennen konkurssia edeltävään menettelyyn johtaneiden syiden syntymistä, kohdellaan äänestyksessä yhtenä velkojana. Erillisoikeuksien tai nautintaoikeuksien haltijoita kohdellaan vastaavasti.

b) Konkurssimenettely – velkojatoimikunta – tuomioistuin voi ennen ensimmäistä velkojien kuulemista perustaa velkojatoimikunnan velkojien etujen suojaamiseksi ja nimetä sen jäsenet.

Määrältään suurimpien saatavien velkojien sekä pienten saatavien velkojien on molempien oltava edustettuina velkojatoimikunnassa. Myös velallisen entisten työntekijöiden tulee olla edustettuina velkojatoimikunnassa, paitsi jos he osallistuvat menettelyyn vain vähäisten saatavien velkojina.

Velkojatoimikunnan jäseniksi voidaan nimittää velkojia, joilla on oikeus erillissuoritukseen, ja henkilöitä, jotka eivät ole velkojia mutta jotka voivat asiantuntemuksensa vuoksi tukea velkojatoimikunnan työtä.

Velkojatoimikunnan jäsenten lukumäärän tulee olla pariton ja enintään yhdeksän. Jos velkojien lukumäärä on pienempi kuin viisi, velkojatoimikunnan muodostavat kaikki velkojat.

Jos velkojien hyväksyttyjen saatavien on uudelleenkäsittelyssä vahvistettu ylittävän 50 miljoonaa kunaa ja velallisella on konkurssimenettelyn aloittamispäivänä ollut työsopimuksia yli 20 työntekijän kanssa, tuomioistuimen on annettava velkojien päättää velkojatoimikunnan muodostamisesta.

Velkojatoimikunnan tulee valvoa pesänhoitajaa ja avustaa tätä liiketoiminnassa sekä seurata konkurssilain 217 §:n mukaisia toimia, tarkastaa kirjanpito ja muut liiketoimintaan liittyvät tositteet sekä määrätä liikevaihdon ja käteisvarojen määrän tarkistamisesta. Velkojatoimikunta voi valtuuttaa yksittäisiä jäseniään toteuttamaan tiettyjä toimenpiteitä sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Velkojatoimikunta huolehtii erityisesti

1. konkurssimenettelyn etenemistä ja konkurssipesän tilaa koskevien pesänhoitajan kertomusten tarkastamisesta,

2. tilikirjojen ja niiden asiakirjojen tarkastamisesta, jotka pesänhoitaja on ottanut vastatakseen,

3. pesänhoitajan toimia koskevien vastalauseiden esittämisestä tuomioistuimelle,

4. konkurssimenettelyn kustannusarvioiden hyväksymisestä,

5. velallisen varojen realisointia koskevan lausunnon antamisesta tuomioistuimen pyynnöstä,

6. velallisen liiketoiminnan tai muiden toimien jatkamista koskevan lausunnon antamisesta tuomioistuimen pyynnöstä, ja

7. pesäluettelosta perustellusta syystä puuttuvan varallisuuden toteamista koskevan lausunnon antamisesta tuomioistuimen pyynnöstä.

Velkojatoimikunnan on ilmoitettava velkojille konkurssimenettelyn etenemisestä ja konkurssipesän tilasta.

Velkojainkokous

Tuomioistuin kutsuu koolle velkojainkokouksen. Osallistumisoikeus on kaikilla konkurssivelkojilla, kaikilla konkurssivelkojilla, joilla on oikeus erillissuoritukseen, pesänhoitajalla ja yksityisellä velallisella.

Valmisteluistunnossa tai sen jälkeen pidettävissä istunnoissa velkojainkokouksella on valta

1. perustaa velkojatoimikunta, ellei sitä ole jo perustettu, erottaa se tai muuttaa sen kokoonpanoa,

2. nimittää uusi pesänhoitaja,

3. päättää velallisen toiminnan jatkamisesta tai lopettamisesta sekä velallisen omaisuuden realisointitavasta ja -ehdoista,

4. määrätä pesänhoitaja laatimaan konkurssijärjestelyt,

5. tehdä muita velkojatoimikunnan toimivaltaan kuuluvia päätöksiä, ja

6. päättää muista konkurssimenettelyn toteutuksen ja loppuun saattamisen kannalta merkityksellisistä seikoista konkurssilain mukaan.

Velkojainkokouksella on oikeus pyytää pesänhoitajaa antamaan ilmoituksia ja kertomuksia konkurssipesän tilasta ja liiketoimista. Jos velkojatoimikuntaa ei ole perustettu, velkojainkokous voi määrätä liikevaihtoa ja pesänhoitajan hallinnoimia käteisvaroja koskevan tarkastuksen.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Konkurssimenettelyn alkaessa velallisen oikeudet oikeushenkilönä lakkaavat ja siirtyvät pesänhoitajalle. Konkurssimenettelyn alkaessa yksityisen velallisen oikeudet hallinnoida ja määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan siirtyvät pesänhoitajalle.

Konkurssimenettelyn alettua pesähoitajan on välittömästi otettava haltuunsa ja hallintaansa konkurssipesän kaikki omaisuuserät.

Pesänhoitaja voi konkurssimenettelyn aloittamista koskevan täytäntöönpanomääräyksen perusteella pyytää tuomioistuinta määräämään, että velallinen luovuttaa omaisuuden, ja vahvistamaan toimet määräyksen panemiseksi täytäntöön.

Kun konkurssimenettelyn aloittamismääräys tulee lopulliseksi, pesänhoitaja voi pyytää tuomioistuinta määräämään, että kolmannet henkilöt, joilla on hallussaan konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta, luovuttavat tällaisen omaisuuden. Selvittäjän tulee pyynnön yhteydessä toimittaa asiakirjat, joista käy ilmi omaisuuden omistusoikeudet. Tuomioistuin tekee selvittäjän pyynnöstä päätöksen kuultuaan henkilöitä, joiden hallussa konkurssipesälle kuuluvaa omaisuutta on.

Pesänhoitaja laatii luettelon konkurssipesään kuuluvista omaisuuseristä. Yksityisen velallisen ja henkilöiden, joilla on aiemmin ollut lakiin perustuva valtuus edustaa velallista, on tehtävä asiassa yhteistyötä pesänhoitajan kanssa. Pesänhoitajan on kerättävä tarvittavat tiedot edellä mainituilta henkilöiltä, ellei se aiheuta menettelyn kohtuutonta viivästymistä.

Pesänhoitaja laatii luettelon kaikista velallisen tiedossa olevista velkojista velallisen kirjanpidon ja liiketoimintaan liittyvien asiakirjojen, muiden velalliselta saatujen tietojen ja saatavailmoitusten perusteella tai muulla tavoin.

Pesänhoitaja laatii konkurssimenettelyn aloittamisajankohdan tilanteesta systemaattisen yhteenvedon, jossa luetellaan konkurssipesän varat ja velallisen velat, verrataan niitä toisiinsa ja arvioidaan ne.

Tuomioistuimen kirjaamoon on toimitettava pesäluettelo, luettelo velkojista sekä yhteenveto varoista ja veloista viimeistään kahdeksan päivää ennen valmisteluistuntoa.

Konkurssimenettelyn aloittaminen ei vaikuta velallisen velvollisuuteen huolehtia kirjanpidosta ja laatia tilinpäätös kauppa- ja vero-oikeuden säännösten mukaisesti. Pesänhoitajan on hoidettava nämä tehtävät konkurssipesän osalta.

Pesänhoitajan on viimeistään 15 päivää ennen valmisteluistuntoa toimitettava tuomioistuimelle velallisen taloudellista asemaa ja siihen johtaneita syitä koskeva selvitys, joka julkaistaan tuomioistuimen sähköisellä ilmoitustaululla (e-Oglasna ploča suda) viimeistään kahdeksan päivää ennen valmisteluistuntoa.

Valmisteluistunnon jälkeen pesänhoitajan on viipymättä realisoitava konkurssipesään kuuluva omaisuus, ellei se ole vastoin velkojainkokouksen päätöstä.

Pesänhoitajan on realisoitava konkurssipesän omaisuus velkojainkokouksen ja velkojatoimikunnan päätösten mukaisesti.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Konkurssimenettelyn alkaessa velallisyhteisön oikeudet oikeushenkilönä lakkaavat ja siirtyvät pesänhoitajalle. Yksityisen velallisen oikeudet hallinnoida konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta ja määrätä siitä siirtyvät konkurssimenettelyn alkaessa pesänhoitajalle.

Konkurssimenettelyn alettua pesänhoitajan on välittömästi otettava haltuunsa ja hallintaansa konkurssipesän kaikki omaisuuserät.

Pesänhoitaja voi konkurssimenettelyn aloittamista koskevan täytäntöönpanomääräyksen perusteella pyytää tuomioistuinta määräämään, että velallinen luovuttaa omaisuuden, ja vahvistamaan toimet määräyksen panemiseksi täytäntöön.

Kun konkurssimenettelyn aloittamismääräys tulee lopulliseksi, pesänhoitaja voi pyytää tuomioistuinta määräämään, että kolmannet henkilöt, joilla on hallussaan konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta, luovuttavat kyseisen omaisuuden. Pesänhoitajan tulee pyynnön yhteydessä toimittaa asiakirjat, joista käy ilmi omaisuuden omistusoikeudet. Tuomioistuin tekee pesänhoitajan pyynnöstä päätöksen kuultuaan henkilöitä, joiden hallussa konkurssipesälle kuuluvaa omaisuutta on.

Pesänhoitaja laatii luettelon konkurssipesän omaisuuseristä. Yksityisen velallisen ja henkilöiden, joilla on aiemmin ollut lakiin perustuva valtuus edustaa velallista, on tehtävä asiassa yhteistyötä pesänhoitajan kanssa. Pesänhoitajan on kerättävä tarvittavat tiedot edellä mainituilta henkilöiltä, ellei se aiheuta menettelyn kohtuutonta viivästymistä.

Pesänhoitaja laatii luettelon kaikista velallisen tiedossa olevista velkojista velallisen kirjanpidon ja liiketoimintaan liittyvien asiakirjojen, muiden velalliselta saatujen tietojen ja saatavailmoitusten perusteella tai muulla tavoin.

Pesänhoitaja laatii konkurssimenettelyn aloittamispäivän tilanteesta systemaattisen yhteenvedon, jossa luetellaan konkurssipesän varat ja velallisen velat, verrataan niitä toisiinsa ja arvioidaan ne.

Tuomioistuimen kirjaamoon on toimitettava pesäluettelo, luettelo velkojista sekä yhteenveto varoista ja veloista viimeistään kahdeksan päivää ennen valmisteluistuntoa.

Konkurssimenettelyn aloittaminen ei vaikuta velallisen velvollisuuteen huolehtia kirjanpidosta ja laatia tilinpäätös kauppa- ja vero-oikeuden säännösten mukaisesti. Pesänhoitajan on hoidettava nämä tehtävät konkurssipesän osalta.

Pesänhoitajan on viimeistään 15 päivää ennen valmisteluistuntoa toimitettava tuomioistuimelle velallisen taloudellista asemaa ja siihen johtaneita syitä koskeva selvitys, joka julkaistaan tuomioistuimen sähköisellä ilmoitustaululla (e-Oglasna ploča) viimeistään kahdeksan päivää ennen valmisteluistuntoa.

Valmisteluistunnon jälkeen pesänhoitajan on viipymättä realisoitava konkurssipesään kuuluva omaisuus, ellei se ole vastoin velkojainkokouksen päätöstä.

Pesänhoitajan on realisoitava omaisuus konkurssipesän omaisuus velkojainkokouksen ja velkojatoimikunnan päätösten mukaisesti.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

a) Konkurssia edeltävä menettely – saatavat ilmoitetaan rahoitusviraston toimivaltaiselle yksikölle vakiomuotoisella lomakkeella, johon liitetään jäljennökset asiakirjoista, joihin saatava perustuu tai jotka osoittavat saatavan olemassaolon.

Valtiovarainministeriön verohallinto (Ministarstvo financija – Porezna uprava) voi ilmoittaa saatavia, jotka perustuvat veroihin, lisäveroihin, pakollisiin vakuutusmaksuihin, jotka lain mukaan on pidätettävä ansioista ja palkoista, tai muihin maksuihin, joita sillä on oikeus kantaa erityissäännösten perusteella, lukuun ottamatta saatavia, jotka perustuvat ansiotulosta maksettavaan veroon tai lisäveroon tai palkansaajien sosiaaliturvamaksuihin.

Konkurssia edeltävässä menettelyssä velallisen työntekijät ja entiset työntekijät sekä valtiovarainministeriön verohallinto eivät voi ilmoittaa saatavia, jotka perustuvat työsuhteeseen tai irtisanomiskorvaukseen laissa ja työehtosopimuksissa säädettyyn määrään saakka, tai saatavia, jotka perustuvat vahingonkorvaukseen työssä aiheutuneesta vammasta tai työperäisestä sairaudesta. Tällaiset saatavat eivät voi olla konkurssia edeltävän menettelyn kohteena. Jos hakija laiminlyö tällaisten saatavien ilmoittamisen konkurssia edeltävän menettelyn aloittamista koskevassa hakemuksessa tai jos kyseiset saatavat on ilmoitettu virheellisesti, velallisen työntekijöillä ja entisillä työntekijöillä sekä valtiovarainministeriön verohallinnolla on oikeus esittää vastalause.

Saatavia ilmoittaessaan velkojien, joilla on oikeus erillissuoritukseen, on annettava tiedot oikeuksistaan, erillissuorituksen oikeusperustasta ja velallisen omaisuuden osasta, johon oikeutta erillissuoritukseen sovelletaan, ja ilmoitettava, luopuvatko he oikeudestaan erillissuoritukseen.

Saatavia ilmoittaessaan velkojien, joilla on erottamisoikeus, on annettava tiedot oikeuksistaan, erottamisoikeuden oikeusperustasta ja siitä velallisen omaisuuden osasta, johon erottamisoikeutta sovelletaan.

Saatavia ilmoittaessaan kummankin velkojaryhmän on laadittava saneerausohjelman toteuttamista varten ilmoitus, joka koskee suostumusta tai sen epäämistä suorituksen keskeyttämiselle siitä osasta omaisuutta, johon oikeutta erillissuoritukseen sovelletaan, tai erottamisen keskeyttämiselle siitä osasta omaisuutta, johon erottamisoikeutta sovelletaan.

Konkurssia edeltävässä menettelyssä tehtävä sovinto ei saa loukata velkojien oikeutta erillissuoritukseen siitä osasta omaisuudesta, johon oikeutta erillissuoritukseen sovelletaan, ellei sovinnossa sovita toisin. Jos konkurssia edeltävässä sovinnossa nimenomaisesti sovitaan toisin, siinä on täsmennettävä, mitä osaa näiden velkojien oikeuksista vähennetään, miten kauan suoritusta lykätään ja mitä muita konkurssia edeltävää menettelyä koskevia säännöksiä kyseisiin oikeuksiin sovelletaan.

Jos velkoja laiminlyö saatavan ilmoittamisen, mutta saatava on mainittu konkurssia edeltävän menettelyn aloittamista koskevassa hakemuksessa, kyseinen saatava katsotaan ilmoitetuksi.

Velallisen ja selvittäjän, jos sellainen on nimitetty, on ilmoitettava kantansa velkojien ilmoittamiin saataviin. Kanta toimitetaan rahoitusviraston toimivaltaiselle yksikölle vakiolomakkeella, joka sisältää kunkin saatavan osalta seuraavat tiedot:

1. saatavan numero ilmoitettujen saatavien taulukossa,

2. velkojien tunnistetiedot,

3. ilmoitetun saatavan määrä,

4. velallisen ja selvittäjän, jos sellainen on nimitetty, ilmoitus saatavan hyväksymisestä tai riitauttamisesta,

5. riitautetun saatavan määrä,

6. tosiseikat, jotka tukevat väitettä siitä, ettei riitautettu saatava tai sen osa ole olemassa.

Kun määräaika ilmoitettujen saatavien hyväksymiselle tai riitauttamiselle on kulunut umpeen, velallinen ja selvittäjä, jos sellainen on määrätty, eivät voi enää esittää vastalauseita hyväksymistään saatavista.

Velkoja voi riitauttaa toisen velkojan ilmoittaman saatavan.

Saatavan riitautus toimitetaan rahoitusviraston toimivaltaiselle yksikölle vakiolomakkeella, ja sen tulee sisältää seuraavat tiedot:

1. saatavan riitauttavan velkojan tunnistetiedot,

2. riitautetun saatavan viitenumero ilmoitettujen saatavien taulukossa,

3. riitautetun saatavan ilmoittaneen velkojan tunnistetiedot,

4. ilmoitetun ja riitautetun saatavan määrä,

5. saatavan riitauttavan velkojen ilmoitus,

6. riitautetun saatavan määrä,

7. tosiseikat, jotka tukevat väitettä siitä, ettei riitautettu saatava tai sen osa ole olemassa.

Rahoitusvirasto laatii ilmoitetuista ja riitautetuista saatavista taulukon vakiolomaketta käyttäen.

b) Konkurssimenettely – saatavat ilmoitetaan pesänhoitajalle vakiomuotoisella lomakkeella kahtena kappaleena, ja mukaan liitetään jäljennökset asiakirjoista, joihin saatava perustuu tai jotka todistavat saatavan olemassaolon.

Pesänhoitaja laatii luettelon kaikista konkurssimenettelyn aloittamiseen mennessä syntyneistä velallisen työntekijöiden ja entisten työntekijöiden saatavista, jotka ilmoitetaan brutto- ja nettomääräisinä; saatavien ilmoitukset on toimitettava kahtena kappaleena allekirjoitusta varten.

Huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkojien saatavat ilmoitetaan vain tuomioistuimen sitä erikseen pyytäessä. Tällaisia saatavia koskevassa ilmoituksessa on mainittava, että saatavilla on heikompi etuoikeus, ja velkojan sija etusijajärjestyksessä.

Velkojien, joilla on erottamisoikeus, on ilmoitettava pesänhoitajalle kyseisestä oikeudestaan ja sen oikeusperustasta sekä mainittava omaisuuserät, joihin kyseistä oikeutta sovelletaan tai mainittava ilmoituksessa oikeudestaan korvaukseen erottamisoikeuden sijaan.

Velkojien, joilla on oikeus erillissuoritukseen, on ilmoitettava pesänhoitajalle kyseisestä oikeudesta ja sen oikeusperustasta ja mainittava omaisuuserät, joihin kyseistä oikeutta sovelletaan. Jos tällaiset velkojat ilmoittavat saatavia myös konkurssivelkojina, heidän on mainittava ilmoituksessaan se osa konkurssivelallisen omaisuudesta, johon heidän oikeutta erillissuoritukseen sovelletaan, ja se saataviensa enimmäismäärä, jota oikeus erillissuoritukseen ei todennäköisesti kata.

Erillissuoritukseen oikeutetut velkojat, jotka eivät ole ilmoittaneet pesänhoitajalle asianmukaisella tavalla oikeudestaan, eivät menetä sitä. Sen sijaan he/ne menettävät kyseisen oikeuden eikä heillä ole oikeutta vaatia vahingonkorvausta tai muuta korvausta konkurssivelalliselta tai velkojalta, jos kyseisen oikeuden kohteena oleva omaisuuserä on realisoitu konkurssimenettelyssä ilman, että he tiesivät asiasta, ja oikeutta erillissuoritukseen ei ollut kirjattu julkiseen rekisteriin, eikä pesänhoitaja ollut eikä voinut olla tietoinen kyseisestä oikeudesta.

Ilmoitettujen saatavien määrät ja etuoikeusasema tutkitaan uudelleenkäsittelyssä.

Pesänhoitajan on ilmoitettava jokaisen ilmoitetun saatavan osalta, hyväksytäänkö vai riitautetaanko se.

Pesänhoitajan, yksityisen velallisen tai jonkin konkurssivelkojen riitauttamat saatavat on arvioitava erikseen. Arviointi ei koske erottamisoikeutta eikä oikeutta erillissuoritukseen.

Saatava katsotaan vahvistetuksi, jos pesänhoitaja hyväksyy sen uudelleenkäsittelyssä eikä konkurssivelallinen riitauta sitä, tai jos riitautusilmoitus hylätään. Jos yksityinen velallinen riitauttaa saatavan, se ei estä saatavan vahvistamista.

Tuomioistuin laatii tutkituista saatavista taulukon, jossa jokaisen ilmoitetun saatavan osalta mainitaan summa, jonka määräisenä saatava on vahvistettu, sen etuoikeusasema ja sen riitauttanut henkilö. Yksityisen velallisen tekemät saatavien riitautukset merkitään myös taulukkoon. Tuomioistuin tekee myös merkinnän saatavien vahvistamisesta vekseleihin ja muihin velkakirjoihin.

Tuomioistuin tekee tutkituista saatavista laaditun taulukon perusteella päätöksen, josta käy ilmi vahvistettujen tai riitautettujen saatavien määrä ja etuoikeusasema. Tuomioistuin päättää samassa yhteydessä myös siitä, suosittaako se kanteen nostamista saatavien vahvistamiseksi tai riitauttamiseksi.

Jos pesänhoitaja on riitauttanut saatavan, tuomioistuin suosittaa velkojalle kanteen nostamista velallista vastaan riitautetun saatavan vahvistamiseksi.

Jos jokin konkurssivelkojista on riitauttanut saatavan, jonka pesänhoitaja on hyväksynyt, tuomioistuin suosittaa velkojalle kanteen nostamista riitautetun saatavan vahvistamiseksi. Tällaisessa kanteessa saatavan riitauttanut henkilö toimii velallisen puolesta ja tämän lukuun.

Jos velallisen työntekijöiden ja entisten työntekijöiden saatavat on riitautettu, kanne riitautettujen saatavien vahvistamiseksi nostetaan yleisten oikeudenkäyntiä koskevien säännösten ja työriitoihin sovellettavien erityissäännösten mukaisesti.

Jos riitautetusta saatavasta on annettu täytäntöönpanomääräys, tuomioistuin suosittaa riitauttaneelle osapuolelle kanteen nostamista riitautuksen perusteiden toteen näyttämiseksi.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Suoritukset velkojille tehdään kassavirtaperusteella. Etuoikeusasemaltaan heikompia konkurssivelkojia ei oteta huomioon osittaisessa jaossa. Jaon suorittaa pesänjakaja, jonka on ennen jakoa hankittava suostumus velkojatoimikunnalta tai tuomioistuimelta siinä tapauksessa, että velkojatoimikuntaa ei ole perustettu.

Korkeimpaan etuoikeusasemaan kuuluvat velallisen työntekijöiden ja entisten työntekijöiden saatavat, jotka ovat syntyneet työsuhteen perusteella viimeistään konkurssimenettelyn aloittamispäivänä saatavan koko bruttomäärän osalta ja irtisanomiskorvauksen osalta laissa tai työehtosopimuksessa säädettyyn määrään saakka, sekä vahingonkorvaukseen työssä aiheutuneesta vammasta tai työperäisestä sairaudesta perustuvat saatavat.

Toiseksi korkein etuoikeusasema on kaikilla muilla saatavilla velalliselta, lukuun ottamatta etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevia saatavia.

Etuoikeutettujen saatavien maksun jälkeen maksetaan etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevat saatavat seuraavassa järjestyksessä:

1. korko konkurssivelkojien saataville konkurssimenettelyn aloittamisesta lukien,

2. menettelyyn osallistumisesta aiheutuneet yksittäisten velkojien kulut,

3. rikosten tai rikkomusten johdosta määrätyt sakot ja rikosoikeudenkäynneistä tai rikkomusmenettelyistä aiheutuneet kulut,

4. saatavat, jotka edellyttävät velallisen vastikkeettomia palveluja, ja

5. saatavat yhtiön osakkaan pääoman palauttamista varten otettujen lainojen takaisinmaksamiseksi tai vastaavat saatavat.

Maksamattomat saatavat erääntyvät konkurssimenettelyn alkaessa.

Saatavat, joihin liittyy konkurssimenettelyn alkaessa voimaan tuleva purkava ehto, katsotaan ei-ehdollisiksi saataviksi, kunnes ehto tulee voimaan.

Konkurssimenettelyn kustannukset ja muut konkurssipesän velat maksetaan pesästä ensin. Pesänhoitaja maksaa saatavat niiden erääntymisjärjestyksessä.

Ennen jakoa pesänhoitaja laatii luettelon saatavista, jotka otetaan jaossa huomioon (jakoluettelo). Velallisen työntekijöiden ja entisten työntekijöiden työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka ovat syntyneet viimeistään konkurssimenettelyn aloittamispäivänä, otetaan huomioon bruttomääräisinä. Luettelon tulee sisältää saatavien yhteenlaskettu määrä ja konkurssipesästä maksettavissa oleva määrä, joka jaetaan velkojien kesken.

Erillissuoritukseen oikeutetun velkojan, jolle velallinen on vastuussa myös henkilökohtaisesti, tulisi 15 päivän kuluessa jakoluettelon julkaisemisesta toimittaa pesänhoitajalle näyttö siitä, että oikeudesta erillissuoritukseen on luovuttu, sekä tieto määrästä, jota luopuminen koskee, tai että erillissuoritusta ei ole tapahtunut. Jos velkoja laiminlyö näytön toimittamisen määräajassa, hänen saatavaansa ei oteta huomioon osittaisessa jaossa.

Saatavat, joihin liittyy lykkäävä ehto, otetaan huomioon täysimääräisesti osittaisessa jaossa. Näitä saatavia vastaavaan osuuteen tehdään varaus jaon aikana.

Lopullisen jaon aikana ei oteta huomioon saatavia, joihin liittyy lykkäävä ehto, jos ehdon toteutumisen mahdollisuus on niin kaukainen, ettei saatavalla ole jakohetkellä aineellista arvoa. Tällöin kyseisen saatavan suoritusta varten aiemmissa jaoissa varatut määrät sisällytetään omaisuuteen, josta lopullinen jako tehdään.

Osittaisen jaon ulkopuolelle jätetyille velkojille, jotka myöhemmin ovat täyttäneet konkurssilain 275 ja 276 §:ssä säädetyt ehdot, maksetaan konkurssipesän seuraavassa jaossa, mikä asettaa heidät samaan asemaan muiden velkojien kanssa. Vasta sen jälkeen on mahdollista jatkaa muiden velkojien saatavien maksua.

Lopullinen jako suoritetaan heti, kun konkurssipesän realisointi on saatettu päätökseen. Lopullinen jako voidaan aloittaa vain tuomioistuimen suostumuksella.

Jos kaikkien velkojien saatavat voidaan maksaa täysimääräisinä lopullisessa jaossa, pesänhoitaja siirtää ylijäämän yksityiselle velalliselle. Jos velallinen on oikeushenkilö, pesänhoitaja osoittaa kullekin henkilölle, jolla on osuus velallisyhteisöstä, ylijäämästä osuuden, johon kyseinen henkilö olisi ollut oikeutettu konkurssimenettelyn ulkopuolisessa likvidaatiomenettelyssä.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

a) Konkurssia edeltävä menettely – jos velkojat hyväksyvät saneerausohjelman, tuomioistuin vahvistaa päätöksellään saneerausohjelman ja konkurssia edeltävät järjestelyt, paitsi jos

– joku velkojista osoittaa riittävällä varmuudella, että saneerausohjelma vähentää heidän oikeuksiaan alle määrän, jonka he voivat kohtuudella olettaa saavansa, jos saneerausohjelmaa ei toteuteta;

– saneerausohjelman perusteella ei näytä todennäköiseltä, että se mahdollistaisi velallisen maksukyvyn palautumisen kuluvan vuoden loppuun mennessä ja seuraavien kahden kalenterivuoden aikana;

– saneerausohjelmassa ei varauduta niiden määrien maksuun, jotka velkojat saisivat, jos heidän saatavaansa ei olisi riitautettu;

– saneerausohjelmassa on ehdotettu yhden tai useamman velkojan saatavien pääomittamista eivätkä velallisyhteisön jäsenet ole tehneet päätöstä, jolla tällainen toimenpide hyväksytään yhtiölain (Zakon o trgovačkim društvima) mukaisesti.

Jos edellytykset konkurssia edeltävän sovinnon vahvistamiselle eivät täyty, tuomioistuin vahvistaa päätöksellä, ettei konkurssia edeltävää sovintoa hyväksytä, ja keskeyttää menettelyn.

Konkurssia edeltävällä sovinnolla on oikeusvaikutuksia sekä niille velkojille, jotka eivät osallistuneet menettelyyn, että velkojille, jotka osallistuivat menettelyyn ja joiden riitautetut saatavansa vahvistetaan myöhemmin.

Velallinen, jolle on kertynyt tuottoa konkurssia edeltävän sovinnon mukaisesti kuoletetuista veloista, on säilytettävä tällaiset tuotot siihen saakka, kunnes määräaika kaikkien konkurssia edeltävästä sovinnosta johtuvien velvoitteiden täyttämiselle on umpeutunut.

Jos velkoja kuolettaa saatavan velalliselta konkurssia edeltävän sovinnon mukaisesti, kuoletetun saatavan määrä hyväksytään velkojan verotuksessa vähennyskelpoiseksi kuluksi.

b) Konkurssimenettely – heti kun lopullinen jako on suoritettu, tuomioistuin tekee päätöksen menettelyn päättymisestä. Päätös toimitetaan niitä rekistereitä hallinnoiville viranomaisille, joihin velallisen tietoja on kirjattu. Rekisteristä poistamisen jälkeen oikeushenkilömuotoisen velallisen olemassaolo lakkaa, ja velallinen, joka on luonnollinen henkilö, menettää asemansa yksityisenä elinkeinonharjoittajana, yrittäjänä tai ammatinharjoittajana.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Konkurssivelkoja voi konkurssimenettelyn päättymisen jälkeen jatkaa rajoituksetta muiden saataviensa perintää yksityiseltä velalliselta.

Konkurssivelkoja voi käynnistää velalliseen kohdistuvan perintämenettelyn saatavan toteavan päätöksen nojalla edellyttäen, ettei velallinen ole riitauttanut saatavaa uudelleenkäsittelyssä. Tuloksetta riitautetun saatavan asema on sama kuin riitauttamattoman saatavan.

Tuomioistuin määrää pesänhoitajan tai jonkin velkojan ehdotuksesta tai viran puolesta, että menettelyä jatketaan täydentävän jaon toimittamiseksi, jos päätösistunnon jälkeen

1. edellytykset varattujen määrien jakamiseksi velkojille täyttyvät,

2. konkurssipesästä maksettuja eriä on palautunut konkurssipesään,

3. on löytynyt uusia konkurssipesään kuuluvia varoja.

Tuomioistuin määrää menettelyn jatkamisesta täydentävän jaon toimittamista varten riippumatta siitä, onko menettely on päätetty.

Tuomioistuin voi pidättyä täydentävän jaon toimittamisesta ja siirtää jakoa varten käytössä olevat varat velkojille tai siirtää uuden omaisuuserän yksityiselle velalliselle, jos se on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon saatavan vähäinen määrä tai kohteen vähäinen arvo sekä täydentävän jaon toimituksesta aiheutuvat kustannukset. Tuomioistuin voi tehdä täydentävää jakoa koskevan menettelyn jatkamisen riippuvaiseksi ennakkomaksusta, joka kattaa menettelyn kustannukset.

Täydentävän jaon toimituksen jälkeen tuomioistuin tekee päätöksen konkurssimenettelyn päättämisestä.

Kun täydentävää jakoa koskeva määräys on annettu, pesänjakaja jakaa lopullisen luettelon mukaisesti määrän, joka voidaan vapaasti luovuttaa ja joka on saatu konkurssipesän myöhemmin löydetyn osan realisoinnista. Pesänhoitaja toimittaa tuomioistuimelle lopputilityksen.

Konkurssipesän velkoja, jonka saatavasta pesänhoitaja on saanut tiedon

1. osittaisen jaon aikana sen jälkeen, kun jaettava osa on määritelty,

2. lopullisen jaon aikana sen jälkeen, kun päätösistunto on päättynyt,

3. täydentävän jaon aikana sen jälkeen, kun kyseistä jakoa koskeva jakoluettelo on julkaistu,

voi vaatia maksua ainoastaan siltä osin kuin konkurssipesässä on varoja jäljellä jaon jälkeen.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Kukin velkoja vastaa omista kuluistaan konkurssia edeltävässä menettelyssä ja konkurssimenettelyssä, ellei konkurssilaissa säädetä toisin.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Konkurssivelkojat ja pesänhoitaja (velallisen puolesta) voivat konkurssilain säännösten mukaisesti riitauttaa oikeustoimet, joihin on ryhdytty ennen konkurssimenettelyn aloittamista ja jotka häiritsevät tasapuolista maksua konkurssivelkojille (aiheuttavat vahinkoa velkojille) tai jotka suosivat tiettyjä velkojia toisten kustannuksella (velkojien etuuskohtelu). Tällaisia oikeustoimia vastaaviksi katsotaan laiminlyönnit, joista on aiheutunut velalliselle oikeudenmenetys tai joiden perusteella varallisuusoikeudellinen vaade velallista kohtaan on syntynyt, pysynyt voimassa tai tullut vakuudelliseksi.

Oikeustoimi, jolla velkojalle saa vakuuden tai suorituksen tavalla ja ajankohtana, joka vastaa tämän oikeuksien sisältöä (oikeuksia vastaava suoritus) ja joka on toteutettu viimeisten kolmen kuukauden aikana ennen konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä, voidaan riitauttaa, jos velallinen oikeustoimen toteuttamisen aikaan oli maksukyvytön ja velkoja tiesi siitä.

Oikeustoimi, jolla velkoja saa vakuuden tai suorituksen tämän oikeuksien sisältöä vastaavasti, voidaan riitauttaa konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen, jos velkoja oikeustoimen toteuttamisen aikaan tiesi maksukyvyttömyydestä tai konkurssimenettelyn aloittamista koskevasta hakemuksesta.

Velkojan katsotaan tienneen maksukyvyttömyydestä tai konkurssimenettelyn aloittamista koskevasta hakemuksesta, jos hän oli tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen olosuhteista, joiden perusteella on ilmeistä, että velallinen on maksukyvytön tai että konkurssimenettelyn aloittamista koskeva hakemus on jätetty.

Henkilöiden, jotka ovat olleet läheisessä suhteessa velalliseen oikeustoimen toteuttamisen aikaan, katsotaan tienneen maksukyvyttömyydestä ja konkurssimenettelyn aloittamista koskevasta hakemuksesta.

Oikeustoimi, jolla velkoja saa vakuuden tai suorituksen, jota tällä ei ollut oikeutta vaatia tai vaatia sitä asianomaisella tavalla tai asianomaisena ajankohtana, voidaan riitauttaa, jos se toteutettiin

1. konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä edeltäneen kuukauden aikana tai hakemuksen jättämisen jälkeen, tai

2. konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä edeltäneen toisen tai kolmannen kuukauden aikana ja velallinen oli tuolloin maksukyvytön, tai

3. konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä edeltäneen toisen tai kolmannen kuukauden aikana ja velkoja tiesi toimen toteuttamisen aikaan, että se aiheuttaisi vahinkoa konkurssivelkojille.

Velkojan katsotaan tienneen, että toimi aiheuttaisi vahinkoa muille velkojille, jos hän oli tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen olosuhteista, joiden perusteella on ilmeistä, että velkojille aiheutuisi vahinkoa. Henkilöiden, jotka ovat olleet läheisessä suhteessa velalliseen oikeustoimen toteuttamisen aikaan, katsotaan tienneen, että konkurssivelkojille aiheutuisi vahinkoa.

Velallisen oikeustoimi, joka aiheuttaa välitöntä vahinkoa konkurssivelkojille, voidaan riitauttaa, jos se toteutettiin

1. konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana ja velallinen oli tuolloin maksukyvytön ja toinen osapuoli tiesi siitä, tai

2. sen jälkeen, kun konkurssimenettelyn aloittamista koskeva hakemus oli jätetty, ja toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimen toteuttamisen aikaan maksukyvyttömyydestä tai konkurssimenettelyn aloittamista koskevasta hakemuksesta.

Mikä tahansa velallisen oikeustoimi, joka johtaa tämän oikeudenmenetykseen tai estää tätä käyttämästä oikeuksiaan, tai mikä tahansa toimi, jonka perusteella varallisuusoikeudelliset vaateet velallista kohtaan voidaan pitää voimassa tai panna täytäntöön, rinnastetaan toimeen, joka aiheuttaa välitöntä vahinkoa velkojille.

Oikeustoimi, jonka velallinen on toteuttanut konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä edeltäneiden kymmenen vuoden aikana tai hakemuksen jättämisen jälkeen velkojien vahingoittamistarkoituksessa, voidaan riitauttaa, jos toinen osapuoli tiesi velallisen tarkoituksesta toimen toteuttamisen aikaan. Toisen osapuolen olleen tietoinen tällaisesta tarkoituksesta, jos hän tiesi, että velallista uhkaa maksukyvyttömyys ja että kyseinen toimi aiheuttaisi vahinkoa velkojille.

Velkojan katsotaan tienneen, että velallista uhkasi maksukyvyttömyys ja että toimi aiheuttaisi vahinkoa velkojille, jos velkoja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää olosuhteista, joiden perusteella on ilmeistä, että velallinen on maksukyvytön ja että toimi aiheuttaisi vahinkoa velkojille.

Sopimus, johon liittyy rahallinen vastike ja jonka velallinen ja velalliselle läheinen henkilö ovat tehneet keskenään, voidaan riitauttaa, jo se aiheuttaa vahinkoa velkojille. Tällaista sopimusta ei voida riitauttaa, jos se on tehty yli kaksi vuotta ennen konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä tai jos toinen osapuoli näyttää toteen, ettei hän on ollut sopimuksen tekohetkellä tietoinen velallisen tarkoituksesta vahingoittaa velkojia.

Velallisen toteuttama oikeustoimi, johon ei liity vastiketta tai johon liittyvä vastike on vähäpätöinen, voidaan riitauttaa, paitsi jos se on tehty yli neljä vuotta ennen konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä. Oikeustoimea ei voi riitauttaa, jos on kyse satunnaisesta ja arvoltaan vähäpätöisestä lahjasta.

Oikeustoimi, jolla yrityksen osakas vaatii pääomalainan takaisinmaksua tai vastaavaa suoritusta, on mitätön, jos sillä

1. annetaan vakuus ja se on toteutettu konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä edeltäneiden viiden vuoden aikana tai sen jälkeen;

2. taataan maksu ja se on toteutettu konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä edeltäneen vuoden aikana tai sen jälkeen.

Oikeustoimi, jolla yhtiön äänettömän yhtiömiehen osuus palautetaan hänelle kokonaan tai osittain tai jolla hänen osuutensa poistetaan kertyneistä tappioista kokonaan tai osittain, voidaan riitauttaa, jos kyseisen toimen taustalla oleva sopimus tehtiin yhtiötä koskevan konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä edeltäneen vuoden aikana tai sen jälkeen. Tämä pätee myös silloin, kun äänetön yhtiömies on sopimuksen mukaisesti selvitystilassa.

Jos on kyse oikeuksia vastaavasta suorituksesta, velallisen maksuja, jotka on suoritettu vekselin muodossa, ei voida vaatia takaisin saajalta, jos siirtokelpoisia instrumentteja koskevan lainsäädännön mukaan saaja maksun vastaanottamisesta kieltäytyessään menettäisi oikeuden saatavaan muilta velallisilta.

Oikeustoimi katsotaan toteutetuksi hetkellä, jona sen oikeusvaikutukset alkavat.

Jos oikeustoimen pätevyys edellyttää kirjausta julkiseen luetteloon, rekisteriin tai lokiin, oikeustoimi katsotaan toteutetuksi hetkellä, jona muut pätevyyden ennakkoehdot täyttyvät, velallisen ilmoitus kirjaamisaikomuksesta tulee sitovaksi ja toinen osapuoli tekee pyynnön oikeudellisen muutoksen kirjaamiseksi. Tätä säännöstä sovelletaan myös pyyntöihin ennakkokirjauksista, joilla turvataan oikeus oikeudelliseen muutokseen.

Jos oikeustoimeen sovelletaan ehtoa tai määräaikaa, huomioon otetaan ajankohta, jolloin se toteutettiin, eikä ajankohta, jolloin ehto täyttyy tai määräaika umpeutuu.

Oikeustoimi, jolle on saatu täytäntöönpanomääräys tai joka on toteutettu osana täytäntöönpanomenettelyä, voidaan riitauttaa.

Jos velallinen on saanut suoritukselleen samanarvoisen vastikkeen, josta on välittömästi tullut osa velallisen omaisuutta, suorituksen taustalla oleva oikeustoimi voidaan riitauttaa ainoastaan, jos on kyse tarkoituksellisesta vahingon aiheuttamisesta.

Pesänhoitaja voi velallisen puolesta riitauttaa velallisen oikeustoimen tuomioistuimen valtuutuksella. Kanne nostetaan sitä henkilöä vastaan, johon riitautettu toimi kohdistui.

Pesänhoitaja voi nostaa kanteen oikeustoimen riitauttamiseksi puolentoista vuoden kuluessa konkurssimenettelyn aloittamispäivästä.

Kukin konkurssivelkoja voi nostaa kanteen oikeustoimen riitauttamiseksi omasta puolestaan ja omalla kustannuksellaan, jos

– pesänhoitaja ei ole nostanut kannetta oikeustoimen riitauttamiseksi konkurssilain 212 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa – kolmen kuukauden kuluessa kyseisessä momentissa säädetyn määräajan kulumisesta;

– pesänhoitaja peruuttaa oikeustoimen riitauttamista koskevan kanteen – kolmen kuukauden kuluessa toimen peruuttamisen vahvistavan lopullisen päätöksen julkaisemisesta tuomioistuimen sähköisellä ilmoitustaululla;

– velkoja on aiemmin pyytänyt pesänhoitajaa ottamaan kantaa ja pesänhoitaja on ilmoittanut, ettei hän nosta kannetta oikeustoimen riitauttamiseksi – kolmen kuukauden kuluessa pesänhoitajan ilmoituksen julkaisemisesta tuomioistuimen sähköisellä ilmoitustaululla;

– velkoja on aiemmin pyytänyt pesänhoitajaa ottamaan kantaa eikä pesänhoitaja ole kolmen kuukauden kuluessa ilmoittanut, nostaako hän kanteen oikeustoimen riitauttamiseksi – kolmen kuukauden kuluessa kannanottoa koskevan pyynnön julkaisemisesta.

Jos vaatimus oikeustoimen riitauttamisesta on hyväksytty, riitautetulla oikeustoimella ei ole oikeusvaikutuksia konkurssipesään nähden, ja toisen osapuolen edellytetään palauttavan konkurssipesään kaikki riitautetun toimen nojalla saadut aineelliset etuudet, ellei konkurssilaissa säädetä toisin. Täytäntöönpanohakemuksen, joka perustuu oikeustoimen riitauttamista koskevan vaatimuksen hyväksyvään päätökseen, voi tehdä pesänhoitaja velallisen tai konkurssipesän puolesta ja lukuun, ja konkurssivelkoja omasta puolestaan ja konkurssivelallisen tai konkurssipesän hyväksi.

Henkilön, joka hyväksyy suorituksen ilman korvausta tai vähäpätöistä korvausta vastaan, on palautettava saamansa varat vain, jos niistä on koitunut hänelle taloudellista hyötyä, paitsi jos hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että kyseinen suoritus aiheuttaisi vahinkoa velkojille.

Oikeustoimen riitauttamiseksi nostetusta kanteesta annettua lopullista päätöstä sovelletaan konkurssivelalliseen, konkurssipesään ja kaikkiin konkurssivelkojiin, ellei konkurssilaissa säädetä toisin.

Jos tuomioistuin on hyväksynyt vaatimuksen oikeustoimen riitauttamisesta, vastapuolen edellytetään palauttavan konkurssipesälle kaikki riitautetun toimen nojalla saadut aineelliset etuudet. Kun nämä etuudet on palautettu konkurssipesään, kantajina olevilla velkojilla on oikeus etuoikeutettuun maksuun kyseisistä etuuksista suhteessa vahvistettujen saataviensa määrään.

Velallisen oikeustoimet voidaan riitauttaa toimittamalla vastalause ilman aikarajoituksia.

Oikeustoimi voidaan riitauttaa myös vastapuolen perillistä tai muuta yleisseuraannon saajaa vastaan.

Oikeustoimi voidaan riitauttaa vastapuolen muuta yleisseuraannon saajaa vastaan, jos

1. yleisseuraannon saaja tiesi saannon aikaan olosuhteista, joihin hänen oikeudellisen edeltäjänsä saannon pätemättömyys perustuu;

2. yleisseuraannon saaja oli saannon aikaan velalliseen läheisessä suhteessa oleva henkilö, paitsi jos hän osoittaa, ettei ollut tuolloin tietoinen olosuhteista, joihin hänen oikeudellisen edeltäjänsä saannon pätemättömyys perustuu;

3. saadut varat siirrettiin yleisseuraannon saajalle ilman vastiketta tai vähäpätöistä vastiketta vastaan.

Oikeustoimi, joka on toteutettu konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen ja joka pysyy voimassa julkisissa rekistereissä olevia kirjauksia koskevan luottamuksensuojan periaatteen mukaan, voidaan riitauttaa niiden sääntöjen mukaan, joita sovelletaan ennen konkurssimenettelyn aloittamista toteutetun oikeustoimen riitauttamista.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 23/08/2019

Maksukyvyttömyys - Italia

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa yrittäjää tai yritystä (luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä) vastaan, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

a) omaisuuden arvo on ollut vähintään 300 000 euroa kolmen vuoden ajan ennen menettelyn aloittamista

b) vuotuiset bruttotulot ovat olleet vähintään 200 000 euroa kolmen vuoden ajan ennen menettelyn aloittamista

c) velkaa on (menettelyn vireillutuloajankohtana) yhteensä vähintään 500 000 euroa (riippumatta siitä, milloin velat ovat syntyneet).

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

a) Konkurssimenettely voidaan aloittaa, kun yrittäjä on maksukyvytön. Menettelyn aloittamista voivat hakea

- velallinen

- velkoja

- syyttäjä

b) Velkajärjestely eli akordi (concordato preventivo) voidaan aloittaa, kun yrittäjällä on taloudellisia vaikeuksia (jotka eivät kuitenkaan ole vielä johtaneet maksukyvyttömyyteen). Menettelyn aloittamista voi hakea ainoastaan velallinen itse.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Konkurssipesään kuuluu koko omaisuus lukuun ottamatta seuraavia:

1) henkilökohtainen omaisuus ja siihen liittyvät oikeudet;

2) varat, jotka perustuvat elatusapuun, eläkkeeseen, palkkaan tai ansiotuloon, siihen määrään asti, jonka konkurssivelallinen tarvitsee omaa ja perheensä toimeentuloa varten;

3) lasten omaisuutta koskevan hallintaoikeuden perusteella saatavat tulot, perheen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu omaisuus (fondo patrimoniale) ja siitä saatavat tulot, ellei siviililain 170 §:stä muuta johdu;

4) omaisuus, jonka ulosmittaus on kielletty lain nojalla.

Konkurssipesään kuuluu myös menettelyn aloittamisen jälkeen hankittu velallisen omaisuus. Sen arvosta vähennetään kuitenkin sen hankinnasta ja säilyttämisestä aiheutuvat kulut.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Konkurssipesän selvittäjällä (curatore) on oikeus ja velvollisuus hallinnoida omaisuutta, myydä se ja jakaa näin saadut tulot velkojien kesken.

Selvittäjä voi kuulla velallista saadakseen tarvitsemansa tiedot. Velallinen voi vastustaa selvittäjän ja konkurssiasioista vastaavan tuomarin määräämiä toimenpiteitä, mutta vain sillä perusteella, että ne on annettu lain vastaisesti (eikä pelkästään oman etunsa ajamiseksi).

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Jokaisella, joka on velkaa konkurssipesälle, on oikeus kuitata tämä velka vastaavalla saatavalla (controcredito) samassa menettelyssä, mutta vain jos sekä velka että vastaava saatava ovat syntyneet ennen maksukyvyttömyysmenettelyn vireilletuloa.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Selvittäjä voi päättää, jatketaanko maksukyvyttömyysmenettelyn vireilletulohetkellä voimassa olevien sopimusten täytäntöönpanoa vai irtisanotaanko sopimukset.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Velkoja voi nostaa kanteen maksukyvyttömyysmenettelyn vireilletulon jälkeen vain jos selvittäjä ei nosta kannetta (riippumatta siitä, johtuuko se tietoisesta päätöksestä vai huolimattomuudesta).

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Vain selvittäjä voi jatkaa oikeudenkäyntimenettelyä, jonka velkoja on aloittanut sellaista velallista vastaan, joka sittemmin todetaan maksukyvyttömäksi.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Kolme tai viisi velkojaa voi muodostaa velkojainkokouksen, jolla on merkittävät valtuudet, sillä se voi:

- hyväksyä liiketoimet ja esisopimukset, kanteista luopumisen, kolmansien oikeuksien tunnustamisen, kiinnitysten purkamisen, panttien palauttamisen ja vakuuksien peruuttamisen, perintöjen ja lahjoitusten vastaanottamisen ja kaikki muut konkurssipesän hallintoon liittyvät erityistoimet

- vaatia tuomioistuinta erottamaan selvittäjän

- hyväksyä selvityssuunnitelman

- valtuuttaa selvittäjän tulemaan velallisen sijaan sellaisen sopimuksen osapuoleksi, joka oli voimassa menettelyn tullessa vireille

- osallistua kaikkiin velallisen omaisuuden inventointia koskeviin toimenpiteisiin

- tutustua kaikkiin menettelyä koskeviin asiakirjoihin

- antaa selvittäjälle valtuudet olla sisällyttämättä pesään tiettyjä omaisuuseriä tai luopua tiettyjen omaisuuserien rahaksi muuttamisesta, jos se olisi ilmeisen epäedullista

- pyytää konkurssiasioista vastaavaa tuomaria keskeyttämään omaisuuden myynnin.

Edellä mainittujen pesän hallintoon liittyvien toimien lisäksi velkojainkokous antaa lausuntoja seuraavista konkurssiasioista vastaavan tuomarin tai tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvista toimenpiteistä:

- valtuutus, jonka nojalla panttivelkoja voi myydä pantatun omaisuuden

- konkurssiasioista vastaavan tuomarin valtuutus yrityksen toiminnan väliaikaista jatkamista varten (toiminnan jatkaminen edellyttää velkojainkokouksen hyväksyvää lausuntoa)

- konkurssiasioista vastaavan tuomarin valtuutus yrityksen luovuttamiseksi vuokralle (vuokraus edellyttää velkojainkokouksen hyväksyvää lausuntoa).

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Konkurssipesän selvittäjä voi (valtuutuksen nojalla):

- jatkaa yrityksen toimintaa

- luovuttaa yrityksen vuokralle

- myydä yrityksen koko omaisuuden ja jakaa näin saadut tulot velkojien kesken

- kieltäytyä vähäarvoisten omaisuuserien myynnistä.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Jokainen velkoja voi pyytää tuomioistuinta toteamaan velallisen maksukyvyttömäksi. Velkoja ei tarvitse tätä varten täytäntöönpanoasiakirjaa, vaan riittää, että velka voidaan näyttää toteen.

Kaikkien velkojien (myös niiden, jotka ovat hakeneet maksukyvyttömyyden toteamista ja joiden hakemus on hyväksytty) on maksukyvyttömyysmenettelyn vireilletulon jälkeen haettava saataviensa hyväksymistä.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Velkoja voi esittää saataviensa hyväksymistä koskevan hakemuksen ilman oikeudellista edustusta.

Hakemuksen mukana on toimitettava todisteet velan olemassaolosta. Hakemus on esitettävä sähköisesti (varmennetulla sähköpostiviestillä).

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Omaisuuden myynnistä saatavat tulot jaetaan kaikkien velkojien kesken niiden etuusaseman mukaisesti. Monilla saatavilla (kiinnitys, pantti, muut yleiseen tai erityiseen etuoikeuteen perustuvat saatavat) on lain nojalla etuoikeusasema joihinkin tai kaikkiin omaisuuseriin nähden.

Jos omaisuuden myynnistä saadut tulot eivät riitä kattamaan kaikkia velkoja (näin on lähes aina), tulot jaetaan suhteessa velkojen määrään siviililain mukaista velkojien etuoikeusjärjestystä noudattaen.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Maksukyvyttömyysmenettely päätetään, kun

- saatavien hyväksymistä koskevia hakemuksia ei ole esitetty

- kaikki velat on maksettu

- kaikki omaisuuden myynnistä saadut tulot on jaettu

- kun on varmistettu, ettei ole enää myytävää omaisuutta eikä muita saatavia perittävänä.

Menettelyn päättämisen jälkeen konkurssivelallinen saa takaisin oikeustoimikelpoisuutensa ja voi taas hankkia omaisuutta ilmoittamatta siitä selvittäjälle.

Maksukyvyttömyysmenettelyt päätetään, kun velallisen ja velkojien välinen sopimus vahvistetaan. Jos sopimus koskee omaisuuden luovuttamista (concordato liquidatorio), menettely kuitenkin jatkuu omaisuuden myynnillä ja päättyy vasta kun koko omaisuus on myyty ja näin saadut tulot jaettu velkojien kesken.

Maksukyvyttömyysmenettelyjen päättämisen myötä velallinen vapautuu veloistaan.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Kun menettely on päättynyt, velkojat voivat nostaa velallista vastaan kanteen periäkseen jäljellä olevat saatavansa (eli ne, joita selvittäjä ei ole maksanut). Jos velallinen on vapautettu kaikista veloista, velkojat eivät kuitenkaan voi enää vaatia saataviaan.

Velkajärjestelyn päätyttyä velkojat eivät voi enää vaatia velalliselta saataviaan. Jos velallinen ei noudata velvollisuuksiaan, velkojat voivat kuitenkin vuoden kuluessa vaatia velkajärjestelyn purkamista.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Maksukyvyttömyysmenettelyn kustannukset katetaan menettelyn puitteissa omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla.

Jos pesässä ei ole omaisuutta, selvittäjän palkkion ja korvauksen hänelle aiheutuneista kustannuksista maksaa valtio.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Oikeustoimet, joita konkurssivelallinen on toteuttanut ennen maksukyvyttömyysmenettelyn vireilletuloa tietyn ajanjakson kuluessa (vuosi tai kuusi kuukautta), voidaan peräyttää.

Oikeustoimet, joita konkurssivelallinen on toteuttanut maksukyvyttömyysmenettelyn vireilletulon jälkeen, ovat pätemättömiä.

Toimenpiteet, jotka on toteutettu maksukyvyttömyysmenettelyn aikana ilman tuomioistuimen valtuutusta, ovat pätemättömiä.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 03/01/2020

Maksukyvyttömyys - Kypros

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Konkurssi (ptóchevsi): konkurssiin voidaan asettaa vain luonnollinen henkilö, joka on maksukyvytön.

Selvitystila(ekkathárisi): Selvitystilaan voidaan asettaa oikeushenkilö. Myös vapaaehtoinen selvitystilaan (ekoúsia ekkathárisi) asettaminen tuomioistuimen ulkopuolella tai tuomioistuimen valvonnassa koskee oikeushenkilöä.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Konkurssi: Luonnollisen henkilön konkurssia koskevista säännöksistä säädetään konkurssilaissa (perí Ptóchevsis Nómos, 5 luku), jota on muutettu olennaisesti kahden viime vuoden aikana vastaamaan muuttuvaa taloudellista ja sosiaalista tilannetta.

Konkurssihakemuksen voi jättää velkoja tai itse velallinen silloin kun velkojen määrä on yli 15 000 euroa, edellyttäen, että konkurssin on aiheuttanut velallisen toimi ja että velallinen oli Kyproksella henkilökohtaisesti tai hänellä oli asuinpaikka Kyproksella tai hän harjoitti liiketoimintaa Kyproksella tai oli liiketoimintaa Kyproksella harjoittaneen henkilöyhtiön tai avoimen yhtiön jäsen.

Velallinen syyllistyy konkurssin aiheuttavaan toimeen (práxi ptóchevsis) muun muassa, kun

a) velkojan mitä tahansa summaa koskeva vaatimus velallista kohtaan on vahvistettu tuomiolla, joka on lopullinen, ja velallinen laiminlyö maksamisen;

b) velallinen antaa ilmoituksen, jonka mukaan hän on kyvytön maksamaan velkansa;

c) velallinen jättää konkurssihakemuksen;

d) todetaan, että henkilökohtaista takaisinmaksusuunnitelmaa, jonka osapuoli velallinen on, ei ole noudatettu tai että takaisinmaksu on lopetettu luonnollisten henkilöiden maksukykyä koskevan lain säännösten mukaisesti (perí Aferengyótitas Fysikón Prosópon Nómos).

Yhtiöiden selvitystila: Yhtiö voidaan asettaa selvitystilaan joko sen takia, ettei se kykene maksamaan velkojaan, tai yhtiön itse tekemällä päätöksellä yhtiön purkamisesta siten, että sen omaisuus myydään ja maksetaan kaikki velat tai osa niistä. Tuomioistuin voi antaa määräyksen selvitystilaan asettamisesta, jos yhtiö ei kykene maksamaan velkojaan. Erääntyneiden velkojen määrän on oltava yli 5 000 euroa. Selvitystilaan asettamista koskevan hakemuksen voivat jättää tuomioistuimelle joko velkoja tai osakkeenomistajat.

Vapaaehtoinen selvitystila:

Vapaaehtoisia selvitystilamenettelyjä on kolme:

  • Velkojien vaatima vapaaehtoinen selvitystila (ekoúsia ekkathárisi apó pistotés): Kyseessä on tuomioistuimen ulkopuolinen selvitystila, joka toteutetaan, jos yhtiö on maksukyvytön ja sen hallitus päättää lopettaa yhtiön. Velkojien vaatima vapaaehtoinen selvitystila käynnistetään kutsumalla koolle velkojienkokous harkitsemaan vapaaehtoista selvitystilaa koskevaa päätöslauselmaa, jonka yhtiön yhtiökokous on hyväksynyt.
  • Jäsenien vaatima vapaaehtoinen selvitystila (ekoúsia ekkathárisi apó méli): Myös tämä on tuomioistuimen ulkopuolinen selvitystila, joka käynnistetään osakkeenomistajien yhtiökokouksen päätöksellä, kun yhtiö on maksukykyinen.
  • Vapaaehtoinen selvitystila tuomioistuimen valvonnassa (ekoúsia ekkathárisi ypó tin epopteía tou Dikastiríou): Kun yhtiö on hyväksynyt vapaaehtoista selvitystilaa koskevan päätöksen, tuomioistuin voi antaa määräyksen, jonka mukaan selvitystilaa jatketaan tuomioistuimen valvonnassa.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Konkurssi: Konkurssipesä koostuu kaikesta omaisuudesta, joka kuuluu konkurssivelalliselle tai on sen hallinnassa konkurssimenettelyjen tullessa vireille tai jonka konkurssivelallinen hankkii tai joka siirtyy tälle ennen konkurssin lopettamista. Siihen ei kuitenkaan sisälly omaisuutta, joka on välttämätöntä konkurssivelallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten.

Konkurssimenettelyjen vireille tulon jälkeen ja konkurssin lopettamista tai konkurssin peruuttamista ennen hankittu omaisuus kuuluu konkurssipesään.

Selvitystila: Likvidaation piiriin kuuluu se omaisuus, joka kuului yhtiölle ennen selvitystilaan asettamista koskevan määräyksen antamista tai ennen vapaaehtoista selvitystilaa koskevan päätöksen päivämäärää.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Konkurssi: Kun konkurssiin asettamista koskeva määräys on annettu, konkurssitoimitsijasta (epísimos paralíptis) tulee konkurssivelallisen omaisuuden pesänhoitaja (diacheiristís). Myöhemmässä vaiheessa kuka tahansa luvan saanut maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä (adeiodotiménos sýmvoulos aferengyótitas) voidaan nimittää pesänhoitajaksi. Pesänhoitajan tehtävänä on myydä konkurssivelallisen omaisuus ja jakaa tuotot velkojille. Kun konkurssitoimitsija tai maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä sitoutuu hoitamaan pesänhoitajan tehtäviä, konkurssivelallinen säilyttää omistusoikeuden kaikkeen hallinnassaan olevaan omaisuuteen, jota kuitenkin hoitaa vain pesänhoitaja konkurssimenettelyn alkamispäivästä lähtien.

Selvitystila: Kun selvitystilaan asettamista koskeva määräys on annettu, ja jos velkojat eivät ole nimittäneet selvittäjää, toimitsijasta tulee selvittäjä (ekkatharistís) ilman eri toimenpiteitä, jollei luvan saanutta maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjää ole nimetty selvittäjäksi toimitsijan tuomioistuimelle jättämässä hakemuksessa tai velkojien ja yhtiön osakkeenomistajien kokouksen päätöksessä. Selvittäjän tehtävänä on realisoida purettavan yhtiön omaisuus ja jakaa tuotot sen velkojille ja osakkeenomistajille. Kun toimitsija tai selvittäjä sitoutuu hoitamaan selvitystilassa olevan oikeushenkilön omaisuuden selvittäjän tehtäviä, selvittäjä hoitaa yhtiön omaisuutta sen realisointia varten selvitystilaan asettamista koskevan menettelyn alkamispäivästä lähtien, vaikka yhtiö säilyttää omistusoikeuden kaikkeen hallinnassaan olevaan omaisuuteen.

Vapaaehtoinen selvitystila: Vapaaehtoisen selvitystilan tapauksessa yhtiö lakkaa selvitystilaan asettamista koskevan menettelyn vireille tulosta lähtien harjoittamasta liiketoimintaa, paitsi siltä osin kuin on tarpeen sen selvitystilamenettelyn tuottoisuuden kannalta. Selvittäjän tehtävänä on realisoida selvitystilassa olevan yhtiön omaisuus ja jakaa tuotot sen velkojille ja osakkeenomistajille.

  • Velkojista johtuva vapaaehtoinen selvitystila: Velkojat ja yhtiö nimeävät erillisissä kokouksissaan selvittäjän, jonka he haluavat nimittää yhtiön selvittäjäksi, mutta silloin kun näissä kokouksissa on tehty erilaiset päätökset, selvittäjäksi nimitetään velkojien kokouksen nimeämä selvittäjä.
  • Jäsenistä johtuva vapaaehtoinen selvitystila: Yhtiö nimittää selvittäjäksi yhtiökokouksen päätöksellä luvan saaneen selvittäjän, joka vastaa yhtiön asioiden selvittämisestä ja sen omaisuuden jakamisesta. Selvittäjän nimeämisen jälkeen johtajien valtuudet lakkaavat, paitsi siltä osin kuin yhtiön yhtiökokous tai selvittäjä hyväksyy niiden jatkumisen.
  • Vapaaehtoinen selvitystila tuomioistuimen valvonnassa: Kun tuomioistuin antaa määräyksen sen valvonnan alaiseen selvitystilaan asettamisesta, se voi samassa määräyksessä tai myöhemmässä määräyksessä nimittää lisäselvittäjän. Tuomioistuimen nimittämällä selvittäjällä on samat valtuudet ja hänellä on samat velvoitteet ja asema kuin selvittäjällä, joka on nimitetty vapaaehtoista selvitystilaa koskevalla päätöksellä tai velkojainkokouksen päätöksellä.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Konkurssi: Laissa säädetään, että kuittaukseen voidaan vedota, kun konkurssivelallisen ja jonkun muun henkilön välillä on keskinäisiä luottoja tai keskinäisiä velkoja tai muita keskinäisiä liiketoimia ennen konkurssiin asettamista koskevan määräyksen antamista, paitsi jos toinen henkilö tiesi luoton myöntämisen ajankohtana konkurssivelallisen syyllistyneen konkurssin aiheuttaneeseen toimeen.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Konkurssi: Voimassa olevat lailliset sopimukset, joiden sopijapuoli konkurssivelallinen on, pysyvät voimassa ja konkurssivelallinen pysyy henkilökohtaisesti vastuussa niiden ehtojen täyttämisestä.

Selvitystila: Voimassa olevat lainmukaiset sopimukset, joiden sopijapuoli selvitystilassa oleva yhtiö on, pysyvät voimassa. Sama koskee laillisia sopimuksia, joiden sopijapuoli on vapaaehtoisesti selvitystilaan asetettu yhtiö.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Konkurssi: Silloin kun konkurssivelallista vastaan nostetaan kanne sen jälkeen kun konkurssiin asettamista koskeva määräys on annettu, tuomioistuimelta on hankittava lupa kanteen jatkamiselle.

Selvitystila: Silloin kun selvitystilassa olevaa yhtiötä vastaan nostetaan kanne sen jälkeen kun selvitystilaan asettamista koskeva määräys on annettu, tuomioistuimelta on hankittava lupa kanteen jatkamiselle.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Konkurssi: Kanteet, jotka ovat jo vireillä konkurssivelallista vastaan, jatkuvat normaalisti, eikä niiden jatkamiseen tarvitse pyytää lupaa tuomioistuimelta.

Selvitystila: Kanteet, jotka ovat jo vireillä selvitystilassa olevaa yhtiötä vastaan, voivat jatkua vain tuomioistuimen luvalla. Tällaisia kanteita käsittelevät vain toimitsija tai yhtiön selvittäjä.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Konkurssi: Jotta velkoja voi osallistua konkurssimenettelyyn, hänen on täytynyt täyttää valvontakirjelmälomakkeet ja hänen on täytynyt toimittaa kaikki todisteet niiden tueksi. Konkurssitoimitsija tai maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä, joka toimii pesänhoitajana, päättää hyväksytäänkö vai hylätäänkö todisteet. Myöhemmin velkojille maksetaan jako-osuus konkurssilaissa säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Kun velkojat ovat toimittaneet todisteensa, he voivat osallistua yhtiön likvidoinnista vastaavan konkurssitoimitsijan tai maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjän koolle kutsumiin kokouksiin.

Selvitystila: Jotta velkoja voi osallistua selvitystilaan asettamista koskevaan menettelyyn, hänen on täytynyt täyttää valvontakirjelmälomakkeet ja hänen on täytynyt toimittaa kaikki todisteet niiden tueksi. Tässä yhteydessä sovelletaan samaa menettelyä kuin konkurssissa, poikkeuksena on kuitenkin se, että jako-osuus jaetaan yhtiöistä annetun lain mukaisesti (perí Etaireión Nómos, 113 luku).

Sama koskee vapaaehtoista selvitystilamenettelyä ja erityisesti velkojista johtuvaa vapaaehtoista selvitystilamenettelyä, jossa velkojat osallistuvat menettelyyn sen alkamisesta lähtien, kun heidät kutsutaan koolle valitsemaan ja ehdottamaan selvittäjä.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Konkurssi: Pesänhoitajalla on valtuudet myydä kiinteää omaisuutta asianmukaiseksi katsomallaan tavalla ja silloin kun se on pesän edun mukaista. Tämän jälkeen velkojille maksetaan jako-osuus konkurssilaissa säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Kun on kyse kiinnitetystä omaisuudesta, on hankittava tuomioistuimen määräys.

Selvitystila: Selvitystilassa olevan yhtiön selvittäjä saa myydä yhtiön kiinteää omaisuutta pesän kannalta edullisimmaksi katsomallaan tavalla. Tämän jälkeen velkojille maksetaan jako-osuus yhtiöistä annetussa laissa säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Kun on kyse kiinnitetystä omaisuudesta, on hankittava tuomioistuimen määräys. Samoja sääntöjä sovelletaan vapaaehtoiseen selvitystilamenettelyyn.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Konkurssi: Kun konkurssiin asettamista koskeva määräys on annettu, velkojat voivat jättää valvontakirjelmänsä saatavista, joiden oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssiin tai selvitystilaan asettamista koskevan päätöksen päivämäärää ja jotka koskevat määriteltyä summaa. Saatavat, joiden oikeusperuste syntyy konkurssiin asettamista koskevan päätöksen antamisen jälkeen, jäävät konkurssimenettelyn ulkopuolelle, ja velkojien on itse ryhdyttävä toimiin konkurssivelallista vastaan.

Selvitystila: Kun selvitystilaan asettamista koskeva määräys on annettu tai vapaaehtoista selvitystilamenettelyä koskeva päätös on hyväksytty, velkojat voivat jättää valvontakirjelmänsä saatavista, joiden oikeusperuste on syntynyt ennen selvitystilaan asettamista koskevan määräyksen tai vapaaehtoista selvitystilaan asettamista koskevan päätöksen päivämäärää ja jotka koskevat määriteltyä summaa. Saatavat, joiden oikeusperuste syntyy selvitystilaan asettamista koskevan määräyksen tai vapaaehtoista selvitystilaa koskevan päätöksen antamisen jälkeen, jäävät selvitystilamenettelyn ulkopuolelle, ja velkojien on itse ryhdyttävä toimiin selvitystilassa olevan yhtiön toimihenkilöitä vastaan.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Konkurssi: Kun konkurssiin asettamista koskeva päätös on annettu, kunkin velkojan on 35 päivän kuluessa päätöksen julkaisemisesta toimitettava valvontakirjelmä kirjallisesti konkurssitoimitsijalle tai pesänhoitajalle. Valvontakirjelmässä on ilmoitettava tiedot velasta, kaikkien takaajien nimet ja tieto siitä, onko velkojalla vakuutta. Konkurssitoimitsijan tai pesänhoitajan on kymmenen päivän kuluessa kirjallisesti hyväksyttävä tai hylättävä valvontakirjelmä jako-osuuksien toteuttamiseksi. Velkoja tai takaaja, joka on tyytymätön konkurssitoimitsijan tai pesänhoitajan päätökseen, voi riitauttaa sen tuomioistuimessa 21 päivän kuluessa.

Selvitystila: Kun selvitystilaan asettamista koskeva päätös on annettu, kunkin velkojan on 35 päivän kuluessa päätöksen julkaisemisesta toimitettava valvontakirjelmä kirjallisesti toimitsijalle tai selvittäjälle. Valvontakirjelmässä on ilmoitettava tiedot velasta, kaikkien takaajien nimet ja tieto siitä, onko velkojalla vakuutta. Toimitsijan tai selvittäjän on kymmenen päivän kuluessa kirjallisesti hyväksyttävä tai hylättävä valvontakirjelmä jako-osuuksien toteuttamiseksi. Velkoja tai takaaja, joka on tyytymätön toimitsijan tai selvittäjän päätökseen, voi riitauttaa sen tuomioistuimessa 21 päivän kuluessa. Samoja sääntöjä sovelletaan vapaaehtoiseen selvitystilamenettelyyn.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Konkurssi: Kun konkurssipesä jaetaan, velkojen etuoikeusjärjestys määritetään tasavertaisesti ja tasasuhteisesti kussakin luokassa (pari passu ‑periaate), paitsi jos konkurssipesän varat riittävät kaikkien velkojen maksamiseen kokonaisuudessaan. Saatavien etuoikeusjärjestys määritetään seuraavasti:

  • pesänhoitajan toteutuneet kustannukset ja palkkiot
  • konkurssitoimitsijasta aiheutuvat maksut
  • hakijana olevalle velkojalle aiheutuneet menot
  • etuoikeutetut velat
  • vakuudettomat velat

Selvitystila: Kun selvitystilassa olevan yhtiön pesä jaetaan, velkojen etuoikeusjärjestys määritetään tasavertaisesti ja tasasuhteisesti kussakin luokassa (pari passu ‑periaate), paitsi jos konkurssipesän varat riittävät kaikkien velkojen maksamiseen kokonaisuudessaan. Saatavien etuoikeusjärjestys määritetään seuraavasti:

  • selvittäjän toteutuneet kustannukset ja palkkiot
  • toimitsijasta tai selvittäjästä aiheutuvat maksut
  • hakijana olevalle velkojalle aiheutuneet menot
  • etuoikeutetut velat
  • yrityskiinnitykset
  • etuoikeudettomat velkojat

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Konkurssi: Konkurssivelallinen voi toimittaa kirjallisen ehdotuksen velkojien kanssa tehtävästä akordista (symvivasmós) konkurssitoimitsijalle tai pesänhoitajalle. Tällöin pidetään velkojainkokous, jossa suunnitelma on hyväksyttävä velkojien määräenemmistöllä, jolla on myös kolme neljännestä kaikkien saataviaan valvoneiden velkojien saatavien kokonaisarvosta. Jos velkojat hyväksyvät ehdotuksen, konkurssivelallinen, konkurssitoimitsija tai pesänhoitaja pyytää tuomioistuinta vahvistamaan sen. Tuomioistuimen vahvistama suunnitelma sitoo kaikkia velkojia, jotka ovat valvoneet saatavansa. Jos akordin ehdot täyttyvät, valvotut velat katsotaan maksetuiksi kokonaisuudessaan.

Konkurssimenettely päättyy, kun konkurssiin asettamista koskeva päätös on kumottu.

Selvitystila: Selvitystilamenettely päättyy, kun yritys on purettu tai kun selvitystilamenettelyä koskeva määräys on kumottu.

Vapaaehtoinen selvitystilamenettely päättyy ja selvitystilaan asetettu yhtiö purkautuu lopullisesti kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun yhtiön toimitsijalle on toimitettu tilinpäätös, joka on laadittu sen jälkeen kun selvitystilassa olevan yhtiön omaisuus on muutettu rahaksi ja jaettu.

Jos kuitenkin jollakulla on oikeudellinen intressi vapaaehtoisen selvitystilamenettelyn tai tuomioistuimen määräyksen jälkeen puretun yhtiön selvitystilan jatkamiseen, hän voi tehdä tuomioistuimelle tätä koskevan hakemuksen kahden vuoden kuluessa yhtiön purkamisesta.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Konkurssi: Jos konkurssiin asettamista koskeva määräys kumotaan ja velkojat ovat antaneet suostumuksensa siihen saamatta täyttä suoritusta, tällaisilla velkojilla on oikeus vaatia velkojen maksamista määräyksen kumoamisen jälkeen.

Selvitystila: Jos selvitystilaan asettamista koskeva määräys kumotaan ja velkojat ovat antaneet suostumuksensa siihen saamatta täyttä suoritusta, tällaisilla velkojilla on oikeus vaatia velkojen maksamista määräyksen kumoamisen jälkeen.

Jos jollakulla on oikeudellinen intressi vapaaehtoisen selvitystilamenettelyn tai tuomioistuimen määräyksen jälkeen puretun yhtiön selvitystilan jatkamiseen, hän voi tehdä tuomioistuimelle tätä koskevan hakemuksen kahden vuoden kuluessa yhtiön purkamisesta.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Konkurssi: Kuluista, jotka aiheutuvat konkurssiin asettamista koskevan määräyksen antamisesta, vastaa velkoja, joka jättää määräystä koskevan hakemuksen. Konkurssitoimitsijalle maksettavien kulujen määrä on 500 euroa. Konkurssimenettelyn aikana aiheutuneet kulut maksetaan konkurssipesästä.

Selvitystila: Kuluista, jotka aiheutuvat selvitystilaan asettamista koskevan määräyksen antamisesta, vastaa velkoja, joka jättää määräystä koskevan hakemuksen. Toimitsijalle maksettavien kulujen määrä on 500 euroa. Selvitystilamenettely ja yhtiön omaisuuden likvidaation ja jaon aikana aiheutuneet menot maksetaan selvitystilassa olevan yhtiön pesästä.

Vapaaehtoiseen selvitystilamenettelyyn liittyvien asiakirjojen toimitsijamiehelle toimittamisesta ja kirjaamisesta aiheutuneet kulut ovat yhteensä noin 440 euroa. Selvitystilamenettely ja yhtiön omaisuuden likvidaation ja jaon aikana aiheutuneet menot maksetaan selvitystilassa olevan yhtiön pesästä.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Konkurssi: Tietyissä säännöksissä, joita konkurssimenettelyyn sovelletaan, sallitaan, että pesänhoitaja nostaa tuomioistuimessa takaisinsaantikanteen velkojien hyväksi. Tärkeimmät säännökset ovat seuraavat:

Α. Velkojien vahingoksi tapahtuva omaisuuden luovutus (dólia metavívasi):

Jos pesänhoitajalla tai selvittäjällä on todisteita siitä, että yhtiön tai luonnollisen henkilön omaisuutta on luovutettu vastikkeetta tai olennaisesti todellista arvoa alhaisemmalla, hän voi nostaa tuomioistuimessa kanteen, jossa vaaditaan vilpillisen luovutuksen tai toimen peräytymistä.

Tämän säännöksen soveltaminen edellyttää, että luovutus on tapahtunut a) kolmen vuoden sisällä ennen konkurssin alkamista, ellei sitä ole tehty vilpittömässä mielessä ja käypää korvausta vastaan, tai b) kymmenen vuoden sisällä ennen konkurssin alkamista, jos asianomainen luonnollinen henkilö ei luovutuksen ajankohtana kyennyt maksamaan kaikkia velkojaan ilman kyseisen omaisuuden luovutusta. Siinä tapauksessa, että yhtiö on selvitystilassa, toimea voidaan pitää vilpillisenä, jos se on tehty kuuden kuukauden sisällä selvitystilaan asettamisen alkamisesta, eli päivästä, jona selvitystilaan asettamista koskeva hakemus on jätetty.

Β. Velkojan suosiminen (dólia protímisi):

Jos pesänhoitajalla tai selvittäjällä on todisteita velkojan suosimisesta, hän voi nostaa tuomioistuimessa kanteen ja vaatia suosivan kohtelun peräyttämistä tuomioistuimen päätöksellä.

Selvitystila: Tietyissä säännöksissä, joita selvitystilamenettelyyn sovelletaan, sallitaan, että selvittäjä nostaa tuomioistuimessa takaisinsaantikanteen velkojien hyväksi. Tärkeimmät säännökset ovat seuraavat:

Α. Velkojien vahingoksi tapahtuva omaisuuden luovutus:

Jos pesänhoitajalla tai selvittäjällä on todisteita siitä, että yhtiön tai luonnollisen henkilön omaisuutta on luovutettu vastikkeetta tai olennaisesti todellista arvoa alhaisemmalla, hän voi nostaa tuomioistuimessa kanteen, jossa vaaditaan vilpillisen luovutuksen tai toimen peräytymistä.

Tämän säännöksen soveltaminen edellyttää, että luovutus on tapahtunut a) kolmen vuoden sisällä ennen konkurssin alkamista, ellei sitä ole tehty vilpittömässä mielessä ja käypää korvausta vastaan, tai b) kymmenen vuoden sisällä ennen konkurssin alkamista, jos luonnollinen henkilö ei luovutuksen ajankohtana kyennyt maksamaan kaikkia velkojaan ilman kyseisen omaisuuden luovutusta. Siinä tapauksessa, että yhtiö on selvitystilassa, toimea voidaan pitää vilpillisenä, jos se on tehty kuuden kuukauden sisällä selvitystilaan asettamisen alkamisesta, eli päivästä, jona selvitystilaan asettamista koskeva hakemus on jätetty.

Β. Velkojan suosiminen:

Jos pesänhoitajalla tai selvittäjällä on todisteita velkojan suosimisesta, hän voi nostaa tuomioistuimessa kanteen ja vaatia suosivan kohtelun peräyttämistä tuomioistuimen päätöksellä.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 15/06/2020

Maksukyvyttömyys - Liettua

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa oikeushenkilöä ja luonnollista henkilöä vastaan.

Oikeushenkilöitä koskevia menettelyitä ovat konkurssimenettely, tuomioistuimen ulkopuolinen konkurssimenettely sekä saneerausmenettely.

Konkurssimenettely tai tuomioistuimen ulkopuolinen konkurssimenettely voidaan aloittaa mitä tahansa oikeushenkilöä vastaan, pois lukien valtion tai kunnan rahoittamat laitokset, poliittiset puolueet, ammattiliitot sekä uskonnolliset yhteisöt ja yhdistykset.

Konkurssimenettelyn tai tuomioistuimen ulkopuolisen konkurssimenettelyn alkaessa oikeushenkilön varat myydään ja tuotoilla katetaan velkojien saatavat, ja oikeushenkilö itse puretaan konkurssin perusteella.

Saneerausmenettely voidaan aloittaa mitä tahansa oikeushenkilöä vastaan, pois lukien valtion tai kunnan rahoittamat laitokset, poliittiset puolueet, ammattiliitot sekä uskonnolliset yhteisöt ja yhdistykset, luottolaitokset, maksulaitokset, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset, vakuutus- ja jälleenvakuutusyhtiöt, rahastoyhtiöt, sijoitusyhtiöt sekä julkisilla arvopapereilla kauppaa käyvät välittäjät. Saneerausmenettelyn tarkoitus on antaa taloudellisissa vaikeuksissa olevalle oikeushenkilölle mahdollisuus palauttaa maksukykynsä, ylläpitää ja kehittää toimintaansa, maksaa velkansa sekä välttää konkurssi ja jatkaa liiketoimintaansa. Tämän saavuttamiseksi saneerausmenettelyssä olevan oikeushenkilön sitoumukset jaksotetaan neljälle vuodelle perustuen saneerausohjelmaan, joka hyväksytetään sekä oikeushenkilön jäsenillä että sen velkojilla. Saneerausohjelman toteuttamiselle varattua ajanjaksoa voidaan pidentää vuodella. Tuomioistuimen ulkopuolinen saneerausmenettely ei ole mahdollinen.

Konkurssimenettelyn voi aloittaa yksi luonnollinen henkilö toista vastaan, mukaan lukien maanviljelijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Luonnollisten henkilöiden tapauksessa tuomioistuimen ulkopuolinen konkurssimenettely ei ole mahdollinen.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Konkurssimenettely oikeushenkilöä vastaan voidaan aloittaa, kun tuomioistuin on todennut, että vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

  • yritys on maksukyvytön;
  • yrityksen työntekijöille työsuhteen perusteella maksettavat maksut ovat viivästyneet;
  • yritys ei kykene täyttämään nykyisiä tai tulevia velvoitteitaan.

Yrityksen maksukyvyttömyys on tila, jossa yritys ei kykene täyttämään velvoitteitaan (maksamaan velkojaan, suorittamaan ennakkoon maksettuja töitä, jne.) ja jossa yrityksen erääntyneiden velvoitteiden (velat, myöhästyneet työt, jne.) yhteenlaskettu arvo on yli puolet sen varojen kirjanpidollisesta arvosta.

Oikeushenkilöä vastaan voidaan aloittaa myös tuomioistuimen ulkopuolinen konkurssimenettely edellyttäen, että yritys ei samaan aikaan ole vastaajana omaisuusvaadetta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä yritykseltä haeta takaisinperintää tuomioistuimen tai muun viranomaisen antaman täytäntöönpanoasiakirjan perusteella. Tuomioistuimen ulkopuolisissa konkurssimenettelyissä tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvista asioista päättää velkojainkokous.

Saneerausmenettely oikeushenkilöä vastaan voidaan aloittaa seuraavin edellytyksin:

  • oikeushenkilön toimintaa ei ole lopetettu;
  • oikeushenkilö ei ole menossa konkurssiin tai jo konkurssissa;
  • oikeushenkilö on perustettu vähintään kolme vuotta ennen kuin saneeraushakemus on rekisteröity tuomioistuimessa;
  • vähintään viisi vuotta on kulunut seuraavista:

(a) tuomioistuimen antama päätös saneerausmenettelyn päättämisestä;

(b) tuomioistuimen määräys saneerausmenettelyn päättämisestä sen vuoksi, että kaikki velkojat ovat luopuneet vaateistaan tai että saneerauksen kohteena oleva yritys on kattanut kaikkien velkojien vaateet ennen saneerausohjelmassa asetettua määräaikaa.

Konkurssimenettely voidaan aloittaa sellaista luonnollista henkilöä vastaan, joka on maksukyvytön ja toimii vilpittömässä mielessä. Luonnollinen henkilö voidaan todeta maksukyvyttömäksi, jos hän ei kykene täyttämään erääntyneitä velkasitoumuksiaan, joiden määrä ylittää 25 (Liettuan hallituksen hyväksymää) vähimmäiskuukausipalkkaa.

Luonnollisen henkilön vilpitön mieli määritetään arvioimalla, onko hän toimittanut täydelliset ja täsmälliset tiedot ja onko hän menettänyt maksukykynsä toimiessaan vilpittömässä mielessä, eli onko hän toiminut viimeisen kolmen vuoden ajan asianmukaista varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen sekä siten, ettei hän tietoisesti ole antanut erääntyneiden velkojen kerääntyä.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Kaikki konkurssiin tai saneeraukseen asetetun yrityksen varat niiden luonteesta (irtain tai kiinteä, aineellinen tai aineeton, omistusoikeudet, jne.) ja sijainnista riippumatta kuuluvat yrityksen maksukyvyttömyysmenettelyn alaiseen omaisuuteen. Niin ikään yrityksen konkurssi- tai saneerausmenettelyn aikana saamat varat tai tuotot kuuluvat maksukyvyttömyysmenettelyn alaiseen omaisuuteen ja käytetään velkojien saatavien kattamiseen. Konkurssitilanteessa velkojien maksunsaantijärjestys on määrätty laissa, kun taas saneerauksen yhteydessä maksunsaantijärjestys kirjataan saneerausohjelmaan. Konkurssimenettelyssä koko konkurssipesään kuuluva omaisuus muutetaan rahaksi ja saaduilla tuotoilla katetaan konkurssimenettelyn kulut ja velkojien saatavat. Saneerausmenettelyssä puolestaan vain saneerausohjelmassa yksilöity omaisuus muutetaan rahaksi.

Konkurssiin asetetun yrityksen liiketoiminnasta saatuihin tuottoihin sovelletaan erityistä menettelyä – näillä tuotoilla katetaan liiketoiminnan kulut. Kaikki liiketoimintaan liittyvät maksut hoidetaan yrityksen erityisen liiketoiminnalle varatun tilin kautta (yritystili), jota ei saa käyttää maksujen suorittamiseen muille velkojille.

Kun luonnollinen henkilö asetetaan konkurssiin, kaikki hänen omaisuutensa sen luonteesta (irtain tai kiinteä, aineellinen tai aineeton, omistusoikeudet, jne.) ja sijainnista riippumatta lasketaan kuuluvaksi maksukyvyttömyysmenettelyn alaiseen omaisuuteen. Vain luonnollisen henkilön hallussa oleva käteinen raha, joka ei ylitä yhden kuukauden vähimmäispalkkaa, jätetään menettelyn ulkopuolelle. Velkojien saatavat katetaan henkilön koko omaisuuden myynnistä saatavilla tuotoilla (jäljempänä luetelluin poikkeuksin).

Luonnollisen henkilön konkurssimenettelyssä konkurssiin asetetulla luonnollisella henkilöllä on oikeus käyttää tietty määrä tuloistaan perustarpeidensa kattamiseen. Tuomioistuin määrittää tämän määrän konkurssimenettelyn alkaessa kyseisen luonnollisen henkilön ja hänen huollettaviensa tarpeet huomioiden. Tuomioistuin vahvistaa luonnollisen henkilön maksukyvyn palauttamissuunnitelman ja yksilöi siinä summan, joka jää tämän käyttöön.

Lisäksi luonnollisen henkilön ja/tai hänen huollettaviensa perustarpeiden täyttämiselle välttämätön ainoa asunto sekä luonnollisen henkilön itsenäiselle ammatinharjoittamiselle ja/tai maatilan hoidolle välttämättömät varat ovat poikkeusasemassa. Konkurssiin asetettu luonnollinen henkilö voi myös säilyttää oikeutensa kyseiseen omaisuuteen, myös kiinnitettyyn, mikäli hän on sopinut asiasta kiinnityksenhaltijan kanssa eikä tällainen oikeuden säilyminen loukkaa muiden velkojien oikeuksia.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Yritystä koskevassa konkurssimenettelyssä tehtävään nimetty pesänhoitaja ottaa hoitaakseen yrityksen hallinnon, määrää konkurssipesän omaisuudesta, huolehtii sen myynnistä ja kattaa näin saaduista tuotoista velkojien saatavat sekä tekee tarvittavat toimet yhtiön purkamiseksi. Yrityksen pesänhoitajan keskeiset tehtävät ovat:

  • edustaa yritystä ja puolustaa sekä yrityksen että kaikkien sen velkojien etua;
  • ottaa hoitaakseen konkurssiin asetetun yrityksen hallinnon ja sen konkurssipesän;
  • irtisanoa sellaiset yrityksen sopimukset, joita ei enää täytetä (mukaan lukien johtoelinten ja henkilöstön jäsenten sopimukset);
  • hakea avustusta takuurahastosta velkojien/työntekijöiden saatavien maksamiseksi;
  • tehdä tarvittaessa määräaikaisia työ- tai palvelusopimuksia konkurssimenettelyn hoitamista varten;
  • varmentaa velkojien ilmoittamat vaatimukset ja lähettää näistä tehty luettelo tuomioistuimen vahvistettavaksi;
  • valvoa konkurssiin asetetun yrityksen liiketoimintaa;
  • tarkastaa yrityksen liiketoimet konkurssimenettelyn aloittamista edeltäviltä kolmelta vuodelta;
  • riitauttaa tuomioistuimessa yrityksen sellaiset liiketoimet, jotka ovat yrityksen toiminnan tavoitteiden vastaisia ja jotka ovat voineet myötävaikuttaa yrityksen kyvyttömyyteen suorittaa maksuja velkojilleen;
  • mikäli perusteltua, pyytää tuomioistuinta toteamaan konkurssi tahalliseksi;
  • kutsua koolle velkojainkokouksia;
  • laatia selontekoja ja toimittaa ne velkojainkokoukselle;
  • koostaa ja toimittaa yrityksen vuosi- ja välitilinpäätökset;
  • panna täytäntöön tuomioistuimen ja velkojainkokousten päätökset;
  • antaa tietoja konkurssimenettelystä;
  • huolehtia konkurssiin asetetun yrityksen omaisuuden myynnistä;
  • käyttää konkurssimenettelyn aikana saadut varat velkojien saatavien maksamiseen;
  • tehdä muut tarvittavat toimet yhtiön purkamiseksi ja rekisteristä poistamiseksi.

Yrityssaneerauksessa tehtävään nimitetty selvittäjä toimii asiantuntijana sekä saneerausmenettelystä vastaavana riippumattomana henkilönä. Selvittäjän keskeiset tehtävät ovat:

  • osallistua yrityksen saneerausohjelman laatimiseen ja suunnitteluun ja varmistaa, että saneerausohjelma laaditaan, toimitetaan vahvistettavaksi ja pannaan täytäntöön tuomioistuimen asettamia määräaikoja noudattaen;
  • laatia kirjallinen tiivistelmä saneerausohjelmaluonnoksen toteuttamiskelpoisuudesta;
  • valvoa saneerausmenettelyn alaisen yrityksen johtoelinten toimia siltä osin kuin ne liittyvät saneerausohjelman toteuttamiseen, ilmoittaa yrityksen johtoelinten jäsenille heidän toiminnassaan havaituista puutteista ja asettaa määräaika näiden korjaamiselle sekä pyytää tuomioistuimelta yrityksen johtoelinten erottamista toimestaan;
  • kutsua koolle yhtiön jäsenet ja omistajat sekä valtion tai kunnan yhtiön omistajien oikeuksia käyttävien ja velvollisuuksia hoitavien elinten edustajat, ja osallistua näihin kokouksiin ilman äänivaltaa;
  • antaa tietoa saneerausmenettelystä ja raportoida tuomioistuimelle saneerausohjelman edistymisestä.

Selvittäjä on yhdessä saneerausmenettelyn alaisen yrityksen johtoelinten kanssa vastuussa tuomioistuimen vahvistaman saneerausohjelman toteuttamisesta.

Luonnollisen henkilön konkurssissa tehtävään nimitetty pesänselvittäjä ottaa haltuunsa luonnollisen henkilön omaisuuden, huolehtii sen myynnistä ja maksaa näin saaduista tuotoista velkojien saatavat. Luonnollisen henkilön pesänhoitajan keskeiset tehtävät ovat:

  • ottaa haltuunsa luonnollisen henkilön omaisuus ja talletustilillä olevat varat;
  • pitää kirjaa kaikista luonnollisen henkilön saamista varoista ja niiden käytöstä;
  • huolehtia luonnollisen henkilön omaisuuden myynnistä ja maksaa velkojien saatavat;
  • kutsua koolle velkojainkokouksia ja osallistua niihin ilman äänivaltaa;
  • antaa tietoja luonnollisen henkilön konkurssimenettelystä ja toimittaa maksukyvyn palauttamissuunnitelmaa koskeva täytäntöönpanokertomus;
  • ehdottaa muutoksia maksukyvyn palauttamissuunnitelmaan;
  • edustaa konkurssiin asetettua luonnollista henkilöä varojen takaisinsaantia koskevissa menettelyissä ja ryhtyä toimiin saatavien perimiseksi velallisilta;
  • puolustaa luonnollisen henkilön ja kaikkien velkojien oikeuksia ja oikeutettuja etuja;
  • arvioida luonnollisen henkilön itsenäisen ammatinharjoittamisen ja/tai maatilan hoidon tarkoituksenmukaisuutta.

Konkurssiin asetetun luonnollisen henkilön on pyrittävä parhaan kykynsä mukaan maksamaan velkojiensa saatavat. Tämän vuoksi konkurssiin asetetulla luonnollisella henkilöllä on mahdollisuuksien mukaan oltava työ tai hänen on ansaittava tuloa muusta toiminnasta, etsittävä työtä aktiivisesti tai haettava paremmin palkattua työtä, jaettava tulonsa velkojien saatavien kattamiseksi sekä laadittava ja, tuomioistuimen vahvistuksen saatuaan, toteutettava maksukyvyttömyyden palauttamisohjelma ja tehtävä yhteistyötä nimetyn pesänhoitajan kanssa.

Konkurssimenettelyn aikana konkurssiin asetetulla luonnollisella henkilöllä on oikeus saada tietoa pesänhoitajalta, osallistua velkojainkokouksiin ja riitauttaa niissä tehdyt lainvastaiset päätökset, pyytää pesänhoitajan vaihtamista sekä hakea vahingonkorvauksia, mikäli pesänhoitaja laiminlyö tehtäviään.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Sekä yritysten että yksityishenkilöiden konkurssissa konkurssiin asetetun ja velkojien välisten saatavien kuittaus on kielletty siitä hetkestä, kun tuomioistuin antaa päätöksen konkurssiin asettamisesta. Kielto ei kuitenkaan koske verolainsäädännössä sallittuja kuittauksia tapauksissa, joissa veroa on maksettu liikaa (verojen erotus).

Saneerausmenettelyn alaisen yrityksen saatavien kuittaamiset sen velkojien saatavia vastaan on keskeytettävä siitä päivästä, kun yritystä koskeva saneerausmenettely käynnistetään tuomioistuimen päätöksellä, ja siihen päivään asti, kun tuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman. Tämän jälkeen kuittauksia voidaan tehdä tuomioistuimen vahvistaman saneerausohjelman mukaisesti.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Kun kyseessä on yrityksen konkurssi, pesänhoitaja ilmoittaa asianomaille osapuolille 30 päivän kuluessa yrityksen konkurssiin asettamisesta tehdyn tuomioistuimen päätöksen voimaantulosta, että yrityksen voimassa olevia sopimuksia (pois lukien työsopimukset ja sopimukset, joilla konkurssiin asetetulle yritykselle annetaan oikeus saataviin) ei enää täytetä ja että ne olisi katsottava päättyneiksi.

Kun tuomioistuimen päätös yrityksen konkurssiin asettamisesta on tullut voimaan, yrityksen johtoelimet menettävät valtuutensa ja yrityksen pesänhoitaja irtisanoo 15 päivää etukäteen annettavalla kirjallisella ilmoituksella yrityksen hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan työ- tai johtajasopimukset.

Pesänhoitaja ilmoittaa muille työntekijöille näiden työsopimusten tulevasta irtisanomisesta kolmen työpäivän kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös yrityksen konkurssiin asettamisesta on tullut voimaan, ja irtisanoo työntekijöiden työsopimukset 15 työpäivän kuluessa kyseisestä ilmoituksesta. Yrityksen konkurssimenettelyn toteuttamisessa tarvittavien irtisanottujen työntekijöiden kanssa tehdään määräaikaiset työsopimukset. Kuhunkin tehtävään vaadittavan henkilöstön lukumäärä määritellään velkojainkokouksessa.

Yrityksen saneerausmenettely ei vaikuta yritykseen oikeushenkilönä kohdistuviin sopimuksiin. Kaikkien sopimusten tarkoituksenmukaisuus arvioidaan, ja saneerausohjelmassa määrätään täyttämiskelvottomien sopimusten irtisanomisesta. Ne irtisanotaan tavanomaisella menettelyllä, sillä lainsäädännössä ei anneta tarkempia säännöksiä sopimusten irtisanomisesta saneerausmenettelyn aikana.

Luonnollisen henkilön konkurssissa maksukyvyn palauttamissuunnitelmassa yksilöidään irtisanottavat sopimukset sekä ne, joiden täytäntöönpanoa jatketaan. Kun tuomioistuin on vahvistanut maksukyvyn palauttamisohjelman, konkurssiin asetetun luonnollisen henkilön on ilmoitettava ohjelman mukaisista sopimusten irtisanomisista asianomaisille osapuolille.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Yrityksen tai luonnollisen henkilön konkurssissa yksittäisten velkojien saatavia koskevat vaatimukset on siirrettävä tehtävään nimitetylle pesänhoitajalle. Tämän jälkeen tuomioistuin vahvistaa saatavat, kun taas riidat yksittäisen saatavan tosiasiallisesta perustasta tai määrästä käsitellään konkurssimenettelyssä.

Yrityksen saneerauksessa ennen saneerausmenettelyn vireille tuloa syntyneet saatavat ilmoitetaan selvittäjälle tuomioistuimen asettamassa määräajassa. Tämän jälkeen tuomioistuin vahvistaa saatavat, kun taas riidat yksittäisen saatavan tosiasiallisesta perustasta tai määrästä käsitellään saneerausmenettelyssä. Saneerausmenettelyn vireille tulon jälkeen syntyneet yksittäisten velkojien saatavat ilmoitetaan tavanomaisessa menettelyssä, jossa myös niihin liittyvät riidat ratkaistaan.

Konkurssi- tai saneerausmenettelyn vireille tulon jälkeen ulosottomiehen on keskeytettävä täytäntöönpanotoimet ja -menettelyt sekä toimitettava täytäntöönpanoasiakirjat sille tuomioistuimelle, joka päätti kyseisen konkurssi- tai saneerausmenettelyn aloittamisesta.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Jos käy ilmi, että vastaajaa vastaan on aloitettu konkurssimenettely ennen kuin tuomioistuin on antanut määräyksen käsittelyn aloittamisesta asiassa, jossa vastaajaa vastaan on nostettu omaisuusvaadetta koskeva kanne, omaisuusvaadetta koskeva menettely keskeytetään ja siirretään sille tuomioistuimelle, jossa konkurssiasia on käsiteltävänä.

Muissa tapauksissa, eli (a) kun tuomioistuin on jo päättänyt käsittelyn aloittamisesta omaisuusvaadetta koskevassa asiassa, kun tieto konkurssimenettelyn alkamisesta vastaajaa vastaan tulee yleiseen tietoon tai (b) kun saneerausmenettely aloitetaan vastaajaa vastaan, saneerausmenettelyn aloittaminen ei itsessään ole riittävä peruste omaisuusvaadeasian siirtämiseksi sille tuomioistuimelle, jossa kyseinen konkurssi- tai saneerausasia on käsiteltävänä.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Yrityksen konkurssissa velkojien keskeiset oikeudet ovat:

  • hakea tuomioistuimelta maksukyvyttömän yrityksen konkurssiin asettamista;
  • päättää tuomioistuimen ulkopuolisen konkurssimenettelyn aloittamisesta;
  • toimittaa saatavia koskevat vaatimuksensa tehtävään nimitetyn pesänhoitajan käsiteltäväksi tuomioistuimen asettamassa määräajassa;
  • osallistua velkojainkokouksiin ja äänestää
    • pesänhoitajan esittämien selontekojen hyväksymisestä;
    • pesänhoidon kuluarvion hyväksymisestä ja muuttamisesta;
    • yrityksen omaisuuden myyntihintojen hyväksymisestä;
    • yrityksen konkurssimenettelyn aikana laadittujen vuositilinpäätösten hyväksymisestä;
    • yrityksen liiketoimista (niiden jatkamisesta, uudistamisesta, rajoittamisesta ja lopettamisesta, kustannusarvion hyväksymisestä jne.);
    • yrityksen konkurssimenettelyn aikana palkattavien työntekijöiden lukumäärästä ja työtehtävistä;
    • pesänhoitajan palkkiosta;
    • järjestelyistä velkojien kanssa;
    • pesänhoitajan erottamista koskevasta aloitteesta;
    • muista asioista;
  • saada pesänhoitajalta velkojainkokouksessa määritellyn menettelyn mukaisesti tietoa yrityksen konkurssimenettelyn edistymisestä;
  • riitauttaa yrityksen tekemät liiketoimet (pätemättömyyskanne, actio pauliana);
  • pyytää tuomioistuinta toteamaan konkurssi tahalliseksi;
  • riitauttaa velkojainkokousten tekemät päätökset;
  • pyytää tuomioistuinta erottamaan pesänhoitaja;
  • saada suoritus saatavilleen konkurssiin asetetun yrityksen omaisuudesta tai sen saamista tuotoista.

Luonnollisen henkilön konkurssissa velkojien keskeiset oikeudet ovat:

  • ilmoittaa pesänhoitajalle tuomioistuimen asettamassa määräajassa sellaiset saatavat, jotka ovat syntyneet ennen luonnollisen henkilön konkurssimenettelyn alkamista;
  • pyytää saatavien suorittamista suunnitelmassa kuvatun menettelyn mukaisesti;
  • osallistua velkojainkokouksiin (kun konkurssiin asetetulle luonnolliselle henkilölle laadittu maksukyvyn palauttamissuunnitelma on vahvistettu, velkojainkokous on kutsuttava koolle vähintään puolivuosittain) ja äänestää
    • velkojien kanteluista, jotka koskevat pesänhoitajan toimia;
    • pesänhoitajalle osoitettavasta vaatimuksesta toimittaa selontekonsa;
    • konkurssinpesän hallinnon kuluarvion hyväksymistä ja muuttamisesta;
    • velallisen omaisuuden myyntihintojen hyväksymisestä;
    • luonnollisen henkilön itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja/tai maatilan hoidosta (toiminnan jatkamisesta, aloittamisesta, uudistamisesta, rajoittamisesta, lopettamisesta jne.);
    • maksukyvyn palauttamissuunnitelman päivittämistä koskevista ehdotuksista;
    • pesänhoitajan vaihtamista koskevasta aloitteesta;
    • muista asioista;
  • saada pesänhoitajalta velkojainkokouksessa määritellyn menettelyn mukaisesti tietoa konkurssimenettelyn edistymisestä;
  • avustaa velkasitoumusten täyttämisessä;
  • antaa maksukyvyn palauttamissuunnitelmaa koskevia ehdotuksia;
  • ottaa velkojainkokouksessa esille pesänhoitajan toimia tai hänen vaihtamistaan koskevia asioita tai ehdottaa toista henkilöä pesänhoitajaksi;
  • hakea muutosta velkojainkokouksen päätökseen 14 päivän kuluessa siitä, kun velkoja tuli tai hänen olisi pitänyt tulla tietoiseksi kyseisestä päätöksestä;
  • pyytää tuomioistuinta keskeyttämään luonnollisen henkilön konkurssimenettely;
  • pyytää tuomioistuinta erottamaan pesänhoitaja;
  • saada suoritus saatavistaan konkurssiin asetetun luonnollisen henkilön omaisuudesta tai tämän saamista tuotoista.

Yrityksen saneerausmenettelyssä velkojien keskeiset oikeudet ovat:

  • ilmoittaa tehtävään nimitetylle selvittäjälle sellaiset saatavat, jotka ovat syntyneet ennen velallisen saneerausmenettelyn alkamista;
  • osallistua velkojainkokouksiin ja äänestää
    • saneerausohjelman hyväksymisestä;
    • selvittäjän erottamisesta ja uudesta selvittäjäehdokkaasta;
    • yrityksen johtoelinten toimivallan rajoittamista koskevasta aloitteesta;
    • yrityksen saneerausmenettelyn lopettamista koskevasta aloitteesta, mikäli saneerausohjelmaa ei ole toteutettu tai se on toteutettu puutteellisesti;
    • pyynnöstä pidetään saneerausohjelman toteuttamiselle asetettua määräaikaa;
    • muista asioista;
  • saada yrityksen johtoelimiltä ja selvittäjältä tietoja yrityksen saneerauksesta, lukuun ottamatta liike- tai teollisuussalaisuudeksi katsottavia tietoja;
  • avustaa velkasitoumusten täyttämisessä;
  • antaa saneerausohjelmaa koskevia ehdotuksia selvittäjälle tai yrityksen johtoelimelle;
  • ottaa velkojainkokouksissa esille selvittäjän toimia tai selvittäjän vaihtamista koskevia asioita;
  • riitauttaa velkojainkokouksen/-toimikunnan päätökset 14 päivän kuluessa siitä, kun velkoja tuli tai hänen oli pitänyt tulla tietoiseksi kyseisestä päätöksestä;
  • saada suoritus saatavistaan saneerausmenettelyn aikana.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Yrityksen konkurssissa sen johtoelimet menettävät päätäntävaltansa, kun tuomioistuimen päätös konkurssiin asettamisesta on tullut voimaan. Tehtävään nimitetty pesänhoitaja hallinnoi ja käyttää konkurssiin asetetun yrityksen varoja ja ottaa haltuunsa yrityksen pankkitileillä olevat varat. Pesänhoitaja huolehtii konkurssiin asetetun yrityksen omaisuuden rahaksimuutosta ja myy tai siirtää omaisuuden velkojille. Eri omaisuuserien myyntiin sovelletaan erilaisia menettelyjä. Esimerkiksi kiinteistöt tai kiinnitetty omaisuus sekä yli 250-kertaisen perussosiaaliavustuksen arvoiset omaisuuserät myydään julkisella huutokaupalla. Pilaantuvat tavarat myydään pesänhoitajan asettamalla, markkinahintaan perustuvalla hinnalla. Muiden omaisuuserien myyntiä koskevat menettelyt ja hinnat asetetaan konkurssiyhtiön velkojainkokouksessa. Tämän lisäksi tietyn tyyppisten omaisuuserien (kuten arvopaperien ja radioaktiivisen materiaalin) myynnistä säädetään myös lainsäädännössä.

Yrityssaneerauksessa yrityksen johtoelimet jatkavat liiketoimien valvomista ja omaisuuserien rahaksimuuttoa vahvistettua saneerausohjelmaa noudattaen. Saneerausmenettelyn aikana yrityksen johtoelinten toimintaa valvoo tuomioistuimen nimittämä selvittäjä. Saneerausmenettelyn alkamisen ja saneerausohjelman hyväksymisen välisenä aikana (eli saneerausohjelman valmistelun aikana) yritys ei saa ilman tuomioistuimen lupaa myydä tai antaa vastikkeetta käyttöön yritystä tai sen osaa, sen käyttöomaisuutta, lyhytaikaisiksi varoiksi luokiteltua kiinteää omaisuutta tai omistusoikeuksia tai siirtää näiden omistusoikeuksia. Saneerausmenettelyn alainen yritys ei saa antaa mitään takauksia tai takuita tai muulla tavalla toimia kolmannen osapuolen suorituksen takaajana.

Konkurssiin asetettu luonnollinen henkilö ei voi määrätä hallussaan olevaa omaisuutta toiselle taholle. Hänen omaisuutensa myymisestä tai luovuttamisesta määrää selvittäjä tuomioistuimen vahvistaman maksukyvyn palauttamissuunnitelman mukaisesti. Konkurssiin asetettu luonnollinen henkilö saa käyttöönsä vain perustarpeiden kattamiseen tarkoitetun kuukausittaisen summan sekä toiminnan jatkamiseen tarvittavan summan. Tuomioistuin asettaa perustarpeiden kattamiseen konkurssin alkamisen ja maksukyvyn palauttamissuunnitelman vahvistamisen välisenä aikana tarvittavan summan ja yksilöi sen vahvistamassaan maksukyvyn palauttamissuunnitelmassa.

Luonnollisen henkilön konkurssimenettelyn aikana velkojien saatavien kattamiseksi suoritettavan omaisuuden myynnin järjestää selvittäjä maksukyvyn palauttamissuunnitelmassa määritellyssä järjestyksessä ja ajassa. Velkojainkokous hyväksyy omaisuuserien alustavan myyntihinnan maksukyvyn palauttamissuunnitelman mukaisten myyntihintojen ja myytävien omaisuuserien markkinahintojen perusteella. Omaisuuserät voidaan myydä maksukyvyn palauttamissuunnitelmassa asetettua hintaa alemmalla hinnalla ainoastaan konkurssiin asetetun luonnollisen henkilön suostumuksesta.

Kiinteä ja kiinnitetty omaisuus myydään julkisella huutokaupalla (pois lukien sellainen omaisuus, jonka alustava hinta on alempi kuin julkisen huutokaupan järjestämiskulut). Velkojainkokous päättää myyntihinnat sellaisille omaisuuserille, joita ei saatu myytyä kahdella julkisella huutokaupalla, sekä muiden omaisuuserien myyntihinnat ja myyntitavan. Myymättä jäänyt omaisuus voidaan luovuttaa velkojille näiden pyynnöstä ja velkojainkokouksen suostumuksesta.

Jos luonnollisen henkilön kanssa asuu alaikäisiä lapsia (adoptiolapsia) ja/tai holhouksenalaisia henkilöitä, heidän ainoa asuntonsa (riippumatta siitä, onko se kiinnitetty) voidaan myydä tuomioistuimen päätöksestä aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua ohjelman vahvistamisesta. Tuona aikana luonnollisen henkilön on etsittävä uusi omistus- tai vuokra-asunto. Luonnollisella henkilöllä on oikeus sopia kiinnityksenhaltijan kanssa, että omistusoikeus kiinnitettyyn omaisuuteen (yleensä asuntoon) säilyy konkurssimenettelyn aikana. Tällaista omaisuutta ei saa myydä.

Joidenkin omaisuuserien (kuten arvopaperien ja radioaktiivisen materiaalin) myyntiä voivat koskea tietyt lainsäädännössä asetetut lisävaatimukset.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Kun yritys asetetaan konkurssiin, sen liiketoiminta tavallisesti lakkautetaan, jolloin liiketoiminnasta ei enää voi syntyä uusia yritystä koskevia saatavia. Jos yritys jatkaa liiketoimintaansa konkurssin alettua (tämä on mahdollista silloin, kun toiminta pienentää tappioita), tästä toiminnasta syntyvät saatavat katetaan toiminnasta kertyneillä tuotoilla. Saatavat, joita ei voida kattaa kyseisillä tuotoilla, ovat maksunsaantijärjestyksessä kolmannella sijalla, ja ne katetaan tavanomaisen menettelyn mukaisesti (ks. myös vastaus kysymykseen 13).

Saneerausmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneet saatavat maksetaan yleisen menettelyn mukaisesti, sillä lainsäädännössä ei anneta tältä osin tarkempia määräyksiä.

Kun luonnollinen henkilö asetetaan konkurssiin, tuomioistuin hyväksyy ja vahvistaa velkojien saatavat, jotka kohdistuvat itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja/tai maatilan hoitoon liittyviin toimiin sekä konkurssiin asetetun luonnollisen henkilön velkasitoumuksiin, jotta kyseiset toimet ja/tai konkurssimenettelyyn liittyvät toimenpiteet voidaan suorittaa. Kun saatavat on vahvistettu, konkurssiin asetetun luonnollisen henkilön maksukyvyn palauttamisohjelmaa päivitetään. Muut luonnollista henkilöä koskevan konkurssimenettelyn alkamisen jälkeen syntyneet saatavat maksetaan yleisen menettelyn mukaisesti, sillä lainsäädännössä ei anneta tältä osin tarkempia määräyksiä.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Yrityksen tai luonnollisen henkilön konkurssissa sekä yrityssaneerauksessa se tuomioistuin, jossa konkurssi- tai saneerausmenettely aloitetaan, asettaa määräajan, jonka puitteissa velkojat voivat ilmoittaa saatavansa tehtävään nimitetylle pesänhoitajalle tai selvittäjälle ja toimittaa saatavien perusteeksi asianmukaiset todisteet. Määräajan enimmäispituus yrityksen konkurssissa tai saneerauksessa on 45 päivää. Luonnollisen henkilön konkurssissa määräaika on vähintään 15 mutta enintään 30 päivää. Pesänhoitaja tai selvittäjä varmentaa ilmoitetut saatavat ja, mikäli saatavien olemassaolosta tai niiden määrästä ei ole erimielisyyttä, esittää ne tuomioistuimelle vahvistettavaksi. Jos pesänhoitaja tai selvittäjä riitauttaa saatavan tai osan siitä, tuomioistuin ratkaisee asian. Tuomioistuimen päätökseen velkojien saatavien vahvistamisesta voi hakea muutosta. Jos saatavia ilmoitetaan tuomioistuimen asettaman määräajan päätyttyä, määräaikaa voidaan pidentää, mikäli sen ylittämiselle on ollut pätevä syy.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Velkojien pantilla tai kiinnityksellä taatut saatavat maksetaan ensisijaisesti velallisen kiinnitetyn omaisuuden myynnistä saaduista tuotoista tai siirtämällä kiinnitetty omaisuus velkojalle. Jos kiinnitetyn omaisuuden arvo ei riitä kattamaan kiinnityksenhaltijan saatavaa, jäljellä oleva saatavan osa on maksunsaantijärjestyksessä kolmannen sijan saatava konkurssissa ja toissijainen saatava yrityssaneerauksessa tai luonnollisen henkilön konkurssissa. Luonnollisen henkilön konkurssissa voidaan sopia, että kiinnitettyä omaisuutta ei myydä. Tässä tapauksessa maksukyvyn palauttamisohjelmassa määrätään kiinnityksenhaltijalle maksettavista kuukausittaisista maksuista.

Jos kiinnitetyn omaisuuden myynnistä kertyy enemmän tuottoja kuin on tarpeen kiinnityksenhaltijan saatavien maksamiseksi, tuottojen jäljelle jäävä osuus käytetään muiden velkojien saatavien maksamiseen.

Muiden velkojien saatavat maksetaan etusijajärjestyksen ja maksuvaiheen mukaisessa järjestyksessä.

Yrityksen konkurssissa velkojien saatavat maksetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa velkojien saatavat maksetaan ilman korkoja ja seuraamusmaksuja. Korot ja seuraamusmaksut maksetaan toisessa vaiheessa. Kummassakin vaiheessa velkojan huonomman etusijan saatavat maksetaan, kun niitä paremman etusijan saatavat on kokonaan maksettu kyseisessä vaiheessa. Jos varat eivät riitä maksamaan kokonaan kaikkia tietyn etusijan saatavia tietyssä vaiheessa, nämä saatavat maksetaan suhteessa kunkin velkojan saatavan määrään.

Ensisijaisia saatavia ovat työsuhteen perusteella syntyvät saatavat; vahingonkorvausvaatimukset, jotka perustuvat raajan vammautumiseen tai muuhun ruumiinvammaan, ammattitautiin sairastumiseen tai kuolemaan johtavaan työtapaturmaan (nämä korvaukset voidaan maksaa takuurahastosta); sekä maatalousyritysten saatavat, jotka koskevat myytyjä maataloustuotteita (tällaisista saatavista enintään 40 prosenttia voidaan maksaa maatalousministeriön tähän tarkoitukseen varaamista valtion määrärahoista).

Toissijaisia saatavia ovat veroihin ja muihin julkisiin maksuihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin sekä pakolliseen sairasvakuutukseen liittyvät saatavat; valtion puolesta otettuihin lainoihin ja valtion tai valtion hyväksymien takauslaitosten takaamiin lainoihin liittyvät saatavat; sekä EU:n tai valtion myöntämään rahoitustukeen liittyvät saatavat.

Kaikki muut saatavat ovat kolmannen sijan saatavia.

Yrityssaneerauksessa velkojien saatavat maksetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa velkojien saatavat maksetaan ilman korkoja ja sakkomaksuja. Korot ja sakot maksetaan toisessa vaiheessa.

Ensisijaisia saatavia ovat työsuhteen perusteella syntyvät saatavat; vahingonkorvausvaatimukset, jotka perustuvat raajan vammautumiseen tai muuhun ruumiinvammaan, ammattitautiin sairastumiseen tai kuolemaan johtavaan työtapaturmaan; luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saatavat, jotka koskevat maksuja prosessoitavaksi toimitetuista maataloustuotteista; sekä velkojien pantilla tai kiinnityksellä taatut saatavat, joiden arvo ei ylitä pantatun omaisuuden arvoa ja joita ei myydä saneerausmenettelyn yhteydessä.

Toissijaisia saatavia ovat muut velkojien saatavat, pois lukien kolmannen sijan saatavat ja saatavat, joiden turvana on vakuus, kun pantattu omaisuus ei ole myynnissä saneerausmenettelyn aikana.

Saneerausmenettelyn aikana myönnettyihin lainoihin liittyvät saatavat, jotka ovat vakuudettomia, maksetaan ensisijaisten saatavien jälkeen ja ennen toissijaisia saatavia.

Kolmannen sijan saatavia ovat työsuhteen ulkopuoliset saatavat, joita vaativat saneerattavana olevan yrityksen jäsenet, joista tuli yrityksen velkojia ennen saneerausmenettelyn alkamista ja joilla, yksin tai yhdessä muiden jäsenten kanssa, on määräysvalta saneerattavana olevassa yrityksessä.

Kussakin vaiheessa velkojien huonomman etusijan saatavat maksetaan, kun niitä paremman etusijan saatavat on kokonaan maksettu kyseisessä vaiheessa. Jos varat eivät riitä maksamaan kokonaan kaikkia tietyn etusijan saatavia tietyssä vaiheessa, nämä saatavat maksetaan suhteessa kunkin velkojan saatavan määrään.

Luonnollisen henkilön konkurssissa velkojien saatavat maksetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa velkojien saatavat maksetaan ilman korkoja ja seuraamusmaksuja. Korot ja seuraamusmaksut maksetaan toisessa vaiheessa.

Ensisijaisia saatavia ovat työsuhteen perusteella syntyvät saatavat; vahingonkorvausvaatimukset, jotka perustuvat raajan vammautumiseen tai muuhun ruumiinvammaan, ammattitautiin sairastumiseen tai kuolemaan johtavaan työtapaturmaan (nämä korvaukset voidaan maksaa takuurahastosta); lasten elatusapuun liittyvät saatavat; sekä maatalousyritysten saatavat, jotka koskevat myytyjä maataloustuotteita (tällaiset saatavat voidaan maksaa Liettuan maatalousministeriön tähän tarkoitukseen varaamista valtion määrärahoista).

Ensisijaisten ja toissijaisten saatavien väliin tulevat velkojien saatavat, jotka ovat syntyneet luonnollisen henkilön itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja/tai maatilan hoidosta konkurssimenettelyn aikana sekä saatavat, jotka ovat syntyneet itsenäiseen ammatinharjoittamiseen tai konkurssimenettelyn kustannuksiin liittyvistä velkasitoumuksista.

Kaikki muut saatavat ovat toissijaisia.

Kummassakin vaiheessa velkojan huonomman etusijan saatavat maksetaan, kun velkojien niitä paremman etusijan saatavat on kokonaan maksettu kyseisessä vaiheessa. Jos varat eivät riitä maksamaan kokonaan kaikkia velkojien tietyn etusijan saatavia tietyssä vaiheessa, nämä saatavat maksetaan niiden kullekin velkojalle maksamatta olevan summan suhteessa.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Yrityksen konkurssimenettelyn aikana voidaan sopia järjestelyistä velkojien kanssa. Kun tällaisesta järjestelystä tehdään sopimus, konkurssimenettely päättyy ja yritys jatkaa toimintaansa tavanomaisesti ja toteuttaa sovittua järjestelyä.

Yrityksen konkurssissa järjestelyt velkojien kanssa ovat mahdollisia missä tahansa konkurssimenettelyn vaiheessa ennen kuin tuomioistuimen antama päätös yrityksen purkamisesta konkurssin vuoksi tulee voimaan. Tällaista järjestelyä voivat ehdottaa velkojat, pesänhoitaja tai yrityksen omistajat. Pesänhoitajan on esitettävä järjestelyä velkojille ennen kuin varojen takaisinperintä aloitetaan rajoittamattoman vastuun yrityksen omistajalta (mikäli tällaisella yrityksellä ei ole varoja tai sen varat eivät riitä kattamaan oikeudellisia ja hallinnollisia kustannuksia sekä velkojien saatavia). Järjestelyssä olisi lueteltava kaikki velkojien yritykselle antamat myönnytykset, velkojien saatavat, yrityksen sitoumukset, velkojien saatavien maksutapa ja maksujen aikarajat, sekä sopimuksen rikkomisesta seuraavat vastuut.

Järjestely velkojien kanssa katsotaan sovituksi, jos sen ovat allekirjoittaneet sellaiset velkojat, joiden maksamatta olevat saatavat ovat vähintään kaksi kolmasosaa kaikista maksamatta olevista saatavista järjestelyä edeltävältä päivämäärältä. Järjestely vahvistetaan tuomioistuimessa tai notaarilla, jos kyseessä on tuomioistuimen ulkopuolinen konkurssimenettely.

Yrityssaneerauksessa ja luonnollisen henkilön konkurssissa järjestelyt velkojien kanssa eivät ole mahdollisia, joskin saneerausmenettely ja luonnollisen henkilön konkurssimenettely voidaan päättää, kun velkojat luopuvat saatavia koskevista vaatimuksistaan tai kun velallinen maksaa kaikki velkojien tuomioistuimen vahvistamat ja saneerausohjelman tai luonnollisen henkilön maksukyvyn palauttamisohjelman mukaiset saatavat.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Kun konkurssiin asetetun yrityksen varat on myyty, yritys puretaan ja poistetaan oikeushenkilörekisteristä. Mahdollisia jäljelle jääviä velkojien saatavia ei makseta. Mikäli yrityksen purkamisen jäljiltä jää vielä omaisuutta, sen arvosta maksetaan mahdolliset jäljelle jääneet velkojien saatavat.

Saneerauksessa yritys jatkaa toimintaansa normaalisti ja velkojien oikeudet säilyvät samanlaisina kuin jos yritys ei olisi saneerattavana.

Kun luonnollisen henkilön konkurssimenettely päättyy, velkojilla on oikeus vaatia luonnollista henkilöä maksamaan mahdolliset jäljellä olevat raajan vammasta tai muusta ruumiinvammasta tai lapsen elatusavusta tehdyt korvausvaatimukset, luonnollisen henkilön hallinnollisen rikkomuksen tai rikoksen johdosta valtiolle maksettavat sakot ja rikoksen johdosta tehdyt vahingonkorvausvaatimukset sekä jäljellä olevat pantilla tai kiinnityksellä taatut saatavat (mikäli pantattua omaisuutta ei myyty konkurssimenettelyssä). Kaikki muut velkojien jäljellä olevat saatavat, jotka on lueteltu maksukyvyn palauttamissuunnitelmassa, kuoletetaan, ja velkojat menettävät oikeutensa periä niitä.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Yrityksen konkurssissa hallinnolliset kustannukset katetaan yrityksen varoista, mukaan lukien mahdolliset konkurssimenettelyn aikana syntyneet kustannukset. Jos yrityksellä ei ole varoja tai ne eivät riitä kattamaan konkurssimenettelyn kustannuksia, konkurssihakemuksen tehnyt osapuoli voi ottaa ne maksettavakseen. On myös mahdollista nimittää sellainen pesänhoitaja, joka suostuu kantamaan riskin siitä, että konkurssimenettelyn aikana kertyneet varat eivät riitä kattamaan oikeudenkäyntimaksuja ja hallinnollisia kuluja, jolloin konkurssimenettelyn kustannukset tulevat pesänhoitajan maksettavaksi.

Kun konkurssimenettely yritystä vastaan aloitetaan, tuomioistuin asettaa summan, jonka pesänhoitaja voi käyttää konkurssiin asetetun yrityksen hallinnollisten kustannusten kattamiseen, kunnes velkojainkokous on hyväksynyt arvion hallinnollisista kustannuksista. Tämän jälkeen konkurssiyhtiön velkojainkokous hyväksyy arvion konkurssimenettelyn kustannuksista. Pesänhoitaja ei saa ylittää arvioitua hallinnollisten kustannusten määrää, ellei ennalta-arvaamattomista syistä tarvita kiireellisiä toimia yrityksen ja sen velkojien edun turvaamiseksi.

Yrityksen saneerauksessa saneerauskustannukset katetaan yrityksen varoista, mukaan lukien mahdolliset saneerausmenettelyn aikana syntyneet kustannukset.

Kun saneerausmenettely aloitetaan, tuomioistuin vahvistaa arvion saneerauskustannuksista saneerausmenettelyn aloittavan tuomioistuimen päätöksen voimaantulon ja saneerausohjelman vahvistamisen väliselle ajalle. Tämän jälkeistä aikaa koskeva saneerauskustannusarvio määritetään vahvistetussa saneerausohjelmassa.

Luonnollisen henkilön konkurssimenettelyn kustannukset katetaan luonnollisen henkilön varallisuudesta sen tyypistä riippumatta, myös konkurssimenettelyn aikana saadusta varallisuudesta. Arvio konkurssimenettelyn kustannuksista hyväksytään mahdollisine muutoksineen velkojainkokouksessa, kun taas pesänhoitajan palkkion suuruus yksilöidään luonnollisen henkilön ja pesänhoitajan välisessä sopimuksessa.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Pesänhoitaja, selvittäjä tai yksittäinen velallinen voi pätemättömyyskanteen (actio Pauliana) perusteella riitauttaa sellaisen velallisen tekemän oikeustoimen, joka loukkaa velkojien oikeuksia, yhden vuoden kuluessa siitä päivästä, kun oikeustoimi tuli tai sen olisi pitänyt tulla velkojan tietoon. Jotta oikeustoimi voidaan riitauttaa pätemättömyyskanteen perusteella, kaikkien seuraavien edellytysten on täytyttävä:

  1. velkojalla on oltava kiistaton ja voimassa oleva oikeus saatavaan, ts. velallisen on täytynyt joko kokonaan laiminlyödä velvoitteensa täyttäminen tai täyttää se puutteellisesti;
  2. kyseisen oikeustoimen on täytynyt loukata velkojan oikeuksia. Velkojan oikeuksien loukkaamisesta on kyse, jos oikeustoimi johtaa velallisen maksukyvyttömyyteen tai jos maksukykyinen velallinen suosii sillä toista velkojaa, tai jos oikeustoimi ei johda velallisen maksukyvyttömyyteen, se muuttaa (alentaa) velallisen kykyä täyttää velkojaa kohtaan oleva velvoitteensa esimerkiksi pienentämällä velallisen omaisuutta (tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun myydystä omaisuudesta saatu hinta on huomattavasti markkinahintaa alhaisempi);
  3. velallinen ei ole ollut velvollinen ryhtymään riidanalaiseen oikeustoimeen;
  4. velallinen on toiminut vilpillisesti tietäen, että oikeustoimi loukkaisi velkojien oikeuksia;
  5. velkojan kanssa vastikkeellisen kahdenvälisen oikeustoimen tehnyt kolmas osapuoli on toiminut vilpillisesti.

Lisäksi konkurssi- tai saneerausmenettelyn aikana velallisen omaisuuden rahaksimuuttoa rajoitetaan lainsäädännössä (ks. myös vastaus kysymykseen 10), ja velallisen tekemät näiden rajoitusten vastaiset oikeustoimet ovat pätemättömiä niiden tekohetkestä lähtien.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 09/06/2020

Maksukyvyttömyys - Luxemburg

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Luxemburgin suurherttuakunnassa on käytössä kahdeksan erilaista maksukyvyttömyysmenettelyä.

Kolmea niistä sovelletaan yksinomaan elinkeinonharjoittajiin (luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin):

  1. Konkurssimenettelyssä (faillite) tarkoituksena on muuttaa elinkeinonharjoittajan omaisuus rahaksi tilanteessa, jossa elinkeinonharjoittaja on maksukyvytön ja hänen luottokelpoisuutensa on heikentynyt. Konkurssimenettelystä säädetään kauppalaissa.
  2. Konkurssin estävä sopimus- eli akordimenettely (concordat préventif de faillite) on konkurssiedellytykset täyttävän velallisen käytettävissä tietyin ehdoin. Menettelystä säädetään akordista 14 päivänä huhtikuuta 1886 annetussa laissa. Kun akordi toteutetaan siten, että velallinen luopuu omaisuudestaan, menettelyn tarkoituksena on konkurssin tapaan muuttaa omaisuudesta luopuneen elinkeinonharjoittajan omaisuus rahaksi. Menettely eroaa kuitenkin konkurssista siinä suhteessa, että elinkeinonharjoittaja välttää konkurssimenettelyn seuraukset.
  3. Toimitsijamiehen määrääminen hoitamaan velallisen omaisuutta (gestion contrôlée) on menettely, jonka tarkoituksena on järjestää sitä pyytävän elinkeinonharjoittajan liiketoiminta uudelleen. Toimitsijamiehen määräämismenettelystä säädetään 24 päivänä toukokuuta 1935 annetussa suurherttuan asetuksessa. Menettelyä on mahdollista pyytää myös silloin, kun elinkeinonharjoittaja pyrkii realisoimaan omaisuutensa mahdollisimman tuottavasti.

Mainittujen menettelyjen lisäksi Luxemburgin kauppalain 593 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädetään menettelystä, jossa elinkeinonharjoittaja voi tietyin ehdoin saada maksunlykkäystä.

  1. Neljättä menettelyä sovelletaan muihin kuin elinkeinonharjoittajana toimiviin luonnollisiin henkilöihin. Kyseessä on ylivelkaantumismenettely, jonka tarkoituksena on, että hakija korjaa taloudellisen tilanteensa tekemällä suunnitelman velkojensa takaisinmaksamiseksi. Ylivelkaantumismenettelystä säädetään ylivelkaantumisesta 8 päivänä tammikuuta 2013 annetussa laissa.

Lisäksi käytössä on erityisiä maksukyvyttömyysmenettelyjä, jotka koskevat notaareita, luottolaitoksia, vakuutusyrityksiä ja keskinäisiä rahastoja (nämä ovat ainoastaan yhtä ammattiryhmää tai toimialaa koskevia erityismenettelyjä, eikä niitä esitellä tarkemmin tässä yhteydessä).

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

1. Konkurssi

Konkurssimenettely aloitetaan joko velallisen tai yhden tai useamman velkojan tekemän hakemuksen johdosta tai tuomioistuimen omasta aloitteesta.

Elinkeinonharjoittajan on toimitettava konkurssihakemus sen kauppaoikeudellisia asioita käsittelevän tuomioistuimen kirjaamoon, jonka piirissä elinkeinonharjoittajan kotipaikka tai päätoimipaikka sijaitsee. Hakemus on toimitettava yhden kuukauden kuluessa siitä, kun konkurssin edellytykset ovat täyttyneet.

Kun yksi tai useampi velkoja päättää hakea velallista elinkeinonharjoittajaa konkurssiin, heidän on otettava yhteyttä haastemieheen, joka määrää tiedoksiantoasiakirjalla, että elinkeinonharjoittajan on saavuttava kauppaoikeudellisia asioita käsittelevään piirituomioistuimeen kahdeksan päivän kuluttua (tiedoksianto, jossa on määrätty päivämäärä) konkurssihakemuksen käsittelyä varten.

Konkurssimenettely voidaan myös aloittaa tuomioistuimen aloitteesta sillä olevien tietojen pohjalta. Tällöin tuomioistuin lähettää kirjaamon kautta konkurssivelalliselle kutsun saapua piirituomioistuimen tutkintajaoston istuntoon kertomaan tilanteestaan.

Ennen kuin elinkeinonharjoittaja asetetaan konkurssiin, kauppaoikeudellisia asioita käsittelevän piirituomioistuimen, jäljempänä ’kauppatuomioistuin’ (tribunal de commerce), on varmistettava, että kyseinen luonnollinen tai oikeushenkilö täyttää seuraavat kolme edellytystä:

  • toiminta elinkeinonharjoittajana: kyseessä on luonnollinen henkilö, joka harjoittaa tavanomaisena (pää- tai sivutoimisena) ammattinaan laissa määriteltyä elinkeinotoimintaa (esimerkiksi kauppalain 2 §:ssä luetellut toimet), tai oikeushenkilö, joka on muodoltaan jokin kaupallisista yhtiöistä 10 päivänä elokuuta 1915 annetussa laissa, sellaisena kuin se on muutettuna, tarkoitetuista yhtiöistä (esimerkiksi osakeyhtiö, rajavastuuyhtiö tai osuuskunta);
  • maksusuoritusten keskeyttäminen: keskeytetyiksi maksusuorituksiksi katsotaan selvät, rahamääräiset ja erääntyneet velat (esimerkiksi palkat ja sosiaaliturvamaksut), joiden odotetaan jäävän maksamatta; määräaikaisia tai ehdollisia velkoja ja luonnollisia velvoitteita ei huomioida; ja
  • luottokelpoisuuden heikentyminen: elinkeinonharjoittaja ei enää saa luottoa pankeilta, toimittajiltaan tai velkojiltaan.

Vaikka yhdenkin selvän, rahamääräisen ja erääntyneen velan (sen määrästä riippumatta) maksamisesta kieltäytyminen tai kyvyttömyys maksaa se riittää pääsääntöisesti luomaan tilanteen, jossa maksusuoritukset on keskeytetty, yksi ohimenevä maksuvalmiutta koskeva ongelma ei merkitse sitä, että kyseessä olisi konkurssi, jos elinkeinonharjoittaja pystyy hankkimaan tarvittavan määrän luottoa jatkaakseen toimintaansa ja täyttääkseen maksuvelvoitteensa.

2. Akordi

Akordimenettely voidaan myöntää ainoastaan ”vaikeaan tilanteeseen joutuneelle ja vilpittömässä mielessä toimivalle velalliselle”. Tuomioistuin arvioi näitä ominaisuuksia tapauskohtaisesti.

Kun menettelyä koskeva hakemus on esitetty, kauppatuomioistuin valtuuttaa yhden tuomareistaan tutkimaan hakijan tilanteen ja laatimaan siitä selvityksen.

Selvityksen perusteella tuomioistuin voi myöntää tai olla myöntämättä lykkäysaikaa, jonka kuluessa elinkeinonharjoittaja voi tehdä akordiehdotuksensa velkojilleen.

3. Toimitsijamiehen määrääminen

Velallisen elinkeinonharjoittajan on esitettävä perusteltu pyyntö kauppatuomioistuimelle, jonka toimivalta-alueella elinkeinonharjoittajan päätoimipaikka tai, jos kyseessä on yhtiö, kotipaikka sijaitsee.

Elinkeinonharjoittaja voi käyttää toimitsijamiehen määräämismenettelyä, jos hänen luottokelpoisuutensa on heikentynyt tai jos hän ei pysty suoriutumaan maksuvelvoitteistaan. Tämän lisäksi hakemuksessa on esitettävä suunnitelma joko velallisen liiketoiminnan uudelleenjärjestämisestä tai hänen omaisuutensa parhaasta mahdollisesta realisoinnista. Oikeuskäytännössä myös edellytetään, että velallinen elinkeinonharjoittaja toimii vilpittömässä mielessä. Tuomioistuimella on harkintavalta arvioida tapauksen tosiseikkojen ja olosuhteiden perusteella, toimiiko elinkeinonharjoittaja vilpittömässä mielessä menettelyn edellyttämällä tavalla.

4. Ylivelkaantuminen

Luonnollisen henkilön ylivelkaantumisesta on kyse silloin, kun velallinen, jonka kotipaikka on Luxemburgin suurherttuakunnassa, on ilmeisen kykenemätön suoriutumaan muista kuin elinkeinotoiminnassa syntyneistä erääntyneistä tai erääntyvistä veloistaan tai yksittäiselle yrittäjälle tai yhtiölle tekemästään vakuus- tai yhteisvastuusitoumuksesta syntyneestä velasta edellyttäen, että hän ei ole ollut, tosiasiallisesti tai oikeudellisesti, yhtiön johdossa.

Velkojen kokonaisjärjestely (règlement collectif de dettes) on kolmivaiheinen menettely. Menettelyn vaiheita ovat

  • sopimusvaihe (phase du règlement conventionnel), joka käydään ylivelkaantumisasioita käsittelevän välityslautakunnan (Commission de médiation) johdolla
  • tuomioistuinvaihe (phase du redressement judiciaire), joka käydään velallisen kotipaikan rauhantuomioistuimessa (juge de paix)
  • yksityishenkilön velkajärjestely (phase du rétablissement personnel) eli ”siviilikonkurssi”, joka käydään velallisen kotipaikan rauhantuomioistuimessa.

On huomattava, että yksityishenkilön velkajärjestely, joka on toissijainen kahteen muuhun velkojen kokonaisjärjestelyn vaiheeseen nähden, voidaan aloittaa vain silloin, kun ylivelkaantunut velallinen on peruuttamattoman vaikeassa tilanteessa. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa hän on kykenemätön toteuttamaan

  • sopimussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä tai
  • toimenpiteitä, joita välityslautakunta on ehdottanut sopimusmenettelyn puitteissa, ja
  • tuomioistuinmenettelyssä osoitettuja toimenpiteitä.

On myös huomattava, että sopimusmenettelyyn pääsyä koskevat hakemukset osoitetaan välityslautakunnan puheenjohtajalle.

Sopimusmenettelyyn pääsyä koskevan hakemuslomakkeen voi ladata osoitteesta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://justice.public.lu/fr/creances/surendettement.html.

Velkojien on lisäksi ilmoitettava saatavansa velkaneuvontaa antavalle elimelle, jäljempänä SIC (Service d’information et de conseil en matière de surendettement). Velkojien saatavat ilmoitetaan valvontaa varten lomakkeella, jonka voi ladata Luxemburgin oikeusasioiden sivustolta osoitteesta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://justice.public.lu/fr/creances/surendettement.html.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

1. Konkurssi

Konkurssiin asettamista koskevan tuomioistuimen päätöksen myötä konkurssivelallinen menettää oikeutensa määrätä omaisuudestaan, mukaan lukien varat, joita velallinen saattaa saada konkurssiinasettamispäätöksen jälkeen.

Määräysvallan menettäminen koskee kaikkea konkurssivelallisen irtainta ja kiinteää omaisuutta. Tämän mekanismin tarkoituksena on suojella velkojien intressejä.

Yleisenä käytäntönä on, että tuomioistuimen nimittämä uskottu mies (curateur) tekee inventaarion konkurssivelallisen tiloissa olevista tavaroista. Uskotun miehen on eroteltava konkurssivelalliselle tosiasiallisesti kuuluvat tavarat niistä, joihin kolmansilla osapuolilla voi olla erilaisia esineoikeuksia.

Uskottu mies valvoo tämän jälkeen, että konkurssivelallisen irtain ja kiinteä omaisuus myydään konkurssipesän etujen mukaisesti. Uskottu mies tarvitsee omaisuuden myyntiä varten tuomioistuimen luvan. Irtain ja kiinteä omaisuus on myytävä kauppalaissa määritellyillä tavoilla. Varat talletetaan maksukyvyttömyysmenettelyn nimissä avatulle tilille.

2. Ylivelkaantuminen

Velallisen taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta tehdään tuomioistuimen valvonnassa laskelma velkojen varmistamiseksi ja varojen ja velkojen arvioimiseksi.

Sen jälkeen, kun tuomioistuin on tehnyt päätöksen yksityishenkilön velkajärjestelyn käynnistämisestä ja todennut, että hänellä on rahaksi muutettavaa omaisuutta, aloitetaan velallisen omaisuuden likvidointi.

Rauhantuomari käsittelee mahdolliset saatavia koskevat valitukset ja antaa päätöksen velallisen henkilökohtaisen omaisuuden likvidoinnista. Likvidoinnin ulkopuolelle jätetään ainoastaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavat huonekalut ja muut kuin ammattiin liittyvät tavarat, jotka ovat välttämättömiä ammatin harjoittamiseksi. Yksityishenkilön velkajärjestelyssä ylivelkaantuneen velallisen omaisuus muutetaan rahaksi lain tarkoituksen mukaisesti eli velallisen taloudellisen tilanteen parantamiseksi siten, että velallinen ja hänen perheensä voivat elää ihmisarvoista elämää.

Oikeuksia ja toimivaltuuksia, joita velallisella on suhteessa omaisuuteensa, käyttää koko likvidoinnin ajan tuomioistuimen nimittämä pesänhoitaja.

Pesänhoitajalla on kuusi kuukautta aikaa myydä velallisen omaisuus joko vapaassa myynnissä tai järjestämällä pakkomyynti.

Yksityishenkilön velkajärjestelyn seuraukset:

  1. Jos omaisuuden likvidoinnista saadut varat riittävät saatavien suorittamiseen velkojille, tuomioistuin päättää menettelyn.
  2. Jos omaisuuden likvidoinnista saadut varat eivät riitä saatavien suorittamiseen velkojille, tuomioistuin päättää menettelyn varojen riittämättömyyden vuoksi.
  3. Jos velallinen omistaa ainoastaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavia huonekaluja ja muita kuin ammattiin liittyviä tavaroita, jotka ovat välttämättömiä ammatin harjoittamiseksi, tuomioistuin päättää menettelyn varojen riittämättömyyden vuoksi.
  4. Jos omaisuudella ei ole markkina-arvoa tai jos tavaroiden myynnistä aiheutuvat kulut ovat selkeässä epäsuhdassa niiden markkina-arvoon nähden, tuomioistuin päättää menettelyn varojen riittämättömyyden vuoksi.

Kun menettely päätetään varojen riittämättömyyden vuoksi, kaikki muut kuin ammatillisessa toiminnassa syntyneet velat mitätöityvät.

Mitätöinti ei kuitenkaan koske seuraavia muita kuin ammatillisessa toiminnassa syntyneitä velkoja:

  • velat, jotka takaaja tai muu maksuvelvollinen on maksanut velallisen puolesta
  • lain 46 §:ssä tarkoitetut velat eli elatusapuvelat ja korvaukset, jotka on maksettava väkivallan uhrille tahallisen väkivallan seurauksena syntyneistä fyysisistä vammoista.

Lain 46 §:ssä tarkoitetut velat voidaan kuitenkin mitätöidä, jos velkoja antaa suostumuksensa velan anteeksiantoon, uudelleenjärjestelyyn tai mitätöimiseen.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

1. Konkurssi

Konkurssiin asettamista koskevan tuomioistuimen päätöksen myötä konkurssivelallinen menettää oikeutensa määrätä omaisuudestaan, mukaan lukien konkurssin aikana saatu omaisuus.

Päätöksen jälkeen velallisen omaisuuden hallintaoikeus siirretään uskotulle miehelle.

Kun konkurssivelallinen on oikeushenkilö, konkurssipesä muodostuu yhtiön kaikista varoista ja veloista lukuun ottamatta oikeuksia, joita yhtiökumppaneilla on tässä ominaisuudessa.

Uskotut miehet valitaan sellaisten henkilöiden joukosta, jotka voivat parhaiten osoittaa olevansa kykeneviä ja luotettavia hallintatoimissaan.

Käytännössä kauppatuomioistuimen tuomarit valitsevat uskotut miehet lakimiesten luettelosta. Tuomioistuin voi kuitenkin nimetä myös notaarin tai kirjanpitäjän/auditoijan uskotuksi mieheksi, jos se on konkurssivelallisen edun mukaista.

Kuten kaikissa elinkeinonharjoittajia koskevissa menettelyissä, konkurssiasioissa toimivalta on kauppatuomioistuimella.

Kauppatuomioistuin tekee päätöksen konkurssiinasettamisesta, määrää maksusuoritusten keskeyttämisen päivämäärän, nimittää eri osalliset (konkurssinvalvojana toimivan tuomarin, uskotun miehen), vahvistaa saatavien valvontapäivän eli määräajan, johon mennessä saatavat on ilmoitettava, ja päivän, jonka jälkeen saatavia ei enää tutkita, ja julistaa konkurssimenettelyn päättyneeksi.

Omaisuuden hallinta siirretään tuomioistuimen nimeämälle uskotulle miehelle, joka vastaa velallisen omaisuuden realisoinnista ja saatujen varojen jakamisesta velkojien kesken etuoikeusjärjestystä ja esinevakuuksia koskevia sääntöjä noudattaen.

Konkurssinvalvojana toimiva tuomari valvoo konkurssiin liittyviä toimenpiteitä sekä konkurssipesän omaisuuden hallintaa ja likvidointia. Hän raportoi mahdollisista vastalauseista kuulemisissa ja määrää kiireellisistä menettelyistä, jotka ovat tarpeen konkurssipesän varojen turvaamiseksi ja säilyttämiseksi. Lisäksi hän toimii puheenjohtajana velkojien kokouksissa.

Konkurssiinasettamispäätöksen jälkeen konkurssissa oleva elinkeinonharjoittaja ei voi enää hallita omaisuuttaan eikä suorittaa maksuja, rahansiirtoja tai muita omaisuuttaan koskevia toimenpiteitä.

2. Ylivelkaantuminen

Velallisen velvoitteiden ja velallisen omaisuutta koskevan velkojen kokonaisjärjestelymenettelyn käynnistymisen osalta on huomattava, että velkojaa sitoo hyvän käytöksen (bonne conduite) velvoite.

Ajanjaksolla, jonka aikana hyvää käytöstä edellytetään, velallisen on

  • toimittava yhteistyössä menettelyssä mukana olevien viranomaisten ja elinten kanssa toimittamalla oma-aloitteisesti kaikki tiedot omaisuudestaan, tuloistaan ja veloistaan sekä tilanteessaan tapahtuneista muutoksista
  • harjoitettava mahdollisuuksien mukaan ansiotoimintaa kykyjensä mukaisesti
  • vältettävä maksukyvyttömyytensä pahentamista ja pyrittävä velvollisuudentuntoisesti vähentämään velkojaan
  • vältettävä suosimasta tiettyä velkojaa, lukuun ottamatta elatusapuvelkojia lyhyen aikavälin maksujen osalta; vuokranantajaa velallisen perustarpeiden tyydyttämiseksi tarvittavan asunnon lyhyen aikavälin vuokran osalta; ihmisarvoiseen elämään tarvittavien palveluiden ja tuotteiden toimittajia; sekä velkojia, joiden saamiset ovat väkivallan uhrille maksettavia lyhyen aikavälin korvauksia tahallisen väkivallan seurauksena syntyneistä fyysisistä vammoista
  • noudatettava menettelyyn kuuluvia sitoumuksia.

Menettelyyn osallistuu kaksi erityyppistä elintä sen mukaan, onko kyse sopimus- vai tuomioistuinvaiheesta.

Sopimusvaihe käydään ylivelkaantumisasioita käsittelevän välityslautakunnan johdolla. Välityslautakunta koostuu ministeriön nimittämistä jäsenistä, puheenjohtajasta ja sihteeristä ja kokoontuu vähintään joka kolmas kuukausi. Voidakseen tulla valituksi välityslautakunnan jäseneksi ehdokkaan on toimitettava muun muassa rikosrekisteriote, ja nimittämisensä jälkeen jäsenillä on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa ministeriölle heitä koskevista mahdollisista rikosoikeudellisista menettelyistä tai tuomioista, jotta heidän tilalleen voidaan valita toinen henkilö. Välityslautakunnan jäsenet saavat jokaisesta istunnosta 10 euron korvauksen. Puheenjohtajan vastaava korvaus on 20 euroa.

Välityslautakunta päättää etenkin menettelyä koskevien hakemusten ja saatavailmoitusten hyväksynnästä sekä hyväksyy tai muuttaa sopimusmenettelyyn kuuluvia suunnitelmaluonnoksia, jotka sille on toimitettu SIC:n tekemän tarkistuksen jälkeen.

Jos menettelyn osapuolet eivät ole hyväksyneet ehdotettua suunnitelmaa välityslautakunnan tekemää hyväksymispäätöstä seuraavan kuuden kuukauden aikana, välityslautakunta laatii pöytäkirjan sopimusmenettelyn epäonnistumisesta. Kahden kuukauden kuluttua siitä, kun menettelyn epäonnistumista koskeva pöytäkirja on julkaistu rekisterissä, velallinen voi aloittaa tuomioistuinmenettelyn kotipaikkansa rauhantuomioistuimessa. Jos velallinen ei tee hakemusta tämän määräajan kuluessa, hän voi aloittaa uuden velkojen kokonaisjärjestelymenettelyn vasta kahden vuoden kuluttua siitä päivästä alkaen, jolloin sopimusmenettelyn epäonnistumista koskeva pöytäkirja on julkaistu rekisterissä.

Jos tuomioistuinvaihe aloitetaan, osapuolet kutsutaan rauhantuomioistuimeen, joka voi vaatia niitä toimittamaan kaikki asiakirjat tai tiedot velallisen omaisuuden (varat ja velat) selvittämiseksi.

Tuomioistuin tekee sille toimitettujen tietojen pohjalta velkajärjestelysuunnitelman, johon kirjattujen toimenpiteiden avulla velallinen voi suoriutua maksuvelvoitteistaan.

Tuomioistuimen vahvistama velkajärjestelysuunnitelma on voimassa korkeintaan seitsemän vuotta, ja se voidaan mitätöidä tietyissä tapauksissa (etenkin, jos velallinen ei ole noudattanut velkajärjestelysuunnitelmassa sille osoitettuja velvoitteita).

3. Toimitsijamiehen määrääminen

Toimitsijamiehen määräämismenettelyssä velallisen päätösvalta siirtyy hallinnoijille, joiden tehtävänä on laatia inventaario ja joko uudelleenjärjestelysuunnitelma tai realisointi- ja varojenjakosuunnitelma. Velallinen ei saa häiritsevällä tavalla puuttua menettelyä varten nimettyjen hallinnoijien tehtäviin.

4. Akordi

Akordimenettelyn aikana velallinen ei saa luovuttaa omaisuuttaan tai tehdä kiinnityksiä tai maksusitoumuksia ilman valtuutetun tuomarin lupaa. Valtuutettu tuomari tekee inventaarion ja analyysin yrityksen tilasta ja voi tarvittaessa pyytää asiantuntija-apua.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Edellä kuvatuissa menettelyissä ei määritetä velkojien etuoikeusjärjestystä, akordimenettelyä lukuun ottamatta.

1. Akordi

Osallistuessaan akordia koskevaan äänestykseen vakuusvelkojat menettävät etuoikeusasemansa (14 päivänä huhtikuuta 1886 annetun lain 10 §).

2. Konkurssi

Konkurssien osalta oikeuskäytäntönä on, että konkurssiinasettamispäätöksen jälkeen saatavia ei voida enää kuitata. Tämä pätee niin lakiperusteisiin, tuomioistuimen määräämiin kuin sopimuksiin perustuviin kuittauksiin sekä myös aikaisemmin olemassa olleiden velkojen välisiin kuittauksiin, jos veloilla ei tähän mennessä ole ollut yhtä vaadituista ominaisuuksista, joita ovat rahamääräisyys, maksettavaksi erääntyminen ja samanlajisuus. Vaikka konkurssiinasettamispäätös estää lakiperusteiset kuittaukset, päätöksellä ei kuitenkaan ole absoluuttista tai takautuvaa vaikutusta. Päätös ei vaikuta lakiperusteisiin kuittauksiin, jos niitä koskevat edellytykset ovat täyttyneet ennen konkurssimenettelyn aloittamista. Muutoksenhakutuomioistuin on todennut, että ”kriittinen ajanjakso ei muodosta estettä tämäntyyppisille kuittauksille. Lakiperusteiset kuittaukset jatkuvat maksusuoritusten keskeyttämisestä huolimatta. Ne eivät ole velallisen toimi, vaan ne tapahtuvat hänen tietämättään; kauppalain 445 §:ssä ei ole niistä mainintaa.”

Tuomioistuimen määräämistä kuittauksista ei voida tehdä päätöstä velkojen kokonaisjärjestelymenettelyn aloittamisen jälkeen. Ne ovat kuitenkin mahdollisia kriittisen ajanjakson aikana sillä edellytyksellä, että päätös on lainvoimainen (muutoksenhaun määräaika on umpeutunut). Tässä tapauksessa kuittauksella on vaikutuksia vasta siitä päivästä, jona päätös on annettu.

Sopimuksiin perustuvat kuittaukset eivät luonnollisestikaan ole mahdollisia velkojen kokonaisjärjestelymenettelyn aloittamisen jälkeen. Ne eivät ole mahdollisia myöskään kriittisen ajanjakson aikana, sillä ne katsotaan kauppalain 445 §:n nojalla epätavalliseksi maksutavaksi, joka on sanktioitu mitätöinnillä. [1]”

On kuitenkin huomattava, että rahavakuuksista 5 päivänä elokuuta 2005 annetussa laissa säädetään edellä esitettyjä sääntöjä koskevista poikkeuksista. Poikkeuksia sovelletaan esimerkiksi kuittaussopimuksiin, jotka osapuolet ovat tehneet sinä päivänä, jona maksukyvyttömyysmenettely aloitettiin – tai jopa sen aloittamisen jälkeen (ks. rahavakuuksista 5 päivänä elokuuta 2005 annetun lain 18 § ja sitä seuraavat pykälät).

3. Toimitsijamiehen määrääminen

Toimitsijamiehen määräämisen jälkeen ja akordi- ja maksunlykkäysmenettelyissä kuittaukset ovat mitättömiä, jos ne on toteutettu sen jälkeen kun velallinen on menettänyt oikeuden määrätä oikeuksistaan ja omaisuudestaan.


[1] ”La compensation comme garantie d’une créance sur un débiteur en faillite”, Pierre HURT, J.T. 2010, s. 30

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Uskotun miehen ensimmäisenä haasteena konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen ovat voimassa olevat sopimukset, jotka on tehty konkurssiinasettamispäätöstä edeltävänä aikana. Lukuun ottamatta työsopimuksia, joiden voimassaolo lakkaa siitä päivästä alkaen, jona konkurssiinasettamispäätös on annettu (työlain 12-1 §), voimassa olevien sopimusten on perinteisesti katsottu jatkuvan, kunnes uskottu mies irtisanoo ne.

Uskotun miehen on punnittava eri osapuolten intressejä päättääkseen, jatketaanko sopimuksia väliaikaisesti vai ei. Jos sopimuksissa on ehtoja, joiden mukaan sopimus irtisanotaan, jos jompikumpi sopimuspuolista asetetaan konkurssiin, uskotun miehen on päätettävä, onko näiden ehtojen sovellettavuutta tarpeen kiistää (sillä ehtojen pätevyys on mahdollista kyseenalaistaa; esimerkiksi Belgiassa tällaiset ehdot eivät päde liiketilojen vuokrasopimusten osalta).

Lähtökohtaisesti kaikissa tilanteissa on uskotun miehen vastuulla päättää sopimusten jatkamisesta. Jos toinen sopimuspuoli riitauttaa asian ja vaatii konkurssiin vedoten sopimuksen automaattista irtisanomista, uskottu mies joutuu osallistumaan oikeudenkäyntiin, jonka lopputulos on epävarma ja jonka seurauksena konkurssipesän maksettavaksi voi tulla uusia maksuja [1].


[1] Lähde: ”Les procédures collectives au Luxembourg”, Yvette HAMILIUS ja Brice HELLINCKX (3. luvun kirjoittajat), Editions Larcier, 2014, s. 86

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

1. Akordia, konkurssia, maksujen lykkäämistä ja toimitsijamiehen määräämistä koskevat menettelyt

Akordia, konkurssia, maksujen lykkäämistä ja toimitsijamiehen määräämistä koskevissa menettelyissä kaikki elinkeinonharjoittajaan tai hänen omaisuuteensa kohdistetut pakkotoimet keskeytetään. Sen sijaan yhdessäkään Luxemburgin suurherttuakunnassa voimassa olevassa oikeudellisessa asiakirjassa ei estetä velkojia toteuttamasta toimia, joiden tarkoituksena on säilyttää velallisen omaisuuden koskemattomuus.

Kaikissa näissä menettelyissä velallinen menettää oikeutensa määrätä vapaasti omaisuudestaan. ”Konkurssiinasettamispäätöksen jälkeen menettelyn päättämiseen saakka yksin konkurssivelallista vastaan ei voida aloittaa oikeudellisia toimia konkurssipesään kuuluvan omaisuuden osalta.” (Lux. 12. tammikuuta 1935, kohta 14, s. 27) ”Vakuudettomat velkojat tai ne velkojat, joilla on yleinen etuoikeus, eivät voi konkurssin aikana hakea tuomiota konkurssivelallista tai uskottua miestä vastaan ja voivat toimia vain ilmoittamalla saatavansa tai hakemalla saataviensa tunnustamista.” (Cass. 13. marraskuuta 1997, kohta 30, s. 265)

Tietyissä tapauksissa luovutustoimia on kuitenkin mahdollista toteuttaa kauppatuomioistuimen valtuuttaman henkilön luvalla (maksunlykkäysasiassa tai toimitsijamiehen määräämismenettelyssä).

Lisäksi konkurssiinasettamispäätöksen myötä erääntymättömät velat tulevat maksettaviksi ja korkojen kertyminen keskeytyy.

2. Ylivelkaantuminen

Velkojen kokonaisjärjestelyssä välityslautakunnan päätös hyväksyä velallisen hakemus keskeyttää oikeusvoimaisesti velallisen omaisuuteen kohdistetut täytäntöönpanotoimet. Tästä poikkeuksena ovat elatusvelvollisuuksia koskevat toimet, korkojen kertymisen keskeytyminen ja erääntymättömien velkojen erääntyminen.

Jos sopimusvaihe epäonnistuu, asiaa tuomioistuinvaiheessa käsittelevä rauhantuomioistuin voi keskeyttää täytäntöönpanotoimet edellä mainituin edellytyksin.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Uskottu mies voi tässä ominaisuudessa jatkaa maksukyvyttömyysmenettelyn vireilletulohetkellä käynnissä olevia oikeudenkäyntejä. Vaatimusten esittäjien on kuitenkin näissä oikeudenkäynneissä otettava menettelyyn mukaan uskottu mies, joka on ainoa henkilö, jolla on oikeus edustaa konkurssivelallista.

Jos velallinen tuomitaan, ne velkojat, jotka ovat panneet kanteen vireille ennen velallisen konkurssiinasettamista, saavat vakuuden, johon he voivat vedota likvidaatiossa. Vakuuden pakkotäytäntöönpano ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä konkurssiinasettamispäätöksen seurauksena velallinen on menettänyt oikeuden määrätä omaisuudestaan.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

1. Konkurssi

Konkurssi-ilmoitus julkaistaan yhdessä tai useammassa Luxemburgissa ilmestyvässä sanomalehdessä, ja se antaa velkojille tiedon velallisen konkurssista. Heidän on tällöin ilmoitettava saatavansa ja niihin liittyvät vakuudet kauppatuomioistuimen kirjaamoon konkurssiinasettamispäätöksessä annetussa määräajassa. Kirjaaja kirjaa saatavat ja antaa niistä kuitin.

Saatavailmoitukset on allekirjoitettava, ja niistä on ilmettävä muun muassa velkojan sukunimi, etunimi, ammatti ja kotipaikka sekä saatavan määrä ja sen syntymisen syy sekä mahdolliset takaukset ja vakuudet. Ilmoitetut saatavat tarkistetaan uskotun miehen, konkurssivelallisen ja konkurssinvalvojana toimivan tuomarin läsnä ollessa.

Jos menettelyn aikana on riitaisuutta, velkojat voidaan kutsua kuultavaksi saatavia koskevien yksityiskohtien, kuten saatavien perusteiden ja tarkan määrän, selvittämiseksi.

Jos uskottu mies on todennut, että on olemassa varoja, jotka voidaan jakaa velkojien kesken, hän kutsuu velkojat tilinpäätöstilaisuuteen, jonka aikana velkojat voivat esittää kantansa omasta asemastaan jakosuunnitelmassa.

Jos todetaan, ettei varoja ole riittävästi, konkurssimenettely päätetään.

Jos uskottu mies ei täytä velvollisuuksiaan velkojien etujen mukaisesti, velkojat voivat tehdä valituksen konkurssinvalvojana toimivalle tuomarille, joka voi tarvittaessa määrätä uskotun miehen tilalle toisen henkilön.

2. Toimitsijamiehen määrääminen

Toimitsijamiehen määräämismenettelyssä hallinnoijien on annettava velkojille tiedot uudelleenjärjestely- tai realisointisuunnitelmasta.

Tässä tapauksessa velkojat voidaan kutsua koolle, jotta he voivat esittää kantansa. Velkojien on 15 päivän kuluessa tietojen vastaanottamisesta ilmoitettava kirjaamoon, hyväksyvätkö he suunnitelman vai vastustavatko he sitä. Suunnitelma voidaan panna täytäntöön vain siinä tapauksessa, että sitä kannattaa vähintään puolet velkojista, joiden saatavien osuus on vähintään puolet saatavien kokonaismäärästä.

3. Akordi

Akordimenettelyssä velkojat kutsutaan velkojien kokoukseen, jossa he voivat esittää kantansa valtuutetun tuomarin laatimasta ehdotuksesta akordiksi. Velkojien on tässä yhteydessä ilmoitettava saatavansa ja se, hyväksyvätkö he ehdotuksen.

Tämän jälkeen velkojat voivat vielä esittää huomautuksensa akordin hyväksymistilaisuudessa. He voivat myös hakea akordinhyväksymispäätökseen muutosta, jos he eivät ole saaneet kutsua velkojien kokoukseen tai jos he ovat äänestäneet akordiehdotusta vastaan.

4. Ylivelkaantuminen

Sopimusmenettelyssä velkojien on ensimmäiseksi ilmoitettava saatavansa SIC:lle. Tämän jälkeen velkojat voivat osallistua aktiivisesti sopimussuunnitelman laatimiseen SIC:n kanssa.

Ylivelkaantumisasioita hoitava välityslautakunta kutsuu sen jälkeen velkojat koolle ehdotettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi. Sopimussuunnitelma voidaan hyväksyä, jos sitä kannattaa vähintään 60 prosenttia velkojista, joiden saatavien osuus on vähintään 60 prosenttia saatavien kokonaismäärästä. Se, että velkoja ei ilmaise kantaansa, tulkitaan hyväksymiseksi.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Uskotut miehet edustavat konkurssissa sekä konkurssivelallista että tämän velkojia. Tässä kaksitahoisessa tehtävässä heillä on paitsi hallintaoikeus konkurssivelallisen omaisuuteen, myös valtuudet valvoa, kantajan tai vastaajan ominaisuudessa, kaikkia toimia, joiden tarkoituksena on säilyttää varat, jotka on käytettävä velkojien vakuutena, sekä järjestellä varoja uudelleen tai kasvattaa niitä velkojien yhteiseksi hyödyksi (muutoksenhakutuomioistuin 2. heinäkuuta 1880, kohta 2, s. 49).

Uskottu mies toteuttaa toimia, jotka koskevat velkojien yhteistä vakuutta, eli konkurssivelallisen omaisuutta, ja joiden tavoitteena on tämän omaisuuden uudelleenjärjesteleminen, suojeleminen tai likvidoiminen (muutoksenhakutuomioistuin, 25. helmikuuta 2015, kohta 37, s. 483).

Niiden sopimusten osalta, jotka ovat voimassa konkurssiinasettamispäätöksen jälkeen, uskotun miehen on päätettävä, onko sopimukset aiheellista purkaa vai onko niiden täytäntöönpanoa parempi jatkaa siinä tapauksessa, että niiden avulla voidaan vapauttaa varoja, jotta konkurssipesän velkoja voidaan maksaa myöhemmin.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Kaikkien velkojien on ilmoitettava saatavansa, sen luonteesta ja mahdollisesta etuoikeusasemasta riippumatta. Tästä menettelystä ovat poikkeuksena konkurssipesään kohdistuvat velat eli velat, jotka ovat syntyneet konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen menettelyn turvaamiseksi (esimerkiksi uskotun miehen palkkiot ja konkurssiinasettamispäätöksen jälkeen erääntyneet vuokrat).

Ne konkurssipesään kohdistuvat saatavat, jotka ovat syntyneet maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen ja jotka ovat seurausta konkurssin hoitamisesta tai konkurssiin asetetun yrityksen tiettyjen toimintojen jatkumisesta, maksetaan ensimmäisenä. Tämän jälkeen loput varoista jaetaan velkojien kesken. Konkurssipesään kohdistuvilla saatavilla on näin ollen aina etuoikeus muihin velkojiin nähden.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

1. Konkurssi

Konkurssimenettelyssä konkurssipäätös julkaistaan eri kanavien kautta (sanomalehdissä, merkitsemällä kauppatuomioistuimen luetteloon), jotta konkurssivelallisen velkojat saavat tiedot tilanteesta ja voivat ilmoittautua velkojiksi (kauppalain 472 §).

Velkojien on tällöin ilmoitettava saatavansa kauppatuomioistuimen kirjaamoon ja jätettävä saamistodisteet (kauppalain 496 §).

Velkojat voivat ilmoittaa saatavansa lomakkeella, joka on saatavilla osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://justice.public.lu/fr/creances/declaration-creance.html.

Konkurssia hoitava uskottu mies tutkii saatavat ja voi myös riitauttaa ne (kauppalain 500 §).

Riitautetut saatavailmoitukset saatetaan tuomioistuinkäsittelyyn.

Jos riita-asia ei sisältönsä vuoksi kuulu kauppatuomioistuimen toimivaltaan, asia saatetaan toimivaltaiseen tuomioistuimeen sen perusteiden tutkimiseksi. Asia saatetaan myös kauppatuomioistuimeen, joka ratkaisee 504 §:n mukaisesti, kuinka suurella osuudella riita-asiassa osallisena oleva velkoja voi olla mukana akordimenettelyssä (502 §).

2. Akordi

Akordimenettelyssä akordihakemuksen tehneen velallisen on mainittava hakemuksessaan velkojiensa nimet ja osoitteet sekä velkojen määrät (14. huhtikuuta 1886 annetun lain 3 §).

Velkojat saavat tästä tiedon kirjatulla kirjeellä (14. huhtikuuta 1886 annetun lain 8 §). Samassa kirjeessä heidät kutsutaan osallistumaan akordineuvotteluun.

Kutsu julkaistaan myös sanomalehdissä.

Akordineuvottelussa velkojat ilmoittavat saataviensa määrän.

Kuten edellä on todettu, äänestykseen osallistuva vakuusvelkoja menettää asemansa etuoikeutettuna velkojana (14. huhtikuuta 1886 annetun lain 10 §).

3. Täytäntöönpanon lykkääminen

Myös täytäntöönpanon lykkäämismenettelyssä velallisen on toimitettava velkojista luettelo, josta ilmenee kunkin velkojan nimi, velan määrä ja velkojan kotipaikka.

Velkojat kutsutaan koolle kirjatulla kirjeellä (kauppalain 596 §) ja sanomalehti-ilmoituksella.

Velkojien on ilmoitettava kokouksessa saataviensa määrät (kauppalain 597 §).

4. Toimitsijamiehen määrääminen

Kun velallisen omaisuutta hoitaa toimitsijamies, menettelyyn ei kuulu saatavien ilmoittamista eikä hyväksymistä. Velallinen ilmoittaa tiedot velkojista tuomioistuimelle toimittamassaan hakemuksessa.

Tuomioistuin ilmoittaa velkojille tuomioistuimen määräämien hallinnoijien laatimasta uudelleenjärjestely- tai realisointisuunnitelmasta.

5. Ylivelkaantumismenettely

Kuukauden kuluttua siitä, kun velkojen kokonaisjärjestelymenettelyä koskeva ilmoitus on julkaistu rekisterissä, velkojien on ilmoitettava saatavansa SIC:lle.

Saatavailmoitus laaditaan 17 päivänä tammikuuta 2014 annetun suurherttuan asetuksen, jolla pannaan täytäntöön ylivelkaantumisesta 8 päivänä tammikuuta 2013 annettu laki, 6 ja 7 §:n mukaisesti.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanIlmoituksen malli on saatavilla verkossa.

Välityslautakunta tutkii, voidaanko saatavailmoitukset hyväksyä.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Konkurssimenettelyn pääperiaatteena on, että jokainen velkoja saa samansuuruisen osuuden suhteessa saatavansa määrään.

Velkojille, joilla on vakuus tai etuoikeus, maksetaan ensin.

Etuoikeutetut velkojat järjestetään lainsäädännössä vahvistettuun velkojien maksunsaantijärjestykseen yleisen oikeusjärjestyksen (ordre public) nojalla (vuokranantajat, kiinnitysvelkojat, velkojat, joilla on yrityksen pääomaan ja etenkin julkisiin varoihin – laajassa merkityksessä – kohdistuvia vakuuksia).

Yleensä uskottu mies viittaa siviililain 2096–2098, 2101 ja 2102 §:ään.

Uskotun miehen on varmistettava kunkin saatavan asema säännösten ja oikeuskäytännön pohjalta.

Nettovarallisuus jaetaan vakuudettomille velkojille saatavien määriin suhteutettuina osuuksina kauppalain 561 §:n ensimmäisen momentin nojalla.

Sen jälkeen, kun uskotulla miehellä on tiedossaan tuomioistuimen vahvistamat palkkioiden määrät, kun hän on laittanut etuoikeutetut velkojat maksunsaantijärjestykseen ja kun hänellä on tiedossaan vakuudettomille velkojille jaettavaksi jäänyt summa, hän laatii varojenjakosuunnitelman, jonka hän toimittaa konkurssinvalvojana toimivalle tuomarille. Kauppalain 533 §:n mukaisesti uskottu mies kutsuu kaikki velkojat tilinpäätöstilaisuuteen kirjattuna kirjeenä lähetetyllä kutsulla, jonka liitteenä on kopio varojenjakosuunnitelmasta.

Konkurssivelallinen on kutsuttava tilaisuuteen joko haastemiehen välityksellä tai luxemburgilaisessa sanomalehdessä julkaistulla ilmoituksella.

Ellei kukaan velkojista riitauta uskotun miehen järjestämässä tilinpäätöstilaisuudessa esiin tulleita seikkoja, uskottu mies toimittaa varojenjakosuunnitelman pohjalta laaditun tilinpäätöspöytäkirjan konkurssinvalvojana toimivan tuomarin ja kirjaajan allekirjoitettavaksi.

Tilinpäätöksen jälkeen uskottu mies suorittaa maksut velkojille.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

1. Konkurssi

Konkurssimenettelyssä uskottu mies voi pyytää menettelyn päättämistä sen jälkeen kun maksut on suoritettu. Tämän jälkeen tuomioistuin antaa konkurssimenettelyn päättämistuomion, joka nimensä mukaisesti päättää konkurssimenettelyn.

Kauppalain 536 §:n nojalla velkojat eivät voi vaatia saataviaan konkurssivelalliselta silloin, kun tuomioistuin ei ole todennut konkurssin johtuneen konkurssivelallisen laiminlyönneistä tai vilpillisestä menettelystä. Saatavia on mahdollista kuitenkin vaatia siinä tapauksessa, että velallisen taloudellinen tilanne on kohentunut varojen riittämättömyyden vuoksi päätettyä menettelyä seuraavien seitsemän vuoden aikana.

Kauppalain 586 §:n nojalla konkurssivelallinen, joka on maksanut kaikki velan pääoman, korkojen ja kulujen maksuerät, voi saattaa asemansa ennalleen toimittamalla tätä koskevan pyynnön ylioikeuteen (Cour supérieure de justice).

2. Akordi, maksujen lykkääminen ja toimitsijamiehen määrääminen

Akordi- ja maksunlykkäysmenettelyssä sekä toimitsijamiehen määräämisen jälkeen menettely päätetään siten, että tuomari vahvistaa päättämispyynnön.

Tuomioistuin voi määrätä rikos- ja siviilioikeudellisia seuraamuksia konkurssivelalliselle.

Jos tuomioistuin toteaa, että konkurssi on seurausta konkurssivelallisen syyksi luettavista vakavista laiminlyönneistä, se voi määrätä tälle kiellon harjoittaa liiketoimintaa henkilökohtaisesti tai toisen henkilön välityksellä. Tähän kuuluu myös kielto toimia asemassa, jossa käytetään päätösvaltaa yhtiössä.

Muita mahdollisia siviilioikeudellisia seuraamuksia kaupallisten yhtiöiden konkurssissa ovat muun muassa mahdollisuus ulottaa konkurssi koskemaan yhtiön johtoa sekä mahdollisuus nostaa kanne siviililain 1382 ja 1383 §:n nojalla (yleinen oikeudellinen vastuu) ja yhtiölain 59 ja 192 §:n nojalla.

Konkurssivelalliseen voidaan kohdistaa myös rikosoikeudellisia seuraamuksia (konkurssirikokset).

Akordimenettelyssä menettelystä hyötyvän henkilön on maksettava velkojilleen, jos hänen taloudellinen tilanteensa kohenee (akordista 14 päivänä huhtikuuta 1886 annetun lain 25 §).

Akordi ei vaikuta seuraaviin velkoihin:

  • verot ja muut julkiset maksut
  • saatavat, joilla on etuoikeus, kiinnitysvakuus tai muu vakuus
  • elatusapusaatavat.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Jos saatavia on jäljellä maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen, velkojat saavat saatavansa kokonaisuudessaan tai osan saatavastaan menettelyn päättämispäätöksessä vahvistettujen jakoehtojen mukaisesti.

Jos tuomioistuin ei ole katsonut, että konkurssi johtuu konkurssivelallisen laiminlyönneistä tai vilpillisestä menettelystä, velkojat eivät voi vaatia saataviaan, paitsi jos velallisen taloudellinen tilanne on parantunut konkurssimenettelyn päättymistä seuraavien seitsemän vuoden aikana.

Velkojilla on myös mahdollisuus nostaa kanne joko siviililain 1382 ja 1383 §:n nojalla konkurssivelallisen johtajien yleiseen oikeudelliseen vastuuseen vetoamiseksi tai yhtiölain 59 ja 192 §:n nojalla (hallintohenkilöstön ja johtohenkilöiden vastuu heille kuuluvien tehtävien hoitamisessa).

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Konkurssiin asettamisesta johtuvat maksut tulevat konkurssipesän maksettaviksi.

Koska maksut ovat syntyneet konkurssimenettelyn turvaamiseksi, ne suoritetaan konkurssipesän varoista ennen kuin uskottu mies jakaa varat velkojille.

Oikeusavusta ja oikeudenkäyntimaksujen kattamisesta 29 maaliskuuta 1893 annetun lain (la loi du 29 mars 1893 concernant l’assistance judiciaire et la procédure en débet) 1 ja 2 §:ssä vahvistetaan maksukyvyttömyysmenettelyyn kuuluvista muodollisuuksista syntyvät maksut ja niiden maksujärjestys siinä tapauksessa, että varat ovat riittämättömät.

Tuomiovaltainen piirituomioistuin määrittää uskotun miehen palkkiot 18 päivänä heinäkuuta 2003 annetun suurherttuan asetuksen mukaisesti.

Uskottu mies toimittaa kauppatuomioistuimeen kuluistaan ja palkkioistaan laskelman, joka on laadittu saatujen varojen perusteella.

Kauppalain 536-1 §:n 2 momentin mukaisesti varojen riittämättömyyden vuoksi päätettyjen konkurssimenettelyjen yhteydessä syntyneet kulut ja palkkiot maksaa verohallinto (Administration de l’Enregistrement) oikeusavusta ja oikeudenkäyntimaksujen kattamisesta 29 päivänä maaliskuuta 1893 annetussa laissa asetettujen ehtojen mukaisesti.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

1. Konkurssi

Konkurssiinasettamispäätöksessä maksusuoritusten keskeyttäminen voidaan vahvistaa alkaneeksi päivämäärästä, joka on konkurssiinasettamispäätöstä aikaisempi. Tämä päivämäärä ei kuitenkaan voi olla yli kuutta kuukautta aikaisempi kuin päätös.

Maksusuoritusten keskeyttämisen ja päätöksen välinen aika katsotaan ”kriittiseksi ajanjaksoksi”, ja sen tarkoituksena on suojella velkojien etuja.

Tietyt tämän ajanjakson aikana toteutetut toimet ja toimet, jotka voivat vahingoittaa velkojien oikeuksia, ovat pätemättömiä ja vailla oikeusvaikutuksia. Näihin toimiin kuuluvat etenkin

  • kaikki sellaiset toimet, joissa konkurssivelallinen on luovuttanut irtainta tai kiinteää omaisuutta maksutta, tai sellaiset vastikkeelliset toimet, joissa tavaroiden myyntihinta on ollut selkeästi tavaroiden arvoa alhaisempi
  • kaikki suoritetut maksut, olipa kyseessä käteismaksu, tilisiirto, myynti, kuittaus tai muu maksu, erääntymättömien velkojen maksamiseksi
  • kaikki maksut, jotka on suoritettu muulla tavoin kuin käteisellä tai yritystodistuksilla erääntyneiden velkojen maksamiseksi
  • kaikki kiinnitysvakuudet ja muut velallisen myöntämät oikeudet velkoihin, jotka ovat syntyneet ennen maksusuoritusten keskeyttämistä.

Sen sijaan muiden toimien osalta mitätöitymisperiaatetta ei sovelleta automaattisesti.

Näin ollen jotkin konkurssivelallisen suorittamista maksuista, jotka on suoritettu erääntyneiden velkojen maksamiseksi, ja kaikki muut kriittisellä ajanjaksolla suoritetut vastikkeelliset toimet voidaan mitätöidä, jos käy ilmi, että kolmannet osapuolet, jotka ovat ottaneet maksuja vastaan tai toteuttaneet konkurssivelallisen kanssa kauppoja, ovat tienneet maksusuoritusten keskeyttämisestä.

Jos velkoja tietää, että velallinen ei kykene suoriutumaan maksuvelvoitteistaan, hän ei saa pyrkiä saamaan etuasemaa muiden velkojien vahingoksi.

Pätevällä tavalla hankitut Linkki avautuu uuteen ikkunaankiinnitysvakuusoikeudet ja etuoikeudet voi rekisteröidä konkurssiinasettamispäivään saakka. Sen sijaan oikeudet, jotka on rekisteröity 10 päivää ennen maksusuoritusten keskeyttämisen päivämäärää tai sen jälkeen, voidaan julistaa pätemättömiksi, jos kiinnitysvakuuden vahvistamispäivämäärän ja rekisteröintipäivämäärän välillä on kulunut yli 15 päivää.

Kaikki velkojien vahingoksi koituvat toimet tai maksusuoritukset eli toimet, jotka velallinen on toteuttanut tietoisena velkojille koituvasta vahingosta (esimerkiksi toimet, joiden seurauksena konkurssipesän arvo on pienentynyt tai joissa velkojien maksunsaantijärjestystä ei ole noudatettu), katsotaan pätemättömiksi riippumatta päivämäärästä, jona toimi on toteutettu.

Kriittisen ajanjakson käsitettä ei sovelleta takaussopimuksiin eikä arvopaperistamisyhteisölle luovutettuihin tuleviin saataviin.

2. Akordi

Akordin saamista koskevan menettelyn aikana velallinen ei voi luovuttaa tai kiinnittää omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia ilman valtuutetun tuomarin lupaa.

3. Toimitsijamiehen määrääminen

Yrityksen inventaarion suorittamiseksi valtuutetun tuomarin nimeämistä koskevan päätöksen antamispäivästä lähtien elinkeinonharjoittaja ei voi, mitätöinnin uhalla, luovuttaa tai pantata omaisuuttaan eikä tehdä kiinnityksiä tai sopimuksia eikä vastaanottaa irtainta käyttöomaisuutta ilman valtuutetun tuomarin kirjallista lupaa.

On myös huomattava, että toimitsijamiehen määräämistä koskevassa laissa säädetään rikosoikeudellisista seuraamuksista elinkeinonharjoittajalle, joka on salannut osan varoistaan tai liioitellut velkojensa määrää tai hyväksynyt velkojia, joiden saatavat ovat olleet liioiteltuja.

4. Ylivelkaantuminen

Tuomioistuin voi tarvittaessa nimetä henkilöitä, joiden tehtävänä on antaa sosiaalista apua, koulutusta tai talousneuvontaa sen varmistamiseksi, että velallisen varat, jotka eivät kulu velkojen maksuun, käytetään siihen, mihin ne on tarkoitettu.

Tehtävänsä täyttämiseksi näillä henkilöillä on valtuudet suorittaa kaikki toimet, joiden tarkoituksena on estää varojen joutuminen muuhun kuin niiden luonnolliseen käyttötarkoitukseen tai välttää velallisen kotitalouden etuihin kohdistuvat haitat.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 29/10/2019

Maksukyvyttömyys - Unkari

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Oikeushenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyistä säädetään konkurssi- ja likvidaatiomenettelyistä vuonna 1991 annetussa laissa XLIX (konkurssilaki).

Konkurssilaissa säädetään kahdesta maksukyvyttömyysmenettelystä: konkurssimenettelystä ja likvidaatiomenettelystä.

Konkurssimenettely on uudelleenjärjestelymenettely, jonka tarkoituksena on myöntää maksukyvyttömälle velalliselle maksuajan pidennystä, jotta tämä voi sopia vapaaehtoisesta järjestelystä ja yrittää päästä tällaiseen järjestelyyn maksukyvyn palauttamiseksi.

Likvidaatiomenettely on menettely, jonka tarkoituksena on saada aikaan velkojia tyydyttävä suoritus erityisten sääntöjen mukaisesti, kun maksukyvytön velallisyhtiö on purettu eikä sillä ole oikeusseuraajaa. Menettely kohdistuu velallisyhtiön selvitettävän pesän varojen kokonaismäärän jakamiseen velkojien kesken. Likvidaatiomenettely on kuitenkin lopetettava, jos velallinen on maksanut velkansa ja menettelyn kustannukset kokonaisuudessaan tai jos velkojien kanssa on sovittu vapaaehtoisen velkajärjestelyn ehdoista ja tuomioistuin on vahvistanut kyseisen velkajärjestelyn.

Lakeihin, jotka koskevat muun muassa sellaisten yritysten unkarilaisia sivuliikkeitä, joiden rekisteröity toimipaikka on ulkomailla, sekä kansalaisjärjestöjä ja rahoitusalan yrityksiä (luottolaitokset, rahoitusyritykset, vakuutusyhtiöt, sijoitusyhtiöt, yleiset varastot), sisältyy erityisiä poikkeussääntöjä.

Konkurssimenettelyä ei voida soveltaa rahoitusalan yrityksiin, mutta valvontaelimillä on kuitenkin mahdollisuus puuttua niiden taloudellisen tilanteen heikkenemiseen jo varhaisessa vaiheessa, jotta vältetään maksukyvyttömyys, ja asiakkaiden suojelemiseksi ja korvausten maksamiseksi asiakkaille on perustettava rahastoja (vahinkojen sovittelurahasto, sijoittajansuojarahasto, talletussuojarahasto).

Unkarin keskuspankki voi finanssivalvontaviranomaisen valtuuksien nojalla jättää rahoitusalan yrityksen likvidaatiota koskevan hakemuksen tuomioistuimelle peruutettuaan sen luvan rahoitustoiminnan harjoittamiseen.

Kansalaisjärjestöistä annettu laki sisältää muutamia poikkeussääntöjä, jotka koskevat kansalaisjärjestöjen (yhdistykset, säätiöt) konkurssi- ja likvidaatiomenettelyjä, mutta muuten sovelletaan konkurssilain säännöksiä.

Luonnollisten henkilöiden velkajärjestely (henkilökohtaista konkurssia koskeva laki)

Luonnollisten henkilöiden velkajärjestelystä vuonna 2015 annettu laki CV tuli voimaan 1. syyskuuta 2015. Sen tavoitteena on luoda velkajärjestelyä koskeva oikeudellinen kehys ja tarjota konkurssisuojaa velallisen ja velkojien välisen yhteistyön avulla. Lailla suojellaan ensisijaisesti kiinnelainan ottajia ja erityisesti niitä, joilla on ollut pitkään maksurästejä, jotka ovat velkaa useille velkojille ja joiden asuinkiinteistö on vaarassa joutua pakkomyyntiin.

Menettely aloitetaan tuomioistuimen ulkopuolella, ja sitä koordinoi etuoikeutetun kiinnelainan antaja. Konkurssimenettely aloitetaan tuomioistuimessa vain siinä tapauksessa, että tuomioistuimen ulkopuolella ei ole päästy sovintoon. Myös tuomioistuinmenettelyn ensisijaisena tavoitteena on päästä sovintoon, mutta jos sovintoratkaisu ei saa kannatusta, tuomioistuin määrittää velkajärjestelyn edellytykset.

Hallitus on perustanut valtion neuvontapalvelun ylivelkaantuneita perheitä varten (Családi Csődvédelmi Szolgálat). Neuvontapalvelulla on tärkeä rooli velkajärjestelyssä. Se tarkistaa, täyttääkö velallinen lakisääteiset vaatimukset, ja merkitsee menettelyä koskevat tiedot valtion rekistereihin. Sen palveluksessa on perhevalvojia (családi vagyonfelügyelők), jotka tuomioistuimessa tapahtuvan velkajärjestelyn aikana suorittavat erilaisia valmistelevia tehtäviä, tekevät yhteistyötä tuomioistuimen kanssa, panevat täytäntöön tuomioistuimen päätöksiä, tukevat velallista, valvovat velallisen taloudenhoitoa, myyvät velallisen omaisuutta, jolla on kaupallista arvoa, ja suorittavat maksuja velkojille.

Kun velkajärjestely on saatu onnistuneesti päätökseen, ei velalliselta voida enää myöhemmin vaatia maksua veloista, jotka on selvitetty menettelyn aikana, ja velkojat saavat tietyn osuuden saatavastaan ennakoitavissa olevan ajan kuluessa.

Luonnollisten henkilöiden velkajärjestelystä ei ole vielä tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/848 mukaista ilmoitusta.

Konkurssilain mukaan konkurssimenettelyn voi aloittaa velallisorganisaatio ylimmän päätöksentekoelimensä ennakkohyväksynnän perusteella käyttämällä lomaketta. Laillisen edustajan käyttö on pakollista menettelyn aikana. Velallinen ei voi tehdä tällaista hakemusta, jos velallista vastaan on jo käynnissä konkurssimenettely tai jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on päätöksellään määrännyt velallisen likvidaatiosta. Edellytykset ja määräajat, joiden mukaisesti konkurssimenettelyn aloittamista koskeva uusi hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, ovat seuraavat: edellisen konkurssimenettelyn aikana voimassa olleiden tai syntyneiden velkojan saatavien suorittaminen, kahden vuoden määräajan kuluminen siitä, kun edellisen konkurssimenettelyn lainvoimaisesta päättymisestä ilmoitettiin, tai vuoden määrärajan kuluminen aiemman hakemuksen lainvoimaisen päätöksen julkaisemisesta siinä tapauksessa, että hakemus hylättiin viran puolesta.

Jos velallinen on maksukyvytön, yleisesti ottaen likvidaatiomenettelyn käynnistämistä voi pyytää velallinen tai velkoja taikka menettelyn voi käynnistää tuomioistuin viran puolesta tietyissä konkurssilaissa säädetyissä tapauksissa. Konkurssilaissa luetellaan tyhjentävästi ne tahot, jotka voivat pyytää likvidaatiomenettelyn käynnistämistä. Lisäksi siinä vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti menettely käynnistetään joko pyynnöstä tai viran puolesta.

Kumpikin menettely on kollektiivinen velkajärjestelymenettely. Velkojien on osallistuttava menettelyihin, eivätkä velkojat saa menettelyjen aikana periä saataviaan velalliselta muulla tavalla tai muissa menettelyissä.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Konkurssimenettely:

Konkurssimenettelyä voi hakea velallisyhtiön johtaja, ja menettelyssä on käytettävä edustajaa (lakimies tai asianajaja).

Velallista vastaan voidaan aloittaa kerrallaan vain yksi konkurssimenettely, eikä samanaikaisesti saa olla vireillä likvidaatiomenettelyä. Uusi konkurssimenettely voidaan aloittaa vain, jos velallinen on hoitanut edellisessä menettelyssä valvotut saatavat eikä menettelystä ole kulunut kahta vuotta. Jos tuomioistuin sen sijaan hylkäsi edellisen konkurssimenettelyn viran puolesta muotovirheiden vuoksi, uutta konkurssimenettelyä ei voida tämän jälkeen aloittaa vuoteen.

Likvidaatiomenettely

Likvidaatiomenettelyn aloittamista voi pyytää velallinen, velkoja, aiemman purkamismenettelyn selvitysmies tai laissa säädetyissä tapauksissa tuomioistuin tai hallintoviranomainen. Esimerkiksi tuomioistuin aloittaa likvidaatiomenettelyn, jos konkurssimenettelyssä ei ole päästy sovintoon tai jos tuomioistuin määrää sellaisen yrityksen purkamisesta, joka on vakavalla tavalla rikkonut lakia, kaupparekisterin valvontavaltuuksiensa nojalla.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Konkurssipesään kuuluvat kaikki kirjanpitosäännöissä tarkoitetut velallisen varat ja vaihtuvat vastaavat.

Siihen kuuluvat myös kaikki konkurssimenettelyn aikana kertyneet tuotot.

Velallisella on edelleen oikeus hoitaa konkurssipesään kuuluvia varoja, tosin pesänhoitajan valvonnassa. Likvidaatiomenettelyssä velallisella ei enää ole oikeutta hoitaa konkurssipesään kuuluvia varoja, vaan nämä oikeudet siirtyvät selvittäjälle. Selvittäjä on velallisorganisaation laillinen edustaja ja toteuttaa tuomioistuimen valvonnassa velkojien vaatimusten kirjaamisen ja arvioimisen, kuolinpesän varojen myynnin ja tuottojen jakamisen velkojien kesken.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Konkurssi- ja likvidaatiomenettelyissä konkurssilaissa tarkoitettu velallinen voi olla laissa lueteltu talouden toimija. Konkurssimenettelyssä menettelyn aloittaa velallinen, joka voi jatkaa taloudellista toimintaansa menettelyn aikana. Velallisen johtajien ja omistajien oikeuksien käyttöä ei rajoiteta, mutta ne saavat käyttää oikeuksiaan vain siten, etteivät ne loukkaa laissa säädettyjä pesänhoitajan oikeuksia. Velallinen kirjaa yhdessä pesänhoitajan kanssa saatavat ja asettaa ne etuoikeusjärjestykseen sekä laatii pesänhoitajan avustuksella ohjelman, jonka tarkoituksena on palauttaa tai säilyttää maksukyky, ja tekee akordiehdotuksen neuvotteluja varten. Akordi sisältää velallisen ja velkojien sopimuksen velkajärjestelyn ehdoista ja kaikki muut ehdot, joita osapuolet pitävät tärkeinä uudelleenjärjestelyä varten.

Velkojalla tarkoitetaan konkurssi- ja likvidaatiomenettelyissä niiden alkamiseen asti henkilöä, jolla on erääntyneitä rahamääräisiä saatavia tai rahassa ilmaistuja varallisuuteen kohdistuvia vaatimuksia, jotka perustuvat tuomioistuimen tai viranomaisen velalliselle antamaan lainvoimaiseen ja täytäntöönpanokelpoiseen päätökseen tai jotka velallinen tunnustaa tai joita tämä ei kiistä. Konkurssimenettelyssä velkojalla tarkoitetaan myös henkilöä, jolla on sellaisia konkurssimenettelyn aikana tai myöhemmin erääntyviä saatavia, jotka pesänhoitaja on kirjannut, tai henkilöä, jonka saatavat selvittäjä on kirjannut likvidaatiomenettelyssä.

Konkurssimenettelyssä pesänhoitaja on tuomioistuimen määräämä oikeushenkilö, joka on valtuutettu hoitamaan selvittäjän tehtäviä. Pesänhoitajan on tätä tehtävää varten nimettävä palveluksessaan oleva henkilö, jolla on asianmukainen pätevyys. Kyseisen henkilön tehtävänä on seurata velallisen taloudellista toimintaa akordin aikaansaamista varten ja ottaa samalla huomioon velkojien intressit, kirjata velkojien saatavat, auttaa akordiehdotuksen laatimisessa ja varmentaa pöytäkirjat, joihin sisältyvät akordia koskevissa neuvotteluissa tehdyt päätökset.

Selvittäjällä tarkoitetaan tuomioistuimen määräämää selvittäjäorganisaatiota (oikeushenkilö, joka on valtuutettu hoitamaan selvittäjän tehtäviä), joka on likvidaation kohteena olevan organisaation laillinen edustaja ja joka samanaikaisesti turvaa velkojien edut ja hoitaa laissa säädettyjä tehtäviä. Laissa säädetään selvittäjäorganisaatioita koskevista tiukoista henkilökohtaisista ja ammatillisista vaatimuksista, mukaan lukien säännöllisestä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta.

Selvittäjäorganisaatio nimittää selvittäjän, joka hoitaa pesänselvittäjän tehtäviä.

Selvittäjäorganisaation ja selvittäjän nimi kirjataan myös tuomioistuimen oikeushenkilörekisteriin.

Konkurssi- ja likvidaatiomenettelyt ovat tuomioistuimessa hakemusasioissa noudatettavia siviilioikeudenkäyntimenettelyjä. Asioissa, joista ei säädetä konkurssilaissa, sovelletaan siviiliprosessilakia, ottaen huomioon riidattomien menettelyjen erityispiirteistä aiheutuvat poikkeukset. Konkurssimenettelyssä päätöksen tekee tuomioistuin, ja sama koskee likvidaatiomenettelyä silloin, kun velallinen on todettu maksukyvyttömäksi, tai laissa säädetyissä tapauksissa kun toinen tuomioistuin, viranomainen tai pesänhoitaja on esittänyt pyynnön likvidaatiomenettelyn aloittamisesta. Menettelyn alkaessa tuomioistuin määrää pesänhoitajan tai selvittäjän selvittäjäluettelosta. Kun likvidaatiomenettely käynnistetään, tuomioistuin määrää velkojien pyynnöstä selvittäjän, jolla on väliaikaisen pesänhoitajan valtuudet, valvomaan velallisen toimintaa siihen saakka kun määräys likvidaatiosta on annettu.

Väitteet, jotka koskevat pesänhoitajan tai selvittäjän lainvastaisia toimia tai laiminlyöntejä, ratkaistaan tuomioistuimessa. Jos tuomioistuin toteaa lainvastaisen toimen tai laiminlyönnin, se vaatii pesänhoitajaa tai selvittäjää hoitamaan tehtäviä lain mukaisesti. Jos tätä vaatimusta rikotaan, pesänhoitaja tai selvittäjä erotetaan ja määrätään uusi pesänhoitaja tai selvittäjä.

Konkurssimenettelyn aikana velallinen saa konkurssisuojaa, täytäntöönpanomenettelyt keskeytetään ja velallisen aiempien velkojen maksuaikaa pidennetään (ns. moratorio).

Jos konkurssilaissa säädetty enemmistö hyväksyy konkurssimenettelyn aikana akordin ja akordi on lakisääteisten vaatimusten mukainen, tuomioistuin hyväksyy akordin ja se sitoo velallista.

Jos akordia ei saada aikaan, tuomioistuin antaa viran puolesta määräyksen velallisen purkamisesta.

Velallinen ja velkojat voivat päästä sopimukseen myös likvidaatiomenettelyn aikana. Tuomioistuin määrää akordia koskevista neuvotteluista likvidaatiomenettelyn aikana. Jos akordia kannatetaan äänestyksessä ja se on lainsäädännön mukainen, tuomioistuin vahvistaa sen. Akordi voidaan hyväksyä likvidaatiomenettelyssä sillä edellytyksellä, että se päättää velallisen maksukyvyttömyyden ja että etuoikeutetut saatavat suoritetaan tai tällaisille saataville on riittävästi katetta.

Tuomioistuin päättää konkurssi- tai likvidaatiomenettelyn kirjaamisesta loppuun saatetuksi tai menettelyn keskeyttämisestä.

Jos likvidaatiomenettely päätetään eikä velallisella ole oikeusseuraajaa, kaupparekisteriä ylläpitävä tuomioistuin poistaa likvidaatiomenettelyssä puretun velallisen kaupparekisteristä tai kansalaisjärjestön kansalaisjärjestörekisteristä tuomioistuimen antaman ilmoituksen perusteella.

Likvidaatiomenettelyssä työntekijöiden palkkojen maksaminen turvataan palkkaturvarahaston varoista palkkaturvarahastosta annetussa laissa säädetyin edellytyksin.

Menettelyn vireillepanon oikeudelliset seuraukset:

Konkurssilain mukaisesti tuomioistuin ryhtyy konkurssimenettelyn aikana toimiin julkaistakseen velallisen pyynnöstä välittömästi ilmoituksen väliaikaisesta maksunlykkäyksestä kaupparekisterilehdessä. Sen jälkeen tuomioistuin tutkii pyynnön perusteet ja hylkää pyynnön viran puolesta laissa säädetyissä tapauksissa tai tekee päätöksen konkurssimenettelyn käynnistämisestä. Konkurssimenettely alkaa, kun sitä koskeva päätös julkaistaan kaupparekisterilehdessä. Konkurssimenettelyn alkamisesta seuraa, että velallinen saa rahasaatavien suorittamista varten maksunlykkäystä, joka päättyy 120. päivän jälkeisenä toisena arkipäivänä klo 00.00 (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta). Maksunlykkäystä voidaan jatkaa jopa 365 päivään saakka. Maksunlykkäyksen aikana voidaan suorittaa vain laissa säädettyjä saatavia, maksuvelvoitteiden laiminlyönnistä tai maksuviivästyksistä ei aiheudu oikeudellisia seurauksia, ja rahasaatavien perintä velalliselta keskeytetään eli velallinen saa realistisen mahdollisuuden laatia ohjelman, joka palauttaa velallisen maksukyvyn ja auttaa velallista maksamaan velat.

Jos tuomioistuin toteaa velallisen maksukyvyttömäksi jonkin laissa määritellyn maksukyvyttömyyden syyn perusteella, se antaa määräyksen velallista koskevasta likvidaatiosta. Kun määräys on saanut lainvoiman, tuomioistuin nimeää selvittäjän julkaisemalla kaupparekisterilehdessä määräyksen, jossa pyydetään myös velkojia ilmoittamaan saatavansa. Selvitettävän pesän varoja suojaa se, että omistusoikeudet lakkaavat, kun likvidaatiomenettely on määrätty aloitettavaksi. Likvidaation alkamispäivästä lähtien vain selvittäjä, joka toimii velallisen edustajana, saa antaa oikeudellisia lausuntoja, jotka koskevat velallisen varoja. Likvidaation alkamispäivänä talouden toimijan kaikki velat erääntyvät.

Likvidaatiomenettelyn tavoitteena on jakaa velallisen kaikki varat tämän velkojille, ja likvidaatiomenettelyn piiriin kuuluvia varoja koskevat täytäntöönpanomenettelyt on lopetettava. Riita-asioita ja hakemusasioita koskevat menettelyt, jotka ovat alkaneet ennen likvidaatiomenettelyn alkamista, jatkuvat siinä tuomioistuimessa, jossa ne on pantu vireille. Likvidaatiomenettelyn alkamispäivää seuraavan päivän jälkeen rahasaatavia, jotka liittyvät selvitettävän pesän varoihin, voidaan valvoa vain likvidaatiomenettelyssä. Velallisen kiinteää omaisuutta tai muita varoja koskeva panttauskielto lakkaa likvidaatiomenettelyn alkamispäivänä, kun taas takaisinosto-oikeudet ja osto-optiot sekä panttioikeudet lakkaavat, kun omaisuuserä on myyty. Velallisen antamasta vakuudesta voidaan suorittaa saatava oikeudenomistajalle likvidaatiomenettelyn alkamispäivään asti, mutta jäljelle jäävä summa on sen jälkeen luovutettava selvittäjälle.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Likvidaatiomenettelyn aikana kukin velkoja voi valvoa saatavaansa velalliselta vain liittymällä menettelyyn, eikä kuittaukseen voida vedota tuomioistuimen ulkopuolella, paitsi kansainvälistä kauppaa koskevien yleissopimusten perusteella sovellettavaa sulkeutuvaa nettoutusta varten. Jos velkoja ja velallinen ovat kuitenkin asianosaisia aiemmin vireille tulleessa oikeudenkäynnissä, velkoja voi kuitata oikeudenkäynnissä vaaditut saatavat omasta velastaan velalliselle.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Likvidaatiomenettelyn alkamisella ei ole sellaista oikeudellista vaikutusta, että velallisen aiemmin tekemät sopimukset päättyisivät. Sopimukset voidaan irtisanoa osana menettelyä: konkurssimenettelyssä tämä tapahtuu pesänhoitajan valvonnassa ja likvidaatiomenettelyssä selvittäjä irtisanoo sopimukset velallisen laillisena edustajana. Selvittäjällä on oikeus irtisanoa sopimukset päättymään välittömästi tai purkaa ne.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Velallisen varoihin ei voida kohdistaa täytäntöönpanotoimia, panttivelkoja ei voida myydä panttia, ja velkojen maksu suoritetaan likvidaatiomenettelyn aikana.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Aiemmin nostetut kanteet ratkaistaan siinä tuomioistuimessa, jossa ne on pantu vireille. Jos velallinen häviää oikeusjutun, jutun voittanut osapuoli osallistuu likvidaatiomenettelyyn velkojana. Jos velallinen voittaa oikeusjutun, mahdolliset hänelle tulevat omaisuuserät tai varat sisällytetään selvitettävän pesän varoihin. Konkurssilaissa säädetään useassa kohdassa, että pesänhoitajan tai selvittäjän tehtävänä on antaa tietoja velkojille.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Velkojat voivat muodostaa velkojatoimikunnan tai valita keskuudestaan edustajan, jota selvittäjän on kuultava ja jolle selvittäjän on annettava tietoja ja jonka hiljainen tai nimenomainen suostumus on saatava tiettyjä toimenpiteitä varten.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Selvittäjä voi myydä velallisen varoja parhaan tarjouksen esittävälle ostajalle julkisessa myynnissä, joka järjestetään auditoidussa www-pohjaisessa myyntiportaalissa.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Velkoja voi valvoa sekä aiemmin syntyneitä että maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneitä velkojaan ilmoittamalla saatavansa velkojana konkurssimenettelyssä tai likvidaatiomenettelyssä.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Selvittäjä (pesänhoitaja konkurssimenettelyssä tai selvittäjä likvidaatiomenettelyssä) kirjaa velkojan saatavat ja saattaa riitautetut saatavat sen tuomioistuimen ratkaistavaksi, jonka käsiteltävänä konkurssimenettely tai likvidaatiomenettely on.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Selvittäjä käyttää pantin myynnistä saatuja tuottoja – tiettyjen menojen vähentämisen jälkeen – panttivelkojalle maksamiseen. Jäljelle jäävä osuus jaetaan velkojien kesken joko väliaikaisen tai lopullisen likvidaatiotaseen perusteella ja omaisuuden jaon periaatteiden mukaisesti, ottaen huomioon konkurssilaissa määritetty velkojien ensisijaisuusjärjestys.

Muiden omaisuuserien myynnistä saatavat tuotot voidaan jakaa sen jälkeen kun väliaikainen tai lopullinen likvidaatiotase on hyväksytty, ottaen huomioon tuomioistuimen hyväksymän omaisuuden jakoa koskevan suunnitelman ja konkurssilaissa määritetyn velkojien ensisijaisuusjärjestyksen.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Velallinen voi päästä sopimukseen velkojien kanssa sekä konkurssimenettelyssä että likvidaatiomenettelyssä. Jos sopimus on lainsäädännön mukainen, tuomioistuin hyväksyy sen ja toteaa menettelyn päättyneeksi. Tällaisissa tapauksissa velallinen jatkaa toimintaansa. Velkojien saatavat suoritetaan sillä tavalla ja siinä määrin kuin sopimuksessa on vahvistettu, ja velallinen vapautuu kyseiset määrät ylittävistä veloista.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Konkurssimenettelyssä, jonka päättää tuomioistuimen hyväksymä akordi, velkojien saatavat suoritetaan akordissa vahvistetulla tavalla ja vahvistetussa aikataulussa. Jos velallinen ei noudata akordia, velkojat voivat panna vireille täytäntöönpanomenettelyn tai aloittaa velallisen likvidaatiomenettelyn.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Velkojat maksavat kirjaamismaksun. Maksukyvyttömyysmenettelyn (konkurssimenettely, likvidaatiomenettely) vireillepanosta veloitetaan maksu. Muista kuluista vastaa velallinen.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Selvittäjä tai velkojat voivat riitauttaa tällaiset toimet jättämällä hakemuksen, ja ne voivat vaatia toimen mitätöintiä. Mahdolliset velalliselle palautuneet omaisuuserät lisätään konkurssipesään.

Selvittäjä tai velkojat voivat nostaa kanteen velallisen entisiä johtajia vastaan näiden toimista, jotka olivat haitallisia velkojien eduille, sillä perusteella, että entiset johtajat eivät maksukyvyttömyyden uhatessa ottaneet tehtäviään hoitaessaan huomioon velkojien etuja, minkä vuoksi talouden toimijan varallisuus väheni, tai estivät velkojien saatavien suorittamisen kokonaisuudessaan tai laiminlöivät ympäristömaksujen suorittamisen. Jos tämä näytetään toteen, velallisen entisen johtajan on korvattava velkojille aiheuttamansa vahinko.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 03/12/2018

Maksukyvyttömyys - Malta

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset) ja konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Kansallisessa lainsäädännössä on kaksi henkilömuotoa, joihin voidaan soveltaa maksukyvyttömyysmenettelyä. Nämä ovat yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat. Näihin henkilötyyppeihin sovelletaan erilaisia järjestelmiä. Yhtiöt voidaan jakaa avoimiin yhtiöihin, kommandiittiyhtiöihin ja osakeyhtiöihin.

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa kaikkia edellä mainittuja luonnollisia ja oikeushenkilöitä vastaan, mutta niihin sovelletaan eri menettelyjä, sääntöjä ja lainsäädäntöä. Konkurssimenettely (Maltan lain (Laws of Malta) 13 luku) voidaan aloittaa avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä ja elinkeinonharjoittajia vastaan. Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt katsotaan konkurssimenettelyssä käytännössä elinkeinonharjoittajiksi. Elinkeinonharjoittajiksi määritellään 13 luvussa kaikki henkilöt, jotka harjoittavat ammatikseen omissa nimissään kauppaa. Määritelmään sisältyvät kaikki yhtiöt.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Uudelleenjärjestelymenettely voidaan käynnistää yrityksiä vastaan 386 luvun 327–329B §:n nojalla (vuoden 1995 yhtiölaki).

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Jos yritys ei pysty maksamaan velkojaan, yritys yhtiökokouksen päätöksen nojalla, yrityksen johtokunta, joukkovelkakirjojen haltija, velkoja/velkojat tai osakas/osakkaat voivat hakea tuomioistuimelta yrityksen purkamis- ja selvitysmenettelyä. Maltan lain 386 luvun 214 §:n 2 momentin a alamomentin ii luetelmakohdan mukaan menettelyn edellytykset tutkitaan seuraavasti:

Yritys katsotaan kyvyttömäksi maksamaan velkojaan,

a)    jos yrityksen erääntynyt velka on kokonaan tai osittain maksamatta vielä 24 viikkoa sen jälkeen, kun yritystä vastaan on pantu täytäntöön täytäntöönpanoasiakirja jollakin siviiliprosessilain 273 §:ssä määritetyllä täytäntöönpanotoimenpiteellä; tai

b)    jos tuomioistuimelle osoitetaan, että yritys ei pysty maksamaan velkojaan, ottaen huomioon myös yrityksen ehdolliset ja mahdolliset velat.

Tuomioistuin antaa osapuolille tilaisuuden esittää asiansa ja päättää sitten, täyttyvätkö maksukyvyttömyyden edellytykset. Mikäli edellytykset täyttyvät, tuomioistuin määrää yrityksen purettavaksi, ja maksukyvyttömyyden toteamispäiväksi katsotaan 386 luvun 223 §:n mukaisesti päivä, jona hakemus on toimitettu tuomioistuimeen.

Purkumääräyksen ja maksukyvyttömyyshakemuksen tuomioistuimeen jättämisen välisenä aikana tuomioistuin voi milloin tahansa nimittää yrityksen omaisuudelle tai liiketoiminnalle väliaikaisen hoitajan. Väliaikainen hoitaja on tehtävässään siihen asti, kunnes selvitysmääräys annetaan tai selvityshakemus hylätään, ellei hoitaja eroa tai ellei häntä vapauteta tehtävistään perustellusta syystä ennen sitä.

Maksukyvyttömyys – velkojien vapaaehtoinen selvitys

Edellä mainitun lisäksi yritys voi lopettaa toimintansa vapaaehtoisesti, ja jos johtokunta katsoo, että yrityksen varat eivät riitä kattamaan sitoumuksia, kokoon kutsutaan velkojainkokous. Tämä nimittää selvittäjän (ja/tai selvitystilatoimikunnan), joka nauttii velkojien luottamusta ja joka vastaa yrityksen selvittämisestä ilman että tarvitaan tuomioistuinmenettelyä. Noudatettavat säännöt on vahvistettu 386 luvun 277 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Jos yritys ei voi maksaa velkojaan tai jos se todennäköisesti ei pian pysty maksamaan velkojaan, uudelleenjärjestelymenettelyä (386 luvun 329B §:n mukaiset saneerausmenettelyt) voivat anoa tuomioistuimessa yritys tekemällään erityispäätöksellä, johtokunnan jäsenet johtokunnan päätöksellä tai yrityksen velkojat, joiden yhteenlasketut saatavat edustavat vähintään puolta yrityksen velkojista.

Kuten edellä, yritys katsotaan kyvyttömäksi maksamaan velkojaan,

a)    jos yrityksen erääntynyt velka on kokonaan tai osittain maksamatta vielä 24 viikkoa sen jälkeen, kun yritystä vastaan on pantu täytäntöön täytäntöönpanoasiakirja jollakin siviiliprosessilain 273 §:ssä määritetyllä täytäntöönpanotoimenpiteellä; tai

b)    jos tuomioistuimelle osoitetaan, että yritys ei pysty maksamaan velkojaan, ottaen huomioon myös yrityksen ehdolliset ja mahdolliset velat.

Tuomioistuin päättää, aloitetaanko yrityksessä uudelleenjärjestely, ja antaa yrityssaneerausmääräyksen 20 arkipäivän kuluessa siitä, kun tuomioistuimeen on toimitettu saneeraushakemus, yrityksen liiketoiminnan hoitamiseksi tuomioistuimen määrittämän ajan (tällä hetkellä yksi vuosi, ja sitä voidaan jatkaa vielä yhdellä vuodella, mutta suunnitteilla olevien muutosten mukaan aika voidaan lyhentää neljään kuukauteen, ja sitä voidaan pidentää neljä kuukautta kerrallaan enintään kahteentoista kuukauteen).

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Velkojista kuka tahansa voi anoa konkurssimenettelyä riippumatta siitä, ovatko hänen saatavansa liikesaamisia vai muita saamisia tai onko velka vielä erääntynyt, ja hän voi nostaa riita-asioita käsittelevässä tuomioistuimessa (First Hall of the Civil Court) kanteen velallista tai hänen edustajaansa vastaan velallisen asettamiseksi konkurssiin.

Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on, että velallinen on lopettanut velkojensa maksamisen. Tuomioistuin tekee päätöksen konkurssiin asettamisesta ja nimittää yhden tai useamman pesänhoitajan hoitamaan kauppalaissa (13 luku) määrättyjä tehtäviä.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset) (velkojien vapaaehtoinen selvitys)

Kaikki yrityksen omaisuus likvidoidaan, jotta velallisen sitoumukset voitaisiin maksaa. Velallisen omaisuuteen jo kuuluvia varoja ja maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen velalliselle siirtyviä varoja kohdellaan samalla tavalla.

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Elinkeinonharjoittajia sekä avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä koskevissa konkurssimenettelyissä sekä irtain että kiinteä omaisuus voi olla osa likvidoitavaa omaisuutta. Kun yritys on asetettu konkurssiin, konkurssivelalliselta viedään oikeus hoitaa omaisuuttaan, myös sellaista, joka ei liity hänen liiketoimintaansa, lukuun ottamatta välttämättömien päivittäisten tarpeiden kattamiseen tarvittavia varoja.

Konkurssivelallisen omaisuutta hoitaa pesänhoitaja, jolla on oikeus myydä ja luovuttaa omaisuutta tuomioistuimen luvalla. Lisensioitu huutokaupan pitäjä myy konkurssivelallisen herkästi pilaantuvan omaisuuden, kun tuomioistuin on antanut siihen luvan.

Myös muiden kuin pilaantuvien hyödykkeiden ja muun omaisuuden myymiseen tarvitaan tuomioistuimen lupa.

Tällaisissa tapauksissa tuomari antaa ohjeita, jotka hän katsoo parhaiksi sekä konkurssivelallisen että velkojien kannalta, ja pesänhoitaja voi olosuhteiden salliessa jopa jatkaa konkurssivelallisen liiketoimintaa tai kasvattaa hänen varojaan, kunhan tämä on myös velkojien edun mukaista.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Kun tuomioistuin määrää yrityksen purettavaksi yrityksen maksukyvyttömyyden vuoksi, se nimittää selvittäjän.

Maltan lain 386 luvussa säädetään, että selvittäjän on oltava luonnollinen henkilö, jolla on asianajajan tai kirjanpitäjän ja/tai tilintarkastajan pätevyys tai joka on rekisteröity kaupparekisteriin ja soveltuu toimimaan selvittäjänä.

Selvittäjä ei saa toimia selvittäjänä sellaisessa yrityksessä, jossa hän on ollut neljän vuoden aikana ennen yrityksen purkamista johtajana, hallinnosta vastaavana toimihenkilönä tai jossakin muussa tehtävässä tai jos hänellä on ollut jokin yritykseen liittyvä toimi.

Tuomioistuimella on laaja harkintavalta määrittää, kuka maksaa selvittäjän palkkion. Yleensä selvittäjän palkkio maksetaan yrityksen varoista. Jos varat eivät riitä, tuomioistuin voi määrätä, että maksun suorittavat muut (asianosaiset) henkilöt tuomioistuimen määräämällä tavalla.

Maltan lain 386 luvun 296 §:n mukaan yrityksen toimihenkilöiden (johtajien ja hallinnosta vastaavan toimihenkilön) toimivalta päättyy, kun selvittäjä nimitetään. Siksi johtajilla, heidän valtuuttamillaan henkilöillä tai hallinnosta vastaavalla toimihenkilöllä ei ole valtaa toimia likvidoinnissa yrityksen nimissä tai puolesta. Selvittäjä ottaa haltuunsa tai valvontaansa kaiken omaisuuden ja kaikki oikeudet, joiden hän voi olettaa kuuluvan yritykselle..

Maltan lain 386 luvun 238 §:n mukaan selvittäjällä on tuomioistuimen määräämässä selvityksessä valtuudet joko tuomioistuimen tai selvitystilatoimikunnan hyväksynnällä

a) nostaa kanne tai käynnistää muita oikeudellisia menettelyjä ja vastata kanteisiin tai osallistua muihin menettelyihin yrityksen nimissä ja sen puolesta;

b) jatkaa yrityksen liiketoimintaa siltä osin kuin se on tarpeen suotuisan selvityksen kannalta;

c) maksaa velkojille näiden lainmukaisen etuoikeusjärjestyksen mukaisesti;

d) tehdä sovitteluratkaisuja ja järjestelyjä henkilöiden kanssa, jotka ovat tai väittävät olevansa velkojia tai joilla on, tai jotka väittävät, että heillä on, nykyisiä tai tulevia, varmoja tai ehdollisia saatavia. Tällaiset saatavat voivat olla vahvistettuja, tai ne voivat johtua yritykseltä vaadittavista vahingonkorvauksista, tai kyse voi olla saatavista, joista yritys saattaa joutua vastuuseen. Selvittäjä voi myös siirtää velkaa koskevan asian välimiesmenettelyyn;

e) kehottaa maksuvelvollisia tai väitettyjä maksuvelvollisia täyttämään sitoumuksensa ja tehdä sovitteluratkaisuja tai järjestelyjä, jotka liittyvät yrityksen nykyisiin tai tuleviin, varmoihin tai ehdollisiin velkoihin, sitoumuksiin ja vaateisiin. Tällaiset oikeussuhteet voivat olla vahvistettuja, tai ne voivat johtua yritykseltä vaadittavista vahingonkorvauksista, ja ne ovat voimassa tai niiden oletetaan olevan voimassa yrityksen ja maksuvelvollisen tai väitetyn maksuvelvollisen tai muun velallisen tai väitetyn velallisen välillä. Selvittäjä voi ryhtyä toimiin kaikkien niiden kysymysten osalta, jotka jotenkin liittyvät yrityksen omaisuuteen tai yrityksen selvitystilaan tai vaikuttavat niihin, ja sopia näistä kysymyksistä asianmukaisella tavalla sekä vaatia vakuutta maksuvelvollisuuksien, velkojen, sitoumusten ja vaateiden maksamisesta sekä huolehtia maksuvelvollisuuksien toteutumisesta yrityksen puolesta;

f) edustaa yritystä kaikissa asioissa ja tehdä kaikki tarvittava yrityksen liiketoiminnan selvittämiseksi ja sen varojen jakamiseksi.

Lisäksi tuomioistuin voi määrätä, että selvitystilatoimikunnan puuttuessa selvittäjä voi käyttää kaikkia edellä olevissa kohdissa a) ja b) mainittuja valtuuksia ilman tuomioistuimen lupaa.

Tuomioistuimen määräämässä selvityksessä selvittäjällä on yleensä valtuudet

a) myydä yrityksen irtainta ja kiinteää omaisuutta – kaikki oikeudet mukaan lukien – julkisessa huutokaupassa tai erillisellä sopimuksella ja luovuttaa koko omaisuus tai osa siitä;

b) ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimiin ja laatia yrityksen nimissä tai puolesta kaikki kauppakirjat, kuitit ja muut asiakirjat;

c) realisoida tarvittava rahamäärä yrityksen saataville annetuista vakuuksista;

d) nimittää asiamies toimimaan puolestaan selvittäjän tehtävässä jotain tiettyä tarkoitusta varten.

Tuomioistuin valvoo tuomioistuimen määräämässä selvityksessä selvittäjälle esillä olevassa pykälässä annettujen valtuuksien käyttöä, ja velkojat ja maksuvelvolliset voivat vedota tuomioistuimeen näiden valtuuksien käyttöä tai oletettua käyttöä koskevissa asioissa.

Maksukyvyttömyydestä johtuvan purkumääräyksen ja maksukyvyttömyyshakemuksen tuomioistuimeen jättämisen välisenä siirtymäaikana, kun tuomioistuin nimittää väliaikaisen hoitajan, yrityksen toimihenkilöiden valtuudet lakkaavat siltä osin kuin tuomioistuin määrää yrityksen omaisuuden tai liiketoiminnan hoidon väliaikaisen hoitajan tehtäväksi.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Maltan lain 386 luvun 329B §:n 6 momentin a alamomentin mukaan yritys jatkaa toimintaansa normaaliin tapaan erityisvalvojan johdolla niin kauan kuin saneerausmääräys (uudelleenjärjestely) on voimassa.

Erityisvalvojan on oltava henkilö, jolla tuomioistuin on todennut olevan riittävä pätevyys ja kokemus yritysjohtamisesta, joka on kykenevä ja halukas ottamaan tehtävän vastaan ja jolle tehtävästä ei aiheudu eturistiriitaa.

Yritys maksaa erityisvalvojan palkkion. Nimityksen yhteydessä tuomioistuin asettaa palkkioasiaan liittyvän määräajan, joka on enintään kymmenen arkipäivää yrityssaneerausmääräyksen antamisesta. Määräajan kuluessa yrityksen tulee antaa tuomioistuimen säilytettäväksi rahasumma tai jokin muu soveltuva vakuus tai tehdä järjestely, joka tuomioistuimen näkemyksen mukaan riittää kattamaan erityisvalvojan palkkion ja hänen tehtäväänsä liittyvät maksut.

Erityisvalvojan nimittämisen yhteydessä kaikki yritykseen liittyvät lain mukaiset tai perustamisasiakirjassa ja yhtiöjärjestyksessä vahvistetut valtuudet lakkautetaan, ellei erityisvalvoja ole antanut suostumustaan valtuuden käyttämiseen. Suostumus voi olla yleinen tai tapauskohtainen. Muutoin kaikki valtuudet siirtyvät erityisvalvojalle.

Yleisesti ottaen erityisvalvojalla on valta

a) hoitaa tai valvoa kaikkea yrityksen omaisuutta, ja hän on siitä eteenpäin vastuussa yrityksen toiminnoista, liiketoiminnasta ja omaisuudesta;

b) ilmoitettuaan asiasta tuomioistuimelle erottaa ja nimittää yrityksen johtajia;

c) palkata hallinnollisia ja asiantuntijapalveluja tarjoavia henkilöitä ja sitoutua yrityksen puolesta maksamaan palveluista aiheutuvat palkkiot ja maksut; ja

d) kutsua koolle yrityksen osakkaiden kokouksia tai velkojainkokouksia.

Lisäksi erityisvalvojalla on tuomioistuimen etukäteen antamalla erityisellä luvalla valtuudet

i) sitoutua yrityksen puolesta mihin tahansa yli kuusi kuukautta kestävään velvoitteeseen;

ii) päättää yrityksen työntekijöiden työsuhde, mikäli hän katsoo sen tarpeelliseksi koko yrityksen tai sen osan kannattavan toiminnan jatkuvuuden kannalta.

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Kuten edellä selitettiin, omalla nimellään liiketoimintaa harjoittaviin elinkeinonharjoittajiin ja yhtiöihin sovelletaan kauppalain konkurssia koskevaa osaa.

Konkurssia hoitavaa selvittäjää kutsutaan pesänhoitajaksi. Pesänhoitajana voi olla yksi tai useampia henkilöitä, joiden tuomioistuin katsoo soveltuvan suorittamaan luotettavasti heille uskotut velvollisuudet. Pesänhoitajalla voi kuitenkin olla henkilösuhde konkurssivelalliseen, ja hän voi olla konkurssivelallisen velkoja.

Otettuaan tehtävän hoidettavakseen pesänhoitaja ottaa hallintaansa konkurssivelallisen kaiken omaisuuden ja oikeudet. Lisäksi pesänhoitaja ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin suojellakseen konkurssivelallisen oikeuksia suhteessa tämän velallisiin ja rekisteröi julkiseen rekisteriin kiinnitykset, jotka kohdistuvat konkurssivelallisen velallisten omaisuuteen. Pesänhoitaja on vastuussa toimistaan konkurssivelalliselle.

Pesänhoitajalla on myös velvollisuus periä konkurssivelallisen saatavat tämän puolesta, mutta pesänhoitaja ei saa tehdä sovitteluratkaisuja tai toimittaa kiistaa välimiesmenettelyyn ilman niiden velkojien kirjallista suostumusta, joiden yhteenlasketut saatavat edustavat enemmistöä konkurssivelallisen veloista, eikä ilman tuomarin hyväksyntää.

Kuukauden kuluessa konkurssipäätöksestä pesänhoitaja laatii pesäluettelon konkurssivelallisen omaisuudesta.

Jokaisella velkojalla on oikeus nähdä pesäluettelo, ja velkojalla ja konkurssivelallisella on velvollisuus auttaa sen laatimisessa.

Pesäluettelo käsittää tarkan luettelon, jossa konkurssivelallisen koko omaisuus kuvataan ja arvostetaan.

Pesänhoitaja voi myydä omaisuutta vain tuomioistuimen luvalla, ja koko menettely on julkisen valvonnan alaista. Pesänhoitajan konkurssivelallisen tai yhtiön puolesta myymästä omaisuudesta saadut tuotot luetteloidaan, ja kaikki tulot ja menot dokumentoidaan asianmukaisesti.

Tuomioistuin voi vaatia pesänhoitajaa, konkurssivelallista ja velkojia antamaan valaehtoisesti kaikki tuomioistuimen tarpeellisiksi katsomat tiedot.

Velallisella (tässä tapauksessa konkurssiin asetettu henkilö tai yhtiö) on oikeus valvoa, että pesänhoitaja hoitaa konkurssivelallisen asiat oikein ja lain mukaisesti.

Velallisella on oikeus ilmoittaa tuomioistuimelle, jos pesänhoitaja ei suorita toimia tuomioistuimen päätöksen mukaisesti tai jos hänen asioitaan hoidetaan huonosti.

Konkurssivelallisen kirjanpidon ja asiakirjojen tulee olla aina tarkasteltavissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että velallisella on oikeus tietää tuomioistuimen nimittämän pesänhoitajan toimista ja tarkistaa ne.

Velallisella on myös oikeus säännölliseen elatusapuun, mikä tarkoittaa, että tuomioistuin sallii velallisen saada omasta omaisuudestaan varoja, jotka pesänhoitaja antaa velalliselle tämän ja hänen perheensä toimeentulotueksi. Elatusapu edellyttää, että konkurssivelallisen ei epäillä toimineen vilpillisesti.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Maksukyvyttömyys- ja uudelleenjärjestelymenettely (yritykset) / konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Maltan lain 459 luvun mukaan jonkin sopimuksen sulkeutuvaa nettoutusta koskeva säännös tai mikä tahansa muu säännös, joka koskee osapuolten keskinäisten saamisten kuittausta tai nettoutusta keskinäisissä luotoissa, veloissa tai liiketoimissa, on täytäntöönpanokelpoinen joko ennen konkurssia tai maksukyvyttömyyttä tai sen jälkeen. Periaate koskee keskinäistä velkaa, luottoa tai liiketointa, joka on syntynyt ennen yhden osapuolen konkurssia tai maksukyvyttömyyttä. Säännöstä sovelletaan

a) sopimuspuoliin,

b) takaajiin ja henkilöihin, jotka antavat vakuuden jonkin sopimuspuolen puolesta,

c) selvittäjään, toimitusmieheen, pesänhoitajaan, valvojaan, erityisvalvojaan tai jommankumman sopimuspuolen muuhun vastaavaan toimihenkilöön, ja

d) sopimuspuolen velkojiin.

Edellä mainittua ei sovelleta, jos sulkeutuvaa nettoutusta koskeva sopimus on tehty silloin, kun toinen sopimuspuoli tiesi tai kun hänen olisi pitänyt tietää, että yrityksen maksukyvyttömyyden perusteella on jätetty yrityksen purkamista ja selvittämistä koskeva hakemus tai että yritys on ryhtynyt sovellettavan lainsäädännön mukaisiin muodollisiin toimiin yrityksen purkamiseksi ja selvittämiseksi maksukyvyttömyyden vuoksi.

Sitä ei sovelleta myöskään silloin, kun maksukyvytön sopimuspuoli on henkilö (muu kuin elinkeinonharjoittaja) tai jokin muu yhtiö kuin yritys (avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö) ja toinen sopimuspuoli tiesi tai sen olisi pitänyt tietää maksukyvytöntä sopimuspuolta koskevista tapahtumista, jotka ovat samantapaisia kuin edellisessä virkkeessä kerrotut tapahtumat.

Minkään muun sopimuspuolen konkurssi- tai maksukyvyttömyysilmoituksella ei saa kumota sopimuksessa olevaa hyväksyntää tai valtuutusta, joka liittyy sulkeutuvaa nettoutusta koskevien säännösten täytäntöönpanoon.

Lisäksi olipa kansallinen lainsäädäntö millainen tahansa, mikään ei saa rajoittaa tai viivästyttää kuittausta tai nettoutusta koskevan sopimuksen täytäntöönpanokelpoisten säännösten soveltamista, eikä minkään tuomioistuimen päätöksellä tai millään määräyksellä tai kiellolla tai vastaavalla tuomioistuimen tai jonkin muun tahon antamalla määräyksellä tai minkäänlaisella menettelyllä saa olla siihen mitään vaikutusta. Riippumatta siitä, mitä tässä kappaleessa sanotaan, mikään ei kuitenkaan saa estää sellaisen lain soveltamista, jonka mukaan nettoutus tai kuittaus tulee peräyttää kaikissa tapauksissa esimerkiksi petoksen tai muun vastaavan vuoksi. Nettoutusta tai kuittausta ei myöskään sallita, kun sopimuspuolten välisen sopimuksen säännöksessä mitätöidään nettoutus tai kuittaus petoksen tai vastaavan syyn vuoksi.

Laissa tarkennetaan, että sopimuspuolet voivat lain mukaan

  • sopia mistä tahansa järjestelmästä tai mekanismista, jonka ansiosta sopimuspuolet voisivat muuntaa muun kuin rahoituksellisen velvoitteen vastaavanarvoiseksi rahalliseksi velvoitteeksi ja arvostaa tällaisen velvoitteen kuittausta tai nettoutusta varten;
  • sopia valuuttakurssista tai menetelmästä, jonka avulla määritetään kuittauksessa tai nettoutuksessa sovellettava valuuttakurssi silloin, kun kuitattavat tai nettoutettavat rahamäärät ovat eri valuutoissa, ja määritetään valuutta, jossa nettosumma maksetaan;
  • sopia, että kaikkia jonkin sopimuksen mukaisesti tehtyjä oikeustoimia tai muita liiketoimia, jotka tunnistetaan kukin erikseen tai osana jotain oikeus- tai liiketoimityyppiä tai ‑luokkaa, kohdellaan yksittäisenä oikeus- tai liiketoimena sovellettaessa sopimuksen kuittaus- tai nettoutussäännöksiä ja että sopimuspuolet tai selvittäjät, toimitusmiehet, pesänhoitajat, valvojat ja erityisvalvojat tai muut sopimuspuolten puolesta toimivat toimihenkilöt ja tuomioistuimet kohtelevat kaikkia tällaisia oikeustoimia ja kauppoja yksittäisinä oikeutoimina tai kauppoina.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Maltan lain 386 luvun 303 §:ssä säädetään, että yrityksen kuuden kuukauden sisällä ennen sen purkamista tekemät tai siihen kohdistuvat erioikeudet, kiinnitykset ja muut maksut, omaisuuden tai oikeuksien siirto tai muu luovuttaminen sekä omaisuuteen tai oikeuksiin liittyvä maksu, täytäntöönpano tai muu toimenpide ja kaikki yrityksen aiheuttamat velvoitteet katsotaan velkojan suosimiseksi riippumatta siitä, onko oikeustoimi vastikkeeton tai vastikkeellinen, jos se on alihintainen tai jos suosiminen on todettavissa. Tällaisissa tapauksissa oikeustoimi (velkojan suosiminen) on mitätön.

Alihintaisuus määritellään seuraavasti:

a) yrityksen tekemä oikeustoimi on alihintainen, jos

i) yritys tekee lahjoituksen tai ryhtyy oikeustoimeen muuten sellaisilla ehdoilla, että yritys ei saa korvausta, tai

ii) yritys ryhtyy oikeustoimeen sellaisesta korvauksesta, jonka rahallinen arvo on huomattavasti pienempi kuin yrityksen tarjoaman vastasuorituksen rahallinen arvo;

velkojan suosiminen määritellään seuraavasti:

b) yritys suosii henkilöä, jos

i) henkilö on yksi yrityksen velkojista tai sen takaaja tai jonkin yrityksen velan tai muun sitoumuksen takaaja, ja

ii) yritys tekee tai sallii tehdä jotain, minkä seurauksena henkilö on yrityksen joutuessa maksukyvyttömyyden vuoksi selvitystilaan paremmassa asemassa kuin silloin kun tätä tekoa tai laiminlyöntiä ei olisi tapahtunut.

Edellä mainittua ei sovelleta, jos henkilö, jonka hyväksi transaktio tehdään tai tapahtui, pystyy todistamaan, että hän ei tiennyt eikä hänellä ollut syytä uskoa yrityksen joutuvan purettavaksi maksukyvyttömyyden vuoksi.

Jo mainittujen lisäksi ei ole muita sopimuksiin välittömästi vaikuttavia säännöksiä.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Missään tapauskohtaisessa säädöksessä ei käsitellä uudelleenjärjestelymenettelyjen vaikutusta sopimuksiin.

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Kauppalain ja tarkemmin sanottuna sen 485 §:n mukaan jokainen konkurssivelallisen toteuttama omaisuuden siirto tai sitoumus tai oikeusseuraannosta luopuminen vastikkeettomana tai vastikkeellisena saantona silloin, kun tarkoituksena on velkojien suosiminen, voidaan kumota.

Toisin kuin yhtiölaissa (Maltan lain 386 luvun 303 §), kauppalaissa ei ilmoiteta aikarajaa kumoamiselle.

Jos edellä mainituissa tapauksissa voidaan todistaa, että konkurssivelallinen tiesi olosuhteiden olevan sellaiset, että konkurssipäätös voisi toteutua, tällaiset toimet voidaan kumota.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Kun maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu (yritys selvitetään tuomioistuimen määräyksestä maksukyvyttömyyden vuoksi), yritystä tai sen omaisuutta koskevaa kannetta tai menettelyä ei saa käynnistää (kanteen nostamiskielto) muuten kuin tuomioistuimen suostumuksella ja sen asettamilla ehdoilla. Laissa ei määritellä, missä tapauksissa tuomioistuin sallisi velkojan aloittaa tuomioistuinmenettelyn tai jatkaa sitä, mutta yleisesti ottaen periaatteena on, että maksukyvyttömyysmenettelyssä yrityksen varoja hoidetaan hallitusti ja kaikkien velkojien edun mukaisesti ja että yksittäisten velkojien ei pitäisi pystyä hankkimaan itselleen hyötyä aloittamalla menettelyn yritystä vastaan.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Kansallisessa lainsäädännössä säädetään muiden menettelyjen keskeyttämisestä uudelleenjärjestelymenettelyn (yrityssaneerauksen) ajaksi. Maltan lain 386 luvun 329B §:n 4 momentissa säädetään, että uudelleenjärjestelyhakemuksen (yrityssaneeraushakemus) jättämisen jälkeen, jos sitä ei hylätä, tai yrityssaneerauksen aikana

a) kaikkien käsiteltävänä olevien ja uusien selvityshakemusten käsittely keskeytetään;

b) päätöstä yrityksen purkamisesta ja selvittämisestä ei saa tehdä tai panna täytäntöön;

c) rahasaatavien ja kertyneiden korkojen periminen yritykseltä keskeytetään;

d) vuokrasopimuksen hallinnan aikana vuokranantaja tai muu vuokraa perivä henkilö ei saa käyttää oikeuttaan purkaa yritykselle vuokrattujen tilojen vuokrasopimus siksi, että yritys ei ole noudattanut tilojen vuokrasopimuksen ehtoja, muutoin kuin tuomioistuimen suostumuksella ja sen asettamilla ehdoilla;

e) ei saa toteuttaa muita toimia yrityksen omaisuuteen kohdistuvien panttioikeuksien täytäntöönpanemiseksi tai osamaksusopimuksen perusteella yrityksen hallussa olevien hyödykkeiden ottamiseksi takaisin muuten kuin tuomioistuimen suostumuksella ja sen asettamilla ehdoilla;

f) yritystä tai yrityksen omaisuutta koskevaa siviiliprosessilaissa (16 luku) mainittua suojaamis- tai täytäntöönpanotoimenpidettä tai ‑määräystä ei saa toteuttaa muuten kuin tuomioistuimen suostumuksella ja sen asettamilla ehdoilla; ja

g) yritystä tai sen omaisuutta koskevaa oikeudenkäyntiä ei saa aloittaa tai jatkaa muuten kuin tuomioistuimen suostumuksella ja sen asettamilla ehdoilla.

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Elinkeinonharjoittajaa tai yhtiötä vastaan aloitetussa konkurssimenettelyssä sen jälkeen, kun tuomioistuin on nimittänyt pesänhoitajan, 13 luvun 500 §:n mukaan kaikki konkurssivelallista ja hänen omaisuuttaan koskevat kanteet voidaan nostaa vain pesänhoitajaa/-hoitajia eikä enää konkurssivelallista tai konkurssiin asetettua yhtiötä vastaan.

Velkojalla on oikeus tietää, valvoa ja tarkistaa, miten pesänhoitaja hoitaa konkurssivelallisen asioita, ja kääntyä tuomioistuimen puoleen, jos pesänhoitaja loukkaa hänen oikeuksiaan.

Saneerauksessa tuomioistuimella on harkintavalta antaa väliaikainen määräys, jolla konkurssivelallista tai konkurssiin asetettua yhtiötä koskevalle saneeraukselle saadaan lisäaikaa.

Toisin kuin yrityssaneerauksessa, velkojat voivat yhä nostaa kanteita konkurssiin asetettua elinkeinonharjoittajaa tai yhtiötä edustavaa pesänhoitajaa vastaan.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Kun maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu (yritys selvitetään tuomioistuimen määräyksestä maksukyvyttömyyden vuoksi), yritystä tai sen omaisuutta koskevaa kannetta tai menettelyä ei saa jatkaa (keskeytys) muuten kuin tuomioistuimen suostumuksella ja sen asettamilla ehdoilla. Laissa ei määritellä, missä tapauksissa tuomioistuin sallisi velkojan aloittaa tuomioistuinmenettelyn tai jatkaa sitä, mutta yleisesti ottaen periaatteena on, että maksukyvyttömyysmenettelyssä yrityksen varoja hoidetaan hallitusti ja kaikkien velkojien edun mukaisesti ja että yksittäisten velkojien ei pitäisi pystyä hankkimaan itselleen hyötyä aloittamalla menettelyn yritystä vastaan.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Kansallisessa lainsäädännössä säädetään muiden menettelyjen keskeyttämisestä uudelleenjärjestelymenettelyn (yrityssaneerauksen) ajaksi. Maltan lain 386 luvun 329B §:n 4 momentissa säädetään, että uudelleenjärjestelyhakemuksen (yrityssaneeraushakemus) jättämisen jälkeen, jos sitä ei hylätä, tai yrityssaneerauksen aikana

a) kaikkien käsiteltävänä olevien ja uusien selvityshakemusten käsittely keskeytetään;

b) päätöstä yrityksen purkamisesta ja selvittämisestä ei saa tehdä tai panna täytäntöön;

c) rahasaatavien ja kertyneiden korkojen periminen yritykseltä keskeytetään;

d) vuokrasopimuksen hallinnan aikana vuokranantaja tai muu vuokraa perivä henkilö ei saa käyttää oikeuttaan purkaa yritykselle vuokrattujen tilojen vuokrasopimus siksi, että yritys ei ole noudattanut tilojen vuokrasopimuksen ehtoja, muutoin kuin tuomioistuimen suostumuksella ja sen asettamilla ehdoilla;

e) ei saa toteuttaa muita toimia yrityksen omaisuuteen kohdistuvien panttioikeuksien täytäntöönpanemiseksi tai osamaksusopimuksen perusteella yrityksen hallussa olevien hyödykkeiden ottamiseksi takaisin muuten kuin tuomioistuimen suostumuksella ja sen asettamilla ehdoilla;

f) yritystä tai yrityksen omaisuutta koskevaa siviiliprosessilaissa (16 luku) mainittua suojaamis- tai täytäntöönpanotoimenpidettä tai ‑määräystä ei saa toteuttaa muuten kuin tuomioistuimen suostumuksella ja sen asettamilla ehdoilla; ja

g) yritystä tai sen omaisuutta koskevaa oikeudenkäyntiä ei saa aloittaa tai jatkaa muuten kuin tuomioistuimen suostumuksella ja sen asettamilla ehdoilla.

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Kauppalaissa ei säädetä menettelyjen keskeyttämisestä. Silti pesänhoitajan on mahdollista pyytää, että tuomioistuimeen jätetyn menettelyjen keskeyttämistä koskevan hakemuksen käsittelisi sama tuomari, joka johtaa konkurssimenettelyä, jotta tuomari voisi järjestää ja käsitellä konkurssia koskevat asiat turvaten konkurssivelallisen oikeudet ja velvollisuudet ja varmistaen, että velkojan hakemus ja siinä esitetyt velkojan oikeuksia koskevat vaatimukset tutkitaan ja niistä annetaan päätös.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Velkojat voivat puuttua maksukyvyttömyysmenettelyyn, jos he pystyvät osoittamaan, että niillä on asiassa oikeudellinen etu, jolloin ne voivat esittää huomautuksia tuomioistuimessa käsiteltävässä menettelyssä.

Selvittäjä tiedottaa velkojille käsittelyn etenemisestä ja järjestää kokouksia, joissa myös velkojat voivat esittää näkemyksensä.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Maltan lain 329B luvun 329B §:ssä nimenomaan säädetään, että sekä tuomioistuin että erityisvalvoja toimivat muun muassa velkojien edun mukaisesti.

Erityisvalvojan tehtävänä on myös kutsua koolle velkojainkokous, joista ensimmäinen järjestetään viimeistään kuukauden kuluttua erityisvalvojan nimittämisestä.

Kokousten aikana erityisvalvoja nimittää velkojien ja osakkaiden yhteisen toimikunnan. Tämä antaa neuvoja ja apua, joita erityisvalvoja saattaa tarvita yrityksen asioiden, liiketoiminnan ja omaisuuden hoitamisessa ja yrityksen toiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden palauttamisessa.

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Velkojat voivat puuttua konkurssimenettelyihin ja osallistua niihin, jos he pystyvät osoittamaan, että heillä on asiassa oikeudellinen etu, jolloin he voivat esittää huomautuksia tuomioistuimessa käsiteltävässä menettelyssä.

Pesänhoitaja tiedottaa velkojille käsittelyn etenemisestä ja järjestää kokouksia, joissa myös velkojat voivat esittää näkemyksensä.

Velkojilla on äänioikeus, ja maksujärjestelyehdotuksen lopullinen hyväksyminen edellyttää suostumuksen saamista velkojilta, joiden yhteenlasketut saatavat edustavat kolmea neljännestä veloista ja jotka ovat pystyneet perustelemaan vaatimuksensa.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Selvittäjä voi myydä yrityksen omaisuuden parhaan tarjouksen tekevälle taholle.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Erityisvalvoja voi luovuttaa yrityksen omaisuutta vain tuomioistuimen nimenomaisella luvalla tai siten kuin myöhemmin hyväksyttävässä saneeraussuunnitelmassa ehdotetaan tuomioistuimen tekemin muutoksin tai ilman niitä. Tuomioistuin joka tapauksessa määrää tai hyväksyy yrityksen varojen luovutusmenetelmän.

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Konkurssimenettelyssä pesänhoitaja luovuttaa yrityksen omaisuuden parhaan tarjouksen tekevälle taholle. Luovutukselle on saatava tuomioistuimen lupa.

Yhtiön tai konkurssivelallisen saneerauksessa (13 luku, 498 §) pesänhoitaja noudattaa saneeraussuunnitelmaa, mutta tuomarilla on laaja harkintavalta antaa määräyksiä, joiden hän katsoo olevan parhaiten konkurssivelallisen ja velkojien edun mukaisia.

Velkoja voi kuitenkin vastustaa tuomarin määräyksiä, jos velkoja perustellusti osoittaa, että ne eivät ole velkojien edun mukaisia.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen ja sitä ennen syntyneitä saatavia kohdellaan samalla tavalla. Jos varat eivät riitä sitoumusten maksamiseen, tuomioistuin voi maksukyvyttömyysmenettelyssä kuitenkin määrätä maksamaan pesän varoista purkamisesta ja selvityksestä aiheutuneet kustannukset, maksut ja kulut parhaaksi katsomassaan järjestyksessä. Tuomioistuimen tulee tällöin ottaa huomioon seuraava yleinen tärkeysjärjestys:

a) yrityksen omaisuuden säilyttämisestä, realisoinnista tai perimisestä konkurssitoimitsijalle tai selvittäjälle aiheutuneet perustellut kulut;

b) konkurssitoimitsijalle aiheutuneet tai hänen luvallaan syntyneet muut kulut ja maksut, mukaan lukien yrityksen liiketoiminnasta aiheutuneet kulut ja maksut;

c) mahdollinen väliaikaisen hoitajan palkkio;

d) hakijan kustannukset ja kaikkien hakemuksessa mainittujen henkilöiden kustannukset, jotka tuomioistuin on hyväksynyt;

e) mahdollinen erityisen asiainhoitajan palkkio;

f) maksut henkilöille, jotka on palkattu tai valtuutettu avustamaan selvitystilataseen tai tilinpäätöksen tekemisessä;

g) tuomioistuimen määräyksestä maksettava määräraha, jolla katetaan selvitystilataseen toimittamisvelvollisuudesta vapauttamista tai selvitystilataseen toimittamisajan pidentämistä koskevasta hakemuksesta aiheutuvat kustannukset;

h) kaikki tarvittavat maksut, jotka selvittäjälle aiheutuvat hänen työssään, mukaan lukien selvitystilatoimikunnan jäsenille tai heidän edustajilleen aiheutuvat kulut, jotka selvittäjä on hyväksynyt;

i) kaikkien sellaisten henkilöiden palkkiot, jotka selvittäjä on palkannut tarjoamaan palveluja yritykselle, kuten 386 luvun säännöksissä edellytetään tai sallitaan;

j) konkurssitoimitsijan ja selvittäjän palkkiot.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Konkurssimenettelyn alkamisen jälkeen ja sitä ennen syntyneitä saatavia kohdellaan samalla tavalla. Jos varat eivät riitä sitoumusten maksamiseen, tuomioistuin voi konkurssimenettelyssä määrätä maksamaan pesän varoista purkamisesta ja selvityksestä aiheutuneet kustannukset, maksut ja kulut parhaaksi katsomassaan järjestyksessä. Tuomioistuimen tulee tällöin ottaa huomioon seuraava yleinen tärkeysjärjestys:

a) yrityksen omaisuuden säilyttämisestä, realisoinnista tai perimisestä pesänhoitajalle aiheutuneet perustellut kulut;

b) pesänhoitajalle aiheutuneet tai hänen luvallaan syntyneet muut kulut ja maksut, mukaan lukien yrityksen liiketoiminnasta aiheutuneet kulut ja maksut;

c) mahdollinen pesänhoitajan palkkio;

d) hakijan kustannukset ja kaikkien hakemuksessa mainittujen henkilöiden kustannukset, jotka tuomioistuin on hyväksynyt;

e) mahdollinen erityisen asiainhoitajan ja kirjaajan palkkio;

f) maksut henkilöille, jotka on palkattu tai valtuutettu avustamaan selvitystilataseen tai tilinpäätöksen tekemisessä;

g) tuomioistuimen määräyksestä maksettava määräraha, jolla katetaan selvitystilataseen toimittamisvelvollisuudesta vapauttamista tai selvitystilataseen toimittamisajan pidentämistä koskevasta hakemuksesta aiheutuvat kustannukset;

h) kaikki tarvittavat maksut, jotka pesänhoitajalle aiheutuvat hänen työssään, mukaan lukien mahdolliset toimikunnan jäsenille tai heidän edustajilleen aiheutuvat kulut, jotka pesänhoitaja on hyväksynyt;

Kun nämä on maksettu, vakuusvelkojille maksetaan heidän saatavansa kirjaamispäivän mukaisessa järjestyksessä, ja heidän jälkeensä maksetaan muille velkojille heidän kirjaamispäivänsä mukaisessa järjestyksessä. Jos varoja ei ole riittävästi viime mainittujen (vakuudettomien velkojien) saatavien maksamiseen, ne ovat etuoikeusasemaltaan tasavertaisia.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Selvittäjä päättää saatavien hyväksymisestä. Saatavien esittämistapaan ei sovelleta mitään erityisiä sääntöjä. On syytä huomauttaa, että silloin, kun selvittäjäksi on nimitetty konkurssitoimitsija, saatavien yhteydessä käytetään seuraavaa lomaketta:

KONKURSSITOIMITSIJA

c/o MFSA (Maltan rahoituspalveluviranomainen)

Notabile Road

Attard, BKR3000

Puretun yrityksen tiedot

1

Nimi ja rekisteröintinumero

2

Purkamisen voimaantulopäivä

Velkojan tiedot

3

Etu- ja sukunimi, rekisteröintinumero

4

Osoite

5

Sähköpostiosoite

6

Puhelin/matkapuhelin

/

Velan tiedot

7

Saatavat kokonaisuudessaan mukaan lukien purkamispäivään mennessä erääntynyt pääomittamaton korko

8

Pääomittamaton korko kokonaisuudessaan purkamispäivänä

9

Kuvaus velan alkuperästä ja asiaan liittyvistä päivämääristä

(liitä tarvittaessa lisää sivuja)

10

Tiedot asiakirjoista ja/tai muista saatavia tukevista todisteista (liitä mukaan oikeaksi todistetut jäljennökset ja numeroi asiakirjat peräkkäisessä järjestyksessä).

(liitä tarvittaessa lisää sivuja)

Vakuuden yksityiskohdat (tarvittaessa)

11

Kuvaus annetun/saadun vakuuden tyypistä

(liitä tarvittaessa lisää sivuja)

12

Vakuuden antamis-/saamispäivä

13

Vakuuden kattaman velan määrä

Velkojan vakuutus

14

Minä, allekirjoittanut, vakuutan, että tässä lomakkeessa parhaan tietoni mukaan antamani tiedot ovat totta, oikein ja täydelliset:

Velkojan allekirjoitus

Etu- ja sukunimi suuraakkosilla

Henkilökortin numero

15

Jos allekirjoittanut edustaa oikeushenkilöä, annetaan seuraavat tiedot:

____________________________________________________ nimissä ja lukuun

rekisterinro _________________________, toimien _____________________________ tehtävässä.

Maltan lain 386 luvun 255 §:ssä säädetään aikavälistä, jonka puitteissa tällaisia saatavia voi vaatia, ja siinä tuomioistuimelle annetaan valta asettaa aika tai ajat, joiden kuluessa velkojien tulee todistaa velkansa tai saatavansa. Velkojat eivät voi saada jako-osuutta ennen velkojen todistamista.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Saatavien ilmoittamisesta, todistamisesta ja hyväksymisestä uudelleenjärjestelymenettelyssä ei ole erityissäännöksiä.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

On syytä panna merkille, että Maltan laissa ei ole maksukyvyttömyyden osalta nimenomaista velkojiin sovellettavaa järjestystä, sillä siitä ei säädetä missään tietyssä vaan useissa eri säädöksissä. Maksunsaantijärjestystä koskeva lainsäädäntö on seuraava:

Maltan lain 386 luvun 302 §:ssä säädetään, että kun selvitetään yritystä, jonka varat eivät riitä sitoumusten maksamiseen, vakuusvelkojien ja vakuudettomien velkojien oikeuksiin ja heidän velkojensa etusijaan ja maksunsaantijärjestykseen sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa lakia.

Maltan lain 13 luvun 535 §:ssä säädetään myös, että velkojat, joilla on pantteja, erioikeuksia tai kiinnityksiä, asetetaan etuoikeusjärjestykseen kulloinkin voimassa olevan lain perusteella.

Sekä 13 luvun 535 §:ssä että 386 luvun 302 §:ssä säädetään, että velat asetetaan etuoikeusjärjestykseen kulloinkin voimassa olevan lain perusteella.

Tasavertaista etuoikeusasemaa koskevasta periaatteesta säädetään Maltan laissa välillisesti siviililain 16 luvun 1996 §:ssä, jonka mukaan etuoikeusaseman oikeudellisia perusteita ovat erioikeudet, kiinnitykset ja omaisuuden erottelusta syntyvä etu. Siinä säädetään myös, että velkoja voi huonontaa etuoikeusasemaansa sekä lykätä, luovuttaa tai muuten muuttaa sen hetkisiä tai tulevia oikeuksiaan, jotka koskevat maksuja, täytäntöönpanoa ja etuoikeusjärjestystä, ja muita samankaltaisia nykyisiä tai tulevia oikeuksia toisen henkilön hyväksi. Etuoikeusaseman huonontaminen ja oikeuksien lykkääminen, niistä luopuminen, niiden muuttaminen ja vastaavat toimet voidaan suorittaa toisen henkilön kanssa tehtävällä sopimuksella tai toiselle henkilöllä annettavalla yksipuolisella vakuutuksella. Tämä henkilö voi olla esimerkiksi toinen velkoja, ja henkilö voi olla jo määritetty tai olla vielä määrittämättä sopimuksen tekohetkellä tai vakuutuksen antohetkellä.

Näin ollen etuoikeusjärjestystä koskevat erot johtuvat sopimuksesta. Jos siis erioikeuksia, kiinnityksiä tai omaisuuden erottelusta syntyvää etua ei ole, velkojilla on sama etuoikeusasema.

Edellä mainitun perusteella tulisi tarkastella lakeja, joissa tietynlaiset saatavat asetetaan etusijalle. Niitä ovat arvonlisäverolaki (406 luku), työllisyys- ja työmarkkinalaki (452 luku) ja sosiaaliturvalaki (318 luku).

Arvonlisäverolain 62 §:ssä säädetään, että

”verohallinnolla on erityinen etuoikeus henkilön liiketoiminnan varoihin tämän lain nojalla henkilön maksettavaksi tulevan veron osalta, ja riippumatta siitä, mitä muissa laeissa sanotaan, mainittu vero tulee maksaa ennen velkoja, joita koskee joku muu etuoikeus, lukuun ottamatta velkoja, joita koskee yleinen etuoikeus, ja siviililain 2009 §:n a tai b momentissa mainittuja velkoja.”

Työllisyys- ja työmarkkinalain 20 §:ssä säädetään, että

”muiden lakien säännöksistä huolimatta työntekijän saatava, joka koskee työnantajan maksettavaksi kuuluvaa enintään kolmen kuukauden sen hetkistä palkkaa sekä työntekijälle kuuluvaa lomakorvausta ja työntekijälle maksettavia korvauksia työsuhteen päättyessä tai irtisanomisen yhteydessä, muodostaa etuoikeutetun saatavan, joka tulee maksaa työnantajan varoista ennen muita etuoikeutettuja saatavia tai panttisaatavia. Etuoikeutetun saatavan enimmäismäärä ei kuitenkaan saa missään tapauksessa ylittää määrää, joka saamisen syntyhetkellä vastaa kuuden kuukauden kansallista vähimmäispalkkaa.”

Sosiaaliturvalain 116 §:n 3 momentissa säädetään, että

”muiden lakien säännöksistä huolimatta [asianomaisen viraston] minkä tahansa suuruinen saatava, joka maksetaan tämän pykälän mukaisesti ensimmäisen tai toisen luokan maksuna, muodostaa etuoikeutetun saatavan. Ensimmäisen luokan maksun tapauksessa se maksetaan työnantajan varoista, ja sillä on sama etuoikeusasema kuin työntekijän palkalla, ja toisen luokan maksun tapauksessa se maksetaan kyseisen liikkeenharjoittajan tai ammatinharjoittajan varoista, ja se tulee maksaa ennen muita etuoikeutettuja tai panttisaatavia (palkkoja lukuun ottamatta).”

Lisäksi siviililain 2088–2095 §:ssä käsitellään etuoikeuksien järjestystä. Niissä todetaan muun muassa, että velat tulee maksaa niiden kirjaamisjärjestyksessä. Samana päivänä kirjatut kiinnitykset olisivat siis tasavertaisia.

Jos varat eivät riitä sitoumusten maksamiseen, tuomioistuin voi maksukyvyttömyysmenettelyssä määrätä (ja useimmiten määrää) maksamaan pesän varoista purkamisesta ja selvityksestä aiheutuneet kustannukset, maksut ja kulut parhaaksi katsomassaan järjestyksessä. Tuomioistuimen tulee tällöin ottaa huomioon seuraava yleinen tärkeysjärjestys:

a) yrityksen omaisuuden säilyttämisestä, realisoinnista tai perimisestä konkurssitoimitsijalle tai selvittäjälle aiheutuneet perustellut kulut;

b) konkurssitoimitsijalle aiheutuneet tai hänen luvallaan syntyneet muut kulut ja maksut, mukaan lukien yrityksen liiketoiminnasta aiheutuneet kulut ja maksut;

c) mahdollinen väliaikaisen hoitajan palkkio;

d) hakijan kustannukset ja kaikkien hakemuksessa mainittujen henkilöiden kustannukset, jotka tuomioistuin on hyväksynyt;

e) mahdollinen erityisen asiainhoitajan palkkio;

f) maksut henkilöille, jotka on palkattu tai valtuutettu avustamaan selvitystilataseen tai tilinpäätöksen tekemisessä;

g) tuomioistuimen määräyksestä maksettava määräraha, jolla katetaan selvitystilataseen toimittamisvelvollisuudesta vapauttamista tai selvitystilataseen toimittamisajan pidentämistä koskevasta hakemuksesta aiheutuvat kustannukset;

h) kaikki tarvittavat maksut, jotka selvittäjälle aiheutuvat hänen työssään, mukaan lukien selvitystilatoimikunnan jäsenille tai heidän edustajilleen aiheutuvat kulut, jotka selvittäjä on hyväksynyt;

i) kaikkien sellaisten henkilöiden palkkiot, jotka selvittäjä on palkannut tarjoamaan palveluja yritykselle, kuten 386 luvun säännöksissä edellytetään tai sallitaan;

j) konkurssitoimitsijan ja selvittäjän palkkiot.

Maksukyvyttömyysmenettelyn aikana selvittäjä laatii velkojiin sovellettavan etuoikeusjärjestyksen ja jakoluettelon sisältävän selonteon, joka esitetään tuomioistuimelle. Jos velkojat ovat selonteon sisällöstä eri mieltä, he voivat esittää huomautuksia, ja tuomioistuin voi määrätä oikaisun. Lopuksi tuomioistuin hyväksyy etuoikeusjärjestyksen ja jakoluettelon ja määrää selvittäjän maksamaan velkojien saatavat.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen sovelletaan pääasiassa kauppalain 531 §:ää sekä siviililain alaisia lakeja. Laeissa velkojiin sovellettavassa järjestyksessä erotetaan toisistaan velkojat, joilla on lain mukainen erioikeus, ja velkojat, joilla on kiinnitysvakuus. Nämä ovat etuoikeutettuja velkojia, joiden etuoikeus on peräisin joko lain säännöksistä tai julkiseen rekisteriin merkitystä asiakirjasta sen päivän mukaan, jona rekisteröinti suoritettiin, ja joista säädetään myös kauppalain 535 §:ssä.

Tämän jälkeen tavalliset velkojat (jotka eivät ole rekisteröityjä velkojia) järjestetään etuoikeusasemaltaan tasavertaisina saataviensa mukaan.

Kun henkilö on asetettu konkurssiin, kymmenen päivän kuluttua pidetään kokous, jossa saatavat tutkitaan tuomarin, rekisteriviranomaisen, pesänhoitajan, konkurssivelallisen ja velkojien läsnä ollessa ja laaditaan pesäluettelo.

Konkurssivelallista kuullaan kokouksessa, ja hän ehdottaa velkajärjestelysopimusta koskevia ehtoja. Kokouksessa keskustellaan siitä, voidaanko esillä olevassa tapauksessa käyttää velkajärjestelyä, jonka on määrä koskea kaikkia velkojia (niitä, jotka eivät ole rekisteröityneitä velkojia erioikeuden, kiinnityksen tai pantin perusteella) ja joka velkojilla on mahdollisuus riitauttaa myös yksittäin kahdeksan päivän kuluessa.

Myös toista kokousta johtaa tuomari. Jotta velkajärjestelysopimus voitaisiin hyväksyä, velkojien, joiden saatavat edustavat kolmea neljännestä konkurssivelallisen maksettavaksi tulevasta määrästä, on kannatettava ehdotusta.

Tämän jälkeen ja kaikki velat sisältävän pesäluettelon tultua vahvistetuksi pidetään uusi kokous, jota tuomari johtaa. Kokouksesta on ilmoitettava asianmukaisesti laissa säädetyllä tavalla.

Tässä kokouksessa kukin velkoja esittää vaatimuksensa, ja jos pesänhoitaja riitauttaa vaatimuksen, velkojan täytyy todistaa vaatimuksensa oikeutus pesänhoitajalle ja anteeksiantoon osallistuville velkojille.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Kun maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä on muuttanut rahaksi yrityksen koko omaisuuden tai kaiken, minkä selvittäjän mukaan voi muuttaa rahaksi ilman, että maksukyvyttömyyttä pitkitetään tarpeettomasti, ja suorittanut velkojille mahdolliset lopulliset jako-osuudet, tarkistanut osakkaiden keskinäisiä oikeuksia, maksanut osakkaille mahdollisen lopullisen jäännöksen ja teettänyt tilinpäätöksen pesän kuluista noudattaen 386 luvun vaatimuksia ja mahdollisia muita vastaavia vaatimuksia, tuomioistuin vapauttaa selvittäjän tehtävästään tarkasteltuaan selvittäjän selontekoa ja velkojien, osakkaiden ja asiaan osallisten henkilöiden mahdollisia huomautuksia.

Tämän jälkeen tuomioistuin määrää yrityksen nimen poistettavaksi rekisteristä määräyksen antamispäivänä. Määräyksestä ilmoitetaan kaupparekisteriin, ja rekisteriviranomainen poistaa nimen.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Yhtiölain 329B §:n 12 momentissa on erilaisia saneerausmenettelyn päättämiseen liittyviä skenaarioita:

a) Jos erityisvalvoja toteaa yrityssaneerausmenettelyn aikana velkojien ja osakkaiden yhteistä toimikuntaa kuultuaan, että yrityksen ei enää kannata jatkaa yrityssaneerausmenettelyä, erityisvalvoja jättää heti tuomioistuimeen yrityssaneerausmenettelyn päättämistä koskevan hakemuksen, joka sisältää erityisvalvojan yksityiskohtaiset ja kattavat perustelut, ja tuomioistuin määrää yrityksen asetettavaksi selvitystilaan.

Selvitystilassa sovelletaan 386 luvussa säädettyä maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyvää menettelyä.

b) Jos erityisvalvoja toteaa yrityssaneerausmenettelyn aikana velkojien ja osakkaiden yhteistä toimikuntaa kuultuaan, että yrityksen tilanne on kohentunut siinä määrin, että se pystyy maksamaan velkansa, erityisvalvoja jättää tuomioistuimeen yrityssaneerausmenettelyn päättämistä koskevan hakemuksen, joka sisältää erityisvalvojan yksityiskohtaiset ja kattavat perustelut. Jos tuomioistuin hyväksyy hakemuksen, se antaa tarpeelliseksi katsomansa asiaan sovellettavat määräykset ja ehdot.

Tällöin yritys jatkaa toimintaansa kannattavana yrityksenä. Oikeudenkäyntejä koskeva keskeytys päättyy heti, kun tuomioistuin on hyväksynyt edellä mainitun hakemuksen.

c) Jos yrityksen johtajisto tai osakkaat ylimääräisessä yhtiökokouksessa ovat jossakin yrityssaneerausmenettelyn vaiheessa vakuuttuneita yrityksen tilanteen kohentuneen siinä määrin, että se pystyy maksamaan velkansa, he voivat jättää tuomioistuimeen hakemuksen, jonka liitteenä ovat heidän näkemyksensä vahvistavat tausta-asiakirjat ja tiedot ja jossa he pyytävät tuomioistuinta määräämään, että yrityssaneerausmenettely päätetään; tuomioistuin kuitenkin päättää hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä vasta erityisvalvojaa kuultuaan. Jos tuomioistuin hyväksyy hakemuksen, se antaa tarpeelliseksi katsomansa asiaan sovellettavat määräykset ja ehdot.

Samoin kuin edellisessä tapauksessa, yritys jatkaa toimintaansa kannattavana yrityksenä. Oikeudenkäyntejä koskeva keskeytys päättyy heti, kun tuomioistuin on hyväksynyt edellä mainitun hakemuksen.

d) Tehtävänsä päätteeksi erityisvalvoja toimittaa tuomioistuimeen kirjallisen loppuselontekonsa, joka sisältää erityisvalvojan yksityiskohtaisen ja kattavan lausunnon ja perusteet sille, onko yrityksellä kokonaan tai osin perustellut mahdollisuudet jatkaa toimintaansa kannattavana yrityksenä ja maksaa velkansa vastaisuudessa säännöllisesti.

Jos yrityksellä on erityisvalvojan loppuselonteon mukaan perustellut mahdollisuudet jatkaa toimintaansa kannattavana yrityksenä kokonaan tai osin, erityisvalvojan tulee liittää selontekoonsa myös tarkka ja yksityiskohtainen saneeraussuunnitelma, joka sisältää ehdotukset siitä, miten yritys voi jatkaa toimintaansa kannattavana yrityksenä, sekä saneerauksen toteuttamista koskevat selitykset, mukaan lukien rahoitusvaroja, työsuhteiden jatkamista ja yrityksen tulevaa johtoa koskevia ehdotuksia. Saneeraussuunnitelmassa tulee myös selittää, miten velkojille maksetaan heidän saatavansa kokonaan tai osin, onko kaikkien velkojien kanssa päästy sovitteluratkaisuun vai ehdotetaanko, että tuomioistuin hyväksyy sovitteluratkaisun, jota kaikki velkojat eivät ole hyväksyneet.

Loppuselonteon ja saneeraussuunnitelman saatuaan tuomioistuin voi pyytää tarpeellisiksi katsomansa selitykset ja selvennykset, jotka tulee toimittaa tuomioistuimen määräyksen mukaisesti joko suullisesti tai kirjallisesti. Tämän jälkeen tuomioistuin joko hylkää ehdotetun saneeraussuunnitelman tai hyväksyy sen kokonaan tai osin ja mahdollisesti pyytää tekemään siihen muutoksia. Kun tuomioistuin on hyväksynyt erityisvalvojan toimittaman saneeraussuunnitelman määräämiensä muutosten kanssa tai ilman, saneeraussuunnitelma tulee voimaan ja sitoo kaikkia asianosaisia kaikissa lain tarkoituksissa. Oikeudenkäyntejä koskeva keskeytys päättyy heti, kun tuomioistuin on hyväksynyt saneeraussuunnitelman.

e) Jos tuomioistuin määrää, että yrityssaneerausmenettely päätetään, koska yrityksellä ei ole perusteltuja mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa kannattavana yrityksenä eikä se pysty vastaisuudessa maksamaan velkojaan säännöllisesti, tuomioistuin määrää yrityksen asetettavaksi selvitystilaan.

Selvitystilassa sovelletaan 386 luvussa säädettyä maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyvää menettelyä.

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Kun konkurssimenettelyn pesänhoitaja on muuttanut rahaksi yrityksen koko omaisuuden tai kaiken, minkä pesänhoitajan mukaan voi muuttaa rahaksi ilman, että konkurssia pitkitetään tarpeettomasti, ja suorittanut velkojille mahdolliset lopulliset jako-osuudet, tarkistanut osakkaiden keskinäisiä oikeuksia, maksanut osakkaille mahdollisen lopullisen jäännöksen ja teettänyt tilinpäätöksen pesän kuluista noudattaen 13 luvun vaatimuksia ja mahdollisia muita vastaavia vaatimuksia, tuomioistuin vapauttaa pesänhoitajan tehtävästään tarkasteltuaan selontekoa ja velkojien, osakkaiden tai asiaan osallisten mahdollisia huomautuksia.

Tämän jälkeen tuomioistuin määrää yhtiön nimen poistettavaksi rekisteristä määräyksen antamispäivänä. Määräyksestä ilmoitetaan kaupparekisteriin, ja rekisteriviranomainen poistaa nimen.

Edellä mainittua sovelletaan luonnollisesti yhtiöihin.

Kun elinkeinonharjoittaja puolestaan on asetettu konkurssiin ja varat on jaettu, konkurssivelallinen voi anoa rekisteriviranomaiselta pääsyä tuomarin kuultavaksi. Tällöin tuomioistuin kutsuu paikalle myös konkurssissa asianosaisina olevat velkojat ja pesänhoitajan sen todentamiseksi, voiko elinkeinonharjoittaja jatkaa liiketoimintaa.

Jos elinkeinonharjoittaja ei ole toiminut vilpillisesti eikä aiheuttanut tahallisesti vahinkoa, hän voi jatkaa liiketoimintaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että konkurssivelallinen ei vastaa veloista, joiden maksamista häneltä olisi voitu vaatia milloin tahansa ennen konkurssiin asettamista, eikä myöskään hänen konkurssiin asettamisen jälkeen hankkimaansa omaisuutta voida käyttää kyseisten velkojen maksuun.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Maltan lain 386 luvun 315 §:n 1 momentin mukaan velkoja voi vaatia korvausta kaikilta asianosaisilta, joiden katsotaan harjoittaneen yrityksessä liiketoimintaa aikomuksenaan toimia petoksellisesti yrityksen velkojia tai jonkun muun henkilön velkojia kohtaan tai toimia muuten vilpillisesti. Tällaisissa tapauksissa tuomioistuin voi hakemuksen saatuaan päättää, että kaikki henkilöt, jotka tietoisesti osallistuivat liiketoimintaan edellä mainitulla tavalla, ovat tuomioistuimen määräyksen mukaisesti henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen kaikista tai joistakin veloista tai muista vaateista ilman minkäänlaista vastuun rajoittamista.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Velkojien oikeuksista maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen ei ole erityissäännöksiä.

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Kun konkurssi on päättynyt, riippumatta siitä, onko kyseessä yhtiö vai elinkeinonharjoittaja, velkojan oikeudet lakkaavat, ellei velkoja pysty todistamaan, että elinkeinonharjoittaja tai yhtiö on aiheuttanut tahallisesti vahinkoa velkojille tai toiminut vilpillisesti näitä kohtaan.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Tuomioistuin määrää, vastaako kustannuksista maksukyvyttömyyshakemuksen jättänyt henkilö vai menettelyn kohteena oleva yritys.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Uudelleenjärjestelymenettelyssä (yrityssaneeraus) kustannuksista vastaa yritys.

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Kustannuksista vastaa hakemuksen jättänyt henkilö tai konkurssivelallinen.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Maksukyvyttömyysmenettely (yritykset)

Maltan lain 386 luvun 303 §:ssä säädetään, että yrityksen kuuden kuukauden sisällä ennen sen purkamista tekemät tai siihen kohdistuvat erioikeudet, kiinnitykset ja muut maksut, omaisuuden tai oikeuksien siirto tai muu luovuttaminen sekä omaisuuteen tai oikeuksiin liittyvä maksu, täytäntöönpano tai muu toimenpide ja kaikki yrityksen tekemät sitoumukset katsotaan velkojan suosimiseksi riippumatta siitä, onko oikeustoimi vastikkeeton tai vastikkeellinen, jos se on alihintainen tai jos suosiminen on todettavissa. Tällaisissa tapauksissa oikeustoimi (velkojan suosiminen) on mitätön.

Alihintaisuus määritellään seuraavasti:

a) yritys ryhtyy oikeustoimeen alihinnalla, jos

i) yritys tekee lahjoituksen tai ryhtyy oikeustoimeen muuten sellaisilla ehdoilla, että yritys ei saa korvausta, tai

ii) yritys ryhtyy oikeustoimeen sellaisesta korvauksesta, jonka rahallinen arvo on huomattavasti pienempi kuin yrityksen tarjoaman vastasuorituksen rahallinen arvo;

velkojan suosiminen määritellään seuraavasti:

b) yritys suosii henkilöä, jos

i) henkilö on yksi yrityksen velkojista tai sen takaaja tai jonkin yrityksen velan tai muun sitoumuksen takaaja, ja

ii) yritys tekee tai sallii tehdä jotain, minkä seurauksena henkilö on yrityksen joutuessa maksukyvyttömyyden vuoksi selvitystilaan paremmassa asemassa kuin silloin kun tätä tekoa tai laiminlyöntiä ei olisi tapahtunut.

Edellä mainittua ei sovelleta, jos henkilö, jonka hyväksi oikeustoimi tehdään tai tapahtui, pystyy todistamaan, että hän ei tiennyt eikä hänellä ollut syytä uskoa yrityksen joutuvan purettavaksi maksukyvyttömyyden vuoksi.

Uudelleenjärjestelymenettely (yrityssaneeraus)

Velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyydestä, pätemättömyydestä tai peräyttämisestä uudelleenjärjestelymenettelyssä (yrityssaneeraus) ei ole erityissäännöksiä.

Konkurssimenettely (yhtiöt ja elinkeinonharjoittajat)

Velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyydestä, pätemättömyydestä tai peräyttämisestä konkurssi- tai saneerausmenettelyssä ei ole erityissäännöksiä.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 15/02/2018

Maksukyvyttömyys - Itävalta

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Itävallan maksukyvyttömyyslakia sovelletaan muihinkin kuin yrittäjiin. Maksukyvyttömyys on osa yksityisoikeudellista oikeuskelpoisuutta: jokainen, jolla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia, voi myös olla maksukyvytön. Maksukyvyttömyys ei riipu oikeustoimikelpoisuudesta. Sen vuoksi jokainen luonnollinen henkilö (myös lapsi) voi olla velallisena maksukyvyttömyysmenettelyssä, samoin kuin (yksityis- tai julkisoikeudellinen) oikeushenkilö, yrityslain (Unternehmensgesetzbuch) mukainen rekisteröity henkilöyhtiö (avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö) tai kuolinpesä. Sen sijaan äänetön yhtiö (stille Gesellschaft) tai henkilöyritys (Gesellschaft bürgerlichen Rechts) ei voi olla maksukyvytön.

Oikeushenkilön tai rekisteröidyn henkilöyhtiön lopettamisen jälkeen voidaan maksukyvyttömyysmenettely aloittaa niin kauan kun omaisuutta ei ole vielä jaettu (maksukyvyttömyyslain (Insolvenzordnung, IO) 68 §).

Luottolaitoksia, arvopaperiyrityksiä ja vakuutusyhtiöitä kohtaan voidaan aloittaa konkurssimenettely (Konkursverfahren) mutta ei saneerausmenettelyä (Sanierungsverfahren) (pankkitoimintalain (Bankwesengesetz, BWG) 82 §:n 1 momentti, vuoden 2018 arvopaperivalvontalain (Wertpapieraufsichtsgesetz 2018, WAG 2018) 79 § sekä vakuutusvalvontalain (Versicherungsaufsichtsgesetz 2016, VAG 2016) 309 §:n 3 momentti).

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Maksukyvyttömyysoikeutta uudistettiin vuonna 2010 maksukyvyttömyysoikeuden muutoslailla (Insolvenzrechtsänderungsgesetz 2010), minkä jälkeen Itävallan lainsäädännössä on enää vain yksi yhtenäinen maksukyvyttömyysmenettely. Menettelyn kulun mukaan siitä käytetään kuitenkin eri nimityksiä: maksukyvyttömyysmenettelyä nimitetään konkurssimenettelyksi, kun menettelyä aloitettaessa ei ole vielä saneerausohjelmaa. Konkurssimenettelyn päämääränä voi periaatteessa olla sekä yrityksen asettaminen selvitystilaan että sen tervehdyttäminen.

Maksukyvyttömyysmenettelyä nimitetään saneerausmenettelyksi, jos saneerausohjelma on menettelyn alkaessa valmiina. Tällöin menettelyn tarkoituksena on velallisen toiminnan tervehdyttäminen. Saneerausmenettely on mahdollista yrittäjinä toimiville luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, henkilöyhtiöille ja kuolinpesille (IO 166 §).

Saneerausmenettely on mahdollista sekä siten, että yrityksen hallinta säilyy velallisella, että siten, että hallinta siirtyy selvittäjälle. Yritys jää velallisen hallintaan (selvittäjän valvonnassa), jos velallinen tarjoaa saneerausohjelmassa vähintään 30 prosentin jako-osuuksia ja esittää muitakin asiakirjoja. Näitä ovat esimerkiksi rahoitussuunnitelma, josta ilmenee, että yrityksen rahoitus on turvattu seuraavien 90 päivän ajaksi.

Kolmas maksukyvyttömyysmenettely on velkajärjestely (Schuldenregulierungsverfahren), jota voivat käyttää luonnolliset henkilöt, jotka eivät toimi yrittäjinä.

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseksi joko velallisen itse tai jonkin velkojan on tehtävä sitä koskeva hakemus. Saneerausmenettelyssä hakemuksen tekijänä on kaikissa tapauksissa oltava velallinen, ja lisäksi hakemuksen mukana on toimitettava saneerausohjelma.

Maksukyvyttömyysmenettelyn edellytyksenä on yleensä, että velallinen on maksukyvytön (IO 66 §). Saneerausmenettelyä käytettäessä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa myös, jos yritystä uhkaa maksukyvyttömyys (IO 167 §:n 2 momentti). Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa myös ylivelkaantumistapauksessa, jos sen kohteena on sellainen rekisteröity henkilöyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä ei ole luonnollinen henkilö, tai oikeushenkilön omaisuus tai kuolinpesä (IO 67 §).

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen edellytyksenä on myös, että jäljellä olevat varat riittävät kattamaan kustannukset. Varoista on voitava maksaa vähintään maksukyvyttömyysmenettelyn vireillepanokustannukset (poikkeuksena velkajärjestely tietyissä tapauksissa).

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tiedotetaan internet-osoitteessa www.edikte.gv.at. Maksukyvyttömyysmenettelyn oikeusvaikutukset alkavat sen päivän jälkeisenä päivänä, jona maksukyvyttömyysmenettelyilmoitus on julkaistu. Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tehdään myös merkintä julkisiin rekistereihin (muun muassa kiinteistörekisteriin (Grundbuch) ja kaupparekisteriin (Firmenbuch)).

Jos maksukyvyttömyysmenettelyä ei voida aloittaa heti, maksukyvyttömyystuomioistuimen (Insolvenzgericht) on määrättävä välitoimia varojen turvaamiseksi erityisesti estämällä sellaisten oikeustoimien tekeminen, jotka voidaan myöhemmin riitauttaa, ja yrityksen toiminnan turvaamiseksi, ellei menettelyn aloittaminen ole selvästi perusteetonta (IO 73 §). Tuomioistuin voi kieltää velallista tekemästä tiettyjä oikeustoimia (esimerkiksi kiinteistöjen myynti tai kiinnitys) tai määrätä tällaiset oikeustoimet luvanvaraisiksi. Myös väliaikaisen selvittäjän nimittäminen on mahdollista.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen myötä velallinen menettää määräysvallan kaikkeen sellaiseen hänelle kuuluvaan tai menettelyn aikana hänen haltuunsa tulevaan omaisuuteen, joka kuuluu menettelyn piiriin (IO 2 §:n 2 momentti). Kyseinen omaisuus lisätään maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena oleviin varoihin.

Maksukyvyttömyysmenettelyä sovelletaan velallisen kaikkeen irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen, kuten kiinteistöosuuksiin, omistusosuuksiin, saataviin, vuokraoikeuksiin ja perintöihin. Menettelyä ei sovelleta velallisen luontoisetuuksiin, henkilökohtaisiin työsuorituksiin eikä tulojen suojaosuuteen (vähimmäistoimeentuloon). Varoihin ei myöskään lueta ulosmittauskelvotonta irtaimistoa (esimerkiksi henkilökohtaisia esineitä) eikä henkilökohtaisia oikeuksia (esimerkiksi ammatinharjoittamisoikeuksia).

Jos velallinen asuu menettelyn alaiseen varallisuuteen kuuluvassa talossa (tai omistusasunnossa), hänellä ja hänen perheellään on aluksi oikeus jäädä asumaan tiloihin, joita he tarvitsevat asumiseen (IO 5 §:n 3 momentti). Tämä ei kuitenkaan estä talon tai omistusasunnon realisointia maksukyvyttömyysmenettelyssä. Maksukyvyttömyystuomioistuimen on annettava velallisen ja hänen perheensä käyttöön myös heidän asumiseen tarvitsemiensa tilojen vuokraoikeudet (tai muut käyttöoikeudet) (IO 5 §:n 4 momentti). Velallisen määräysvaltaan jäävät oikeudet erotetaan maksukyvyttömyysmenettelyn alaisista varoista.

Velkojatoimikunta voi maksukyvyttömyystuomioistuimen luvalla päättää, että varoista erotetaan saatavat, joiden takaisinsaanti on epätodennäköistä, tai arvoltaan vähäiset esineet (IO 119 §:n 5 momentti). Erottelun tarkoituksena on välttää sellaisten esineiden realisoinnista aiheutuvat kulut, joista ei olisi pesälle mitään hyötyä.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Konkurssimenettely

  • Velallinen
    • voi hakea konkurssimenettelyn aloittamista ja vastustaa sitä
    • menettää konkurssimenettelyn alkaessa määräysvallan konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen
    • on oikeutettu olemaan läsnä velkojainkokouksen ja velkojatoimikunnan kokouksissa
    • voi pyytää saneerausohjelman laatimista.
  • Pesänhoitaja
    • vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn käytännön toteutuksesta
    • selvittää velallisen taloudellisen tilanteen
    • jatkaa yrityksen toimintaa, jos sitä ei lopetettu konkurssimenettelyn aloituksen yhteydessä eikä toiminnan jatkamisesta aiheudu haittaa velallisille
    • tarkastaa ilmoitetut saatavat
    • selvittää, onko saneerausohjelma velkojien etujen mukainen ja onko se toteuttamiskelpoinen
    • selvittää varat ja hoitaa niitä
    • hallinnoi ja edustaa konkurssipesää
    • käyttää konkurssipesän puolesta takaisinsaantioikeutta
    • jakaa konkurssipesän realisoinnista saatavat tulot.

Muita kuin yrittäjinä toimivia luonnollisia henkilöitä koskevissa konkurssimenettelyissä (velkajärjestelyissä) ei yleensä nimitetä pesänhoitajaa. Jos tuomioistuin ei nimitä pesänhoitajaa, se vastaa itse maksukyvyttömyyslain mukaisista pesänhoitotehtävistä.

Saneerausmenettely, jossa yrityksen hallinta ei säily velallisella

  • Velallinen
    • hakee saneerausmenettelyn aloittamista ja saneerausohjelman laatimista
    • menettää maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa määräysvallan konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen
    • on oikeutettu olemaan läsnä velkojainkokouksen ja velkojatoimikunnan kokouksissa.
  • Pesänhoitaja
    • vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn käytännön toteutuksesta
    • selvittää velallisen taloudellisen tilanteen
    • jatkaa yrityksen toimintaa, jos sitä ei lopetettu konkurssimenettelyn aloituksen yhteydessä eikä toiminnan jatkamisesta aiheudu haittaa velallisille
    • tarkastaa ilmoitetut saatavat
    • selvittää, onko saneerausohjelma velkojien etujen mukainen ja onko se toteuttamiskelpoinen
    • hallinnoi ja edustaa konkurssipesää
    • käyttää konkurssipesän puolesta takaisinsaantioikeutta.

Saneerausmenettely, jossa yrityksen hallinta säilyy velallisella

  • Velallinen
    • hakee sellaisen saneerausmenettelyn aloittamista, jossa yrityksen hallinta säilyy velallisella, ja saneerausohjelman laatimista sekä toimittaa hakemuksen yhteydessä yrityksen hallintaa varten vaadittavat asiakirjat
    • säilyttää (rajoitetun) määräysvallan ja hallitsee omaisuuttaan pääsääntöisesti itse
    • toimii selvittäjän ja maksukyvyttömyystuomioistuimen valvonnan alaisena.
  • Selvittäjä
    • valvoo velallista ja velallisen liikkeenjohtotoimintaa
    • hyväksyy tai epää sellaiset oikeustoimet, jotka eivät kuulu tavanomaiseen liiketoimintaan
    • edustaa velallista kaikissa asioissa, joihin tällä ei ole määräysvaltaa
    • selvittää velallisen taloudellisen tilanteen
    • selvittää, onko saneerausohjelma täytäntöönpanokelpoinen ja onko ilmennyt syitä, joiden perusteella yrityksen hallintavalta olisi syytä peruuttaa velalliselta
    • tarkastaa ilmoitetut saatavat
    • käyttää konkurssipesän puolesta takaisinsaantioikeutta.

Maksukyvyttömyystuomioistuin valvoo selvittäjän toimintaa. Se voi antaa selvittäjälle kirjallisia tai suullisia ohjeita, pyytää raportteja ja selvityksiä, tarkastaa laskuja ja muita asiakirjoja ja tehdä tarvittavia tutkimuksia. Tuomioistuin voi myös määrätä selvittäjän pyytämään velkojatoimikunnalta ohjeistusta tiettyihin kysymyksiin. Selvittäjän on ilmoitettava tuomioistuimelle tietyistä liiketoimista ennen niiden tekemistä (IO 116 §). Lisäksi on liiketoimia, joihin on saatava velkojatoimikunnan ja maksukyvyttömyystuomioistuimen lupa (IO 117 §).

Selvittäjän nimittäminen ja palkkio:

Maksukyvyttömyystuomioistuin nimittää selvittäjän maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen yhteydessä viran puolesta. Selvittäjän on oltava rehelliseksi tunnettu ja luotettava henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä kyky, taito ja kokemus (IO 80 §:n 2 momentti). Yritysten maksukyvyttömyysmenettelyä hoitavilla on oltava riittävät tiedot yrityslainsäädännöstä tai liiketaloudesta (IO 80 §:n 3 momentti). Selvitystoiminnasta kiinnostuneet voivat rekisteröityä selvittäjäluetteloon. Luettelo on nähtävillä internet-osoitteessa www.iv.justiz.gv.at, ja tuomioistuimet valitsevat siitä sopivat selvittäjät.

Selvittäjä ei saa olla lähiomainen (IO 32 §) eikä myöskään velallisen kilpailija. Hänen on oltava sekä velallisesta että velkojista riippumaton (IO 80 b §:n 1 momentti).

Selvittäjäksi voidaan nimittää myös oikeushenkilö. Oikeushenkilön on nimettävä tuomioistuimelle luonnollinen henkilö, joka edustaa sitä selvitystoiminnassa (IO 80 §:n 5 momentti).

Selvittäjälle korvataan hänen suorittamansa maksut, minkä lisäksi hänelle maksetaan palkkio, johon lisätään arvonlisävero (IO 82 §:n ensimmäinen virke). Selvittäjän palkkiosta säädetään laissa (IO 82 §), ja se määräytyy konkurssipesän realisoinnista saatavan bruttotuoton mukaan. Sellaiseksi lasketaan kuitenkin vain tuotto, jonka perinnästä selvittäjä on vastannut. Selvittäjän palkkio on vähintään 3 000 euroa. Lisäksi maksetaan erillinen palkkio saneerausohjelman tai maksusuunnitelman muokkaamisesta (IO 82 a §) ja erillisvarojen realisoinnista (IO 82 d §). Myös yrityksen jatkamisesta maksetaan palkkio (IO 82 §:n 3 momentti).

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Saatavan kuittausmahdollisuus velallisen saatavaa vastaan säilyy periaatteessa myös maksukyvyttömyysmenettelyn aikana.

Kuittauksen edellytyksen on kuitenkin, että saatavat ovat menettelyn alkaessa olleet kuittauskelpoisia. Kuittausta ei voida tehdä, jos maksukyvyttömyysmenettelyn velkojasta on tullut velallinen vasta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen tai jos velalliseen kohdistuva saatava on muodostunut vasta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen (IO 20 §:n 1 momentin 1 virke). Kuittaus on poissuljettua myös, jos kolmas osapuoli on hankkinut velalliseen kohdistuvan vastasaatavan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltävien kuuden kuukauden aikana ja jos tämä hankintahetkellä oli tietoinen tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen maksukyvyttömyydestä (IO 20 §:n 1 ja 2 momentti). Tällaisissa tapauksissa lieväkin huolimattomuus luetaan kolmannen osapuolen syyksi.

Maksukyvyttömyysmenettelyssä kuittaus voidaan tehdä myös ehdollisella saatavalla, jolloin ehdollisuus voi koskea sekä velkojan että velallisen saatavaa. Jos ehdollinen saatava on maksukyvyttömyysmenettelyn velkojan, maksukyvyttömyystuomioistuin voi määrätä, että kuittaukseen vaaditaan vakuus (IO 19 §:n 2 momentti). Kuittaus on mahdollista myös, vaikka maksukyvyttömyysmenettelyn velkojan saatava olisi luonteeltaan muu kuin rahamääräinen (IO 19 §:n 2 momentti). Tällä ei ole väliä, koska tällaiset vaatimukset muunnetaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen yhteydessä rahamääräisiksi (14 §:n 1 momentti).

Maksukyvyttömyysmenettelyn velkojien, joilla on kuittauskelpoisia saatavia, ei tarvitse ilmoittaa niitä maksukyvyttömyysmenettelyyn, jos vastakuittaus kattaa ne (IO 19 §:n 1 momentti). Itävallan korkein oikeus (Oberster Gerichtshof, OGH) on kuitenkin todennut, että jos maksukyvyttömyysmenettelyn velkoja ei käytä lakisääteistä mahdollisuuttaan kuitata maksukyvyttömyysmenettelyssä saatavansa maksukyvyttömyyslain 19 §:n 1 momentin mukaisesti, hän voi odottaa saneerausohjelman oikeusvoimaisen vahvistuksen jälkeen ja maksukyvyttömyysmenettelyn rauetessa pääsääntöisesti saavansa ainoastaan hänelle kuuluvan osuuden saneerausohjelmasta (RIS-Justiz-asiakirja RS0051601 [T4]).

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Kahdenvälinen sopimus

Jos velallinen ja toinen sopimuspuoli eivät ole suorittaneet maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa sopimusvelvoitteitaan tai eivät ole suorittaneet niitä kokonaan, selvittäjä voi joko suorittaa sopimusvelvoitteen velallisen puolesta (kokonaan) ja vaatia sopimusvelvoitteiden suorittamista myös toiselta sopimuspuolelta tai vetäytyä sopimuksesta (IO 21 §:n 1 momentti). Saneerausmenettelyssä, jossa yrityksen hallinta säilyy velallisella, velallisen on annettava maksukyvyttömyyslain 21 §:n mukainen ilmoitus. Jos velallinen haluaa vetäytyä sopimuksesta, siihen tarvitaan selvittäjän suostumus (IO 171 §:n 1 momentti). Jos toinen osapuoli on velvollinen täyttämään sopimuksen ennakkoon, hän voi pidättäytyä suorituksestaan, kunnes on saanut vakuuden, paitsi jos hän on sopimuksen tekoajankohtana ollut tietoinen velallisen huonosta taloudellisesta tilasta (IO 21 §:n 3 momentti).

Vuokrasopimukset

Jos maksukyvyttömyysmenettely kohdistuu vuokralaiseen, selvittäjä voi irtisanoa vuokrasopimuksen noudattaen lakisääteistä tai sopimuksen mukaista lyhyempää irtisanomisaikaa (IO 23 §).

Työsopimukset

Jos velallinen on työnantaja ja työsuhde on jo ehditty aloittaa, työntekijä voi pääsääntöisesti purkaa sen kuukauden kuluessa siitä, kun yrityksen tai yrityksen liiketoimintayksikön lopettamista koskeva määräämis-, lupa- tai toteamispäätös on julkaistu. Selvittäjä voi irtisanoa työsopimuksen lakisääteistä tai yleissopimuksen mukaista irtisanomisaikaa tai muulla hyväksyttävällä tavalla sovittua lyhyempää irtisanomisaikaa noudattaen ottaen huomioon laissa säädetyn irtisanomissuojan. Saneerausmenettelyyn, jossa yrityksen hallinta säilyy velallisella, sovelletaan erityissäännöksiä.

Sopimusten purkamiskielto

Jos sopimuksen purkaminen voisi vaarantaa yrityksen toiminnan jatkamisen, voivat velallisen sopimuskumppanit purkaa velallisen kanssa tehdyn sopimuksen kuuden kuukauden kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta vain tärkeästä syystä. Tärkeänä syynä ei pidetä velallisen taloudellisen tilan huonontumista tai velallisen viivästystä sellaisten saatavien maksamisessa, jotka ovat erääntyneet ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista (IO 25 a §:n 1 kohta). Rajoituksia ei sovelleta, jos sopimuksen purkaminen on välttämätöntä sopimuspuolelle aiheutuvien vakavien henkilökohtaisten tai taloudellisten haittojen välttämiseksi tai jos on kyse luottojen maksamisesta tai työsopimuksista (IO 25 a §:n 2 momentti).

Pätemättömät sopimusehdot

Maksukyvyttömyysmenettelylain 25 b §:n 2 momentin mukaan sopimukset, joissa sovitaan oikeudesta purkaa tai irtisanoa sopimus maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa, eivät ole sallittuja. Tämä pätee pääsääntöisesti kaikkiin sopimuksiin (poikkeuksena tästä ovat pankkitoimintalain tai pörssilain (Börsengesetz) mukaiset sopimukset).

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Maksumenettelyn velkojat eivät voi enää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen periä velalliselta yksittäisiä tai maksukyvyttömyysmenettelyn ulkopuolisia saataviaan kanteella (oikeudenkäyntieste, IO 6 §:n 1 momentti). Maksukyvyttömyyssaatavia ei myöskään voi periä välitoimin. Velallisella on valtuudet panna vireille oikeudenkäynti ja muut menettelyt vain sellaisessa saneerausmenettelyssä, jossa yrityksen hallinta säilyy velallisella, silloin kun on kyse yrityksen hallintaan liittyvistä asioista (IO 173 §). Jos velallinen nostaa kanteen tai velallista vastaan nostetaan kanne maksukyvyttömyysmenettelylain 6 §:n 1 momentin vastaisesti maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen, tällainen kanne on hylättävä.

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen ei myöskään voi hankkia saatavan perusteella ulosmitattavaa pantti- tai pidätysoikeutta (ulosmittauseste, IO 10 §:n 1 momentti). Yleinen ulosmittauseste ei koske ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista syntyneitä erottamis- ja etuoikeuksia, joten niiden täytäntöönpanoa voidaan vaatia myös maksukyvyttömyysmenettelyssä.

Oikeudenkäynti- ja ulosmittausesteet on huomioitava viran puolesta, ja ne koskevat kaikkia maksukyvyttömyysmenettelyn velkojia.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Konkurssipesää koskevat vireillä olevat oikeusjutut keskeytetään lain nojalla maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen yhteydessä (IO 7 §:n 1 momentti). Keskeytys on tehtävä viran puolesta.

Maksukyvyttömyyssaatavia koskeva oikeuskäsittely keskeytetään kaikissa tapauksissa velkojainkuulusteluun asti (IO 7 §:n 3 momentti). Jos selvittäjä tai jokin oikeutettu velkoja riitauttaa saatavan velkojainkuulustelussa, käsittelyä voidaan jatkaa tarkastusmenettelynä (IO 113 §).

Sellaisia saatavia koskevaa oikeuskäsittelyä, joita ei tarvitse ilmoittaa maksukyvyttömyysmenettelyssä, voidaan jatkaa välittömästi.

Ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista vireille pantua ulosmittausta ei yleensä keskeytetä. Kuitenkin pantti- ja pidätysoikeudet, jotka ovat syntyneet maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltävien 60 päivän aikana, lakkaavat lain nojalla, ellei niitä ole hankittu julkisoikeudellisen saatavan perimiseksi (IO 12 §:n 1 momentti). Oikeuksien lakatessa on ulosottomenettely keskeytettävä maksukyvyttömyystuomioistuimen tai selvittäjän niin pyytäessä (IO 12 §:n 2 momentti).

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Velkojainkokous

Velkojainkokous koostuu kaikista maksukyvyttömyysmenettelyn velkojista. Velkojainkokouksen kautta velkojat osallistuvat menettelyyn. Velkojainkokouksen koollekutsumisesta ja johtamisesta vastaa maksukyvyttömyystuomioistuin (IO 91 §:n 1 momentti). Ensimmäinen velkojainkokous on lakisääteinen, ja se pidetään maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen johdosta. Muita kokouksia järjestetään maksukyvyttömyystuomioistuimen harkinnan mukaan. Velkojainkokous on kutsuttava koolle erityisesti silloin, jos sitä vaatii selvittäjä, velkojatoimikunta tai vähintään kaksi sellaista velkojaa, joiden saatavat ovat suunnilleen neljännes pesän saatavista. Tällöin on ilmoitettava myös, minkä vuoksi kokous halutaan kutsuttavan koolle.

Velkojainkokouksella on oikeus tehdä tiettyjä esityksiä (esimerkiksi velkojatoimikunnan asettamisesta tai selvittäjän erottamisesta). Kokous myös äänestää, hyväksytäänkö saneerausohjelma.

Velkojainkokouksen päätökset ja esitykset hyväksytään yleensä ehdottomalla äänten enemmistöllä, joka lasketaan saatavien määrän mukaan (IO 92 §:n 1 momentti).

Velkojatoimikunta

Velkojatoimikuntaa ei tarvitse asettaa kaikissa maksukyvyttömyysmenettelyissä, vaan vain silloin, kun se on yrityksen luonteen tai koon vuoksi tarpeellista. Velkojatoimikunta on asetettava aina, kun on päätettävä yrityksen tai jonkin sen osan myynnistä tai vuokrauksesta (IO 117 §:n 1 momentin 1 kohta). Velkojatoimikunnan tehtävänä on valvoa ja tukea selvittäjän toimintaa (IO 89 §:n 1 momentti). Selvittäjän on neuvoteltava velkojatoimikunnan kanssa tärkeistä järjestelyistä (IO 114 §:n 1 momentti). Tietyt toimet (esimerkiksi yrityksen myynti) eivät ole päteviä ilman velkojatoimikunnan suostumusta.

Velkojatoimikuntaan kuuluu kolmesta seitsemään jäsentä. Tuomioistuin nimittää jäsenet viran puolesta tai hakemuksesta. Jäseniä voivat olla velkojien lisäksi myös muut luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.

Velkojien edunvalvontajärjestöt

Käytännössä maksukyvyttömyysmenettelyn velkojien etuja valvovat usein velkojien edunvalvontajärjestöt. Järjestöt ilmoittavat velkojien puolesta saatavista, osallistuvat kokouksiin ja käyttävät edustamiensa velkojien äänioikeutta saneerausohjelman hyväksymisessä. Velkojien edunvalvontajärjestöt valvovat myös selvittäjän suorittamia maksuja.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Pesänhoitaja toteuttaa konkurssipesään kuuluvan omaisuuden realisoinnin pääsääntöisesti tuomioistuimen ulkopuolisesti, erityisesti vapaalla myynnillä. Ulosottolain (Exekutionsordnung) mukainen pakkohuutokauppa on poikkeustapaus, ja se toteutetaan maksukyvyttömyystuomioistuimen päätöksellä pesänhoitajan hakemuksesta.

Velkojatoimikunta voi maksukyvyttömyystuomioistuimen luvalla päättää, että saatavat, joiden takaisinsaanti on epätodennäköistä, ja arvoltaan vähäinen omaisuus annetaan velallisen vapaaseen käyttöön.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Konkurssisaatavat

Konkurssisaatavia ovat sellaisten velkojien saatavat, joilla on maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen aikaan varallisuusoikeudellisia saatavia velalliselta (IO 51 §). Konkurssisaatavia eivät kuitenkaan ole maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen kertyneet saatavien korot, maksukyvyttömyysmenettelyyn osallistumisesta aiheutuvat kulut, kaikenlaisista rikoksista määrättävät sakot eivätkä lahjoituksiin tai kuolinpesän konkurssimenettelyissä myös jäämistöihin liittyvät saatavat (IO 58 §).

Konkurssisaataviin sovelletaan pääsääntöisesti tasapuolisen kohtelun periaatetta. Sen enempää julkisviranomaisella kuin työntekijöilläkään ei ole etuoikeuksia.

Toissijaisia saatavia ovat kuitenkin pääomayhtiön osakkaan vaatimukset oman pääoman sijasta maksetun osakaslainan takaisinmaksusta.

Jos velkoja haluaa saada saatavansa maksettua konkurssipesästä, hänen on ilmoitettava saatavansa konkurssimenettelyssä, vaikka asiasta olisikin vireillä oikeusjuttu tai annettu tuomio.

Massavelat

Massavelat ovat laissa nimenomaisesti lueteltua, vasta maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntynyttä velkaa. Massavelat ovat konkurssipesään kohdistuvia vaateita, jotka maksetaan konkurssipesästä ”päältä” eli ennen velkojia (IO 47 §:n 1 momentti). Tärkeimmät massavelat ovat (IO 46 §:n 1 momentti)

  • maksukyvyttömyysmenettelyn kulut
  • konkurssipesän ylläpitoon, hallinnointiin ja hoitamiseen liittyvät maksut
  • kaikki julkiset maksut, jos maksuvelvoite on syntynyt maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen
  • työntekijöiden palkkasaatavat maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeiseltä ajalta
  • selvittäjän tekemistä kahdenvälisistä sopimuksista johtuvat vaatimukset
  • selvittäjän tekemistä oikeustoimista johtuvat vaatimukset
  • konkurssipesään kohdistuneen perusteettoman edun palautus
  • työsuhteen päättämisestä syntyneet vaatimukset silloin, kun työsuhde on alkanut maksukyvyttömyysmenettelyn aikana.

Massavelkoja ei tarvitse ilmoittaa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Jos selvittäjä ei suostu maksamaan erääntyneitä massasaatavia, velkoja voi vaatia niitä oikeusteitse.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Maksukyvyttömyysmenettelyn saatavista on ilmoitettava maksukyvyttömyystuomioistuimelle kirjallisesti. Saatavat on ilmoitettava kansallisena valuuttana (euroina); muut valuutat muunnetaan kansalliseksi valuutaksi maksukyvyttömyysmenettelyn aloituspäivän kurssin mukaan. Ilmoituksesta on käytävä ilmi saatavan määrä ja peruste sekä todisteet, joihin velkoja voi vedota. Velkojan on ilmoitettava, koskeeko saatavaa omistuksenpidätys ja mitkä omaisuuserät ovat omistuksenpidätyksen kohteena. Lisäksi velkojan on ilmoitettava, vaaditaanko kuittausta ja jos vaaditaan, keskinäisten saatavien määrä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohtana. Velkojan on ilmoitettava myös sähköpostiosoitteensa ja pankkitilitietonsa.

Ilmoittamisessa on käytettävä oikeusministeriön verkkosivustolla (www.justiz.gv.at) olevaa lomaketta. Jos velkoja ilmoittaa saatavansa muulla tavoin kuin kyseisellä lomakkeella, ilmoituksen on sisällettävä lomakkeessa mainitut tiedot.

Ulkomaisen velkojan ilmoittamiin saataviin sovelletaan maksukyvyttömyysmenettelystä annettua EU:n asetusta. Jos velkoja ei käytä täytäntöönpanoasetuksessa säädettyä vakiolomaketta, ilmoituksen on sisällettävä maksukyvyttömyysmenettelystä annetun EU:n asetuksen mukaiset tiedot.

Saatavista on ilmoitettava maksukyvyttömyysmenettelyä koskevasta tiedonannosta ilmenevän määräajan kuluessa. Jos velkoja ilmoittaa saatavastaan myöhässä, häneltä voidaan periä jälkivalvonnan kustannukset. Saatavasta on ilmoitettava viimeistään 14 päivää ennen jakoluettelon vahvistamispäivää, jotta se voidaan katsoa valvotuksi (IO 107 §:n 1 momentin viimeinen virke).

Jos selvittäjä hyväksyy ilmoitetun saatavan eikä kukaan muu velkoja riitauta sitä, saatava katsotaan hyväksytyksi. Tämä tarkoittaa erityisesti, että velkojaa pidetään maksukyvyttömyysmenettelyn velkojana.

Jos selvittäjä tai jokin toinen velkoja riitauttaa saatavan, saatava voidaan vahvistaa ainoastaan oikeusteitse riita-asiana. Riita-asian ratkaisusta riippuu, katsotaanko tällainen saatava valvotuksi.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Konkurssipesän realisoinnista saatavan tuoton jakamisesta säädetään maksukyvyttömyyslain 128–138 §:ssä.

Konkurssipesästä maksetaan ensin massavelat ja sitten velkojien saatavat.

Massavelkojille on maksettava heti, kun heidän saatavansa ovat vahvistettuja ja erääntyneitä, riippumatta siitä, missä vaiheessa menettely on. Jos pesän varat eivät riitä kattamaan kaikkia massavelkoja, ne on maksettava seuraavassa järjestyksessä (IO 47 §):

  • selvittäjän ennakkoon suorittamat maksut
  • menettelyn muut kulut
  • kolmannen osapuolen maksama ennakko menettelyn kulujen kattamiseksi
  • työntekijöiden saatavat, jos niitä ei ole taattu työntekijöiden palkkaturvalain (Insolvenz-Entgeltsicherungsgesetz) nojalla
  • työntekijöiden työsuhteen irtisanomisesta syntyvät saatavat, jos niitä ei ole taattu työntekijöiden palkkaturvalain nojalla
  • muut massavelat.

Massavelkojen maksamisen jälkeen jäljelle jääneet varat on jaettava menettelyn velkojille jako-osuuksina. Jako-osuuksia voidaan maksaa vasta velkojainkuulustelun jälkeen. Jako-osuuksien maksamisesta vastaa selvittäjä, pääsääntöisesti velkojatoimikuntaa kuultuaan. Maksut suoritetaan maksukyvyttömyystuomioistuimen hyväksymän jakoluetteloehdotuksen pohjalta.

Vakuusvelkojilla on etuoikeus suhteessa maksumenettelyn velkojiin ja massavelkojiin, jos vakuutena oleva omaisuus (esimerkiksi pantti) kattaa heidän saatavansa. Konkurssipesän realisoinnista syntynyt ylijäämä lisätään pesään (IO 48 §:n 1 ja 2 momentti).

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Saneerausohjelma

Saneerausohjelma on maksukyvyttömyysmenettelyn puitteissa tehtävä sopimus, jossa velallinen ja velkojat sopivat velkojen vähentämisestä ja niiden maksuajan pidentämisestä. Tavoitteena on velkojen uudelleenjärjestely. Saneerausohjelma vaatii velkojien enemmistön hyväksynnän, minkä jälkeen maksukyvyttömyystuomioistuimen on vahvistettava se. Jos velkojien enemmistö hyväksyy velallisen saneerausohjelmaehdotuksen ja tuomioistuin vahvistaa sen, velallinen vapautetaan veloistaan siltä osin kuin ne ylittävät saneerausohjelmassa määritellyt jako-osuudet.

Velalliselle voidaan laatia saneerausohjelma periaatteessa minkä tahansa maksukyvyttömyysmenettelyn puitteissa eli ei pelkästään saneerausmenettelyssä vaan myös konkurssimenettelyssä (konkurssimenettelyn ensisijaisena tarkoituksena ei ole yrityksen omaisuuden realisointi ja yrityksen toiminnan lopettaminen, vaan myös konkurssimenettelyssä on ensiksi selvitettävä, voidaanko yritykselle laatia saneerausohjelma).

Saneerausohjelmassa velallinen sitoutuu maksamaan velkojille kahden vuoden kuluessa vähintään 20 prosenttia näiden saatavista. Jos kyseessä on luonnollinen henkilö, joka ei harjoita yritystoimintaa, maksuaika voi olla enintään viisi vuotta. Saneerausohjelma ei saa vaikuttaa erottamis- ja etuoikeudellisten velallisten saataviin. Massasaatavat on maksettava kokonaisuudessaan, ja saneerausvelkojia on pääsääntöisesti kohdeltava tasapuolisesti.

Saneerausmenettelyä (Sanierungsverfahren) aloitettaessa on olemassa saneerausohjelma.

Velkajärjestelymenettely

Saneerausohjelma voidaan laatia yritysten ja oikeushenkilöiden lisäksi myös luonnollisille henkilöille, jotka eivät harjoita yritystoimintaa. Jos velkajärjestelyn aikana ei saada laadittua saneerausohjelmaa, velallisen omaisuus realisoidaan. Omaisuuden realisoinnin vaihtoehtoja ovat maksuohjelma tai lyhentämismenettely. Maksuohjelma on saneerausohjelman erityismuoto. Tärkein ero on jako-osuuksien puuttuminen.

Jos velkojat eivät hyväksy maksuohjelmaa, tuomioistuin päättää velallisen hakemuksesta, voidaanko lyhentämismenettely toimittaa. Lyhentämismenettelyyn ei tarvita velkojien suostumusta. Menettelyssä ulosmitataan ensin palkan ulosmittauskelpoinen osuus. Velallisen on tällöin luovuttava viiden vuoden ajan vastaavista (palkka)saatavista velkojien asiamiehen (Treuhänder) hyväksi. Kun saatavista luopumista koskevan sopimuksen voimassaolo on päättynyt, tuomioistuimen on julistettava vielä avoinna oleva lyhentämismenettely päättyneeksi ja vapautettava velallinen menettelyssä maksamatta jääneistä veloista velkojaa kohtaan (jäljellä olevista veloista vapauttaminen - Restschuldbefreiung).

Maksukyvyttömyysmenettelyn lopettaminen

Jos maksukyvyttömyystuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman (tai maksuohjelman), maksukyvyttömyysmenettely päättyy, kun vahvistuspäätöksestä tulee lainvoimainen. Maksukyvyttömyysmenettely päättyy automaattisesti myös, jos lyhentämismenettely on aloitettu lainvoimaisesti.

Jos saneeraus- tai maksuohjelmaa ei saada laadittua, maksukyvyttömyysmenettely lopetetaan maksukyvyttömyystuomioistuimen päätöksellä, kun jako-osuudet on todistettavasti maksettu lopputilityksen jälkeen.

Maksukyvyttömyysmenettely on myös lopetettava, jos kaikki massavelkojat ja pesän velkojat suostuvat siihen tai jos maksukyvyttömyysmenettelyn aikana osoittautuu, että omaisuus ei riitä kattamaan maksukyvyttömyysmenettelyn kuluja.

Maksukyvyttömyysmenettelyn lopettamispäätökset julkistetaan maksukyvyttömyysmenettelytietokannassa (Insolvenzdatei).

Kun maksukyvyttömyysmenettelyn lopetus on lainvoimainen, velkojalla on (lyhentämismenettelyä lukuun ottamatta) jälleen täysi määräysvalta omaisuuteensa ja selvittäjän valtuudet päättyvät. Velallisesta tulee tällöin myös täysimääräisesti oikeustoimi- ja asianosaiskelpoinen. Vireillä olevissa oikeusjutuissa asianosaiseksi tulee konkurssipesän sijasta velallinen. Tietyillä aloilla voi velallisen oikeuteen harjoittaa uutta yritystoimintaa kohdistua hallinto-oikeudellisia (esimerkiksi elinkeinolaista (Gewerbeordnung) johtuvia) tai ammatillisia (esimerkiksi asianajajien toimintaa säätelevästä laista (Rechtsanwaltsordnung) johtuvia) rajoitteita. Rikosoikeudellisia seuraamuksia voi olla erityisesti velkojien tahallisella vahingoittamisella.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Jos maksukyvyttömyysmenettely ei pääty velasta vapauttamiseen (saneerausohjelman, maksuohjelman tai lyhentämismenettelyn seuraamuksena), maksukyvyttömyysmenettelyn velkojilla on menettelyn lainvoimaisen päättymisen jälkeen oikeus ajaa asiaa oikeusteitse eli he voivat hakea velalliselta saatavia, joita he eivät ole saaneet maksukyvyttömyysmenettelystä, kanteella tai ulosmittauksen kautta.

Jos taas maksukyvyttömyysmenettelyssä sovitaan velkojen (osittaisesta) anteeksiannosta, maksuosuuden ylittävää määrää koskeva saatava jää luontaisvelvoitteeksi eli velvoitteeksi, joka on olemassa mutta jonka täyttämiseen ei voida oikeudellisin keinoin pakottaa.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Maksukyvyttömyysmenettelyn kulut maksetaan pesästä.

Jos pesän varat eivät riitä kattamaan kuluja, maksukyvyttömyysmenettely on silti aloitettava, jos hakemuksen tehnyt velkoja maksaa kulujen kattamiseen tarkoitetun ennakon. Tällaisesta ennakosta johtuvalla saatavalla on etuoikeus suhteessa muihin massasaataviin (IO 46 § 1 kohta).

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Velallisen ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista tekemät oikeustoimet

Tietyt velallisen ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista tekemät ja velkojien oikeuksia loukkaavat päätökset voidaan peräyttää takaisinsaannilla (IO 27 § ja sitä seuraavat pykälät.). Takaisinsaantia voidaan hakea sekä velallisen omaisuutta koskeviin oikeustoimiin että laiminlyönteihin. Takaisinsaannin saamisen edellytyksenä on, että oikeustoimi, jonka peräyttämistä haetaan, on loukannut velkojien oikeuksia. Näin on ollut silloin, jos takaisinsaannin kohteena olevan oikeustoimen myötä muiden velkojien mahdollisuudet saada saatavansa ovat heikentyneet esimerkiksi varojen vähenemisen tai velkojen kasvamisen vuoksi. Takaisinsaannin edellytyksenä on myös, että sen myötä velallisten mahdollisuudet saada saatavansa paranevat. Näiden yleisten edellytysten lisäksi kyseessä on oltava jonkin seuraavista:

  • Takaisinsaanti velkojien vahingoittamisen vuoksi (IO 28 §:n 1–3 kohta)

Jos velallisen tarkoituksena on ollut velkojien vahingoittaminen ja tämä on kolmannen osapuolen tiedossa, takaisinsaantia voi hakea kymmenen vuoden ajan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta (IO 28 § 1 kohta). Jos kyseinen kolmas osapuoli ei huolimattoman toimintansa vuoksi ole ollut tietoinen velallisen tarkoituksesta vahingoittaa velkojia, takaisinsaantiaika rajoittuu kahteen vuoteen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta.

  • Takaisinsaanti varojen hävittämisen vuoksi (IO 28 §:n 4 kohta)

Takaisinsaantia voidaan hakea maksukyvyttömyysmenettelyä edeltävän vuoden aikana tehtyihin osto-, vaihto- ja toimitussopimuksiin, jos niillä on velkojien oikeuksia loukkaavia vaikutuksia ja jos sopimuspuoli oli tietoinen tai sen olisi pitänyt olla tietoinen siitä.

  • Vastikkeettoman luovutuksen takaisinsaanti (IO 29 §)

Myös velallisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltävien kahden vuoden aikana tekemiin vastikkeettomiin luovutuksiin voidaan hakea takaisinsaantia.

  • Takaisinsaanti yhden velkojan suosimisen vuoksi (IO 30 §)

Jos oikeustoimella on suosittu tiettyä velkojaa muiden velkojien kustannuksella, voidaan hakea oikeustoimen peräyttämistä takaisinsaannilla. Takaisinsaannin edellytyksenä on, että oikeustoimi on tehty maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltävän vuoden aikana. Edellytyksenä on lisäksi maksukyvyttömyys tai ylivelkaantuminen tai se, että maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista on haettu tai että toimi on suoritettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltävien 60 päivän aikana. Jos takuu (eli pidätysoikeus tai vakuus) on ollut inkongruentti (eli velkoja ei ole voinut käyttää sitä oikeussuhteen mukaisesti tai ei ole voinut käyttää sitä kyseisessä muodossa tai kyseisenä aikana), takaisinsaannille ei ole muita (subjektiivisia) edellytyksiä. Myös kongruenttiin (eli kyseisessä muodossa tai kyseisenä ajankohtana toisen käytettävissä olleeseen) pidätysoikeuteen tai vakuuteen voidaan hakea maksukyvyttömyysmenettelylain 30 §:n mukaista takaisinsaantia. Takaisinsaanti edellyttää tällöin yhden velkojan suosimistarkoitusta ja sitä, että toinen osapuoli on ollut tästä tietoinen tai että tietämättömyys on johtunut välinpitämättömyydestä.

  • Takaisinsaanti maksukyvyttömyydestä tietämisen vuoksi (IO 31 §)

Tähän kuuluvat tietyt maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltävien kuuden kuukauden aikana ja maksukyvyttömyyden (ylivelkaantumisen) jälkeen tehdyt oikeustoimet, jos maksukyvyttömyys, ylivelkaantuminen tai maksukyvyttömyysmenettelyn alkaminen on ollut tai niiden olisi pitänyt olla toisen osapuolen tiedossa. Edellytyksenä on myös, että velkoja saa oikeustoimen ansiosta vakuuden tai pidätysoikeuden tai että oikeustoimella on suoraan haitallisia vaikutuksia.

Takaisinsaantikanteen voi nostaa ainoastaan selvittäjä/pesänhoitaja. Hänen on pyydettävä sitä varten velkojatoimikunnan lausunto (IO 114 §:n 1 momentti). Takaisinsaantia haetaan kanteella, kiistämällä (Einrede, IO 43 §:n 1 momentti), ulosottomenettelyn aikana esitettävällä vastalauseella (Widerspruch) tai ilmoittamalla saatava takaisinsaannin vastapuolen maksukyvyttömyysmenettelyssä. Takaisinsaantikanne on nostettava vuoden kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta, tai muuten kanneoikeus raukeaa. Tätä määräaikaa voidaan pidentää selvittäjän ja takaisinsaannin vastapuolen sopimuksesta. Pidentämisestä voidaan sopia vain kerran, ja se ei saa ylittää kolmea kuukautta (IO 43 §:n 2 momentti).

Velallisen maksukyvyttömyysmenettelyn jälkeen tekemät oikeustoimet

Jos velalliseen ei sovelleta saneerausmenettelyä, jossa yrityksen hallinta säilyy hänellä, velallisen maksukyvyttömyysmenettelyn jälkeen tekemillä oikeustoimilla, jotka koskevat menettelyn kohteena olevia varoja, ei periaatteessa ole oikeusvaikutuksia velkojiin (IO 3 §:n 1 momentti). Kyseessä on niin sanottu suhteellinen pätemättömyys (relative Unwirksamkeit). Velallinen voi kyllä tehdä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeenkin oikeusvaikutteisia sitoumuksia, mutta niin kauan kuin maksukyvyttömyysmenettely on käynnissä, niiden perusteella ei voi esittää vaatimuksia, jotka loukkaisivat velkojien oikeuksia. Selvittäjä voi kuitenkin antaa oikeustoimille lainvoiman hyväksymällä ne jälkikäteen.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 29/05/2020

Maksukyvyttömyys - Puola

SISÄLLYSLUETTELO


1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Konkurssimenettelyistä 20 päivänä toukokuuta 2015 annetun asetuksen (EU) 2015/848 (uudelleenlaadittu) 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja konkurssimenettelyjä säännellään Puolassa kahdella lailla:

  • 28. helmikuuta 2003 annetulla konkurssilailla (Prawo upadłościowe, Puolan virallinen lehti (Dziennik Ustaw) 2016, kohta 2171), jäljempänä ’konkurssilaki’
  • 15 päivänä toukokuuta 2015 annetulla uudelleenjärjestelylailla (Prawo restrukturyzacyjne, Puolan virallinen lehti (Dziennik Ustaw) 2016, kohta 1574), jäljempänä ’uudelleenjärjestelylaki’.

Konkurssilain säännöksillä säännellään maksukyvyttömyyteen liittyvää likvidaatiomenettelyä eli ”konkurssia” (upadłość). Uudelleenjärjestelylailla säännellään maksukyvyttömyysuhkaan liittyviä uudelleenjärjestelymenettelyjä, joita ovat ”akordin hyväksymismenettely” (postępowanie o zatwierdzenie układu, 210–226 §), ”nopeutettu akordimenettely” (przyspieszone postępowanie układowe, 227–264 §), ”akordimenettely” (postępowanie układowe, 267–282 §) ja ”saneerausmenettely” (postępowanie sanacyjne, 283–323 §).

Konkurssimenettelyn tavoitteena on kattaa velkojien saatavat mahdollisimman pitkälle ja samalla jatkaa velallisen yrityksen toimintaa, jos tämä on kohtuullisesti mahdollista. Menettely aloitetaan ainoastaan hakemuksesta, ja se koostuu kahdesta vaiheesta: menettelystä konkurssiin asettamiseksi ja konkurssiin asettamisen jälkeisestä menettelystä.

Akordin hyväksymismenettely antaa velalliselle mahdollisuuden saada aikaan akordi eli sovintoratkaisu velkojien kanssa keräämällä näiden suostumukset itse ilman tuomioistuimen osallistumista. Tällainen menettely voidaan käynnistää, jos riitaiset saatavat muodostavat enintään 15 prosenttia kaikista saatavista, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista.

Nopeutetun akordimenettelyn avulla velallinen voi tehdä velkojien kanssa sovintoratkaisun, kun luettelo saatavista on laadittu ja hyväksytty yksinkertaistettua menettelyä noudattaen. Tällainen menettely voidaan toteuttaa, jos riitaiset saatavat, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista, muodostavat enintään 15 prosenttia kaikista saatavista, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista.

Akordimenettelyn avulla velallinen voi tehdä velkojien kanssa sovintoratkaisun, kun luettelo saatavista on laadittu ja hyväksytty. Tällainen menettely voidaan toteuttaa, jos riitaiset saatavat, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista, muodostavat yli 15 prosenttia kaikista saatavista, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista.

Saneerausmenettelyn avulla velallinen voi toteuttaa toimenpiteitä yrityksen toiminnan tervehdyttämiseksi ja tehdä velkojien kanssa sovintoratkaisun, kun luettelo saatavista on laadittu ja hyväksytty. Saneeraustoimenpiteisiin sisältyy oikeudellisia ja käytännön toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan velallisen taloudellista tilannetta, palauttamaan hänen kykynsä täyttää velvoitteensa ja suojaamaan häntä ulosotolta.

Konkurssimenettely voidaan aloittaa elinkeinonharjoittajaa vastaan. Puolan siviililain (kodeks cywilny) 43 §:n1 mukaan elinkeinonharjoittaja on omaan lukuunsa liike- tai ammattitoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai organisaatioyksikkö, jolla ei ole oikeushenkilöyttä mutta jolle on lainsäädännöllä annettu oikeustoimikelpoisuus.

Konkurssihakemuksen voi jättää velallinen ja kukin tämän velkoja.

Konkurssimenettely voidaan aloittaa myös seuraavia vastaan:

  1. rajavastuuyhtiöt (spółka z ograniczoną odpowiedzialnością) ja osakeyhtiöt (spółka akcyjna), jotka eivät harjoita liiketoimintaa
  2. avointen yhtiöiden (osobowa spółka handlowa) vastuunalaiset yhtiömiehet koko omaisuutensa osalta
  3. henkilöyhtiöiden (spółka partnerska) yhtiömiehet.

Konkurssimenettely voidaan aloittaa myös sellaisia yksityishenkilöitä vastaan, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia (konkurssilain 491 §1 ja sitä seuraavat pykälät). Tällainen menettely toteutetaan vain velallisen hakemuksesta, paitsi jos velallinen on entinen elinkeinonharjoittaja, jolloin myös velkoja voi jättää konkurssihakemuksen enintään vuoden kuluessa siitä, kun elinkeinonharjoittaja on poistettu asianomaisesta rekisteristä.

Uudelleenjärjestelymenettelyn kohteena voivat olla seuraavat toimijat:

  1. siviililain 43 §:ssä1 tarkoitetut elinkeinonharjoittajat
  2. rajavastuuyhtiöt ja osakeyhtiöt, jotka eivät harjoita liiketoimintaa
  3. avointen yhtiöiden vastuunalaiset yhtiömiehet koko omaisuutensa osalta yhtiön velvoitteiden täyttämiseksi
  4. henkilöyhtiöiden yhtiömiehet.

Uudelleenjärjestelymenettelyä ei aloiteta, kun kyseessä on yksityishenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja. Uudelleenjärjestelymenettely toteutetaan vain velallisen hakemuksesta, lukuun ottamatta saneerausmenettelyä, joka voidaan aloittaa myös velkojan hakemuksesta, jos velallinen on maksukyvytön.

Akordin hyväksymismenettely antaa velalliselle mahdollisuuden saada aikaan akordi eli sovintoratkaisu velkojien kanssa keräämällä näiden suostumukset itse ilman tuomioistuimen osallistumista. Tällainen menettely voidaan toteuttaa, jos riitaiset saatavat, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista, muodostavat enintään 15 prosenttia kaikista saatavista.

Nopeutetun akordimenettelyn avulla velallinen voi tehdä velkojien kanssa sovintoratkaisun, kun luettelo saatavista on laadittu ja hyväksytty yksinkertaistettua menettelyä noudattaen. Tällainen menettely voidaan toteuttaa, jos riitaiset saatavat, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista, muodostavat enintään 15 prosenttia kaikista saatavista, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista.

Akordimenettelyn avulla velallinen voi tehdä velkojien kanssa sovintoratkaisun, kun luettelo saatavista on laadittu ja hyväksytty. Tällainen menettely voidaan toteuttaa, jos riitaiset saatavat, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista, muodostavat yli 15 prosenttia kaikista saatavista, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista.

Saneerausmenettelyn avulla velallinen voi toteuttaa korjaavia toimenpiteitä (joilla pyritään saneeraamaan velallisen yritys) ja tehdä sovintoratkaisun, kun luettelo saatavista on laadittu ja hyväksytty. Korjaaviin toimenpiteisiin sisältyy oikeudellisia ja käytännön toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan velallisen taloudellista tilannetta, palauttamaan hänen kykynsä täyttää velvoitteensa ja suojaamaan häntä ulosotolta.

Konkurssimenettely voidaan aloittaa elinkeinonharjoittajaa vastaan. Siviililain 43 §:n1 mukaan elinkeinonharjoittaja on omaan lukuunsa elinkeino- tai ammattitoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai organisaatioyksikkö, jolla ei ole oikeushenkilöyttä mutta jolle on lainsäädännöllä annettu oikeustoimikelpoisuus.

Lisäksi konkurssimenettely voidaan aloittaa myös seuraavia vastaan:

  1. rajavastuuyhtiöt ja osakeyhtiöt, jotka eivät harjoita liiketoimintaa
  2. avointen yhtiöiden vastuunalaiset yhtiömiehet koko omaisuutensa osalta yhtiön velvoitteiden täyttämiseksi
  3. henkilöyhtiöiden yhtiömiehet.

Menettely konkurssiin asettamiseksi voidaan aloittaa myös sellaisia yksityishenkilöitä vastaan, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia (konkurssilain 4911 § ja sitä seuraavat pykälät).

Uudelleenjärjestelymenettelyn kohteena voivat olla seuraavat toimijat:

  1. 23 päivänä huhtikuuta 1964 annetussa siviililaissa (kodeks cywilny, Puolan virallinen lehti 2016, kohdat 380 ja 585) tarkoitetut elinkeinonharjoittajat
  2. rajavastuuyhtiöt ja osakeyhtiöt, jotka eivät harjoita liiketoimintaa
  3. avointen yhtiöiden vastuunalaiset yhtiömiehet koko omaisuutensa osalta yhtiön velvoitteiden täyttämiseksi
  4. henkilöyhtiöiden yhtiömiehet.

Uudelleenjärjestelymenettelyä ei aloiteta, kun kyseessä on yksityishenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja. Uudelleenjärjestelymenettely toteutetaan vain velallisen hakemuksesta, lukuun ottamatta saneerausmenettelyä, joka voidaan aloittaa myös velkojan hakemuksesta, jos velallinen on maksukyvytön.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Konkurssimenettely aloitetaan sellaista velallista vastaan, josta on tullut maksukyvytön (konkurssilain 10 §).

Velallinen on maksukyvytön, jos hän ei pysty täyttämään taloudellisia velvoitteitaan niiden erääntyessä. Velallisen katsotaan olevan kyvytön täyttämään taloudellisia velvoitteitaan, jos ne ovat erääntyneet yli kolme kuukautta sitten. Velallinen, joka on oikeushenkilö tai organisaatioyksikkö, jolla ei ole oikeushenkilöyttä ja jolle on erillisellä säädöksellä annettu oikeustoimikelpoisuus, on maksukyvytön myös silloin, kun sen taloudelliset velvoitteet ylittävät sen varallisuuden arvon ja tämä asiaintila jatkuu yli 24 kuukauden ajan. Tuomioistuin voi hylätä konkurssihakemuksen, jos lyhyellä aikavälillä ei ole riskiä siitä, että velallinen ei pystyisi täyttämään taloudellisia velvoitteitaan niiden erääntyessä.

Uudelleenjärjestelymenettelyn kohteena voi olla maksukyvytön tai maksukyvyttömyysuhan alainen velallinen. Velallinen on maksukyvytön, jos hän on maksukyvytön konkurssilain 10 ja 11 §:ssä tarkoitetussa merkityksessä. Velallinen on maksukyvyttömyysuhan alainen, kun hän taloudellinen tilanteensa viittaa siihen, että hänestä voi tulla maksukyvytön lyhyellä aikavälillä.

Tuomioistuin kieltäytyy aloittamasta uudelleenjärjestelymenettelyä, jos siitä olisi haittaa velkojille.

Lisäksi uudelleenjärjestelylaissa säädetään myös erityisedellytyksiä eri tyyppisten uudelleenjärjestelyjen aloittamiselle.

Akordin hyväksymismenettely ja nopeutettu akordimenettely voidaan toteuttaa, jos riitaiset saatavat, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista, muodostavat enintään 15 prosenttia kaikista saatavista, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista.

Akordimenettely ja saneerausmenettely voidaan toteuttaa, jos riitaiset saatavat, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista, muodostavat yli 15 prosenttia kaikista saatavista, jotka oikeuttavat velkojat äänestämään akordista. Lisäksi tuomioistuin aloittaa tällaiset menettelyt vain jos vaikuttaa todennäköiseltä, että velallinen pystyy maksamaan jatkuvasti menettelyjen kustannukset ja niiden aloittamisen jälkeen syntyvät vastuut.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Konkurssimenettelyssä konkurssipesä sisältää konkurssiin asetetun osapuolen omaisuuden konkurssiin asettamisen ajankohtana sekä kyseisen osapuolen konkurssimenettelyn aikana hankkiman omaisuuden (konkurssilain 62 §). Poikkeukset tästä säännöstä täsmennetään konkurssilain 63–67a §:ssä.

Konkurssipesään eivät sisälly omaisuus, joka 17 päivänä marraskuuta 1964 annetun siviiliprosessilain (Puolan virallinen lehti 2016, kohdat1822, 1823, 1860 ja 1948) nojalla ei voi olla täytäntöönpanon kohteena, konkurssin tehneen osapuolen työstä saama korvaus siltä osin kuin se ei ole ulosmittauksen kohteena, vakuuden tai pantin täytäntöönpanosta saadut määrät, jos konkurssin tehnyt osapuoli oli vakuuden tai pantin hoitaja, siltä osin kuin ne hoitosopimuksen mukaan kuuluvat muille velkojille.

Lisäksi konkurssin tehneen osapuolen muita omaisuuseriä voidaan jättää konkurssipesän ulkopuolelle velkojainkokouksen päätöksellä.

Konkurssipesään eivät sisälly myöskään konkurssin tehneen osapuolen työntekijöiden ja näiden perheiden avustamiseen tarkoitetut, yrityksen sosiaaliturvarahastoa koskevien säännösten mukaan avatulle erilliselle yrityksen sosiaaliturvarahaston tilille talletetut käteisvarat sekä tälle tilille konkurssiin asettamisen jälkeen maksettavat määrät, mukaan lukien asuntolainojen lyhennykset, rahaston käteisvaroista kertyneen pankkikorot ja kyseisestä rahastosta rahoitettuja ja konkurssin tehneen osapuolen järjestämiä sosiaalipalveluja ja ‑etuuksia käyttäviltä henkilöiltä kerätyt maksut.

Uudelleenjärjestelymenettelyssä sovintoratkaisun kohteena olevaan omaisuuteen sisältyvät yrityksen toimintaan käytettävä omaisuus ja velallisen omistamat omaisuuserät (uudelleenjärjestelylain 240, 273 ja 294 §).

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Konkurssimenettelyssä (jonka tarkoituksena on velallisen omaisuuden likvidaatio) velallisella ei ole oikeutta vallita omaisuuttaan. Omaisuuden (konkurssipesän) hallinta siirtyy pesänhoitajalle (syndyk). Myös muut velallisen yrityksen toimintaan liittyvät velvoitteet – esimerkiksi yrityksen hoitaminen ja raportointivelvollisuuksien täyttäminen – siirtyvät pesänhoitajalle.

Velallinen on edelleen konkurssimenettelyn asianosainen ja voi riitauttaa eräitä tuomioistuimen menettelyn aikana antamia päätöksiä, jotka koskevat esimerkiksi omaisuuserien jättämistä konkurssipesän ulkopuolelle ja pesänhoitajan korvausta.

Uudelleenjärjestelymenettelyissä velallisen ja selvittäjän valtuudet vaihtelevat menettelyn tyypin mukaan.

Akordin hyväksymismenettelyssä velallinen voi toteuttaa kaikkia toimia, ei kuitenkaan akordin hyväksymispäätöksen antamisen ja sen lainvoimaiseksi tulon välisenä aikana. Tänä aikana sovelletaan samoja sääntöjä kuin nopeutetussa akordimenettelyssä, eli velallinen voi toteuttaa rutiininomaisia hallinnointitoimia. Muut kuin rutiininomaiset hallinnointitoimet edellyttävät akordimenettelyn valvojan suostumusta.

Nopeutetussa akordimenettelyssä ja akordimenettelyssä velallinen voi toteuttaa rutiininomaisia hallinnointitoimia, mutta muut toimet edellyttävät tuomioistuimen asettaman valvojan suostumusta, paitsi jos ne edellyttävät velkojatoimikunnan suostumusta.

Saneerausmenettelyssä velkojalla ei ole oikeutta hallita omaisuuttaan, ja toimet suorittaa selvittäjä, paitsi jos ne edellyttävät velkojatoimikunnan suostumusta.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Konkurssimenettelyssä konkurssiin asetetun osapuolen saatavilla voidaan kuitata velkojan saatavat, jos molemmat saatavat olivat olemassa konkurssiin asettamisen ajankohtana, vaikka jompikumpi saatavista ei olisi vielä erääntynyt (konkurssilain 93 §).

Kuittaamista ei hyväksytä, jos konkurssin tehneen osapuolen velkoja sai saatavan siirrolla konkurssiin asettamisen jälkeen tai hankki sen konkurssiin asettamista edeltäneiden 12 kuukauden aikana tietäen, että konkurssin perusteet olivat olemassa, paitsi jos tämä hankinta liittyi sellaisen velan takaisinmaksuun, josta hankinnan tehnyt osapuoli oli vastuussa (riippumatta siitä, oliko tämä henkilökohtainen vastuu tai tietyllä omaisuudella taattu vastuu) (konkurssilain 94 §).

Kuittaamista ei hyväksytä, jos velkojasta on tullut konkurssiin asetetun osapuolen velallinen konkurssiin asettamisen jälkeen (konkurssilain 95 §).

Velkoja, joka haluaa käyttää kuittaamisoikeutta, toimittaa tätä koskevan lausuman viimeistään vaatimuksen jättämispäivänä (konkurssilain 96 §).

Uudelleenjärjestelymenettelyssä keskinäisten saatavien kuittausta koskeviin sääntöihin sovelletaan seuraavia rajoituksia:

  • velkojasta on tullut velallisen velallinen uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamisen jälkeen
  • uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamisen jälkeen menettelyn kohteena olevan velallisen velallisesta on tullut tämän velkoja siten, että tämä on siirron avulla hankkinut ennen menettelyn aloittamista syntyneen saatavan.

Keskinäiset saatavat voidaan kuitata, jos saatava on hankittu sellaisen velan takaisinmaksun tuloksena, josta hankinnan tehnyt osapuoli oli vastuussa (henkilökohtainen vastuu tai tietyllä omaisuudella taattu vastuu), ja jos hankinnan tehnyt osapuoli sai velan vastuulleen ennen nopeutettua akordimenettelyä koskevan hakemuksen jättämistä.

Velkoja, joka haluaa hyödyntää kuittaamista uudelleenjärjestelymenettelyssä, toimittaa tätä koskevan lausuman velalliselle, tai jos velallisella ei ole hallintaoikeutta, selvittäjälle, 30 päivän kuluessa menettelyn aloittamisesta, tai jos kuittaamisen perusteet syntyivät myöhemmin, 30 päivän kuluessa kuittaamisen perusteiden syntymisestä. Lausuma on pätevä myös, jos se toimitetaan tuomioistuimen asettamalle valvojalle (uudelleenjärjestelylain 233, 273 ja 297 §).

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Konkurssilain 83–118 § sisältävät erityisiä säännöksiä konkurssiin asettamisen vaikutuksista konkurssiin asetetun osapuolen velvoitteisiin, 119–123 § säännöksiä konkurssiin asetetun osapuolen saamista perinnöistä ja 124–126 § säännöksiä konkurssiin asetetun osapuolen aviovarallisuussuhteista.

Konkurssilain 81–82 §:ssä kielletään konkurssipesään sisältyvän omaisuuden asettaminen pantiksi, rekisteröidyksi pantiksi tai vakuudeksi.

Konkurssiin asetetun henkilön tekemän sopimuksen määräykset, jotka estävät konkurssimenettelyn tavoitteen saavuttamisen tai vaikeuttavat sitä, eivät päde konkurssipesän suhteen. Sopimus omaisuuden omistuksen, saatavan tai muun oikeuden siirrosta, joka on tehty vakuuden antamiseksi tietylle saatavalle, on pätevä konkurssipesän suhteen, jos se on tehty kirjallisesti oikeaksi todistettuna ajankohtana, paitsi jos kyseessä on sopimus rahavakuudesta (konkurssilain 84 §).

Konkurssilain 85 ja 85a §:ssä säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat puitesopimuksia futuuri- ja termiinioperaatioista tai arvopaperien myynnistä takaisinostosopimuksilla.

Konkurssiin asetetun osapuolen vielä erääntymättömät taloudelliset velvoitteet erääntyvät konkurssipäätöksen tekopäivänä. Konkurssipäätöksen tekopäivänä muista kuin taloudellisista velvoitteista tulee taloudellisia velvoitteita, jotka on maksettava kyseisenä ajankohtana, vaikka niiden suorittamisen määräaika ei olisi vielä umpeutunut (konkurssilain 91 §).

Velkoja voi saattaa voimaan konkurssiin asetetun osapuolen toimittaman tarjouksen hyväksymisen perusteella tehdystä sopimuksesta aiheutuvan saatavan konkurssimenettelyssä, jos ilmoitus tarjouksen hyväksymisestä toimitettiin konkurssiin asetetulle osapuolelle ennen konkurssipäätöstä.

Jos keskinäiseen sopimukseen perustuvia velvoitteita ei ole konkurssipäätöksen tekopäivänä suoritettu lainkaan tai ne on suoritettu vain osittain, pesänhoitaja voi konkurssia valvovan tuomarin (sędzia komisarz) suostumuksella suorittaa konkurssiin asetetun osapuolen velvoitteet ja pyytää toista osapuolta suorittamaan keskinäisen velvoitteen tai irtisanomaan sopimuksen konkurssipäätöksen tekopäivästä lähtien. Jos konkurssiin asetettu osapuoli on konkurssipäätöksen tekopäivänä osapuolena jossain muussa kuin keskinäisessä sopimuksessa, pesänhoitaja voi irtisanoa tämän sopimuksen, ellei laissa toisin säädetä.

Vastapuolen oikeaksi todistettuna ajankohtana toimittaman hakemuksen perusteella pesänhoitaja ilmoittaa kolmen kuukauden kuluessa, irtisanooko hän sopimuksen vai vaatiiko hän sen toteuttamista. Jos pesänhoitaja ei toimita tällaista ilmoitusta tässä määräajassa, sopimus katsotaan irtisanotuksi.

Vastapuoli, jota on aikaisemmin pyydetty suorittamaan velvoitteensa, voi keskeyttää velvoitteen suorittamisen, kunnes keskinäinen velvoite on suoritettu tai siitä on annettu vakuus. Vastapuoli ei ole oikeutettu tähän, jos se sopimuksen tekohetkellä tiesi tai sen olisi pitänyt tietää, että konkurssin perusteet olivat olemassa (konkurssilain 98 §).

Jos pesänhoitaja irtisanoo sopimuksen, vastapuolella on oikeus suoritetun velvollisuuden palautukseen, vaikka se olisi osa konkurssipesää. Konkurssimenettelyssä osapuoli voi nostaa kanteen suoritetun velvoitteen ja aiheutuneiden tappioiden osalta toimittamalla nämä vaateet konkurssia valvovalle tuomarille (konkurssilain 99 §).

Myyjä voi vaatia konkurssiin asetetulle osapuolelle lähetetyn ja maksamatta jääneen irtaimen omaisuuserän – myös arvopaperien – palauttamista, jos konkurssiin asetettu osapuoli tai tämän kyseistä omaisuuserää hallinnoimaan valtuuttama henkilö ei hankkinut kyseistä omaisuuserää ennen konkurssipäätöksen tekemistä. Myös omaisuuserän konkurssiin asetetulle osapuolelle lähettäneellä vastaanottajalla on oikeus omaisuuserän palautukseen. Myyjä tai vastaanottaja, jolle omaisuuserä on palautettu, maksaa takaisin aiheutuneet tai aiheutuvat kulut sekä ennakkomaksut. Pesänhoitaja voi kuitenkin palauttaa omaisuuserän, jos hän maksaa konkurssin tehneen osapuolen maksettavaksi tulleen hinnan ja kulut tai huolehtii niiden maksamisesta. Pesänhoitaja on oikeutettu tekemään tämän kuukauden kuluessa palautuksen pyytämisestä (konkurssilain 100 §).

Konkurssiin asetetun osapuolen tekemät kaupinta- tai lähetyssopimukset, joissa konkurssiin asetettu osapuoli oli kaupitsija tai lähettäjä, sekä arvopaperisalkun hoitoa koskevat sopimukset raukeavat, kun konkurssipäätös tehdään. Vastapuoli voi irtisanoa konkurssiin asetetun osapuolen tekemät kaupinta- tai lähetyssopimukset, joissa konkurssiin asetettu osapuoli oli komissionsaaja tai vastaanottaja, konkurssipäätöksen tekopäivänä (konkurssilain 102 §).

Edustussopimus raukeaa päivänä, jona jompikumpi osapuoli asetetaan konkurssiin. Kaupitsijan konkurssin tapauksessa edustaja voi konkurssimenettelyssä vaatia sopimuksen raukeamisesta sille aiheutuneiden tappioiden korvaamista (konkurssilain 103 §).

Jos lainanottaja tai ‑antaja asetetaan konkurssiin, käyttöoikeussopimus voidaan purkaa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä, jos sopimuksen kohde on jo lainattu. Jos kohdetta ei vielä ole lainattu, sopimus raukeaa (konkurssilain 104 §).

Jos jompikumpi lainasopimuksen osapuoli asetetaan konkurssiin, lainasopimus raukeaa, ellei lainan kohdetta ole vielä lainattu (konkurssilain 105 §).

Kiinteistön vuokrasopimus sitoo osapuolia, jos sopimuksen kohde on asetettu vuokralaisen käyttöön (konkurssilain 106–108 §). Konkurssia valvovan tuomarin päätöksen nojalla pesänhoitaja irtisanoo konkurssiin asetetun osapuolen tekemän kiinteistön vuokrasopimuksen kolmen kuukauden irtisanomisajalla, vaikka konkurssiin asetetun osapuolen ei olisi ollut sallittua irtisanoa kyseistä sopimusta (konkurssilain 109–110 §).

Luottosopimus raukeaa konkurssipäätöksen tekemisen jälkeen, jos lainanantaja ei ollut asettanut varoja konkurssiin asetetun osapuolen käyttöön ennen tätä ajankohtaa (konkurssilain 111 §).

Konkurssipäätös ei vaikuta konkurssiin asetetun osapuolen pankkitilejä, arvopaperitilejä tai koontitilejä koskeviin sopimuksiin (konkurssilain 112 §).

Uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamispäivästä sen lopettamispäivään tai päivään, jona päätös menettelyn keskeyttämisestä tulee lainvoimaiseksi, velallinen tai selvittäjä ei saa suorittaa velvoitteita, jotka johtuvat lain mukaan akordin alaisista vaatimuksista.

Sopimusmääräykset, joilla määrätään sellaisen oikeussuhteen muuttamisesta tai purkamisesta, jossa velallinen on osapuolena, ovat mitättömiä siinä tapauksessa, että haetaan uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamista tai aloitetaan tällainen menettely.

Velallisen tekemän sopimuksen määräykset, jotka estävät konkurssimenettelyn tavoitteen saavuttamisen tai vaikeuttavat sitä, eivät päde akordin alaisen omaisuuden suhteen.

Uudelleenjärjestelylain 250 §:ssä säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat puitesopimuksia futuuri- ja termiinioperaatioista tai arvopaperien myynnistä takaisinostosopimuksilla.

Uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamispäivästä sen lopettamispäivään tai päivään, jona päätös menettelyn keskeyttämisestä tulee lainvoimaiseksi, vuokranantaja ei saa ilman velkojatoimikunnan suostumusta irtisanoa niiden tilojen tai kiinteistöjen vuokrasopimusta, joissa velallisen yritys toimii.

Edellä kuvattuja vuokrasopimuksia koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin luottosopimuksiin sellaisten varojen osalta, jotka on asetettu lainanottajan käyttöön ennen menettelyn aloittamista, vuokrasopimuksiin, omaisuusvahinkovakuutuksiin, pankkitilisopimuksiin, takuusopimuksiin, velalliselle myönnettyjä lisenssejä koskeviin sopimuksiin ja ennen uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamista myönnettyihin takauksiin ja rembursseihin (udelleenjärjestelylain 256, 273 ja 297 §).

Lisäksi selvittäjä voi ennen saneerausmenettelyn aloittamista irtisanoa konkurssia valvovan tuomarin suostumuksella keskinäisen sopimuksen, jota ei ole toteutettu lainkaan tai joka on toteutettu vain osittain, mikäli toisen osapuolen suorittama sopimuksen täytäntöönpano muodostaa jakamattoman kokonaisuuden. Jos toisen osapuolen suorittama sopimuksen täytäntöönpano on jaettavissa osiin, tätä säännöstä sovelletaan soveltuvin osin siinä määrin kuin toisen osapuolen oli toteutettava sopimus saneerausmenettelyn jälkeen. Jos selvittäjä irtisanoo sopimuksen, toinen osapuoli voi vaatia saneerausmenettelyn aloittamisen jälkeen ja ennen irtisanomisilmoituksen vastaanottamista toteuttamansa suorituksen palauttamista, jos kyseinen suoritus on osa velallisen omaisuutta. Jos tämä ei ole mahdollista, toinen osapuoli voi nostaa kanteen sopimuksen toteuttamisen ja siitä aiheutuneiden tappioiden osalta. Näihin vaatimuksiin ei voida soveltaa akordimenettelyä (uudelleenjärjestelylain 298 §).

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Konkurssihakemuksen jättämisen jälkeen tuomioistuin voi velallisen, väliaikaisen valvojan tai konkurssihakemuksen jättäneen velkojan pyynnöstä keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn ja kumota pankkitilin ulosmittauksen, jos tämä on tarpeen konkurssimenettelyn tavoitteiden saavuttamiseksi (konkurssilain 39 §).

Konkurssipäätöksen tekemisen jälkeen ennen sitä aloitettu konkurssipesän omaisuuteen kohdistuva täytäntöönpanomenettely keskeytetään lain mukaan konkurssipäätöksen tekopäivästä lähtien. Menettely keskeytetään lain nojalla, kun päätös konkurssiin asettamisesta tule lainvoimaiseksi (konkurssilain 146 §).

Konkurssipäätöksen tekemisen jälkeen konkurssipesää koskevia tuomioistuin-, hallinto- ja hallintotuomioistuinmenettelyjä voidaan aloittaa ja toteuttaa vain pesänhoitajan toimesta tai pesänhoitajaa vastaan. Velkoja ei voi aloittaa menettelyä ilmoitettavasta saatavasta (konkurssilain 144 §).

Uudelleenjärjestelymenettelyssä sellaista saatavaa koskeva, ennen menettelyn aloittamista aloitettu täytäntöönpanomenettely, johon lain mukaan sovelletaan akordimenettelyä, keskeytetään lain mukaan uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamispäivästä lähtien (uudelleenjärjestelylain 259 ja 278 §). Saneerausmenettelyssä keskeytys koskee kaikkia täytäntöönpanomenettelyjä, jotka kohdistuvat kyseisen menettelyn kohteena olevaan omaisuuteen sisältyviin velallisen omaisuuseriin (uudelleenjärjestelylain 312 §).

Kun päätös akordin hyväksymisestä tulee lainvoimaiseksi, velallista vastaan akordin alaisten saatavien varmistamiseksi toteutettavat turvaamis- ja täytäntöönpanomenettelyt lopetetaan lain nojalla. Velallista vastaan toteutettavia keskeytettyjä turvaamis- ja täytäntöönpanomenettelyjä, joiden tarkoituksena on varmistaa akordin ulkopuoliset saatavat, voidaan jatka velkojan pyynnöstä (uudelleenjärjestelylain 170 §).

Akordimenettelyn, nopeutetun akordimenettelyn tai saneerausmenettelyn aloittaminen ei estä velkojaa aloittamasta tuomioistuin-, hallinto- tai hallintotuomioistuinmenettelyjä tai välitystuomioistuinmenettelyä vaatiakseen saatavia, jotka on sisällytettävä saatavaluetteloon (uudelleenjärjestelylain 257, 276 ja 310 §).

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Konkurssipäätöksen tekemisen jälkeen tuomioistuin keskeyttää menettelyn viran puolesta, jos se koskee konkurssipesää – eli jos sen tulos voi vaikuttaa konkurssipesään (se koskee konkurssipesään sisältyvää omaisuuskohdetta) – ja konkurssipäätös on tehty ja jos konkurssimenettelyssä on nimitetty pakkohallinnon täytäntöönpanija (siviiliprosessilain (kodeks postępowania cywilnego) 174 §:n 1, 4 ja 5 momentti). Tuomioistuin kutsuu pesänhoitajan tai pakkohallinnon täytäntöönpanijan osallistumaan menettelyyn (siviiliprosessilain 174 §:n 3 momentti). Jos konkurssiin asetettu osapuoli (velallinen) toimii kantajana, tuomioistuin jatkaa viran puolesta keskeytettyä menettelyä heti kun pesänhoitaja (pakkohallinnon täytäntöönpanija) on nimetty (siviiliprosessilain 180 §:n 1 ja 5 momentti).

Pesänhoitajaa vastaan voidaan aloittaa menettely vain, jos saatavaa ei konkurssimenettelyssä ole sisällytetty saatavien luetteloon sen jälkeen, kun kaikki laissa kuvatut mahdollisuudet on käytetty (konkurssilain 145 §).

Uudelleenjärjestelymenettelyn alkaessa vireillä olevat tuomioistuinmenettelyt keskeytetään, jos ne koskevat akordin alaista omaisuutta (tai saneerausmenettelyn kohteena olevaa omaisuutta) ja uudelleenjärjestelymenettelyssä on nimetty selvittäjä tai jos saneerausmenettelyn aloittamismenettelyssä on nimetty väliaikainen selvittäjä ja menettely koskee vakuudella katettua omaisuutta (siviiliprosessilain 174 §:n 1, 4 ja 5 momentti). Tuomioistuin kutsuu väliaikaisen selvittäjän tai selvittäjän osallistumaan menettelyyn (siviiliprosessilain 174 §:n 3 momentti).

Saatavan hyväksymisellä, saatavasta luopumisella, akordilla tai velallisen suorittamalla asian merkityksellisten tosiseikkojen myöntämisellä ei ole tällaisissa tapauksissa oikeusvaikutusta ilman tuomioistuimen asettaman valvojan hyväksyntää (uudelleenjärjestelylain 258 §).

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Velkojien osallistumista konkurssimenettelyyn säännellään konkurssilain 189–213 §:llä. Velkojilla, joiden vaatimukset on hyväksytty, on oikeus osallistua velkojainkokoukseen ja äänestää.

Konkurssia valvova tuomari perustaa viran puolesta tai pyynnöstä velkojatoimikunnan sekä nimittää ja erottaa sen jäsenet. Velkojatoimikunta avustaa pesänhoitajaa, valvoo tämän toimia, tutkii konkurssipesän muodostavien varojen tilan, myöntää luvan toimiin, jotka voidaan toteuttaa vain velkojatoimikunnan luvalla, ja ilmaisee kantansa muista kysymyksistä konkurssia valvovan tuomarin tai pesänhoitajan pyynnöstä. Velkojatoimikunta voi pyytää konkurssiin asetettua osapuolta tai pesänhoitajaa antamaan selvityksiä ja tutkia kirjanpitoa ja konkurssiin liittyviä asiakirjoja, mikäli tämä ei loukkaa liikesalaisuutta.

Seuraavilla pesänhoitajan toimilla on oltava velkojatoimikunnan lupa, jotta ne olisivat päteviä:

  1. pesänhoitajan suorittama yrityksen hallinnoinnin jatkaminen, jos sen on tarkoitus kestää yli kolme kuukautta konkurssiin asettamisen jälkeen
  2. luopuminen koko yrityksen myynnistä
  3. konkurssipesään sisältyvän omaisuuden suora myynti
  4. laina- tai luottosopimusten tekeminen ja konkurssin tehneen osapuolen omaisuuden rasittaminen rajoitetuilla omistusoikeuksilla
  5. riitaisten saatavien hyväksyminen, niistä luopuminen tai niitä koskevan sovintomenettelyn aloittaminen sekä riita-asian saattaminen välitystuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tästä voidaan poiketa, jos jokin edellä mainituista toimista on toteutettava välittömästi ja koskee enintään 10 000 Puolan zlotyn arvoista omaisuutta – tällöin pesänhoitaja, tuomioistuimen asettama valvoja tai selvittäjä voi toteuttaa sen ilman velkojatoimikunnan lupaa.

Velkojatoimikunnan lupaa ei tarvita myöskään irtaimen omaisuuden myyntiin, jos kaiken konkurssipesään sisältyvän ja luetteloon merkityn irtaimen omaisuuden arvioitu arvo on enintään 50 000 Puolan zlotya, eikä saatavien ja muiden oikeuksien myyntiin, jos kaikkien konkurssipesään sisältyvien ja luetteloon merkittyjen saatavien ja muiden oikeuksien nimellisarvo on enintään 50 000 Puolan zlotya.

Konkurssimenettelyssä velkoja voi tehdä akordiehdotuksen.

Velkojat voivat myös riitauttaa konkurssia valvovan tuomioistuimen tai tuomarin päätöksen pesänhoitajan kirjanpitoraporttien hyväksymisestä, saatavaluetteloa koskevat päätökset myös muiden velkojien saatavien osalta, varojen jakamissuunnitelman, pesänhoitajan korvauksen ja päätöksen keskeyttää tai päättää konkurssimenettely.

Velkojien osallistumista uudelleenjärjestelymenettelyyn säännellään uudelleenjärjestelylain 104–139 §:llä. Velkojat, joiden vaatimukset on kirjattu hyväksyttyyn saatavaluetteloon, sekä velkojat, jotka saapuvat velkojainkokoukseen ja toimittavat konkurssia valvovalle tuomarille saatavansa vahvistavan täytäntöönpanomääräyksen, ovat oikeutettuja osallistumaan velkojainkokoukseen ja äänestämään.

Velkojainkokouksessa voidaan saada aikaan sovintoratkaisu, jos kokoukseen osallistuu vähintään viidennes velkojista, joilla on oikeus äänestää akordista.

Konkurssia valvova tuomari asettaa velkojatoimikunnan ja nimittää ja erottaa sen jäsenet viran puolesta tai pyynnöstä. Velkojatoimikunta avustaa tuomioistuimen asettamaa valvojaa tai selvittäjää, valvoo näiden toimia, tutkii konkurssipesän muodostavien varojen tilan, myöntää luvan toimiin, jotka voidaan toteuttaa vain velkojatoimikunnan luvalla, ja ilmaisee kantansa muista kysymyksistä konkurssia valvovan tuomarin, tuomioistuimen asettaman valvojan, selvittäjän tai velallisen pyynnöstä. Velkojainkokous ja sen jäsenet voivat toimittaa huomautuksensa velallisen, tuomioistuimen asettaman valvojan tai selvittäjän toimista konkurssia valvovalle tuomarille. Velkojatoimikunta voi pyytää velalliselta, tuomioistuimen asettamalta valvojalta tai selvittäjältä selvennyksiä ja tutkia velallisen kirjanpitoa ja asiakirjoja, mikäli tämä ei loukkaa liikesalaisuutta. Muissa ja epäselvissä tapauksissa konkurssia valvova tuomari määrittelee velkojatoimikunnan jäsenten oikeudet tutkia velallisen yrityksen kirjanpitoa ja asiakirjoja.

Ollakseen päteviä seuraavat velallisen tai selvittäjän toimet edellyttävät velkojatoimikunnan suostumusta:

  • akordi- tai saneerausmenettelyn kohteena olevaan omaisuuteen kuuluvien elementtien rasittaminen kiinnityksellä, pantilla, rekisteröidyllä pantilla tai aluksen tai rakenteilla olevan aluksen kiinnityksellä sellaisen saatavan turvaamiseksi, joka ei ole akordin alainen
  • omaisuuskohteen tai oikeuden omistuksen siirto sellaisen saatavan turvaamiseksi, joka ei ole akordin alainen
  • akordi- tai saneerausmenettelyn kohteena olevaan omaisuuteen kuuluvien elementtien rasittaminen muilla oikeuksilla
  • luotto- tai lainasopimusten tekeminen
  • velallisen yritystä tai sen organisoitua osaa koskevan vuokrasopimuksen tai muun samanlaisen sopimuksen tekeminen

(jos edellä mainitut toimet on tehty velkojatoimikunnan suostumuksella, niitä ei voida pitää täytäntöönpanokelvottomina konkurssipesän suhteen)

  • velallisen suorittama kiinteän omaisuuden tai muiden omaisuuserien myynti yli 500 000 Puolan zlotyn arvosta.

Velkojat voivat myös riitauttaa uudelleenjärjestelyä valvovan tuomioistuimen tai konkurssia valvovan tuomarin päätöksen pesänhoitajan kirjanpitoraporttien hyväksymisestä, saatavaluetteloa koskevat päätökset (akordi- ja saneerausmenettelyt) sekä muiden velkojien saatavia koskevat päätökset, tuomioistuimen asettaman valvojan tai selvittäjän korvauksen ja päätöksen keskeyttää tai päättää konkurssimenettely.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Konkurssimenettelyssä pesänhoitaja laatii konkurssipäätöksen jälkeen saatavaluettelon, arvioi konkurssipesän varallisuuden ja laatii likvidaatiosuunnitelman. Likvidaatiosuunnitelmassa määritellään konkurssiin asetetun osapuolen omaisuuden, erityisesti yrityksen, ehdotettu myyntitapa, myynnin ajankohta, kustannusarvio ja elinkeinotoiminnan jatkamisen taloudelliset perustelut (konkurssilain 306 §). Laadittuaan saatavaluettelon ja selvityksen konkurssipesän taloudellisesta tilanteesta tai toimitettuaan yleisen kirjallisen selvityksen pesänhoitaja likvidoi konkurssipesän (konkurssilain 308 §).

Likvidaation jälkeen pesänhoitaja voi jatkaa konkurssiin asetetun osapuolen yrityksen hallinnointia, jos sovintoratkaisu (akordi) velkojien kanssa on mahdollinen tai jos yritys kokonaisuudessaan tai sen organisoituja osia on mahdollista myydä (konkurssilain 312 §).

Uudelleenjärjestelymenettelyissä, eli nopeutetussa akordimenettelyssä ja akordimenettelyssä velallinen tavallisesti jatkaa yrityksensä hallinnointia. Uudelleenjärjestelylain 239 §:n 1 momentin ja 295 §:n mukaisesti velalliselta voidaan riistää hallintaoikeus, jos

  1. velallinen tietoisesti tai muutoin rikkoo lakia hallinnoimalla yritystä siten, että se aiheuttaa vahinkoa velkojille tai mahdollistaa tällaisen vahingon tulevaisuudessa
  2. on ilmeistä, että hallintatapa ei takaa akordin täytäntöönpanoa tai velalliselle on nimitetty edunvalvoja (kurator) 68 §:n 1 momentin mukaisesti
  3. velallinen ei noudata konkurssia valvovan tuomarin tai tuomioistuimen asettaman valvojan ohjeita, ja erityisesti jos hän ei toimita lainmukaisia akordiehdotuksia konkurssia valvovan tuomarin asettamassa määräajassa.

Jos saneerausmenettelyn tuloksellinen toteuttaminen edellyttää velallisen tai hänen edustajiensa henkilökohtaista osallistumista ja nämä samalla takaavat asianmukaisen hallinnoinnin, tuomioistuin voi antaa velalliselle luvan jatkaa koko yrityksen tai sen osan juoksevaa hallintoa (uudelleenjärjestelylain 288 §:n 3 momentti).

Akordin hyväksymismenettelyssä velallinen hallinnoi yritystään koko menettelyn ajan.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Konkurssimenettelyssä ilmoitetaan kaikki henkilökohtaisten velkojien saatavat. Velkoja voi ilmoittaa saatavan myös siinä tapauksessa, että sen vakuudeksi on asetettu kiinnitys, pantti, rekisteröity pantti, panttioikeus, aluksen tai rakenteilla olevan aluksen kiinnitys tai muu maa- ja kiinnitysrekisteriin tai alusrekisteriin tehty merkintä (jos velkoja ei ilmoita sitä, se liitetään luetteloon viran puolesta). Työsuhteeseen perustuvat saatavat liitetään luetteloon viran puolesta (konkurssilain 236 §:n 1 ja 2 momentti ja 237 §).

Konkurssimenettelyn kustannukset maksetaan ensin ennen konkurssipäätöksen tekemisen jälkeen syntyneitä konkurssipesän vastuita (konkurssilain 230 §:n 2 momentti sekä 343 §:n 1 ja 11 momentti) jakosuunnitelmaa laatimatta.

Uudelleenjärjestelymenettelyssä luettelo saatavista kattaa ennen menettelyn aloittamista syntyneet velalliseen kohdistuvat henkilökohtaiset saatavat (uudelleenjärjestelylain 76 §). Saatavaluettelossa esitetään erikseen saatavat, joihin sovelletaan lain nojalla akordimenettelyä, ja saatavat, joihin sovelletaan akordimenettelyä velkojan suostumuksella (uudelleenjärjestelylain 86 §).

Uudelleenjärjestelymenettelyssä saatavia ei ilmoiteta. Valvoja tai selvittäjä laatii saatavaluettelon velallisen kirjanpidon, tämän muiden asiakirjojen sekä maa- ja kiinnitysrekisteriin ja muihin rekistereihin