Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Maksukyvyttömyys - Bulgaria

SISÄLLYSLUETTELO

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Bulgariassa ei ole erillistä maksukyvyttömyysmenettelyjä sääntelevää lakia. Maksukyvyttömyyttä koskevista yleisistä säännöksistä säädetään kauppalain maksukyvyttömyyttä koskevassa luvussa. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden maksukyvyttömyyttä säännellään pankkien maksukyvyttömyyttä ja vakuutusyhtiöitä koskevissa laeissa säädetyillä erityissäännöksillä.

Maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan maksukyvyttömiä elinkeinonharjoittajia vastaan. Lisäksi maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan ylivelkaantuneita rajavastuuyhtiöitä, osakeyhtiöitä tai kommandiittiosakeyhtiöitä vastaan.

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa myös sellaista henkilöä vastaan, joka harjoittaa peitellysti kauppaa maksukyvyttömän velallisen kautta. Kun maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu liikeyritystä vastaan, menettely katsotaan samanaikaisesti aloitetun myös vastuunalaista yhtiömiestä vastaan.

Maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan myös kuolleita tai kaupparekisteristä poistettuja liikkeenharjoittajia vastaan, jos nämä olivat maksukyvyttömiä kuollessaan tai silloin kun heidät poistettiin kaupparekisteristä. Maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan myös henkilökohtaisesti vastuunalaisia yhtiömiehiä vastaan, vaikka yhtiömies olisi kuollut tai poistettu kaupparekisteristä. Hakemus maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta voidaan jättää vuoden kuluessa henkilön kuolemasta tai tämän poistamisesta kaupparekisteristä.

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa myös selvitystilassa olevaa maksukyvytöntä liikeyritystä vastaan. Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä koskeviin maksukyvyttömyysmenettelyihin sovelletaan erillisessä laissa säädettyjä sääntöjä ja menettelyjä.

Myös silloin kun on kyse elinkeinonharjoittajasta, joka on valtion monopolia harjoittava tai erityislailla perustettu julkinen yritys, maksukyvyttömyyteen liittyviä asioita säännellään erillisellä lailla. Maksukyvyttömyysmenettelyä ei voida aloittaa sellaista julkista yritystä vastaan, joka harjoittaa valtion monopolia tai joka on perustettu erityislailla.

Bulgarian lainsäädännössä ei ole säännöksiä maksukyvyttömyysmenettelyjen käynnistämisestä muita luonnollisia henkilöitä kuin yksityisiä elinkeinonharjoittajia vastaan.

Bulgarialainen tuomioistuin voi aloittaa sekundäärisen maksukyvyttömyysmenettelyn sellaista elinkeinonharjoittajaa vastaan, joka on ulkomaisessa tuomioistuimessa julistettu maksukyvyttömäksi, jos elinkeinonharjoittajalla on merkittävää omaisuutta Bulgariassa.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Kaikille elinkeinonharjoittajille yhteiset maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamista koskevat edellytykset ovat seuraavat:

1) Velallisen on oltava elinkeinonharjoittaja.

Maksukyvyttömyysmenettelyt voidaan aloittaa elinkeinonharjoittajan lisäksi sellaista henkilöä vastaan, joka harjoittaa peitellysti kauppaa maksukyvyttömän velallisen kautta, sekä vastuunalaista yhtiömiestä tai yksityistä elinkeinonharjoittajaa vastaan, vaikka tämä olisi kuollut tai poistettu kaupparekisteristä.

Kauppalain 612 §:n mukaan maksukyvyttömyysmenettelyä ei voida aloittaa sellaista julkista yritystä vastaan, joka harjoittaa valtion monopolia tai joka on perustettu erityislailla.

2) Hakemuksen jättää joku kauppalain 625 §:ssä ja 742 §:n 2 momentissa tarkoitetuista henkilöistä, joita ovat muun muassa velallinen, selvittäjä tai velkoja, jos kyse on liiketoimesta, kansallinen verohallinto (niistä julkisoikeudellisista veloista, joiden velkojana on valtio tai kunnat ja jotka liittyvät velallisen liiketoimintaan, tai jos kyse on valtiolla yksityiseltä olevasta saatavasta) tai yrityksen hallintoelimen jäsen.

Velallisen, joka on tullut maksukyvyttömäksi tai ylivelkaantuneeksi, on jätettävä hakemus maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta 30 päivän kuluessa. Kun on kyse yksityisestä elinkeinonharjoittajasta, hakemuksen voi jättää yksityinen elinkeinonharjoittaja itse tai tämän seuraaja. Jos velallinen on yritys, hakemuksen jättää sen hallintoelin, vastuunalainen yhtiömies tai yrityksen edustaja taikka tuomioistuimen nimeämä selvittäjä. Tässä tapauksessa hakemukseen olisi liitettävä seuraavat asiakirjat:

  • jäljennös viimeisimmästä auktorisoidun tilintarkastajan varmentamasta vuositilinpäätöksestä ja tase hakemuspäivältä, jos elinkeinonharjoittajalla on oikeudellinen velvollisuus laatia tilinpäätöksiä ja taseita
  • luettelo varoista ja vastuista hakemuspäivämääränä ja niiden arviointi
  • velkojien luettelo, jossa mainitaan velkojien osoitteet, niiden saatavien tyyppi ja määrä sekä saataville asetettu vakuus
  • luettelo yksityisten elinkeinonharjoittajien ja vastuunalaisten yhtiömiesten henkilökohtaisesta omaisuudesta ja avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta
  • todiste siitä, että kansalliselle verohallinnolle on ilmoitettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta
  • nimenomainen valtakirja, jos hakemus jätetään edustajan välityksellä.

Jos hakemuksen jättää velkoja, hakemukseen on liitettävä kaikki velkojan saatavaa ja velallisen väitettyä maksukyvyttömyyttä tukeva näyttö samoin kuin kuitti leimaverosta ja todiste siitä, että kansalliselle verohallinnolle on ilmoitettu hakemuksen jättämisestä.

3) Täytäntöönpanokelpoisuuden edellytykset:

  • velallisen rahallinen velvoite, joka liittyy liiketoimeen tai johtuu siitä, mukaan lukien kyseisen liiketoimen pätevyys, suorittaminen, suorittamatta jättäminen, purkaminen, mitätöiminen ja irtisanominen sekä sen purkamisen seuraukset
  • julkisoikeuden mukainen valtiolle tai kunnalle oleva velka, joka on yhteydessä velallisen liiketoimintaan
  • tai velka, joka johtuu valtiolla yksityiseltä olevasta saatavasta.

’Liiketoimella’ tarkoitetaan elinkeinonharjoittajan ammattinsa harjoittamisen yhteydessä suorittamaa liiketoimea, mukaan lukien kauppalain 1 §:n 1 momentissa nimenomaisesti mainitut liiketoimet (tavaroiden tai muiden hyödykkeiden osto edelleenmyyntiä varten niiden alkuperäisessä, jalostetussa tai käsitellyssä muodossa, itse valmistettujen tavaroiden myynti, arvopapereiden osto edelleenmyyntiä varten, kauppaedustus ja meklaritoiminta, välityspalkkiot, huolinta- ja kuljetusliiketoimet, vakuutustoimet, pankkitoiminta ja valuuttakauppa, vekselit, velkakirjat ja sekit, varastointitoimet, lisensointi, tavaroiden valvonta, henkistä omaisuutta koskevat liiketoimet, hotellitoiminta, matkailu, mainonta, tiedotustoiminta, näyttämö- ja viihdealan tuotanto ja muut palvelut, kiinteistöjen hankinta, rakentaminen ja kalustaminen myyntiä ja vuokrausta varten), riippumatta siitä, missä ominaisuudessa näitä liiketoimia suorittavat henkilöt toimivat. Epäselvissä tapauksissa elinkeinonharjoittajan katsotaan suorittaneen liiketoimen ammattia harjoittaessaan.

Erityyppisistä valtion ja kuntien julkisoikeudellisista saatavista säädetään vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain 162 §:n 2 momentissa. Niitä ovat seuraavat:

  • verot, mukaan lukien valmisteverot ja tullit, pakolliset sosiaalivakuutusmaksut ja muut valtion talousarvioon maksettavat maksut
  • muut maksut, joiden perusteista ja määristä säädetään laissa
  • laissa säädetyt valtion perimät ja kunnalliset maksut
  • sosiaalivakuutusmenot, jotka on toteutettu laissa säädettyjen vaatimusten vastaisesti
  • valtiolle menetettyjen omaisuuskohteiden rahallinen arvo, sakot ja muut rahalliset seuraamukset sekä takavarikoidut ja valtiolle menetetyiksi tuomitut käteisvarat
  • valtiolle tai kunnille tuomioistuinten lainvoiman saaneilla ratkaisuilla, tuomiolla ja päätöksillä myönnetyistä rahasummista sekä sääntöjenvastaisesti myönnetyn valtiontuen takaisinperintää koskevista Euroopan komission päätöksistä johtuvat velat
  • rangaistusmääräyksistä johtuvat velat
  • liittymistä valmistelevista rahoitusvälineistä, toimenpideohjelmista, Euroopan unionin rakennerahastoista ja koheesiorahastosta, maatalousrahastoista, kalatalousrahastosta, Schengen-järjestelystä tai siirtymäjärjestelystä rahoitetuissa hankkeissa perusteettomasti tai liikaa maksetut määrät ja laittomasti vastaanotetut tai maksetut määrät, mukaan lukien niihin liittyvä kansallinen yhteisrahoitus, jotka voidaan periä takaisin hallinnollisen päätöksen perusteella, sekä muut kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädetyt sakot ja rahalliset seuraamukset
  • edellä mainittujen saatavien korot.

Julkisoikeudellisiin saataviin sisältyvät myös Euroopan unionin talousarvioon maksettavat saatavat, jotka perustuvat Euroopan komission, Euroopan unionin neuvoston, Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan keskuspankin päätöksiin, joilla asetetaan täytäntöönpanokelpoisia rahallisia velvoitteita Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 256 artiklan nojalla, ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden saatavat, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia käteisvarojen takavarikointia tai menetetyksi tuomitsemista tai takavarikoidun tai menetetyksi tuomitun omaisuuden rahallista arvoa koskevien lainvoimaisten päätösten sekä muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tehtyjen, taloudellisten seuraamusten määräämistä koskevien päätösten nojalla, jos ne tunnustetaan ja ne ovat täytäntöönpanokelpoisia Bulgariassa.

Riippumatta siitä, johtuuko saatava liiketoimesta vai onko se julkisoikeudellinen, on vahvistettava, että se on pätevä ja olemassa sinä päivänä, jona tuomioistuin tekee päätöksen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevasta hakemuksesta.

4) Maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan maksukyvyttömiä elinkeinonharjoittajia vastaan. Maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan myös ylivelkaantuneita rajavastuuyhtiöitä, osakeyhtiöitä tai kommandiittiosakeyhtiöitä vastaan. Maksukyvyttömyys ja ylivelkaantuminen ovat objektiivisesti todettavia tosiasiallisia olosuhteita, jotka on määritelty kauppalaissa.

Elinkeinonharjoittaja on maksukyvytön, kun se ei pysty suorittamaan

  • erääntynyttä rahallista velvoitetta, joka johtuu liiketoimesta tai liittyy siihen, mukaan lukien kyseisen liiketoimen pätevyys, suorittaminen, suorittamatta jättäminen, purkaminen, mitätöiminen ja irtisanominen sekä sen purkamisen seuraukset
  • julkisoikeuden mukaista valtiolle tai kunnalle olevaa velkaa, joka on yhteydessä velallisen liiketoimintaan
  • velvoitetta, joka johtuu valtiolla yksityiseltä olevasta saatavasta.

Elinkeinonharjoittajan katsotaan olevan kyvytön maksamaan ensimmäisessä tapauksessa mainittua, erääntynyttä velkaa, jos se on ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen tekemistä jättänyt toimittamatta tilinpäätökset kolmelta edelliseltä vuodelta kaupparekisterissä julkaistavaksi.

Velallisen katsotaan olevan maksukyvytön, jos hän on keskeyttänyt maksujen suorittamisen. Velallisen katsotaan keskeyttäneen maksut, vaikka hän olisi maksanut velkansa tietyille velkojille kokonaan tai osittain. Velallinen katsotaan maksukyvyttömäksi myös, jos maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättäneen velkojan saaman lainvoimaisen tuomion perusteella vireille pannussa täytäntöönpanomenettelyssä velkaa ei ole maksettu kokonaan tai osittain 6 kuukauden kuluessa siitä, kun velallinen sai vapaaehtoista maksamista koskevan kehotuksen tai ilmoituksen.

Yritys katsotaan ylivelkaantuneeksi, kun sen varat eivät riitä kattamaan sen vastuita.

5) Velallisen vaikeudet eivät ole luonteeltaan vain tilapäisiä, vaan maksukyvyttömyys tai ylivelkaantuneisuus on objektiivista ja luonteeltaan pysyvää.

Maksukyvyttömyystapauksissa toimivaltainen tuomioistuin on se maakuntatuomioistuin, jolla on lainkäyttövalta sillä alueella, jolla elinkeinonharjoittajalla on päätoimipaikkansa silloin, kun maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemus jätetään. Tuomioistuin käsittelee velallisen tai selvittäjän jättämän maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen viipymättä suljetussa käsittelyssä, ja siitä julkaistaan ilmoitus kaupparekisterissä. Velkojan jättämä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemus käsitellään tuomioistuimen suljetussa käsittelyssä, johon myös velkoja ja hakija kutsutaan, 14 päivän kuluessa hakemuksen päivämäärästä. Tuomioistuin keskeyttää velallisen tai selvittäjän jättämän maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen perusteella aloitetun menettelyn, jos velkoja tekee maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen ennen kuin tuomioistuin on antanut päätöksen ensin mainitusta hakemuksesta. Velkojan jättämän hakemuksen perusteella aloitetun menettelyn ensimmäisen käsittelyn päättymiseen asti muita velkojia voidaan nimetä asian osapuoliksi, ja ne voivat esittää väitteitä ja kirjallisia todisteita. Tuomioistuin antaa hakemukselle asianumeron sen jättämispäivänä ja asettaa päivämäärän, johon mennessä hakemuksesta on tehtävä päätös. Tämä aika saa olla enintään kolme kuukautta.

Ennen päätöksen antamista maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevasta hakemuksesta maksukyvyttömyysasioita käsittelevä tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan määrätä seuraavia ennakoivia ja turvaamistoimia, jos ne ovat tarpeen velallisen omaisuuden turvaamiseksi:

  • nimitetään ennalta väliaikainen pesänhoitaja
  • sallitaan ulosmittauksen, luovutuskiellon tai muun turvaamistoimen avulla luotava vakuus
  • keskeytetään täytäntöönpanomenettely velallisen omaisuutta vastaan, paitsi jos se on aloitettu vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain nojalla
  • sallitaan laissa säädetyt toimenpiteet velallisen saatavilla olevan omaisuuden turvaamiseksi
  • määrätään tilat, laitteet, ajoneuvot yms., joissa säilytetään velallisen henkilökohtaista omaisuutta ja tavaroita, sinetöitäviksi, lukuun ottamatta asuintiloja ja muita tiloja, joita velallinen tarvitsee toimintaansa tai pilaantuvien tavaroiden säilytykseen.

Kun toimenpiteitä hakee velkoja, tuomioistuin hyväksyy ne, jos velkojan hakemuksen tueksi on olemassa vakuuttavia kirjallisia todisteita ja/tai asetetaan vakuus, jonka määrän tuomioistuin määrittää ja jolla korvataan velalliselle mahdollisesti aiheutuneet vahingot, jos myöhemmin todetaan, ettei velallinen ole maksukyvytön eikä ylivelkaantunut. Turvaamistoimien on hyödytettävä kaikkia konkurssivelkojia, ja tuomioistuin voi kumota ne, jos niitä ei enää tarvita niille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Turvaamistoimia koskevasta määräyksestä ilmoitetaan toimien kohteena olevalle osapuolelle ja niiden määräämistä hakeneelle osapuolelle. Se on pantava täytäntöön välittömästi, ja siihen voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Muutoksenhaulla ei ole keskeyttävää vaikutusta. Turvaamistoimet katsotaan lakkautetuiksi siitä päivästä lähtien, jona maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksesta annetaan hylkäävä päätös. Turvaamistoimia sovelletaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekopäivään asti.

Todetessaan maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden tuomioistuin julistaa kauppalain 630 §:n 1 momentissa tarkoitetulla päätöksellä velallisen maksukyvyttömäksi tai ylivelkaantuneeksi, määrittää maksukyvyttömyyden alkamispäivämäärän, aloittaa maksukyvyttömyysmenettelyn, nimittää väliaikaisen pesänhoitajan, hyväksyy ulosmittauksen, luovutuskiellon tai muun turvaamistoimen avulla asetetun vakuuden ja vahvistaa päivämäärän velkojien ensimmäiselle kokoukselle, joka on järjestettävä kuukauden kuluessa päätöksen tekopäivästä.

Jos on ilmeistä, että toiminnan jatkaminen vahingoittaa konkurssipesää, tuomioistuin voi velallisen, selvittäjän, pesänhoitajan, kansallisen verohallinnon tai velkojan pyynnöstä julistaa velallisen maksukyvyttömäksi kauppalain 630 §:n 2 momentissa tarkoitetulla päätöksellä ja määrätä sen lopettamaan elinkeinon harjoittamisen joko maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekopäivästä tai myöhemmästä, kuitenkin tervehdyttämissuunnitelman ehdottamiselle asetettua määräaikaa edeltävästä ajankohdasta lähtien. Päättäessään maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta vesi- ja jätevesihuollosta vastaavia toimijoita vastaan tuomioistuin ei voi määrätä toiminnan lopettamisesta ennen kuin alueelle on nimetty uusi vesi- ja jätevesihuollosta vastaava toimija.

Päätös maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta sitoo kaikkia osapuolia.

Sen jälkeen kun maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu tai on määrätty ennakoivia ja turvaamistoimia, velallinen jatkaa elinkeinotoimintaa pesänhoitajan valvonnassa ja voi toteuttaa uusia liiketoimia vain pesänhoitajan ennakolta antamalla suostumuksella ja sillä edellytyksellä, että se noudattaa edelleen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksessä määrättyjä toimenpiteitä. Tuomioistuin voi viedä velalliselta oikeuden hallita omaisuutta ja määrätä siitä ja antaa tämän oikeuden pesänhoitajalle, jos se katsoo, että velallisen toimet vahingoittavat velkojien etuja.

Tuomioistuin hylkää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen kauppalain 631 §:n mukaisella päätöksellä, jos se toteaa, että velallisen vaikeudet ovat luonteeltaan tilapäisiä tai että velallisella on riittävästi varoja velkojen kattamiseen ilman, että velkojien edut vaarantuvat.

Jos käytettävissä olevat varat eivät riitä kattamaan maksukyvyttömyysmenettelyn alustavia kustannuksia eikä kustannuksia ole maksettu ennakolta, tuomioistuin antaa kauppalain 632 §:n 1 momentin nojalla päätöksen, jolla se toteaa maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantumisen, aloittaa maksukyvyttömyysmenettelyn, hyväksyy ulosmittauksen, luovutuskiellon tai muun turvaamistoimen avulla asetetun vakuuden, määrää yrityksen lopettamaan elinkeinotoiminnan, julistaa velallisen maksukyvyttömäksi ja keskeyttää menettelyn määräämättä elinkeinonharjoittajaa poistettavaksi kaupparekisteristä. Keskeytetty menettely voidaan aloittaa uudelleen velallisen tai velkojan pyynnöstä vuoden kuluessa päätöksen merkitsemisestä kaupparekisteriin. Menettely voidaan aloittaa uudelleen, jos hakija pystyy osoittamaan, että käytettävissä on riittävästi varoja, tai tallettaa alustavien kustannusten kattamiseen tarvittavan summan. Jos pyyntöä menettelyn uudelleen aloittamiseksi ei esitetä vuoden määräajassa, tuomioistuin päättää maksukyvyttömyysmenettelyn ja määrää elinkeinonharjoittajan poistettavaksi kaupparekisteristä. Samoja sääntöjä sovelletaan, jos velallisen käytettävissä olevien varojen havaitaan maksukyvyttömyysmenettelyn aikana olevan riittämättömät menettelyn kustannusten kattamiseen.

Kauppalain 630 ja 632 §:n nojalla tehtyihin päätöksiin voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa niiden merkitsemisestä kaupparekisteriin, ja päätökseen, jolla maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemus hylätään, voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa sen tiedoksiantamisesta siviiliprosessilaissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kauppalain 630 §:n nojalla annettu päätös pannaan täytäntöön välittömästi.

Maksukyvyttömyysmenettely katsotaan aloitetuksi kauppalain 630 §:n 1 momentin mukaisen päätöksen tekopäivästä. Jos maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätös mitätöidään, ulosmittaus ja luovutuskielto katsotaan peruutetuiksi, velallisen oikeudet palautetaan ja pesänhoitajan valtuudet päättyvät siitä päivästä lähtien, jona lainvoimainen päätös merkitään kaupparekisteriin.

Tuomioistuin hyväksyy tai hylkää yrityksen tervehdyttämissuunnitelman nimenomaisella päätöksellä. Jos tervehdyttämissuunnitelma hyväksytään, tuomioistuin lopettaa maksukyvyttömyysmenettelyn ja nimeää joko tervehdyttämissuunnitelmassa ehdotetun tai velkojainkokouksessa valitun valvontaelimen. Päätökseen voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa sen merkitsemisestä kaupparekisteriin.

Tuomioistuin julistaa velallisen maksukyvyttömäksi kauppalain 710 §:ssä säädetyllä päätöksellä, jos tervehdyttämissuunnitelmaa ei ehdoteta lakisääteisen määräajan kuluessa tai jos ehdotettua suunnitelmaa ei hyväksytä. Samoja sääntöjä sovelletaan tapauksiin, joista säädetään kauppalain 630 §:n 2 momentissa, 632 §:n 1 momentissa ja 709 §:n 1 momentissa (menettelyn aloittaminen uudelleen, mikäli velallinen ei pysty suorittamaan tervehdyttämissuunnitelman mukaisia velvollisuuksiaan). Samalla päätöksellä tuomioistuin julistaa velallisen maksukyvyttömäksi, määrää maksukyvyttömän yrityksen lopettamaan liiketoiminnan, hyväksyy velallisen omaisuuteen kohdistuvan yleisen ulosmittauksen ja luovutuskiellon, peruuttaa velallisen hallintoelinten valtuudet, mikäli velallinen on oikeushenkilö, vie velalliselta oikeuden hallita konkurssipesää ja määrätä siitä sekä määrää käynnistämään konkurssipesän omaisuuserien muuntamisen rahaksi ja tästä saatavien varojen jakamisen. Päätös maksukyvyttömäksi julistamisesta koskee kaikkia osapuolia, ja se on merkittävä kaupparekisteriin. Se on täytäntöönpanokelpoinen välittömästi, ja siihen voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa sen merkitsemisestä kaupparekisteriin.

Siitä hetkestä lähtien, jona päätös maksukyvyttömyyden julistamisesta merkitään kaupparekisteriin, velallisen kiinteä omaisuus, irtain omaisuus ja saatavat vilpittömässä mielessä toimineilta kolmansilta osapuolilta katsotaan takavarikoiduiksi. Velallisen kiinteän omaisuuden ja velallisen omistamien alusten yleinen takavarikko kirjataan notaarien rekistereihin tai alusrekistereihin kaupparekisteriin merkityn, velallisen julistamisesta maksukyvyttömäksi annetun päätöksen perusteella. Kaikista velallisen rahallisista ja muista kuin rahallisista velvoitteista tulee täytäntöönpanokelpoisia maksukyvyttömäksi julistamista koskevan päätöksen tekopäivänä. Muut kuin rahalliset velvoitteet muunnetaan rahamääräisiksi määrittämällä niiden markkina-arvo päätöksen tekopäivänä. Muu kuin rahallinen velvoite muunnetaan rahamääräiseksi velvoitteeksi määrittämällä sen markkina-arvo maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekopäivänä.

Maksukyvyttömyyttä koskevat ulkomaisten tuomioistuinten päätökset tunnustetaan vastavuoroisuuden perusteella Bulgariassa, jos velallisen rekisteröity toimipaikka on siinä maassa, jossa päätös on tehty. Bulgarialainen tuomioistuin voi aloittaa velallisen, ulkomaisen tuomioistuimen nimittämän pesänhoitajan tai velkojan pyynnöstä sekundäärisen maksukyvyttömyysmenettelyn sellaista elinkeinonharjoittajaa vastaan, joka on ulkomaisessa tuomioistuimessa julistettu maksukyvyttömäksi, jos tällä on merkittävää omaisuutta Bulgariassa. Tällaisessa tapauksessa päätös koskee vain Bulgariassa olevaa velallisen varallisuutta.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen päivämäärästä lähtien velallisen omaisuus muodostaa konkurssipesän, josta kaikki velkojien kaupallisista ja muista kuin kaupallisista veloista johtuvat saatavat maksetaan.

Bulgarian lainsäädännön mukaan konkurssipesä koostuu seuraavista omaisuuseristä:

  • velallisen omistusoikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekopäivänä
  • velallisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekopäivän jälkeen hankkimat omistusoikeudet
  • jos velallinen on liikkeenharjoittaja, puolet irtaimistosta, esineoikeuksista ja käteistalletuksista, jotka muodostavat avio-oikeuden alaisen omaisuuden
  • jos velallinen on vastuunalainen yhtiömies, puolet irtaimistosta, esineoikeuksista ja käteistalletuksista, jotka muodostavat avio-oikeuden alaisen omaisuuden.

Pesänhoitaja perii vastuunalaisen yhtiömiehen maksamatta tai suorittamatta jättämän osuuden tai maksun, jotta se voidaan sisällyttää konkurssipesään. Lisäksi konkurssipesään sisällytetään muut velallisen äskettäin perityt saatavat, velallisen omaisuuden myynnistä saadut varat sekä sellaiset saatavat, joista velkojat ovat luopuneet.

Jos jonkin pantiksi tai vakuudeksi asetetun omaisuuskohteen myyntihinta on suurempi kuin vakuussaatavan arvo, mukaan lukien kertynyt korko, yli jäävä määrä sisällytetään konkurssipesään. Samaa sääntöä sovelletaan velkojiin, joille on myönnetty oikeus säilyttää oikeus vakuuteen.

Jos tuomioistuin on julistanut jonkin liiketoimen pätemättömäksi konkurssivelkojiin nähden, kolmannen osapuolen varat palautetaan, ja jos tällaiset varat eivät sisälly konkurssipesään tai jos on olemassa rahavelka, kolmannesta osapuolesta tulee velkoja.

Jos varat, jotka saadaan sellaisen omaisuuden realisoinnista, joka on julkisoikeudellisten velkojen takaamiseksi ennen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista määrättyjen turvaamistoimien kohteena tai jota vastaan on meneillään täytäntöönpanomenettely julkisoikeudellisen velan perimiseksi, ylittävät saatavan määrän, mukaan lukien kertynyt korko ja täytäntöönpanokustannukset, ulosottomies palauttaa yli jääneen määrän konkurssipesän tilille. Jos ulosottomies ei realisoi omaisuutta 6 kuukauden kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisesta, omaisuus siirtyy ulosottomieheltä pesänhoitajalle ja se realisoidaan maksukyvyttömyysmenettelyssä. Jos kantajan hyväksi on suoritettu maksu täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämispäivän ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen kaupparekisteriin merkitsemisen välillä, maksettu määrä palautetaan konkurssipesään. Jos vakuuden realisoimiseksi vakuusvelkojan hyväksi toteutetaan toimia, vakuuden määrän ylittävä osuus saatavista varoista lisätään konkurssipesään.

Konkurssipesään eivät sisälly seuraavat omaisuuserät:

  • velallisen ja vastuunalaisen yhtiömiehen omaisuus, joka ei voi olla pakkotäytäntöönpanon kohteena
  • maanalaisista luonnonvaroista annetun lain 22h §:ssä ja 63a §:n 2 momentissa tarkoitetut rahavakuudet
  • vesi- ja jätevesihuollosta vastaavien toimijoiden omaisuus, jota nämä tarvitsevat ensisijaisiin toimintoihinsa, kunnes kyseiselle alueelle on nimetty uusi vesi- ja jätevesihuollosta vastaava toimija
  • jätehuoltolain 60 §:n 2 momentissa tarkoitetulle pankkitilille talletetut määrät.

Bulgarian lainsäädännön mukaan (siviiliprosessilain 444–447 §) täytäntöönpano ei voi kohdistua seuraaviin velallisen henkilökohtaisiin omaisuuskohteisiin, jos velallinen on luonnollinen henkilö:

  • Bulgarian ministerineuvoston hyväksymässä luettelossa määritetyt esineet, jotka on tarkoitettu velallisen ja hänen perheensä päivittäiseen käyttöön
  • velallisen ja hänen perheensä kuukauden tarpeita vastaavat elintarvikkeet tai, jos velallinen on maataloustuottaja, seuraavaan satoon asti tarvittavat elintarvikkeet tai vastaava määrä muita maataloustuotteita
  • lämmityksessä, ruoanlaitossa ja valaistuksessa tarvittavat polttoaineet kolmen kuukauden ajaksi
  • velallisen oleelliseksi henkilökohtaiseksi omaisuudeksi katsottavat koneet, työkalut, laitteet ja kirjat, joiden avulla vapaat ammatinharjoittajat ja käsityöläiset voivat jatkaa ammattinsa harjoittamista
  • velallisen omistama maa, jos hän on maataloustuottaja, ja erityisesti enintään 0,5 hehtaarin suuruiset puutarhat ja viinitarhat tai enintään 3 hehtaarin suuruiset pellot sekä tarvittavat maatalouskoneet, työkalut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet ja kylvösiemenet yhden vuoden ajaksi
  • vetojuhtapari, lehmä ja viisi pientä kotieläintä, kymmenen mehiläispesää ja kanaa sekä eläinten ruokintaan tarvittava rehu seuraavaan satoon saakka tai siihen asti, kun eläimet aloittavat laiduntamisen
  • velallisen vakinainen asunto, ellei hänellä tai jollain hänen kanssaan asuvalla perheenjäsenellä ole toista asuntoa, riippumatta siitä, asuuko velallinen siellä. Jos koti ylittää velallisen ja hänen perheenjäsentensä asumistarpeet sellaisina kuin ne on määritelty Bulgarian ministerineuvoston asetuksella, tarpeet ylittävä osa pannaan myyntiin, jos omistuksesta annetun lain 39 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät;
  • muut omaisuuskohteet ja saatavat, jotka on suojattu täytäntöönpanolta jollakin muulla lailla.

Edellä esitettyjä kieltoja ei sovelleta velallisiin pantiksi tai kiinnitetyksi asetetun omaisuuden suhteen, jos kantaja on pantin tai kiinnityksen velkoja. Velallisen maan ja kodin suhteen kieltoja ei sovelleta

  • velallisiin, joilla on maksamattomia elatusapumaksuja ja vahingonkorvauksia sekä oikaistavia rahoitusvajeita
  • velallisiin muissa laissa nimenomaisesti säädetyissä tapauksissa.

Kun täytäntöönpano kohdistuu velallisen palkkaan tai muuhun työstä saatuun korvaukseen tai vähimmäispalkan ylittävään eläkkeeseen, voidaan tehdä seuraavat pidätykset:

  1. jos maksamaan määrätyn henkilön tulot ovat enintään 300 Bulgarian leviä kuukaudessa – neljäsosa määrästä, jos hänellä ei ole lapsia, ja viidesosa määrästä, jos hänellä on huollettavia lapsia
  2. jos maksamaan määrätyn henkilön tulot ovat 300–600 Bulgarian leviä kuukaudessa – kolmasosa määrästä, jos hänellä ei ole lapsia, ja neljäsosa määrästä, jos hänellä on huollettavia lapsia
  3. jos maksamaan määrätyn henkilön tulot ovat 600–1 200 Bulgarian leviä kuukaudessa – puolet määrästä, jos hänellä ei ole lapsia, ja kolmasosa määrästä, jos hänellä on huollettavia lapsia
  4. jos maksamaan määrätyn henkilön tulot ovat yli 1 200 Bulgarian leviä kuukaudessa – 600 Bulgarian leviä ylittävä määrä, jos hänellä ei ole lapsia, ja 800 Bulgarian leviä ylittävä määrä, jos hänellä on huollettavia lapsia.

Näissä tapauksissa kuukausittainen palkka määritetään siten, että siitä on vähennetty verot ja pakolliset sosiaalivakuutusmaksut. Näitä rajoituksia ei kuitenkaan sovelleta elatusapumaksuista johtuviin saataviin. Tässä tapauksessa elatusapuun myönnetty määrä pidätetään täysimääräisenä, ja maksamaan määrätyn henkilön palkasta tai muusta työstä saadusta korvauksesta tai eläkkeestä suoritettavat pidätykset, jotka koskevat henkilön muita maksuvelvoitteita tai elatusapurästejä, tehdään jäljelle jäävästä kokonaistulojen osasta. Täytäntöönpanoa ei saa kohdistaa elatusapusaataviin. Apurahoihin kohdistuva täytäntöönpano on sallittu vain elatusapusaatavien osalta.

Jos velallinen on luonnollinen henkilö, tämän luopuminen henkilökohtaiselle omaisuudelle, palkalle tai muulle työstä saadulle korvaukselle tai eläkkeelle myönnetystä suojasta on mitätön.

Maanalaisista luonnonvaroista annetun lain 22h §:ssä ja 63a §:n 2 momentissa säädetään rahavakuuksista, jotka toiminnanharjoittajan, luvanhaltijan tai käyttöoikeuden saajan on annettava energiaministeriölle ennen toimiluvan alaisen toiminnan aloittamista. Näihin sisältyvät erityisesti seuraavat: energiaministeriölle annettu peruuttamaton ja varaukseton pankkitakaus, varainhoitotili toiminnanharjoittajan ilmoittamassa ja energiaministeriön hyväksymässä pankissa, vakuutussopimus, jossa edunsaajana on energiaministeriö, remburssi, jonka nojalla varoja voidaan nostaa vain määritettyjen toimien suorittamiseen, tai muu lakisääteinen vakuus, josta on sovittu energiaministeriön kanssa.

Jätehuoltolain 60 §:n 2 momentissa säädetään sellaisia vakuuksia koskevista vaatimuksista, jotka on asetettava kaatopaikkojen sulkemisesta ja jälkihoidosta aiheutuvien tulevien kustannusten kattamiseksi. Niitä ovat seuraavat: kuukausittaiset pidätykset, jotka maksetaan sen alueen alueellisen ympäristö- ja vesitarkastusviraston (RIOSV) varainhoitotilille, jossa kaatopaikka sijaitsee; kuukausittaiset pidätykset, jotka maksetaan erityisesti tähän tarkoitetulle sulkutilille, joka on suljettu kunnes kaikki kaatopaikan sulkemiseen ja jälkihoitoon liittyvät toimenpiteet on suoritettu ja hyväksytty, paitsi jos talletettujen varojen käyttö sallitaan nimenomaisesti, tai siitä alueesta vastaavan toimivaltaisen alueellisen ympäristö- ja vesitarkastusviraston hyväksi annettu pankkitakaus, jolla kaatopaikka sijaitsee.

Lopullinen velkojainkokous tekee päätöksen konkurssipesään sisältyvästä henkilökohtaisesta omaisuudesta, jota ei voida myydä, ja se voi päättää, että arvoltaan vähäinen henkilökohtainen omaisuus tai saatavat, joiden periminen olisi kohtuuttoman vaikeaa, palautetaan velalliselle.

Kun kaikki velat on maksettu täysimääräisesti, konkurssipesästä mahdollisesti jäljelle jäävä määrä palautetaan velalliselle.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Velallisella ja pesänhoitajalla on maksukyvyttömyysmenettelyssä seuraavat oikeudet:

  • He voivat esittää väitteitä selvittäjän laatimaa tasetta ja raporttia vastaan, jos maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu selvitystilassa olevaa yritystä vastaan. Tuomioistuin antaa väitteestä 14 päivän kuluessa päätöksen, johon ei voida hakea muutosta.
  • He voivat pyytää tuomioistuinta julistamaan velallisen maksukyvyttömäksi ja määräämään sen lopettamaan elinkeinotoiminnan joko maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen päivämäärästä tai myöhemmästä, kuitenkin tervehdyttämissuunnitelman ehdottamisen määräajan umpeutumista edeltävästä ajankohdasta lähtien, jos on ilmeistä, että toiminnan jatkaminen vahingoittaisi konkurssipesää.
  • He voivat pyytää, että tuomioistuin hyväksyy laissa säädetyt turvaamistoimet velallisen saatavilla olevien varojen takaamiseksi.
  • He voivat ehdottaa tervehdyttämissuunnitelmaa.
  • He voivat pyytää tuomioistuinta kutsumaan koolle velkojainkokouksen.

Velallisen ja pesänhoitajan toimet dokumentoidaan julkiseen rekisteriin, jota voidaan ylläpitää sähköisessä muodossa ja joka on saatavilla konkurssituomioistuimen kirjaamossa.

Velallinen, hänen edustajansa ja pesänhoitaja eivät saa osallistua suoraan tai sijaisen tai muun etuyhteydessä olevan osapuolen välityksellä tarjouskilpailuihin eivätkä ostajina konkurssipesään sisältyvän henkilökohtaisen omaisuuden tai omistusoikeuksien huutokauppoihin. Jos omistusoikeuden ostaa henkilö, jolla ei ollut oikeutta tehdä tarjousta, kauppa on mitätön ja ostajan maksama rahasumma pidätetään ja käytetään velkojien saatavien kattamiseen.

Kun tuomioistuin on aloittanut maksukyvyttömyysmenettelyn tai määrännyt ennakoivia ja turvaamistoimia, velallinen jatkaa elinkeinotoimintaa pesänhoitajan valvonnassa ja voi toteuttaa uusia liiketoimia vain pesänhoitajan ennakolta antamalla suostumuksella ja sillä edellytyksellä, että se noudattaa edelleen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksessä määrättyjä toimenpiteitä.

Tuomioistuin voi viedä velalliselta oikeuden hallita omaisuutta ja määrätä siitä ja antaa tämän oikeuden pesänhoitajalle, jos se katsoo, että velallisen toimet vahingoittavat velkojien etuja.

Velallinen

Tultuaan maksukyvyttömäksi tai ylivelkaantuneeksi velallisen on haettava tuomioistuimelta lupaa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseksi 30 päivän kuluessa. Hakemuksen jättää velallinen, velallisen perillinen, hallintoelin tai valtuutettu edustaja tai liikeyrityksen selvittäjä tai vastuunalainen yhtiömies. Jos hakemuksen jättää valtuutettu edustaja, tarvitaan nimenomainen valtakirja. Hakemuksessa velallinen voi ehdottaa tervehdyttämissuunnitelmaa ja nimetä henkilön, joka täyttää pesänhoitajaksi nimittämistä varten säädetyt ehdot ja jonka tuomioistuin nimittää tehtävää väliaikaisesti, jos maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan.

Velallinen voi maksukyvyttömyysmenettelyssä sekä henkilökohtaisesti tai valtuutetun edustajan välityksellä käynnistämissään peräytys- ja vahvistuskanteisiin liittyvissä menettelyissä suorittaa kaikki sellaiset menettelylliset toimet, jotka eivät nimenomaisesti kuulu pesänhoitajan toimivaltaan.

Tietyissä olosuhteissa velallisella ja hänen perheellään on oikeus elatusapumaksuihin. Tuomioistuin määrittää maksun määrän, ja se katsotaan maksukyvyttömyysmenettelyn kustannukseksi.

Velallinen voi osallistua velkojainkokoukseen, jos hän katsoo sen tarpeelliseksi.

Tuomioistuin voi velallisen pyynnöstä peruuttaa velkojainkokouksen päätöksen, jos se on laiton tai joidenkin velkojien etujen kannalta hyvin vahingollinen.

Velallinen voi esittää kirjallisen väitteen, josta toimitetaan jäljennös pesänhoitajalle, pesänhoitajan hyväksymää tai hylkäämää saatavaa vastaan 7 päivän kuluessa hyväksyttyjen ja hylättyjen saatavien luettelon julkaisemisesta kaupparekisterissä. Velallinen voi nostaa vahvistuskanteen kauppalain 694 §:n nojalla 14 päivän kuluessa siitä, kun tuomioistuimen määräys luettelon hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä, jos tuomioistuin hylkää velallisen väitteen, joka koskee jotakin pesänhoitajan hyväksymää saatavaa, tai on sisällyttänyt saatavan hyväksyttyjen saatavien luetteloon.

Velallinen voi pyytää tuomioistuinta vapauttamaan nimitetyn pesänhoitajan tehtävistään, jos tämä ei hoida velvollisuuksiaan tai toimii tavalla, joka vahingoittaa velkojan tai velallisen etuja.

Velallinen voi riitauttaa tuomioistuimen antaman täytäntöönpanomääräyksen konkurssipesään kuuluvan henkilökohtaisen omaisuuden ja omistusoikeuksien myynnin yhteydessä.

Velallinen voi jättää tuomioistuimelle kirjallisen väitteen jakolaskelmaa vastaan ja riitauttaa kieltomääräyksen, jolla tili hyväksyttiin.

Velallinen voi pyytää, että tuomioistuin hyväksyessään tervehdyttämissuunnitelman nimenomaisella päätöksellä tai myöhemmin nimeää varat, joita velallinen voi käyttää valvontaelimen ennakkosuostumuksella, tai jos valvontaelintä ei ole, tuomioistuimen ennakkosuostumuksella, tai vaihtamaan yhden tai useamman valvontaelimen jäsenen, jotta varmistetaan varojen turvaaminen ja mahdollistetaan suunnitelman täytäntöönpano.

Velallinen voi missä tahansa maksukyvyttömyysmenettelyn vaiheessa tehdä sopimuksen kaikkien sellaisten velkojien kanssa, joilla on kauppalain 740 §:n mukaisesti hyväksyttyjä saatavia, heidän rahasaataviensa maksamiseksi. Tässä tapauksessa pesänhoitaja ei edusta velallista osapuolena. Jos velallinen ei täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, velkojat, joiden saatavat muodostavat vähintään 15 prosenttia saatavien kokonaismäärästä, voivat pyytää maksukyvyttömyysmenettelyn jatkamista.

Jos maksukyvyttömyysmenettely on keskeytetty sen takia, että menettelyn alustavia kustannuksia ei ole maksettu määrärajassa, velallinen voi pyytää menettelyn jatkamista vuoden kuluessa menettelyn keskeyttämistä koskevan päätöksen merkitsemisestä kaupparekisteriin, kun se on ensin varmistanut, että käytettävissä on riittävästi varoja, tai tallettanut alustavien kustannusten maksamiseen ennakolta tarvittavan määrän.

Velallinen voi pyytää tuomioistuinta jatkamaan keskeytettyä maksukyvyttömyysmenettelyä, jos vuoden kuluessa menettelyn keskeyttämistä koskevan päätöksen päivämäärästä vapautetaan riitaisia saatavia varten varattuja määriä tai löydetään varoja, joista ei ollut tietoa maksukyvyttömyysmenettelyn aikana.

Velallinen voi hakea kirjallisesti tuomioistuimelta oikeuksiensa ennalleen palauttamista, jos se on maksanut kaikki maksukyvyttömyysmenettelyssä hyväksytyt velkansa täysimääräisesti, korot ja aiheutuneet kulut mukaan luettuna. Velallisen oikeudet voidaan palauttaa, vaikka kaikkia velkoja ei olisi maksettu takaisin täysimääräisesti, jos maksukyvyttömyys johtui talouden epäsuotuisasta kehityksestä. Vastuunalaisten yhtiömiesten oikeudet palautetaan samoin edellytyksin. Tuomioistuimen päätökseen, jolla hyväksytään oikeuksien palauttamista koskeva hakemus, ei voida hakea muutosta. Velallisella on 7 päivää aikaa riitauttaa hakemuksensa hylkäyspäätös. Lainvoimainen tuomio merkitään kaupparekisterin maksukyvyttömästä elinkeinonharjoittajasta ylläpitämään asiakirja-aineistoon.

Velallinen voi esittää väitteitä pesänhoitajan ennen nimityksensä päättymistä laatimaa loppuraporttia vastaan 7 päivän kuluessa raportin esittämisestä. Tuomioistuin antaa raportista 14 päivän kuluessa päätöksen, johon ei voi hakea muutosta.

Velallisella on oikeus saada konkurssipesästä mahdollisesti jäljelle jäävä osa, kun sen velat on maksettu täysimääräisesti.

Kun velkojan maksukyvyttömyyshakemus on hylätty lainvoimaisella tuomiolla, velallisella on – riippumatta siitä, onko tämä luonnollinen vai oikeushenkilö – oikeus korvaukseen, jos velkoja toimi tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Korvaus maksetaan kaikista virheen suorana seurauksena kärsityistä aineellisista ja aineettomista vahingoista. Jos velallisen toimilla oli vahinkojen syntymistä edistävä vaikutus, korvausta voidaan pienentää. Jos maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jätti useampi velkoja, ne ovat vastuussa yhteisvastuullisesti.

Velallisen on toimitettava 14 päivän kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tuomioistuimelle ja pesänhoitajalle seuraavat tiedot:

  1. tarvittavat tiedot yrityksen liiketoiminnasta ja omaisuudesta
  2. luettelo maksukyvyttömyyden alkamista edeltäneiden 6 kuukauden aikana tehdyistä yli 1 200 Bulgarian levin suuruisista käteismaksuista tai pankkisiirroista
  3. luettelo velallisen maksukyvyttömyyden alkamista edeltäneiden 12 kuukauden aikana etuyhteydessä oleville osapuolille suorittamista maksuista
  4. notaarin vahvistama lausuma, jossa luetellaan kaikki henkilökohtaiset omaisuuskohteet, omistusoikeudet sekä saatavat ja niiden velallisten nimet ja osoitteet.

Velallinen toimittaa tuomioistuimelle tai pesänhoitajalle tiedot varoistaan ja liiketoiminnastaan, kaikki merkitykselliset asiakirjat mukaan luettuna, 7 päivän kuluessa tätä koskevasta kirjallisesta pyynnöstä. Tietojen on vastattava tilannetta pyynnön päivämääränä. Muussa tapauksessa tuomioistuin määrää sakon.

Kuukauden kuluessa siitä, kun päätös keskeyttää maksukyvyttömyysmenettely alustavien kulujen maksamatta jättämisen takia on kirjattu, velallisen on irtisanottava työsopimukset työntekijöidensä kanssa, ilmoitettava tästä kansallisen verohallinnon toimivaltaiselle paikallistoimistolle, annettava tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan kyseisten työntekijöiden työkokemus ja työsuhteen pituus sosiaalivakuutusta varten, koottava viiteasiakirja, jossa luetellaan kaikki henkilöt, joilla on turvattuja palkkasaatavia työntekijöiden saatavien suojaamisesta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetun lain ja sen täytäntöönpanosäännöt vahvistavien ohjesääntöjen nojalla, sekä toimitettava yrityksen asiakirjat kansallisen sosiaaliturvalaitoksen toimivaltaiselle paikallistoimistolle.

Velallinen toimittaa vähintään neljännesvuosittain tai pyynnöstä kertomuksen toiminnastaan ja tervehdyttämissuunnitelman täytäntöön panemiseksi toteuttamista toimistaan suunnitelmassa määritellylle valvontaelimelle ja ilmoittaa välittömästi olosuhteista, joilla saattaa olla aineellinen vaikutus tervehdyttämiseen.

Velallisen hallintoelimien on saatava valvontaelimen ennakkosuostumus, ennen kuin ne päättävät seuraavista:

  • velallisen yrityssaneeraus
  • yritysten tai niiden merkittävien osien sulkeminen tai siirto
  • muut kiinteistöliiketoimet kuin rutiinitoimet ja velallisen yrityksen hallinnointiin liittyvät liiketoimet
  • merkittävä muutos velallisen liiketoiminnassa
  • merkittävät organisaatiomuutokset
  • tervehdyttämissuunnitelman täytäntöönpanon kannalta oleellisen pitkän aikavälin yhteistyön aloittaminen tai sen keskeyttäminen
  • sivuliikkeiden avaaminen tai sulkeminen.

Tuomioistuimen hyväksymä tervehdyttämissuunnitelma sitoo velallista, jonka olisi toteutettava siinä määrätyt rakenteelliset muutokset viipymättä.

Velallisen on pidättäydyttävä kauppalain 645, 646 ja 647 §:ssä luetelluista toimista ja liiketoimista kyseisissä säännöksissä määriteltyinä aikoina ja niissä säädetyin edellytyksin. Muussa tapauksessa nämä toimet ja liiketoimet voidaan julistaa pätemättömiksi konkurssivelkojiin nähden.

Pesänhoitaja

Bulgarian lainsäädännön mukaan pesänhoitaja on luonnollinen henkilö, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

  1. Häntä ei ole aikuisena tuomittu tahallisesta rikoksesta, paitsi jos rangaistusseuraamukset on kumottu täysimääräisesti.
  2. Hän ei ole velallisen tai velkojan aviopuoliso eikä näiden verisukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa eikä velallisen tai velkojan sivusukulainen kuudenteen polveen asti tai aviosukulainen kolmanteen polveen asti.
  3. Hän ei ole velkoja maksukyvyttömyysmenettelyssä.
  4. Hän ei ole maksukyvytön velallinen, jolle ei ole myönnetty oikeuksien palauttamista.
  5. Hänellä ei ole sellaisia suhteita velalliseen tai velkojaan, jotka voivat antaa kohtuudella aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan.
  6. Hänellä on talous- tai oikeustieteen akateeminen loppututkinto ja vähintään 3 vuoden asiaan kuuluva työkokemus.
  7. Hän on suorittanut hyväksytysti pätevyystutkinnon tätä koskevassa asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisesti ja hänet on lisätty oikeusministeriön hyväksymään ja Bulgarian virallisessa lehdessä julkaistavaan luetteloon ammattilaisista, jotka täyttävät pesänhoitajaksi nimittämisen vaatimukset.
  8. Häntä ei ole vapautettu tehtävistään pesänhoitajana velvollisuuksiensa rikkomisen tai velkojien tai velallisen etuja vahingoittaneiden toimien vuoksi. Häntä ei ole poistettu keskuspankin pitämästä rekisteristä tai vapautettu tehtävistään rahaston päätöksellä tai valtiovarainministeriön ehdotuksesta velvollisuuksiensa rikkomisen tai velkojien etuja vahingoittaneiden toimien vuoksi.
  9. Häneen ei ole kohdistettu pankkilain 65 §:n 2 momentin 11 kohdassa tai luottolaitoslain 103 §:n 2 momentin 16 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä.

Oikeusministeri poistaa pesänhoitajan luettelosta, kun pesänhoitajalle annettujen valtuuksien ja velvollisuuksien rikkominen on vahvistettu, siitä riippumatta, onko konkurssituomioistuin todennut rikkomisen tapahtuneen, ja huolehtii muutetun luettelon julkaisemisesta Bulgarian virallisessa lehdessä.

Pesänhoitajan valtuuksia voi käyttää useampi henkilö. Tässä tapauksessa päätökset tehdään yksimielisesti ja toimet suoritetaan yhteisesti, elleivät velkojat tai, mikäli pesänhoitajan tehtäviä hoitavien osapuolten välillä on riita, tuomioistuin toisin päätä. Jos pesänhoitajalle annettuja valtuuksia käyttää useampi henkilö, jotka tekevät päätökset yksimielisesti ja toimivat yhteisesti, he ovat vastuussa yhteisvastuullisesti.

Pesänhoitajan on maksettava vuotuinen maksu ammatillisesta täydennyskoulutuksesta. Pesänhoitaja, joka ei maksa tarvittavaa maksua ajoissa, poistetaan rekisteristä. Pesänhoitajan on kolmen päivän kuluessa nimittämisestään ja ennen nimityksen vahvistamista hankittava ammatillinen vastuuvakuutus koko maksukyvyttömyysmenettelyn ajaksi, jotta hänellä on suoja virkavelvollisuuksiensa rikkomisesta aiheutuvia vahingonkorvausvaatimuksia vastaan.

Oikeusministerin on yhteistyössä talousministerin kanssa järjestettävä vuosittain koulutuskursseja pesänhoitajille.

Kauppalain mukaan pesänhoitajat jakautuvat seuraaviin ryhmiin:

  • väliaikaiset pesänhoitajat, jotka nimitetään maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksellä
  • väliaikaiset pesänhoitajat, jotka nimitetään turvaamistoimena
  • pysyvät pesänhoitajat, jotka valitsee velkojainkokous, tai jos velkojainkokous ei pysty sopimaan nimityksestä, tuomioistuin
  • avustavat pesänhoitajat
  • viran puolesta toimivat pesänhoitajat, jotka nimitetään, kun pysyvä pesänhoitaja vapautetaan tehtävistään, ja jotka hoitavat tehtäviään, kunnes uusi pysyvä pesänhoitaja on nimitetty.

Väliaikaisella pesänhoitajalla on samat valtuudet kuin pysyvällä pesänhoitajalla. Lisäksi väliaikainen pesänhoitaja laatii 14 päivän kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn vireillepanosta seuraavat asiakirjat:

  • velallisen kirjanpitoon perustuva velkojaluettelo, josta käyvät ilmi velkojien saatavien määrät sekä se, mitkä velkojat ovat tai ovat olleet etuyhteydessä velkojaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltäneiden kolmen vuoden aikana niiden tietojen perusteella, jotka on saatu kaupparekisteristä ja velallisen kirjanpidosta
  • varmennettu kopio velallisen kirjanpidosta
  • kirjallinen raportti maksukyvyttömyyden syistä, velallisen nykyisistä varoista, niiden turvaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä ja yrityksen pelastamismahdollisuuksista.

Väliaikaisen pesänhoitajan on osallistuttava ensimmäiseen velkojainkokoukseen.

Konkurssituomioistuin nimittää ensimmäisessä velkojainkokouksessa valitun pesänhoitajan, jos tämä täyttää asetetut vaatimukset ja on antanut ennakolta kirjallisen suostumuksensa notaarin vahvistaman lausuman muodossa, ja määrää päivämäärän, jona pesänhoitaja alkaa hoitaa tehtäviään. Nimityksensä yhteydessä pesänhoitaja toimittaa notaarin vahvistaman lausuman, jossa todistetaan kauppalaissa vahvistettujen vaatimusten täyttäminen ja se, ettei kyseisessä laissa määriteltyjä esteitä pesänhoitajan tehtävien hoitamiselle ole olemassa. Tällaisia esteitä ovat muun muassa osakkuus rajavastuu- tai osakeyhtiössä sekä selvittäjän tai pesänhoitajan tehtävien sekä muiden palkallisten tehtävien samanaikainen hoitaminen. Jos jokin näistä seikoista muuttuu, pesänhoitajan on ilmoitettava siitä konkurssituomioistuimelle välittömästi. Pesänhoitajan on otettava tehtävänsä vastaan tuomioistuimen vahvistamana päivämääränä. Muussa tapauksessa tuomioistuin korvaa nimitetyn pesänhoitajan 7 päivän kuluessa toisella henkilöllä, joka valitaan ensimmäisessä velkojainkokouksessa nimetyistä henkilöistä. Jos velkojainkokouksessa ei nimetty vaihtoehtoisia ehdokkaita, nimitetään pesänhoitaja asiaa koskevasta luettelosta ja kutsutaan koolle uusi velkojainkokous. Jos velkojainkokous ei pääse sopimukseen pesänhoitajan nimittämisestä tai ei pysty päättämään tälle maksettavasta korvauksesta, tuomioistuin tekee päätöksen.

Tuomioistuin vapauttaa pesänhoitajan tehtävistään seuraavissa tapauksissa:

  1. pesänhoitajan kirjallisesta pyynnöstä
  2. jos pesänhoitajasta tulee oikeustoimikelvoton
  3. jos pesänhoitaja ei enää täytä laissa säädettyjä vaatimuksia
  4. niiden velkojien pyynnöstä, joilla on yli puolet kaikkien saatavien kokonaismäärästä
  5. velkojainkokouksen päätöksen perusteella
  6. tapauksissa, joissa pesänhoitaja ei enää pysty käyttämään valtuuksiaan
  7. kuolemantapauksen johdosta.

Tuomioistuin voi viran puolesta tai velallisen, velkojainkokouksen tai velkojan ehdotuksesta vapauttaa pesänhoitajan tehtävistään milloin tahansa, jos tämä ei hoida tehtäviään tai toimii tavalla, joka vahingoittaa velkojan tai velallisen etuja. Omasta pyynnöstään tehtävistään vapautetun pesänhoitajan on jatkettava tehtäviensä hoitamista, kunnes uusi pesänhoitaja on nimitetty. Määräys, jolla pesänhoitaja vapautetaan tehtävistään, on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen, ja sitä koskevalla muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta. Vapautuspäätöksen mitätöinti ei merkitse tehtävistään vapautetun osapuolen palauttamista pesänhoitajaksi maksukyvyttömyysmenettelyssä. Tuomioistuin kutsuu koolle velkojainkokouksen, jonka tehtävänä on nimetä uusi pesänhoitaja. Kunnes korvaaja valitaan, pesänhoitajan tehtäviä hoitaa tuomioistuimen nimittämä pesänhoitaja viran puolesta.

Pesänhoitaja pyytää 3 päivän kuluessa tehtäviensä vastaanottamisesta, että velallisen sinetöity omaisuus vapautetaan, ja laatii luettelon muun muassa velallisen irtaimesta ja kiinteästä omaisuudesta, käteisvaroista, arvoesineistä, arvopapereista, sopimuksista ja saatavista, kolmansien osapuolten hallussa oleva henkilökohtainen omaisuus mukaan luettuna. Pesänhoitaja laatii luettelon, ja jos myöhemmin löydetään muita omaisuuseriä, laaditaan täydentävä luettelo. Luettelon laatimisajankohdasta lähtien pesänhoitaja on vastuussa siihen merkityistä omaisuuseristä, ellei niitä luovuteta velalliselle tai kolmannelle osapuolelle säilytettäviksi.

Pesänhoitajalla on oikeus

  1. edustaa yritystä
  2. hoitaa sen juoksevia asioita
  3. valvoa velallisen liiketoimintaa, jos tämän oikeutta harjoittaa liiketoimintaa on rajoitettu
  4. saada yrityksen kirjanpito ja ylläpitää sitä sekä hoitaa yrityksen liikekirjanvaihtoa
  5. tehdä tiedusteluja velallisen varojen määrittämiseksi
  6. pyytää laissa säädetyissä tapauksissa, että sopimukset, joissa velallinen on osapuolena, irtisanotaan, peruutetaan tai mitätöidään
  7. osallistua oikeudenkäynteihin, joissa yritys on osapuolena, ja panna vireille oikeudenkäyntejä sen puolesta
  8. periä rahavaroja, jotka velalliselle ollaan velkaa, ja tallettaa näin saadut varat erityiselle tilille
  9. määrätä tuomioistuimen luvalla pankkitileille talletetuista velallisen rahavaroista, jos tämä on tarpeen omaisuuden hallinnointia ja turvaamista varten
  10. tehdä kyselyjä velallisen velkojien tunnistamiseksi
  11. kutsua tuomioistuimen määräyksen perusteella koolle ja järjestää velkojainkokouksia
  12. ehdottaa tervehdyttämissuunnitelmaa
  13. toteuttaa tarvittavat toimenpiteet velallisen muissa yrityksissä omistamien omistusosuuksien purkamiseksi
  14. muuntaa konkurssipesä rahaksi
  15. toteuttaa muita laissa säädettyjä ja tuomioistuimen määräämiä toimia.

Kaikilla valtion elimillä ja laitoksilla on velvollisuus avustaa pesänhoitajaa tämän tehtävien hoitamisessa.

Siitä päivästä lähtien, jona maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätös saa lainvoiman, pesänhoitaja ottaa vastaan velallisen saatavien maksamiseksi maksetut rahasummat.

Pesänhoitaja huolehtii siitä, että luettelot hyväksytyistä ja hylätyistä saatavista sekä velallisen tilinpäätösraportit julkaistaan kaupparekisterissä heti niiden valmistuttua, ja asettaa ne velkojien ja velallisen saataville tuomioistuimen kirjaamossa.

Konkurssipesän koon kasvattamiseksi pesänhoitaja perii maksamattomat osuudet ja maksut rajavastuuyhtiöiden yhtiömiehiltä ja voi esittää kauppalain 645, 646 ja 647 §:n ja velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 135 §:n mukaisen vaatimuksen maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä sekä nostaa vastaavia täytäntöönpanoa koskevia kanteita kyseisen vaatimuksen yhteydessä. Kun velkoja esittää vaatimuksen, tuomioistuin nimeää viran puolesta myös pesänhoitajan kantajaksi. Pesänhoitajan on osallistuttava menettelyyn, joka koskee velallisen tai velkojan kauppalain 694 §:n nojalla nostamaa vahvistuskannetta.

Pesänhoitaja järjestää konkurssipesään sisältyvien omistusoikeuksien myynnin saatuaan luvan tuomioistuimelta, laatii jakotaulukon käytettävissä olevien määrien jakamiseksi niiden velkojien kesken, joilla on kauppalain 722 §:n 1 momentissa tarkoitettuja saatavia, velkojien ensisijaisuuden, etuoikeuksien ja vakuuksien mukaan, huolehtii taulukon merkitsemisestä kaupparekisteriin ja suorittaa maksut kyseisen taulukon mukaisesti. Pesänhoitaja tallettaa tuomioistuimen määräyksen perusteella pankkiin lopullisen jaon yhteydessä varat, jotka on tarkoitettu perimättömiä tai riitaisia saatavia varten.

Jos velallinen tekee sovitteluratkaisuja kaikkien niiden velkojien kanssa, joilla on hyväksyttyjä saatavia, pesänhoitaja ei edusta velallista osapuolena.

Pesänhoitajan on käytettävä valtuuksiaan varovaisesti ja huolellisesti. Pesänhoitaja ei voi delegoida valtuuksiaan kolmannelle osapuolelle ilman tuomioistuimen nimenomaista lupaa. Pesänhoitaja ei voi neuvotella velallisen puolesta henkilökohtaisesti eikä lähipiiriin kuuluvan osapuolen välityksellä. Pesänhoitaja ei voi hankkia millään tavalla, ei suoraan eikä toisen henkilön välityksellä, henkilökohtaista omaisuutta tai omistusoikeuksia konkurssipesästä. Tämä rajoitus koskee myös pesänhoitajan puolisoa, hänen sukulaisiaan suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa sekä hänen sivusukulaisiaan kuudenteen polveen asti tai hänen aviosukulaisiaan kolmanteen polveen asti. Pesänhoitaja ei voi paljastaa mitään tosiseikkoja ja tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa käyttäessään valtuuksiaan ja hoitaessaan tehtäviään.

Jos pesänhoitaja ei suorita tehtäviään tai suorittaa ne puutteellisesti, tuomioistuin voi määrätä hänelle enintään yhden kuukauden korvausta vastaavan sakon. Pesänhoitaja on velvollinen maksamaan lain mukaan määräytyvän koron suuruisen korvauksen, jos saatujen määrien tallettaminen pankkiin viivästyy. Pesänhoitaja on velvollinen korvaamaan velalliselle ja velkojille tehtäviensä virheellisestä hoidosta aiheutuvat vahingot.

Toimeksiantonsa päätyttyä pesänhoitajan on välittömästi luovutettava kirjanpito, pääkirjat ja tilit sekä mahdollisesti säilytettäväksi vastaanottamansa omaisuus uudelle pesänhoitajalle tai tuomioistuimen nimeämälle henkilölle, sekä, jos tervehdyttämissuunnitelma on hyväksytty, velalliselle. Pesänhoitajan valtuudet lakkaavat maksukyvyttömyysmenettelyn päättyessä. Pesänhoitaja luovuttaa kirjanpidon ja loppuosan velallisen omaisuudesta tämän hallintoelimelle. Pesänhoitajan oikeudet palautetaan, jos maksukyvyttömyysmenettely päätetään aloittaa uudelleen.

Vuonna 2017 otettiin käyttöön avustavan pesänhoitajan toimi. Avustava pesänhoitaja on luonnollinen henkilö, joka täyttää kaikki pesänhoitajille asetetut vaatimukset seuraavia lukuun ottamatta: hänellä ei tarvitse olla vähintään kahden vuoden asiaankuuluvaa työkokemusta, hänen ei tarvitse olla suorittanut hyväksytysti pätevyystutkintoa tätä koskevassa asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisesti eikä hänen tarvitse kuulua oikeusministeriön hyväksymään ja Bulgarian virallisessa lehdessä julkaistavaan luetteloon ammattilaisista, jotka täyttävät pesänhoitajaksi nimittämisen vaatimukset. Avustava pesänhoitaja ei saa olla koskaan ollut pankkilain 65 §:n 2 momentin 11 kohdassa tai luottolaitoslain 103 §:n 2 momentin 16 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden kohteena.

Avustavan pesänhoitajan pätevyyden hankkimiseksi on läpäistävä pätevyystutkinto asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisesti. Oikeusministeri antaa määräyksen tarvittavat pätevyysvaatimukset täyttävien avustavien pesänhoitajien kirjaamisesta heitä koskevaan luetteloon.

Avustavat pesänhoitajat voivat suorittaa tiettyjä pesänhoitajan toimivaltaan kuuluvia toimia pesänhoitajan ohjeiden ja asianomaisen menettelyn mukaisesti (tuomioistuimen nimenomaisen luvan perusteella). Avustava pesänhoitaja voi allekirjoittaa tiettyjä pesänhoitajan työhön liittyviä asiakirjoja, mutta hänen on lisättävä allekirjoitukseen sana ”avustava”. Pesänhoitaja on yhteisvastuullisesti avustavan pesänhoitajan kanssa velvollinen korvaamaan jälkimmäisen virheellisestä tehtävien hoidosta aiheutuvat vahingot. Pesänhoitajan ja avustavan pesänhoitajan suhteita säännellään sopimuksella. Erityisten sääntöjen puuttuessa avustavien pesänhoitajien toimintaa säännellään pesänhoitajiin sovellettavilla säännöillä.

Ulkomaisen tuomioistuimen antamalla tuomiolla nimitetty pesänhoitaja käyttää hänelle siinä valtiossa annettuja oikeuksia, joissa maksukyvyttömyysmenettely aloitettiin, mikäli hänen toimintansa ei riko Bulgarian yleistä järjestystä. Bulgarialainen tuomioistuin voi aloittaa ulkomaisen tuomioistuimen nimittämän pesänhoitajan pyynnöstä sekundäärisen maksukyvyttömyysmenettelyn sellaista elinkeinonharjoittajaa vastaan, joka on ulkomaisessa tuomioistuimessa julistettu maksukyvyttömäksi ja jolla on merkittävää omaisuutta Bulgariassa. Tervehdyttämissuunnitelman hyväksyminen sekundäärisessä maksukyvyttömyysmenettelyssä edellyttää päämenettelyn pesänhoitajan suostumusta. Pesänhoitajan päämaksukyvyttömyysmenettelyssä tai sekundäärisessä maksukyvyttömyysmenettelyssä nostama takaisinsaantikanne katsotaan nostetuksi molemmissa menettelyissä.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Maksukyvyttömyysmenettelyssä velkojan saatava voidaan kuitata velkojalla velalliselle olevaa velkaa vastaan, jos molemmat velat olivat olemassa ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekoajankohtaa, jos ne olivat keskenään täytäntöönpanokelpoisia ja samantyyppisiä ja jos velkojan saatava oli erääntynyt. Jos velkojan saatava erääntyy maksukyvyttömyysmenettelyn aikana tai velallisen maksukyvyttömäksi julistavan tuomion seurauksena ja edellyttäen että molemmat velat sijoitetaan tuomion tuloksena samaan luokkaan etusijajärjestyksessä, velkoja voi kuitata velkansa vasta sen erääntymisen jälkeen tai kun molemmat velat ovat samassa etusijajärjestyksessä. Kuittausilmoitus on annettava tiedoksi pesänhoitajalle.

Kuittaus voidaan mitätöidä konkurssivelkojiin nähden, jos velkoja hankki saatavan ja otti velan ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekoajankohtaa tietäen saatavan hankkiessaan tai velan ottaessaan, että velallinen oli maksukyvytön tai ylivelkaantunut tai että maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemus oli jätetty. Katsomatta siihen, milloin keskinäiset velat otettiin, velallisen maksukyvyttömäksi tai ylivelkaantuneeksi julistamisen jälkeen mutta aikaisintaan vuotta ennen hakemuksen jättämistä tekemä kuittaus on pätemätön konkurssivelkojiin nähden lukuun ottamatta sitä osaa velasta, jonka velkoja saisi jaossa, kun omaisuus on muutettu rahaksi.

Kuittauksen mitätöintikanteen voi nostaa pesänhoitaja tai, jos pesänhoitaja ei nosta kannetta, mikä tahansa konkurssivelkoja vuoden kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tai keskeytetyn maksukyvyttömyysmenettelyn uudelleen aloittamista koskevasta päätöksestä. Jos velka kuitattiin maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen, kuittauksen mitätöintikanteen nostamisen määräaika alkaa kuittauksen päivämäärästä.

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisella on lykkäävä vaikutus kaikkiin oikeudenkäynteihin ja välimiesmenettelyihin, jotka koskevat omaisuusriitoja ja siviili- ja kauppaoikeudellisia riita-asioita, joissa velallinen on osapuolena (lukuun ottamatta velallisen rahasaatavia koskevia työoikeusriitoja). Tätä säännöstä ei sovelleta, jos tuomioistuin on maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen ajankohtana suostunut käsittelemään velallisen kuittausta vastaan esittämän väitteen toisessa asiassa, jossa velallinen on vastaajana.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Kuukauden kuluessa päätöksestä keskeyttää maksukyvyttömyysmenettely siitä syystä, että menettelyn alustavia kuluja ei ole maksettu (kauppalain 632 §:n 1 momentin mukainen päätös), velallisen on irtisanottava työsopimukset työntekijöidensä kanssa, ilmoitettava tästä kansallisen verohallinnon toimivaltaiselle paikallistoimistolle, annettava tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan kyseisten työntekijöiden työkokemus ja työsuhteen pituus sosiaalivakuutusta varten, koottava viiteasiakirja, jossa luetellaan kaikki henkilöt, joilla on turvattuja palkkasaatavia työntekijöiden saatavien suojaamisesta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetun lain ja sen täytäntöönpanosäännöt vahvistavien ohjesääntöjen nojalla, sekä toimitettava yrityksen asiakirjat kansallisen sosiaaliturvalaitoksen toimivaltaiselle paikallistoimistolle.

Pesänhoitaja voi irtisanoa minkä tahansa sopimuksen, jossa velallinen on osapuolena, sillä perusteella, että sopimus on jätetty osittain tai kokonaan toteuttamatta. Pesänhoitaja ilmoittaa sopimuksen irtisanomisesta 15 päivää etukäteen, ja hänen on vastattava vastapuolen tietopyyntöihin siitä, irtisanotaanko sopimus vai pysyykö se voimassa, samassa määräajassa. Jos pesänhoitaja ei vastaa pyyntöön, sopimus katsotaan irtisanotuksi. Jos sopimus irtisanotaan, vastapuolella on oikeus vahingonkorvaukseen. Jos sopimus, jonka mukaan velallinen suorittaa maksuja säännöllisin väliajoin, pysyy voimassa, pesänhoitajalle ei synny velvoitetta maksaa siitä johtuvia rästejä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä edeltävältä ajalta.

Siitä päivästä lähtien, jona maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätös saa lainvoiman, pesänhoitaja ottaa vastaan velallisen saatavien maksamiseksi suoritetut rahasummat. Velallisen saatavan maksu, joka suoritetaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen mutta ennen sen lainvoimaiseksi tuloa, on pätevä, jos saatavan maksanut osapuoli ei ollut tietoinen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tai, jos se oli tietoinen menettelystä, taloudellinen etuus, jolla saatava maksettiin, sisältyi konkurssipesään. Maksu oletetaan suoritetun vilpittömässä mielessä, ellei toisin todisteta.

Kauppalain 646 §:n mukaan seuraavat toimet ovat pätemättömiä velkojiin nähden, jos ne suoritetaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen jälkeen vastoin vahvistettuja menettelysääntöjä:

  • ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä otetun velan maksu
  • konkurssipesään kuuluvan oikeuden tai henkilökohtaisen omaisuuskohteen asettaminen pantiksi tai kiinnittäminen
  • oikeustoimi, joka koskee konkurssipesään kuuluvaa oikeutta tai omaisuuskohdetta.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemusta koskevaa päätöstä tuomioistuin voi määrätä velkojan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan ja jos tämä on tarpeen velallisen omaisuuden suojaamiseksi, että täytäntöönpanomenettely velallisen omaisuutta vastaan keskeytetään, lukuun ottamatta vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain nojalla aloitettuja täytäntöönpanomenettelyjä. Kun toimenpiteitä hakee velkoja, tuomioistuin hyväksyy ne, jos velkojan hakemuksen tueksi on olemassa vakuuttavia kirjallisia todisteita ja/tai jos asetetaan vakuus, jonka määrän tuomioistuin määrittää ja jolla korvataan velalliselle mahdollisesti aiheutuneet vahingot, jos myöhemmin todetaan, ettei velallinen ole maksukyvytön tai ylivelkaantunut. Tuomioistuin voi kumota määrätyn turvaamistoimen, jos se ei enää ole tarpeen konkurssipesän suojaamiseksi.

Päätöksestä ilmoitetaan toimenpiteiden kohteena olevalle osapuolelle ja niiden määräämistä hakeneelle osapuolelle. Se pannaan täytäntöön välittömästi, ja siihen voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Muutoksenhaulla ei ole keskeyttävää vaikutusta. Turvaamistoimet katsotaan kumotuiksi siitä päivästä lähtien, jona päätös maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen hylkäämisestä annetaan. Määrätty turvaamistoimi pysyy voimassa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekopäivään asti. Tästä päivästä lähtien sen oikeusvaikutus peruutetaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen nojalla.

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksellä on lykkäävä vaikutus konkurssipesään kuuluvia omaisuuseriä vastaan toteutettaviin täytäntöönpanomenettelyihin lukuun ottamatta vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain 193 §:ssä tarkoitettuja omaisuuseriä. Jos kantajan hyväksi on suoritettu maksu täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämispäivän ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen kaupparekisteriin merkitsemisen välillä, maksettu määrä palautetaan konkurssipesään. Jos on olemassa riski siitä, että velkojien etuja vahingoitetaan, ja toteutetaan toimia vakuuden realisoimiseksi vakuusvelkojan hyväksi, tuomioistuin voi sallia menettelyn jatkamisen edellyttäen, että vakuuden arvon ylittävä osuus realisoinnilla saaduista varoista lisätään konkurssipesään. Jos saatava esitetään ja se hyväksytään maksukyvyttömyysmenettelyyn, keskeytetty menettely päätetään. Täytäntöönpanomenettelyissä määrätyt ulosmittaukset ja luovutuskiellot ovat täytäntöönpanokelvottomia konkurssivelkojien saataviin nähden. Velallisen omaisuuteen kohdistuvien turvaamistoimien määrääminen siviiliprosessilain tai vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain nojalla maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen ei ole sallittua.

Vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain 193 §:ssä tarkoitetut omaisuuserät ovat omaisuuseriä, joihin kohdistuu julkisoikeudellisen velan takaisinperimiseksi toteutettavassa, ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista aloitetussa täytäntöönpanomenettelyssä jo määrättyjä turvaamistoimia. Ulosottomies realisoi kyseiset omaisuuserät vero- ja sosiaalivakuutusprosessilaissa säädettyjen sääntöjen ja menettelyn mukaisesti. Jos omaisuuden realisoinnista saatavat varat eivät riitä kattamaan koko saatavan määrää, kertynyttä korkoa ja julkisesta täytäntöönpanomenettelystä aiheutuneita kuluja, valtion tai kunnan saatavan loppuosa maksetaan yleisten sääntöjen mukaisesti. Jos omaisuuden realisoinnista saatavat varat ylittävät koko saatavan määrän, kertyneen koron ja julkisesta täytäntöönpanomenettelystä aiheutuneet kulut, ulosottomies maksaa yli jäävän osan konkurssipesän tilille. Jos ulosottomies ei realisoi omaisuutta 6 kuukauden kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisesta, omaisuus siirtyy ulosottomieheltä pesänhoitajalle ja realisoidaan maksukyvyttömyysmenettelyssä.

Kun maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, tuomioistuimissa tai välimiestuomioistuimissa voidaan panna vireille siviili- tai kauppaoikeudellisia omaisuusriitoja koskevia oikeudenkäyntejä vain seuraavissa tapauksissa:

  • konkurssipesään sisältyviä omaisuuseriä omistavien kolmansien osapuolten oikeuksien suojelemiseksi
  • jos kyseessä on työoikeudellinen riita
  • jos kyse on rahasaatavista, joiden vakuudeksi on asetettu kolmansien osapuolten omistamaa omaisuutta.

Seuraavat osapuolet voivat nostaa kauppalain 694 §:n mukaisia vahvistuskanteita, joilla pyritään vahvistamaan olemassa oleva saatava, jota ei ole hyväksytty maksukyvyttömyysmenettelyssä, tai kiistämään hyväksytyn saatavan olemassaolo:

  • velallinen, jos tuomioistuin hylkää pesänhoitajan hyväksymää saatavaa vastaan esitetyn väitteen tai sisällyttää kyseisen saatavan hyväksyttyjen saatavien luetteloon
  • velkoja, jonka saatavaa ei ole hyväksytty, jos tuomioistuin ei ota vastaväitettä huomioon tai jättää saatavan pois hyväksyttyjen saatavien luettelosta
  • velkoja, jos tuomioistuin hylkää sen väitteen toisen velkojan saatavan hyväksymistä vastaan tai sisällyttää toisen velkojan saatavan hyväksyttyjen saatavien luetteloon.

Vahvistuskanne voidaan nostaa 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös hyväksyttyjen saatavien luettelon hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä. Pesänhoitajan on osallistuttava menettelyyn. Lainvoimaisella tuomiolla on ratkaiseva vaikutus velallisen, pesänhoitajan ja maksukyvyttömyysmenettelyn kaikkien velkojien kannalta.

Konkurssipesään sisältyvän omaisuuden realisoimiseksi tapahtuvan myynnin pätevyys voidaan riitauttaa siviilikanteella, jos omaisuuserän hankki osapuoli, jolla ei ollut oikeutta tehdä tarjouksia huutokaupassa tai jos myyntihintaa ei makseta. Jälkimmäisessä tapauksessa ostaja voi vastata kanteeseen maksamalla suoritettavan määrän sekä siitä päivästä lähtien kertyneen koron, jona kyseinen osapuoli julkistettiin myydyn omaisuuserän ostajaksi.

Jos osapuolella ei enää ole omistusoikeutta sen jälkeen, kun omaisuuserä on myyty sen realisoimiseksi, omaisuuserä on ostettu ja se on siirtynyt ostajan omistukseen, osapuolen ainoana oikeussuojakeinona on nostaa omistusta koskeva kanne.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisella on lykkäävä vaikutus kaikkiin oikeudenkäynteihin ja välimiesmenettelyihin, jotka koskevat sellaisia siviili- ja kauppaoikeudellisia omaisuusriitoja, joissa velallinen on osapuolena, lukuun ottamatta velallisen rahasaatavia koskevia työoikeusriitoja. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos tuomioistuin on suostunut toisessa sellaisessa asiassa, jossa velallinen on vastaajana, käynnistetyn maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohtana käsittelemään velallisen kuittausta vastaan esittämän väitteen. Keskeytetty menettely aloitetaan uudelleen, jos saatava hyväksytään maksukyvyttömyysmenettelyyn eli se sisältyy tuomioistuimen hyväksymään luetteloon hyväksytyistä saatavista.

Jatkettaessa keskeytettyä menettelyä siihen osallistuvat 1) pesänhoitaja ja velkoja, jos saatava ei sisälly pesänhoitajan hyväksymien saatavien luetteloon tai tuomioistuimen hyväksymään luetteloon, tai 2) pesänhoitaja, velkoja ja väitteen esittäjä, jos saatava sisältyy pesänhoitajan hyväksymien saatavien luetteloon, mutta saatava on riitautettu. Tässä tapauksessa päätöksellä on ratkaiseva vaikutus velallisen, pesänhoitajan ja kaikkien niiden velkojien kannalta, joilla on saatavia konkurssipesään nähden.

Velallista vastaan käynnissä olevia menettelyjä, jotka koskevat rahasaatavia, joiden vakuudeksi on asetettu kolmannen osapuolen omaisuutta, ei voida keskeyttää.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Velkoja, jolla on liiketoimeen perustuva saatava velalliseen nähden, voi jättää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen ja liittyä toisen velkojan jättämän hakemuksen perusteella vireille pantuun maksukyvyttömyysmenettelyyn. Hakemuksessa velallinen voi myös ehdottaa tervehdyttämissuunnitelmaa ja nimetä henkilön, jonka tuomioistuin nimittää väliaikaisesti pesänhoitajaksi, jos maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan. Velkoja voi pyytää tuomioistuinta määräämään ennakoivia ja turvaamistoimia ennen kuin se antaa päätöksen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksesta, jos tämä on tarpeen velallisen omaisuuden suojaamiseksi.

Jos on ilmeistä, että toiminnan jatkuminen vahingoittaisi konkurssipesää, tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä todeta velallisen maksukyvyttömäksi ja määrätä sen toiminnan keskeyttämisestä joko maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen päivämäärästä tai myöhemmästä, kuitenkin tervehdyttämissuunnitelman ehdottamisen määräajan umpeutumista edeltävästä ajankohdasta lähtien.

Jos velallisen saatavilla olevat varat eivät riitä kattamaan maksukyvyttömyysmenettelyn alustavia kustannuksia, tuomioistuin määrittää määrän, joka velkojan on maksettava ennakolta tietyn ajan kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseksi. Jos velallisen varat ovat riittämättömät tai alustavia kustannuksia ei ole maksettu, velkoja voi hakea keskeytetyn maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista uudelleen vuoden kuluessa määräyksestä, jolla menettely keskeytettiin.

Velkojat voivat riitauttaa maksukyvyttömyysmenettelyssä annetut tuomioistuimen päätökset sekä viranomaisten toimet ja päätökset, jos kauppalaissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Maksukyvyttömyysmenettelyissä saapumiskehotukset ja haasteet toimitetaan velkojille, jotka ovat menettelyn osapuolia, näiden Bulgariassa oleviin osoitteisiin. Jos velkoja on muuttanut osoitettaan ilmoittamatta siitä tuomioistuimelle, kaikki haasteet ja asiakirjat liitetään asiakirja-aineistoon ja katsotaan asianmukaisesti tiedoksi annetuiksi. Jos velkojan päätoimipaikka on toisessa valtiossa eikä sillä ole osoitetta Bulgariassa, sen on ilmoitettava Bulgariassa oleva prosessiosoite. Muussa tapauksessa haaste julkaistaan kaupparekisterissä. Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen tuomioistuimen oikeustoimet, joita ei voida riitauttaa ja joita ei kauppalain mukaan tarvitse merkitä kaupparekisteriin eikä siviiliprosessilain mukaan ilmoittaa osapuolille, katsotaan annetun tiedoksi velkojille kirjaamalla ne tuomioistuimen pitämään rekisteriin. Jos kauppalain mukaan haaste on toimitettava osapuolille julkaisemalla se kaupparekisterissä, kutsu, ilmoitus tai haaste on julkaistava viimeistään 7 päivää ennen kokoukselle tai kuulemiselle asetettua päivämäärää.

Ensimmäiseen velkojainkokoukseen kutsutaan velkojat, jotka sisältyvät luetteloon, jonka väliaikainen pesänhoitaja on koonnut ensimmäisessä kokouksessa esitettävän velallisen kirjanpidon ja sen otteiden perusteella. Velkojat osallistuvat kokoukseen henkilökohtaisesti tai valtakirjalla valtuutetun edustajan välityksellä. Jos velkoja on luonnollinen henkilö, valtakirjan myöntäjän allekirjoituksen on oltava notaarin vahvistama. Päätökset tehdään luettelossa olevien velkojien äänten yksinkertaisella enemmistöllä, pois lukien velalliseen etuyhteydessä olevien velkojien, maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltäneiden kolmen vuoden aikana velalliseen etuyhteydessä olleiden velkojien sekä niiden velkojien äänet, jotka ovat hankkineet saatavia velalliseen etuyhteydessä olleilta osapuolilta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Ensimmäisessä velkojainkokouksessa

  • kuullaan väliaikaisen pesänhoitajan laatima raportti
  • nimetään pysyvä pesänhoitaja ja välitetään tämä ehdotus tuomioistuimelle
  • valitaan velkojatoimikunta.

Velkojainkokousta ei kutsuta koolle seuraavissa tapauksissa:

  1. velallinen ei ennen maksukyvyttömyyshakemuksen jättämistä ollut toimittanut kolmen edeltävän vuoden vuositilinpäätöksiään kaupparekisteriin;
  2. velallinen ei noudata velvollisuuttaan tehdä yhteistyötä väliaikaisen pesänhoitajan kanssa ja kieltäytyy luovuttamasta kirjanpitoaan tai velallisen kirjanpitoa on hoidettu selvästi epäasianmukaisella tavalla.

Tässä tapauksessa tuomioistuimen nimittämä väliaikainen pesänhoitaja hoitaa tehtäviä, kunnes velkojainkokous nimittää pysyvän pesänhoitajan sen jälkeen, kun tuomioistuin on hyväksynyt pesänhoitajan hyväksymät saatavat.

Velkojainkokous voidaan kutsua koolle velallisen, pesänhoitajan, velkojatoimikunnan tai niiden velkojien pyynnöstä, joiden saatavat muodostavat viidesosan hyväksyttyjen saatavien kokonaismäärästä. Velkojainkokous pidetään riippumatta läsnä olevien velkojien määrästä, ja sen puheenjohtajana toimii menettelyä johtava tuomari. Päätösten tekemistä varten kullakin velkojalla on äänimäärä, joka vastaa sen osuutta hyväksyttyjen ja tuomioistuimen äänioikeuteen oikeuttaviksi julistamien saatavien kokonaismäärästä. Äänioikeuksia voidaan myöntää velkojille myös velallista vastaan jatkettavissa siviili- tai kauppaoikeudellisia omaisuusriitoja koskevissa oikeudenkäynneissä tai välimiesmenettelyissä, jos saatavan tueksi esitetään vakuuttavaa näyttöä, velkojille, joilla on hyväksymättömiä saatavia ja jotka ovat nostaneet vahvistuskanteita kauppalain 694 §:n mukaisesti, sekä velkojille, joilla on hyväksyttyjä saatavia ja joita vastaan on nostettu saatavan olemassaolon riitauttava kanne kauppalain 694 §:n nojalla. Äänioikeuksia ei myönnetä velkojille, joilla on vakuudettomia saatavia lain tai sopimuksen nojalla kertyvän ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen erääntyvän koron suhteen, velkojille, joilla on yhtiömiehen tai osakkaan velalliselle myöntämään lainaan liittyviä saatavia, eikä velkojille, joiden saatavat johtuvat lahjoituksista tai velkojalle menettelystä aiheutuneista kustannuksista, lukuun ottamatta ennakolta maksettuja kustannuksia, jos velallisen varat eivät riitä kattamaan niitä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei kauppalaissa toisin säädetä.

Velkojainkokous

  • kuulee pesänhoitajan toimintakertomuksen
  • kuulee velkojatoimikunnan raportin
  • valitsee pesänhoitajan, ellei tätä ole jo valittu
  • hyväksyy päätökset, jotka koskevat pesänhoitajan vapauttamista tehtävistään ja hänen korvaamistaan
  • määrittää pesänhoitajan sen hetkisen korvauksen, muuttaa sitä ja määrittää lopullisen korvauksen
  • valitsee velkojatoimikunnan, jos sitä ei ole valittu, ja tekee muutoksia sen kokoonpanoon
  • ehdottaa velalliselle ja tämän perheelle myönnettävän elatusapumaksun määrää tuomioistuimelle
  • määrittää tavan, jolla velallisen omaisuus muutetaan rahaksi, omaisuuden arvotusmenetelmän ja ‑ehdot, arvonmäärittäjien valinnan sekä heidän korvauksensa.

Jos velkojainkokous ei pysty päättämään pesänhoitajan nimittämisestä, sen tekee tuomioistuin, ja jos kokous ei pysty päättämään velallisen omaisuuden realisointitavasta ja ‑säännöistä, asiasta päättää pesänhoitaja. Tuomioistuin vapauttaa pesänhoitajan tehtävistään niiden velkojien pyynnöstä, joilla on yli puolet kaikkien saatavien kokonaismäärästä. Tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä vapauttaa pesänhoitajan tehtävistään milloin tahansa, jos tämä ei hoida tehtäviään tai toimii tavalla, joka vahingoittaa velkojan tai velallisen etuja.

Velkojainkokous voi hyväksyä päätöksen nimittää valvontaelin, jolla on valtuudet valvoa velallisen toimia tervehdyttämissuunnitelman tosiasiallisen keston ajan tai lyhyemmän aikaa, myös silloin, kun tästä ei nimenomaisesti määrätä tervehdyttämissuunnitelmassa.

Tuomioistuin voi velkojainkokouksen suostumuksella sallia pesänhoitajan myydä velallisen henkilökohtaista omaisuutta ennen kuin se antaa luvan konkurssipesän realisoimiseksi, jos tällaisen henkilökohtaisen omaisuuden varastointikustannukset siihen asti, että konkurssipesä realisoidaan yleisen menettelyn mukaisesti, ylittävät kyseisen omaisuuden arvon. Muita konkurssipesään sisältyviä omaisuuseriä voidaan myydä velkojainkokouksen suostumuksella, jos tämä on tarpeen maksukyvyttömyysmenettelyn kustannusten kattamiseksi ja jos yksikään velkojista ei ole suostunut maksamaan kustannuksia ennakolta saatuaan tätä koskevan pyynnön.

Konkurssituomioistuin antaa pesänhoitajan pyynnöstä ja velkojainkokouksen tekemän päätöksen mukaisesti luvan velallisen omaisuuden myyntiin suorilla neuvotteluilla tai välittäjän välityksellä, jos kokonaisuudessaan, erillisinä osina tai yksittäisinä omaisuuskohteina ja oikeuksina myytäväksi asetettua velallisen omaisuutta ja omistusoikeuksia ei ole saatu myytyä ostajien puutteen tai ostajan vetäytymisen vuoksi.

Velkojainkokouksen päätökset sitovat kaikkia velkojia, myös niitä, jotka eivät ole läsnä kokouksessa. Tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä peruuttaa velkojainkokouksen päätöksen, jos se on laiton tai joidenkin velkojien etujen kannalta hyvin vahingollinen.

Velkojainkokous voi valita velkojatoimikunnan, jossa on vähintään kolme ja enintään yhdeksän jäsentä. Velkojatoimikunnassa on oltava jäseniä, jotka edustavat vakuusvelkojia ja vakuudettomia velkojia, lukuun ottamatta kauppalain 616 §:n 2 momentissa tarkoitettuja velkojia (velkojat, joiden saatavat maksetaan vasta sen jälkeen, kun kaikkien muiden velkojien saatavat on maksettu täysimääräisesti). Velkojatoimikunta tukee ja valvoo velallisen omaisuuden hallinnointiin liittyviä pesänhoitajan toimia, suorittaa velallisen liikekirjanpidon ja saatavilla olevien käteisvarojen tarkastuksia, voi ehdottaa pesänhoitajan vapauttamista tehtävistään ja antaa lausuntoja velallisen yrityksen liiketoiminnan jatkamisesta sekä väliaikaisen ja viran puolesta toimivan pesänhoitajan korvauksesta, konkurssipesän realisoinnin yhteydessä toteutetuista toimista, pesänhoitajan vastuusta ja muista asioista. Velkojatoimikunnan jäsenillä on oikeus saada velkojilta korvaus, jonka määrä määritetään heidän valintansa yhteydessä.

Velkojatoimikunnan jäsen ei voi hankkia millään tavalla, ei suoraan eikä toisen henkilön välityksellä, henkilökohtaista omaisuutta tai omistusoikeuksia konkurssipesästä. Tämä rajoitus koskee myös velkojatoimikunnan jäsenen puolisoa, hänen sukulaisiaan suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa sekä hänen sivusukulaisiaan kuudenteen polveen asti tai hänen aviosukulaisiaan kolmanteen polveen asti.

Velalliseen kohdistuvia, siviili- ja kauppaoikeudellisia omaisuusriitoja koskevia keskeytettyjä oikeudenkäyntejä ja välimiesmenettelyjä jatketaan, ja niihin osallistuvat pesänhoitaja ja velkoja, jos saatava ei sisälly pesänhoitajan hyväksymien saatavien luetteloon tai tuomioistuimen hyväksymään saatavaluetteloon, tai pesänhoitaja, velkoja ja vastaväitteen esittänyt osapuoli, jos saatava sisältyy pesänhoitajan hyväksymien saatavien luetteloon mutta sitä vastaan on esitetty väite.

Konkurssituomioistuin voi velkojan pyynnöstä hyväksyä laissa säädetyt turvaamistoimet velallisen saatavilla olevien varojen turvaamiseksi.

Velkoja voi kuitata velalliselle olevan velkansa, jos kauppalain 645 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Mikäli pesänhoitaja ei toteuta toimia, velkoja voi konkurssipesän koon kasvattamiseksi panna vireille kauppalain 645, 646 ja 647 §:n ja velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 135 §:n mukaisen oikeudenkäynnin maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä sekä nostaa täytäntöönpanoa koskevia kanteita kyseisten vaatimusten yhteydessä. Jos velkoja on esittänyt vaatimuksen, samaa vaatimusta ei saa esittää toista kertaa. Toinen velkoja voi kuitenkin pyytää tuomioistuinta nimeämään sen toiseksi kantajaksi ennen asian ensimmäistä käsittelyä.

Velkoja voi pyytää pesänhoitajaa toimittamaan rekisterin ja raportin tutustuttavaksi ja laatia erityisraportin kiinnostavista seikoista, joita ei käsitellä kyseistä ajanjaksoa koskevassa raportissa. Velkoja voi esittää väitteen pesänhoitajan kirjallista raporttia vastaan, kun pesänhoitaja vapautetaan tehtävistään, 7 päivän kuluessa raportin julkaisupäivästä.

Velkojat voivat jättää vaatimuksensa konkurssituomioistuimelle kirjallisesti. Ne voivat toimittaa tuomioistuimelle kirjallisesti väitteitä sekä pesänhoitajan hyväksymiä että hylkäämiä saatavia vastaan 7 päivän kuluessa luettelon julkaisemisesta kaupparekisterissä ja nostaa kauppalain 694 §:n mukaisia vahvistuskanteita 14 päivän kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös luettelon hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä.

Velkojat voivat jättää vaatimuksensa konkurssituomioistuimelle kirjallisesti. Ne voivat toimittaa tuomioistuimelle kirjallisesti väitteitä sekä pesänhoitajan hyväksymiä että hylkäämiä saatavia vastaan 7 päivän kuluessa luettelon julkaisemisesta kaupparekisterissä ja nostaa tämän jälkeen vahvistuskanteita, joilla pyritään vahvistamaan hylätyt saatavat tai kiistämään hyväksyttyjen saatavien olemassaolo, 7 päivän kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös luettelon hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä.

Tervehdyttämissuunnitelmaa voivat ehdottaa velkojat, joiden saatavat muodostavat vähintään kolmasosan vakuussaatavista, ja velkojat, joiden saatavat muodostavat vähintään kolmasosan vakuudettomista saatavista, lukuun ottamatta seuraavia velkojia: velkojat, joilla on maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen erääntyneiden vakuudettomien velkojen lakisääteisestä tai sopimusperusteisesta korosta johtuvia saatavia; velkojat, joilla on yhtiömiehen tai osakkaan velalliselle myöntämistä lainoista johtuvia saatavia; velkojat, joiden saatavat johtuvat lahjoituksista tai velkojalle menettelystä aiheutuneista kustannuksista lukuun ottamatta ennakolta maksettuja kustannuksia, jos velallisen varat eivät riitä kattamaan niitä.

Velkoja, jolla on hyväksytty saatava tai tuomioistuimen tunnustama äänioikeus, voi ehdottaa velallisen yritystä koskevaa tervehdyttämissuunnitelmaa ja äänestää sen puolesta (myös poissaolevana notaarin vahvistamalla kirjeellä, jossa on velkojan allekirjoitus). Velkojat voivat esittää väitteen hyväksyttyä suunnitelmaa vastaan 7 päivän kuluessa suunnitelman hyväksymisestä. Tämä koskee myös velkojia, joilla on hylättyjä saatavia, joista on nostettu tuomioistuimessa kauppalain 694 §:n mukainen vahvistuskanne.

Mikäli velallinen ei noudata suunnitelman mukaisia velvoitteitaan, velkojat, joilla on vähintään 15 prosenttia suunnitelman mukaisesti muunnettujen saatavien kokonaismäärästä, voivat pyytää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista uudelleen.

Velkoja voi esittää tuomioistuimelle kirjallisen väitteen jakotaulukkoa vastaan ja tämän jälkeen hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen, jolla taulukko hyväksyttiin.

Jos velallinen jättää noudattamatta velkojien kanssa kauppalain 740 §:n perusteella tehtyä tuomioistuimen ulkopuolista sopimusta, velkojat, joilla on vähintään 15 prosenttia kaikkien saatavien kokonaismäärästä, voivat pyytää tuomioistuinta aloittamaan maksukyvyttömyysmenettelyn uudelleen.

Keskeytetty maksukyvyttömyysmenettely käynnistetään uudelleen velallisen tai sellaisen velkojan kirjallisesta hakemuksesta, jolla on hyväksytty saatava tai oikeusteitse vahvistettu saatava, jos vuoden kuluessa menettelyn keskeyttämisestä vapautetaan riitaisia saatavia varten varattuja määriä tai löydetään varoja, joista ei ollut tietoa maksukyvyttömyysmenettelyn aikana.

Kuukauden kuluessa siitä, kun velallisen hakemus oikeuksiensa ennalleen palauttamisesta julkaistaan kaupparekisterissä, jokainen velkoja, jolla on hyväksytty saatava tai oikeusteitse vahvistettu saatava, voi esittää väitteen sitä vastaan.

Bulgarialainen tuomioistuin voi aloittaa velkojan pyynnöstä sekundäärisen maksukyvyttömyysmenettelyn sellaista elinkeinonharjoittajaa vastaan, joka on ulkomaisessa tuomioistuimessa julistettu maksukyvyttömäksi ja jolla on merkittävää omaisuutta Bulgariassa. Velkoja, joka on saanut osittaisen maksun päämenettelyssä, osallistuu varallisuuden jakoon sekundäärimenettelyssä, jos osuus, jonka se saisi, on suurempi kuin muille velkojille sekundäärimenettelyssä jaettava osuus.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Pesänhoitajalla on valtuudet tehdä selvityksiä ja määrittää velalliselle kuuluva omaisuus; osallistua oikeudenkäynteihin, joissa velallinen on vastaajana, ja panna vireille oikeudenkäyntejä velallisen puolesta; pyytää laissa säädetyissä tapauksissa, että sopimukset, joissa velallinen on osapuolena, irtisanotaan, peruutetaan tai mitätöidään; periä velallisen rahamääräisiä saatavia ja tallettaa näin saadut varat erityiselle tilille; määrätä tuomioistuimen luvalla pankkitileille talletetuista velallisen rahavaroista, jos tämä on tarpeen velallisen omaisuuden hallinnointia ja suojaamista varten, ja muuntaa konkurssipesään sisältyvä omaisuus käteiseksi rahaksi.

Pesänhoitaja myy konkurssipesään sisältyvän omaisuuden ja omistusoikeudet kokonaisuudessaan, erillisinä osina tai yksittäisinä omaisuuskohteina ja oikeuksina saatuaan luvan tuomioistuimelta ja velkojainkokouksen hyväksymän päätöksen mukaisesti. Jos tällaista päätöstä ei ole tehty, pesänhoitaja päättää omaisuuden rahaksi muuntamisen tavasta ja menettelystä sekä säännöistä, joiden mukaan valitut arvonmäärittäjät arvottavat omaisuuden.

Pesänhoitaja laatii myynti-ilmoituksen, joka sisältää tietoja velallisesta, kuvauksen myytävästä omaisuudesta, myyntiin sovellettavat säännöt ja menettelyn, myynnin päivämäärän, kellonajan ja paikan, tarjousten jättämisen määräajan myyntipäivänä ja myytävän omaisuuden arvonmäärityksen. Pesänhoitaja asettaa ilmoituksen näkyvästi esille sen kunnan toimitiloihin, jossa velallisen yrityksen päätoimipaikka sijaitsee, sekä velallisen päätoimipaikan toimitiloihin vähintään 14 päivää ennen ilmoituksessa mainittua myyntipäivää. Lisäksi pesänhoitaja laatii pöytäkirjan, jossa tehdään selkoa edellä mainituista toimista, ja huolehtii pöytäkirjan julkaisemisesta talousministeriön erityisessä tiedotteessa 14 päivää ennen ilmoituksessa mainittua myyntipäivää.

Myynti tapahtuu pesänhoitajan toimistossa tai velallisen yrityksen päätoimipaikassa ilmoituksessa mainittuna päivänä. Tarjoajien, jotka haluavat osallistua myyntiin, on talletettava ennakolta määrä, jonka suuruus on 10 prosenttia omaisuuden määritetystä arvosta. Kunkin tarjoajan on ilmoitettava tarjoamansa hinta numeroina ja sanallisesti ja jätettävä tarjous sekä kuitti maksetusta talletuksesta suljetussa kirjekuoressa. Tarjoukset jätetään pesänhoitajalle myyntipäivänä asetettuun määräaikaan mennessä ja merkitään niitä koskevaan erityiseen rekisteriin vastaanottojärjestyksessä. Heti asetetun määräajan umpeuduttua pesänhoitaja lukee saadut tarjoukset paikalla olevien tarjoajien läsnä ollessa ja laatii menettelystä pöytäkirjan. Tarjoukset, jotka on saatu tarjoajilta, joilla ei ole oikeutta osallistua myyntiin, sekä tarjoukset, joissa tarjotaan määritettyä arvoa alempaa hintaa, ovat mitättömiä. Omaisuus myydään korkeimman tarjouksen tehneelle. Jos useampi kuin yksi tarjoaja on tehnyt korkeimman tarjouksen, ostaja ratkaistaan huutokaupalla, jonka pesänhoitaja suorittaa viipymättä paikalla olevien tarjoajien läsnä ollessa. Voittanut tarjoaja merkitään pesänhoitajan laatimaan pöytäkirjaan, jonka pesänhoitaja ja kaikki tarjoajat allekirjoittavat. Ostajan on maksettava tarjoamansa hinta, josta vähennetään ennakolta talletettu 10 prosentin osuus, 7 päivän kuluessa myyntipäivästä. Jos ostaja on velkoja, jolla on hyväksytty saatava, tai vakuusvelkoja, pesänhoitaja laatii jakolaskelman, josta käy ilmi osuus, jonka ostaja maksaa hinnasta ja joka pidätetään muiden velkojien saatavien maksamiseksi, sekä se osuus hinnasta, joka kuitataan velkojan saatavaa vastaan. Tässä tapauksessa ostajan on maksettava jakolaskelman mukaisesti pidätettävät määrät muiden velkojien saatavien kattamiseksi 7 päivän kuluessa laskelman voimaantulosta tai, jos muita velkojia ei ole, se osa hinnasta, joka ylittää hänen saatavansa. Jos hintaa ei makseta 7 päivän kuluessa, pesänhoitaja tarjoaa omaisuutta toiseksi korkeimman tarjouksen tehneelle tarjoajalle, ellei tämä ole peruuttanut takuutalletustaan. Sen jälkeen pesänhoitaja julistaa kyseisen tarjoajan tämän suostumuksella ostajaksi. Pesänhoitaja toistaa tarvittaessa tämän prosessin, kunnes omaisuutta on tarjottu kaikille tarjoajille, jotka jättivät vähintään määritettyä arvoa vastaavan tarjouksen.

Jos tarjoajia ei ole tai jos ei saada päteviä tarjouksia tai ostaja ei maksa hintaa, julkaistaan uusi myynti-ilmoitus ja järjestetään avoin huutokauppa, jossa aloitushintana on 80 prosenttia omaisuuden arvioidusta arvosta. Tarjoukset merkitään tarjousluetteloon, ja pesänhoitaja määrittää vähimmäiskorotuksen, joka ilmoitetaan myynti-ilmoituksessa.

Jos ostajaksi julistettu tarjoaja suorittaa maksettavan määrän ajoissa, tuomioistuin antaa määräyksen omaisuuden siirtymisestä ostajan omistukseen maksua seuraavana päivänä. Huutokaupan muut tarjoajat ja velallinen voivat riitauttaa päätöksen muutoksenhakutuomioistuimessa. Jos määräys omaisuuden siirtymisestä ostajan omistukseen julistetaan pätemättömäksi tai myynti mitätöidään, järjestetään toinen huutokauppa, kun uusi ilmoitus on julkaistu.

Pesänhoitaja siirtää omistusoikeuden ostajan omistukseen tätä koskevan lainvoimaisen määräyksen sekä tarvittavien omaisuudensiirto- ja saantikirjamaksujen suorittamisen todistavan kuitin perusteella. Riski omistusoikeuden menettämisestä on ostajalla, ja kustannukset, jotka aiheutuvat omistusoikeuden turvaamisesta siihen asti, että se siirtyy ostajalle, maksetaan konkurssipesästä.

Jos yhteisomistuksessa olevaa omistusoikeutta vastaan on aloitettu täytäntöönpanomenettelyjä joidenkin omistajien velan johdosta, toimitetaan kuvaus koko omistusoikeudesta, mutta vain velallisen omistama aineeton osuus myydään. Omaisuus voidaan myydä kokonaisuudessaan muiden yhteisomistajien kirjallisesti antamalla suostumuksella.

Jos myydään omaisuutta, jonka velallinen on kiinnittänyt tai pantannut jonkin toisen osapuolen velan vakuudeksi tai ostanut kiinnityksen tai pantin rasittamana, pesänhoitaja lähettää vakuusvelkojalle ilmoituksen myynnin ajankohdasta. Tällöin laaditaan erillinen jakolaskelma, josta käy ilmi tällaisen omaisuuden myynnistä vakuusvelkojalle maksettavat määrät. Pesänhoitaja varaa vakuusvelkojalle jakolaskelman mukaan maksettavan määrän ja luovuttaa sen velkaa koskevan täytäntöönpanomääräyksen tai saatavan hyväksymistä maksukyvyttömyysmenettelyssä koskevan todistuksen esittämistä vastaan. Pesänhoitaja varaa sellaiselle vakuusvelkojalle maksettavan määrän, jonka saatavan vakuudeksi on asetettu panttioikeus, kun hänelle esitetään todistus panttioikeuden merkitsemisestä rekisteriin ja velallisen allekirjoittama notaarin vahvistama lausuma, jolla todistetaan vakuudellisen lainan tämänhetkinen määrä.

Konkurssituomioistuin antaa pesänhoitajan pyynnöstä ja velkojainkokouksen hyväksymän päätöksen mukaisesti luvan velallisen omaisuuden myyntiin suorilla neuvotteluilla tai välittäjän välityksellä, jos kokonaisuudessaan, erillisinä osina tai yksittäisinä omaisuuskohteina ja oikeuksina myytäväksi laitettua henkilökohtaista omaisuutta ja omistusoikeuksia ei ole saatu myytyä ostajien puutteen tai ostajan vetäytymisen vuoksi. Myyntihinnan on oltava vähintään 80 prosenttia arvioidusta arvosta. Tarjous velallisen muissa yrityksissä omistamien osakkeiden ostamisesta on ensin esitettävä muille yhtiömiehille. Jos tarjousta ei hyväksytä kuukauden kuluessa, osakkeet myydään. Tässä tapauksessa osakkeiden ostohinta on maksettava enintään 60 kuukauden kuluessa ostajan valitsemisesta, ja sopimus tehdään, kun hinta on maksettu täysimääräisesti.

Jos velallisen omistamia asuntoja vuokrataan velallisen työntekijöille niiden realisointia koskevan velkojainkokouksen päätöksen tekoajankohtana, pesänhoitajan on ensin tarjottava asuntoja ostettavaksi työntekijöille tai muille henkilöille, joilla on työsuhteista velallisen kanssa johtuvia saatavia, paitsi jos kyseisistä kiinteistöistä on meneillään oikeudenkäyntejä. Pesänhoitaja lähettää jokaiselle henkilölle kirjallisen kutsun, joka sisältää kuvauksen kiinteistöstä, sen määritetyn arvon, maksuajan, joka on vähintään 30 ja enintään 60 päivää, sekä pankkitilin, jolle maksu on suoritettava. Osapuolten on vastattava ilmoitukseen 14 päivän kuluessa ja ilmoitettava pesänhoitajalle, ovatko ne halukkaita ostamaan kiinteistön arvonmäärityksessä ilmoitettuun hintaan asetetun määräajan kuluessa. Kun hinta on maksettu, työntekijät voivat kuitata velallisen heille velkaa oleviin maksamattomiin palkkoihin perustuvat saatavansa. Myyntisopimus laaditaan saantokirjana, jonka pesänhoitaja allekirjoittaa myyjän ominaisuudessa. Myyjä vastaa myynnistä aiheutuvista kuluista.

Pesänhoitaja pyytää, että velkojan tai kolmannen osapuolen hallussa oleva pantiksi asetettu omaisuuskohde luovutetaan hänelle, ja myy sen kauppalain 46 luvussa säädetyn menettelyn mukaisesti, ellei laki salli velkojan järjestävän myyntiä ilman tuomioistuimen myötävaikutusta.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Maksukyvyttömyysmenettelyssä voidaan ilmoittaa seuraavat saatavat:

  • pantilla tai kiinnityksellä taattuja velkoja koskevat saatavat tai ulosmitattuja velkoja koskevat saatavat, jotka on rekisteröity panttioikeuksista annetun lain mukaisesti
  • saatavat, joiden suhteen käytetään panttioikeutta
  • maksukyvyttömyysmenettelystä aiheutuvat kustannukset (menettelystä perittävä leimavero ja kaikki muut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen voimaantuloon asti aiheutuneet kustannukset; pesänhoitajan korvaus; työntekijöiden saatavat, jos velallisen yritys ei ole lopettanut liiketoimintaansa; konkurssipesän laajentamisesta, hallinnoinnista, arvonmäärityksestä ja jakamisesta aiheutuneet kustannukset; sekä velallisen ja tämän perheen hyväksi maksettavat elatusapumaksut)
  • työsopimuksista johtuvat saatavat, jotka olivat olemassa ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista
  • velallisen maksama lakisääteinen korvaus kolmansille osapuolille
  • julkisoikeudelliset velat valtiolle tai kunnille, muun muassa veroista, tulleista, maksuista ja pakollisista sosiaalivakuutusmaksuista johtuvat velat, jos ne syntyivät ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista
  • maksukyvyttömyyden alkamisen jälkeen syntyneet saatavat, joita ei ole maksettu eräpäivänä
  • mahdolliset jäljellä olevat vakuudettomat saatavat, jotka syntyivät ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista
  • maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen erääntyneiden vakuudettomien velkojen lakisääteinen tai sopimusperusteinen korko
  • yhtiömiehen tai osakkaan velalliselle myöntämät lainat
  • lahjoitukset
  • velkojille maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä aiheutuneet kustannukset lukuun ottamatta kauppalain 629b §:n mukaisia kustannuksia (ennakolta maksetut alustavat oikeudenkäyntikulut).

Velkojat, joilla on maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyneitä saatavia, saavat maksun kunkin saatavan eräpäivänä, ja jos maksua ei saada, niiden saatavat maksetaan kauppalain 722 §:n 1 momentissa säädetyn menettelyn mukaisesti.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Velkojien on ilmoitettava saatavansa konkurssituomioistuimelle kirjallisesti kuukauden kuluessa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen merkitsemisestä kaupparekisteriin ja mainittava saatavan perusteet ja määrä, etuoikeudet ja vakuudet sekä prosessiosoite ja lisäksi toimitettava kirjallisia todisteita.

Pesänhoitaja laatii 7 päivän kuluessa tämän kuukauden määräajan umpeutumisesta

  • luettelon, jossa ilmoitetut saatavat esitetään niiden vastaanottojärjestyksessä ja josta käyvät ilmi saatavan perusteet ja määrä, etuoikeudet ja vakuudet sekä ilmoittamispäivämäärä
  • luettelon saatavista, jotka pesänhoitajan on viran puolesta merkittävä luetteloon ja joita ovat muun muassa työntekijöiden työsuhteista velallisen kanssa johtuvat saatavat sekä julkisoikeudelliset velat, jotka on arvioitu ja vahvistettu lainvoimaisessa päätöksessä
  • luettelon ilmoitetuista saatavista, joita ei ole hyväksytty.

Saatavat, jotka ilmoitetaan sen jälkeen, kun päätöksen merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut kuukausi, mutta enintään kahden kuukauden kuluessa tämän määräajan umpeutumisesta, lisätään luetteloon ilmoitetuista saatavista ja hyväksytään laissa säädetyllä menettelyllä. Kun tämä toinen määräaika on umpeutunut, maksukyvyttömyysmenettelyn alkamiseen mennessä syntyneihin velkoihin perustuvia saatavia ei voida ilmoittaa.

Jos keskeytetty maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan uudelleen, saatavien ilmoittamisen määräaika alkaa kauppalain 632 §:n 2 momentin mukaisen päätöksen merkitsemisestä (päätös jatkaa keskeytettyä maksukyvyttömyysmenettelyä).

Sellaiseen velkaan perustuvat saatavat, jota ei ole maksettu eräpäivään mennessä ja joka syntyi maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen ja ennen tervehdyttämissuunnitelman hyväksymistä, ilmoitetaan saman menettelyn mukaisesti ja lisätään pesänhoitajan laatimaan täydentävään luetteloon.

Pesänhoitaja huolehtii siitä, että luettelot julkaistaan nopeasti kaupparekisterissä, ja saattaa ne velkojien ja velallisen saataville tuomioistuimen kirjaamossa.

Velallinen sekä mikä tahansa velkoja voi toimittaa tuomioistuimelle kirjallisen väitteen, josta toimitetaan jäljennös pesänhoitajalle, hyväksyttyä tai hylättyä saatavaa vastaan 7 päivän kuluessa luettelon julkaisemisesta kaupparekisterissä. Saatavaa ei voida riitauttaa, jos se on vahvistettu lainvoimaisella tuomiolla, joka on annettu sitä maksukyvyttömyysmenettelyä koskevan aloittamispäätöksen jälkeen, johon pesänhoitaja osallistui.

Jos luetteloita vastaan ei esitetä väitteitä, tuomioistuin hyväksyy luettelon hyväksytyistä ja merkityistä saatavista viran puolesta suljetussa käsittelyssä välittömästi 7 päivän määräajan umpeuduttua. Jos luetteloita vastaan esitetään väitteitä, tuomioistuin tarkastelee niitä avoimessa käsittelyssä kutsuttuaan oikeuteen pesänhoitajan, velallisen, velkojan, jonka saatavan kirjaaminen luetteloon tai kirjaamatta jättäminen on riitautettu, sekä velkojan, joka on esittänyt väitteen saatavaa vastaan. Kaikki vastaväitteet käsitellään yhdessä käsittelyssä, mikäli mahdollista. Jos jokin vastaväite katsotaan perustelluksi, tuomioistuin hyväksyy luettelon tarvittavin muutoksin. Muussa tapauksessa tuomioistuin hylkää vastaväitteet 14 päivän kuluessa käsittelystä. Tuomioistuimen päätös luettelon hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä, eikä siihen voida hakea muutosta.

Velkoja, joka on ilmoittanut saatavan yli kuukausi sen jälkeen, kun päätös merkittiin kaupparekisteriin, mutta kahden kuukauden kuluessa tämän määräajan umpeutumisesta, ei voi riitauttaa hyväksyttyä tai hylättyä saatavaa eikä pyytää velan järjestelyä konkurssipesän loppuosasta, jos konkurssipesän omaisuus on muunnettu rahaksi.

Tämän jälkeen ilmoitetut saatavat, jotka on hyväksytty laissa säädetyn menettelyn mukaisesti, lisätään tuomioistuimen hyväksymään luetteloon.

Velkoja tai velallinen, joka esitti hylätyn väitteen pesänhoitajan laatimaa luetteloa vastaan, ja velkoja, jonka saatava jätettiin pois hyväksyttyjen saatavien luettelosta, tai velkoja ja velallinen, joihin liittyvä saatava lisättiin hyväksyttyjen saatavien luetteloon tuomioistuimen hyväksymän vastaväitteen perusteella, voivat esittää kauppalain 694 §:n nojalla vaatimuksen hylätyn saatavan vahvistamisesta tai hyväksytyn saatavan pätemättömäksi julistamisesta 7 päivän kuluessa päivästä, jona tuomioistuimen päätös hyväksyttyjen saatavien luettelon hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä. Tuomion voimaantulolla on ratkaiseva vaikutus velallisen, pesänhoitajan ja maksukyvyttömyysmenettelyn kaikkien velkojien kannalta.

Maksukyvyttömyysmenettelyssä hyväksytty saatava on saatava, joka sisältyy tuomioistuimen hyväksymään luetteloon hyväksytyistä saatavista, lukuun ottamatta kauppalain 694 §:n mukaisesti vahvistuskanteella riitautettuja saatavia.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Kauppalain mukaan varoja voidaan jakaa, kun konkurssipesän muuntaminen rahaksi on tuottanut riittävästi varoja.

Pesänhoitaja laatii taulukon saatavilla olevien varojen jakamisesta velkojien kesken ottaen huomioon heidän etusijajärjestyksenä, etuoikeutensa ja vakuutensa. Jakotaulukko säilyy osittaisena, kunnes kaikki saatavat on maksettu täysimääräisesti tai koko konkurssipesä on muunnettu rahaksi lukuun ottamatta sellaista omaisuutta, jota ei voida myydä. Jakotaulukko asetetaan näkyvästi esille 14 päivän ajaksi tähän varatulle ilmoitustaululle yleisölle avoimissa tuomioistuimen tiloissa. Pesänhoitaja julkistaa jakotaulukon kaupparekisterissä. Velallinen, velkojatoimikunta ja kukin velkoja voivat edellä mainitussa määräajassa toimittaa tuomioistuimelle kirjallisen väitteen jakotaulukkoa vastaan. Tuomioistuin hyväksyy jakotaulukon mahdollisin tarvittavin muutoksin varmistettuaan sen laillisuuden viran puolesta tai vastaväitteen perusteella. Päätös jakoluettelon hyväksymisestä ja sitä vastaan esitetyt väitteet julkaistaan kaupparekisterissä ja annetaan näin tiedoksi velkojille ja velalliselle. Jakotaulukon hyväksymispäätöksen voi riitauttaa joko velallinen, velkojatoimikunta tai sellainen velkoja, joka on esittänyt vastaväitteen, taikka velkoja, joka ei ole esittänyt väitettä, silloin kun tuomioistuin on hyväksymispäätöksessä kumonnut jakotaulukon tai muuttanut sitä. Pesänhoitaja suorittaa tuomioistuimen hyväksymän taulukon mukaisen jaon.

Kun konkurssipesän realisoinnista saatuja varoja jaetaan, saatavat maksetaan seuraavassa, kauppalain 722 §:ssä säädetyssä järjestyksessä:

  1. panttioikeuksia koskevan lain mukaisesti rekisteröidyt saatavat, jotka on taattu pantilla, kiinnityksellä, ulosmittauksella tai takavarikolla – vakuuden realisoinnista saaduista varoista
  2. saatavat, joiden suhteen sovelletaan panttioikeutta – panttioikeuden kohteena olevan omaisuuserän arvosta
  3. maksukyvyttömyysmenettelystä aiheutuvat kustannukset (menettelystä perittävä leimavero ja kaikki muut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen voimaantuloon asti aiheutuneet kustannukset; pesänhoitajan korvaus; työntekijöiden saatavat, jos velallisen yritys ei ole lopettanut liiketoimintaansa; konkurssipesän laajentamisesta, hallinnoinnista, arvonmäärityksestä ja jaosta aiheutuneet kustannukset; sekä velallisen ja tämän perheen hyväksi maksettavat elatusapumaksut);
  4. työsopimuksista johtuvat saatavat, jotka olivat olemassa ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista
  5. velallisen maksama lakisääteinen korvaus kolmansille osapuolille
  6. julkisoikeudelliset velat valtiolle tai kunnille, muun muassa veroista, tulleista, maksuista ja pakollisista sosiaalivakuutusmaksuista johtuvat velat, jos ne syntyivät ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista
  7. saatavat, jotka syntyivät maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen ja joita ei ole maksettu eräpäivänä
  8. mahdollisesti jäljellä olevat vakuudettomat saatavat, jotka syntyivät ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä
  9. maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen erääntyneiden vakuudettomien velkojen lakisääteinen tai sopimusperusteinen korko
  10. yhtiömiehen tai osakkaan velalliselle myöntämät lainat
  11. lahjoitukset
  12. velkojille maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä aiheutuneet kustannukset lukuun ottamatta kauppalain 629b §:n mukaisia kustannuksia (ennakolta maksetut alustavat oikeudenkäyntikulut).

Jos varoja ei ole riittävästi edellä alakohdissa 3–12 tarkoitettujen saatavien maksamiseksi, varat jaetaan suhteellisesti kullekin velkojien luokalle. Jos valtio on ilmoittanut useita samaan luokkaan kuuluvia saatavia ja ne on hyväksytty, määrät maksetaan yhtenä maksuna varainjakotililtä, ja kansallinen verohallinto jakaa ne edelleen vero- ja sosiaalivakuutusprosessilain mukaisesti. Kansallinen verohallinto ilmoittaa suoritetusta jaosta konkurssituomioistuimelle ja pesänhoitajalle viipymättä.

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen erääntyneiden vakuudettomien velkojen lakisääteisestä tai sopimusperusteisesta korosta johtuvat saatavat, yhtiömiehen tai osakkaan velalliselle myöntämistä lainoista johtuvat saatavat, lahjoituksista johtuvat saavat sekä saatavat kustannuksista, joita velkojille aiheutuu maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä, lukuun ottamatta kauppalain 629b §:n mukaisia kustannuksia (ennakolta maksetut alustavat oikeudenkäyntikulut), voidaan maksaa vasta, kun kaikkien muiden velkojien saatavat on maksettu täysimääräisesti. Velkoja, joka on ilmoittanut saatavan vasta jaon jälkeen, otetaan mukaan myöhempiin jakoihin, eikä velkojalla ole oikeutta saada tasausta aiemmin jaettujen varojen osalta.

Vakuusvelkojat säilyttävät vakuutensa maksumenettelyssä. Niiden saatavat maksetaan ensin, ja tätä etuoikeutta sovelletaan vain vakuuden realisoinnista saatuihin varoihin. Jos pantiksi asetetun tai kiinnitetyn omaisuuden myyntihinta ei riitä kattamaan koko velkamäärää sekä kertynyttä korkoa, velkoja osallistuu jakoon yhdessä vakuudettomien velkojien kanssa. Jos jonkin pantiksi tai vakuudeksi asetetun omaisuuden myyntihinta on suurempi kuin vakuussaatavan arvo, kertynyt korko mukaan luettuna, yli jäävä määrä lisätään konkurssipesään. Tämä sääntö koskee myös sellaisten velkojien saatavien maksamista, joilla on panttioikeus.

Velkoja, jonka saatava on maksettu osittain päämenettelyssä, jossa ulkomainen tuomioistuin on julistanut elinkeinonharjoittajan maksukyvyttömäksi, osallistuu omaisuuden jakoon bulgarialaisessa tuomioistuimessa aloitetussa sekundäärimenettelyssä, jos elinkeinonharjoittajalla on merkittäviä varoja Bulgariassa ja osuus, jonka velkoja saisi omaisuuden jaosta sekundäärimenettelyssä, on suurempi kuin saman menettelyn muiden velkojien osuus. Sekundäärimenettelyssä suoritetun omaisuuden jaon jälkeen jäljelle jäävät varat siirretään päämenettelyn varoihin.

Mahdollisesti lykättävä saatava sisällytetään ensimmäiseen jakoon riitaisena saatavana, ja varaus sen maksamiseksi merkitään jakolaskelmaan. Saatava jätetään pois lopullisesta jaosta, jos lykkäysedellytys on yhä pätevä. Purkamisehdon alainen saatava sisällytetään kuitenkin jakoon saatavana, johon ei liity ehtoja.

Myös siviilikanteella riitautetun saatavan määrää vastaava varaus merkitään jakolaskelmaan. Jos vain vakuus tai etuoikeus riitautetaan, saatava sisällytetään väliaikaisesti jakoon vakuudettomana saatavana, kunnes riita on ratkaistu, ja jakolaskelmaan merkitään varaus, joka vastaa määrää, jonka velkoja saisi vakuudellisesta saatavasta. Tervehdyttämissuunnitelmassa tai realisoidun konkurssipesän jaossa on tehtävä varaus sellaisia hylättyjä saatavia varten, jotka on riitautettu kauppalain 694 §:n mukaisilla vahvistuskanteilla.

Pesänhoitaja tallettaa tuomioistuimen määräyksen perusteella pankkiin perimättömiä tai riitaisia saatavia varten lopullisen jaon yhteydessä varatut varat. Velallinen voi saada konkurssipesästä mahdollisesti jäljelle jäävän osan, kun sen velat on maksettu täysimääräisesti.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Tuomioistuin määrää maksukyvyttömyysmenettelyn päätettäväksi seuraavissa tapauksissa:

  • menettelyn jatkamista ei ole pyydetty vuoden kuluessa kauppalain 632 §:n 1 momentin mukaisesta päätöksen kirjaamisesta (päätös keskeyttää maksukyvyttömyysmenettely siitä syystä, että saatavilla oleva omaisuus ei riitä kattamaan menettelyn kustannuksia ja menettelyn alustavia kuluja ei ole maksettu)
  • konkurssipesän varat on käytetty loppuun
  • kaikki saatavat on maksettu
  • tervehdyttämissuunnitelma hyväksytään
  • velallisen ja kaikkien hyväksyttyjä saatavia omaavien velkojien välillä tehdään sopimus, mikäli sopimus täyttää sovellettavat lakisääteiset vaatimukset eikä ole nostettu kauppalain 694 §:n mukaista kannetta hyväksytyn saatavan puuttumisen vahvistamiseksi.

Kolmessa ensimmäisessä tapauksessa tuomioistuin määrää maksukyvyttömyysmenettelyn päättämistä koskevassa päätöksessä, että elinkeinonharjoittaja poistetaan rekisteristä, paitsi jos kaikkien velkojien saatavat on maksettu ja konkurssipesässä on jäljellä omaisuutta. Päätökseen voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa sen merkitsemisestä kaupparekisteriin.

Maksukyvyttömyysmenettelyä ei päätetä, jos velallisen vastuut on taattu kolmansien osapuolien vakuuksilla ja täytäntöönpanomenettely vakuuksia vastaan on edelleen käynnissä tai jos velallinen on osapuolena meneillään olevassa oikeudenkäynnissä.

Maksukyvyttömyysmenettelyjen lisäksi ei säädetä itsenäisistä menettelyistä, joiden tarkoituksena olisi yrityssaneeraus velallisen yrityksen pelastamiseksi.

Yrityksen tervehdyttäminen on maksukyvyttömyysmenettelyn itsenäinen valinnainen vaihe. Tervehdyttämisen toteuttaminen edellyttää tuomioistuimelle tehtävää nimenomaista kirjallista hakemusta, jossa jokin seuraavista osapuolista ehdottaa tervehdyttämissuunnitelmaa: velallinen, pesänhoitaja, velkojat, joilla on vähintään kolmasosa vakuussaatavista, velkojat, joilla on vähintään kolmasosa vakuudettomista saatavista; yhtiömiehet tai osakkaat, joilla on vähintään kolmasosa velallisen yrityksen osakepääomasta; vastuunalainen yhtiömies tai kaksikymmentä prosenttia velallisen yrityksen kaikista työntekijöistä.

Tervehdyttämissuunnitelmaa (tai ‑suunnitelmia) voidaan ehdottaa maksukyvyttömyyshakemuksen jättämisestä siihen asti, kun on kulunut kuukausi hyväksyttyjen saatavien luettelon hyväksymistä koskevan tuomioistuimen päätöksen merkitsemisestä kaupparekisteriin. Velallisen tai pesänhoitajan ehdottamasta tervehdyttämissuunnitelmasta aiheutuneet kustannukset katetaan konkurssipesästä, ja kaikissa muissa tapauksissa ne kattaa suunnitelmaa ehdottanut osapuoli.

Tervehdyttämissuunnitelman sisällön on täytettävä kauppalain 700 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset, ja siinä on käsiteltävä muun muassa sitä, missä määrin saatavat, jotka sisältyivät tuomioistuimen hyväksymiin luetteloihin suunnitelman ehdottamisajankohtana, maksetaan; kunkin saatavien luokan maksutapaa ja ‑aikataulua, sellaisten riitautettujen hylättyjen saatavien maksutakuita, joiden suhteen on meneillään oikeudenkäyntejä suunnitelman ehdottamisajankohtana; edellytyksiä, joilla avointen yhtiöiden tai kommandiittiyhtiöiden yhtiömiehet vapautetaan täysin tai osittain vastuusta; sitä, missä määrin kunkin velkojien luokan saatavat maksettaisiin verrattuna siihen omaisuuteen, jonka ne saisivat laissa säädetyn yleisen menettelyn mukaisessa jaossa; kullekin velkojien luokalle suunnitelman toteuttamisen yhteydessä annettavia takuita; suunnitelman toteuttamiseksi suoritettavia hallinnointitoimia ja organisatorisia, oikeudellisia, taloudellisia, teknisiä ja muita toimia; sekä suunnitelman vaikutuksia velallisen yrityksen työntekijöihin. Tervehdyttämissuunnitelmassa voidaan lisäksi ehdottaa toimia tai liiketoimia yrityksen kannattavuuden palauttamiseksi, kuten koko yrityksen tai sen osan myyntiä, myynnin toteuttamisedellytyksiä ja ‑tapaa, ostajaa, lainan muuntamista osakkeiksi, velkojen uudistamista tai muita toimia ja liiketoimia (suunnitelmasta on nimenomaisesti jätettävä pois mahdollisuus myydä vesi- ja jätevesihuollosta vastaavien toimijoiden omaisuutta, jota nämä tarvitsevat ensisijaisiin toimintoihinsa, kunnes kyseiselle alueelle on nimetty uusi vesi- ja jätevesihuollosta vastaava toimija), valvontaelimen nimittämistä valvomaan velallisen toimia tervehdyttämissuunnitelman keston tai lyhyemmän ajan, maksujen lykkäämistä, täydellistä tai osittaista veloista vapauttamista, yrityssaneerausta tai muita toimia ja liiketoimia.

Jos suunnitelma täyttää laissa (kauppalain 700 §:n 1 momentti) säädetyt edellytykset, tuomioistuin antaa päätöksen, jolla suunnitelma hyväksytään käsiteltäväksi velkojainkokouksessa, ja julkaisee kaupparekisterissä ilmoituksen, jossa vahvistetaan kokouksen päivämäärä. Tarvittaessa tuomioistuin lähettää suunnitelmaa ehdottaneelle osapuolelle ilmoituksen, jossa sitä kehotetaan korjaamaan havaitut puutteet. Suunnitelman hylkäämispäätökseen voi hakea muutosta 7 päivän kuluessa.

Suunnitelmasta voivat äänestää vain velkojat, joilla on hyväksyttyjä saatavia tai joille tuomioistuin on myöntänyt äänioikeuksia. Velkojat äänestävät erikseen laissa säädetyissä eri luokissa. Velkojat voivat äänestää myös poissaolevina notaarin vahvistaman ja velkojan allekirjoittaman valtakirjan välityksellä. Suunnitelma hyväksytään kussakin velkojien luokassa kunkin luokan saatavien yksinkertaisella enemmistöllä. Väitteitä hyväksyttyä suunnitelmaa vastaan voidaan jättää konkurssituomioistuimeen 7 päivän kuluessa äänestyksestä. Vastaväitteitä voivat jättää myös velkojat, joilla on hyväksymättömiä saatavia, joiden osalta on nostettu kauppalain 694 §:n mukaisia vahvistuskanteita. Suunnitelma hylätään, jos yli puolet velkojista, joilla on hyväksyttyjä saatavia, äänestää sitä vastaan, riippumatta siitä, mihin luokkaan nämä saatavat kuuluvat. Ilmoitus suunnitelman hyväksymisestä julkaistaan kaupparekisterissä.

Tuomioistuin vahvistaa hyväksytyn tervehdyttämissuunnitelman, jos se täyttää kauppalain 705 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset eli jos kaikki laissa säädetyt edellytykset sen hyväksymiseksi velkojien eri luokissa täyttyvät; sen on hyväksynyt velkojien enemmistö, jolla on yli puolet tuomioistuimen hyväksymiin luetteloihin sisältyvistä hyväksytyistä saatavista; mikäli suunnitelmassa kaavaillaan osittaista maksua, vähintään yksi suunnitelman hyväksynyt velkojien luokka saa osittaisen maksun; kaikkia saman luokan velkojia kohdellaan yhdenveroisesti, paitsi jos vahinkoa kärsivät velkojat ovat kirjallisesti hyväksyneet muunlaisen kohtelun; suunnitelmalla varmistetaan, että eri mieltä oleva velkoja ja eri mieltä oleva velallinen saavat saman maksun kuin minkä ne olisivat saaneet, jos omaisuus olisi jaettu laissa säädetyn yleisen menettelyn mukaisesti; yksikään velkoja ei saa enempää kuin sille sen hyväksytyn saatavan perusteella kuuluu; yhtiömiehille tai osakkaille ei makseta tuloja, ennen kuin on maksettu täysimääräisesti sen velkojien luokan saatavat, jonka etuihin suunnitelma vaikuttaa; yksityisille elinkeinonharjoittajille, vastuunalaisille yhtiömiehille ja näiden perheille ei makseta tuomioistuimen vahvistamaa määrää suurempia elatusapumaksuja, ennen kuin on maksettu täysimääräisesti sen velkojien luokan saatavat, jonka etuihin suunnitelma vaikuttaa. Jos velkojainkokous on hyväksynyt useita suunnitelmia ja kaikki suunnitelmat täyttävät laissa säädetyt edellytykset, tuomioistuin hyväksyy sen suunnitelman, jota ovat äänestäneet velkojat, joilla on yli puolet hyväksytyistä saatavista.

Tervehdyttämissuunnitelma voidaan hyväksyä bulgarialaisen tuomioistuimen aloittamaan sekundääriseen maksukyvyttömyysmenettelyyn, jos elinkeinonharjoittajalla on merkittävää omaisuutta Bulgariassa, mikäli pesänhoitaja päämenettelyssä, jossa ulkomainen tuomioistuin on julistanut elinkeinonharjoittajan maksukyvyttömäksi, antaa suostumuksensa.

Päätöksellä tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisestä tuomioistuin määrää maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisestä ja nimittää joko tervehdyttämissuunnitelmassa ehdotetun tai velkojainkokouksessa valitun valvontaelimen. Päätökseen tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisestä ja päätökseen velallisen yrityksen velkojainkokouksessa hyväksytyn tervehdyttämissuunnitelman hylkäämisestä voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa niiden merkitsemisestä kaupparekisteriin.

Tuomioistuimen hyväksymä suunnitelma sitoo velallista ja kaikkia velkojia, joilla on ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä syntyneisiin velkoihin perustuvia saatavia. Kukin velkoja voi hakea täytäntöönpanomääräystä siviiliprosessilain 405 §:ssä säädetyn menettelyn mukaisesti muunnetun saatavan täytäntöönpanemiseksi sen määrään katsomatta.

Jos velallinen lyö laimin tervehdyttämissuunnitelman toteuttamisen, velkojat, joilla on suunnitelman mukaisesti muunnettuja saatavia, jotka muodostavat vähintään 15 prosenttia saatavien kokonaismäärästä, tai tuomioistuimen nimittämä valvontaelin voivat pyytää tuomioistuinta jatkamaan maksukyvyttömyysmenettelyä tämän edellyttämättä maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden todistamista. Tässä tapauksessa suunnitelman muuntava vaikutus velkojien oikeuksiin ja vakuuksiin säilyy muuttumattomana. Uudelleen aloitetussa maksukyvyttömyysmenettelyssä ei toteuteta tervehdyttämismenettelyjä.

Jos on tarkoitus myydä joko koko yritys tai sen osa, myyntisopimus on tervehdyttämissuunnitelman mukaan tehtävä kuukauden kuluessa siitä, kun suunnitelman hyväksymispäätös on tullut voimaan. Jos myyntisopimusta ei saada tehtyä hyväksytyssä tervehdyttämissuunnitelmassa asetetussa määräajassa, kukin osapuoli voi kuukauden kuluessa myyntisopimuksen tekemistä koskevan yhden kuukauden määräajan umpeutumisesta pyytää konkurssituomioistuinta julistamaan sopimuksen tehdyksi. Jos mikään osapuolista ei pyydä sopimuksen julistamista tehdyksi ja velkoja on jättänyt hakemuksen, konkurssituomioistuin jatkaa menettelyä ja julistaa velallisen maksukyvyttömäksi.

Tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisen lisäksi kauppalaissa säädetään toisesta mahdollisesta järjestelystä velallisen ja velkojien välillä. Velallinen voi tehdä itsenäisesti kirjallisen velkajärjestelysopimuksen kaikkien velkojien kanssa, joilla on hyväksyttyjä saatavia, missä tahansa menettelyn vaiheessa ilman pesänhoitajan edustusta. Jos sopimus täyttää laissa säädetyt edellytykset, tuomioistuin antaa päätöksen maksukyvyttömyysmenettelyn keskeyttämisestä, mikäli ei ole nostettu lainkaan kauppalain 694 §:n 1 momentin mukaisia kanteita hyväksytyn velan olemassaolon kiistämiseksi. Päätökseen voidaan hakea muutosta 7 päivän kuluessa sen merkitsemisestä kaupparekisteriin.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Lopullinen velkojainkokous tekee päätöksen konkurssipesään sisältyvästä omaisuudesta, jota ei voida myydä, ja se voi päättää, että arvoltaan vähäinen omaisuus tai saatavat, joiden periminen olisi kohtuuttoman vaikeaa, vapautetaan velalliselle. Pesänhoitaja tallettaa tuomioistuimen määräyksen perusteella pankkiin varat, jotka on lopullisen jaon yhteydessä varattu perimättömiä tai riitaisia saatavia varten.

Maksukyvyttömyysmenettelyn päätyttyä yleinen luovutuskielto kumotaan ja turvaamistoimi kumotaan viran puolesta siitä päivästä lähtien, jona päätös maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisestä on kirjattu rekisteriin.

Kaikki saatavat, joita ei ilmoitettu, ja oikeudet, joita ei käytetty maksukyvyttömyysmenettelyssä, raukeavat. Saatavat, joita ei voitu maksaa maksukyvyttömyysmenettelyssä, raukeavat, paitsi jos menettelyä jatketaan kauppalain 744 §:n 1 momentin mukaisesti (jos vuoden kuluessa menettelyn keskeyttämisestä riitaisia saatavia varten varatut määrät vapautetaan tai löydetään varoja, joiden olemassaolosta ei ollut tietoa maksukyvyttömyysmenettelyn aikana).

Jos velallinen on tehnyt velkajärjestelysopimuksen kaikkien hyväksyttyjä saatavia omaavien velkojien kanssa ja maksukyvyttömyysmenettely on päätetty, velkojat voivat käyttää oikeussuojakeinoja siviililaissa säädettyjen yleisten sääntöjen mukaisesti, ellei sopimuksessa toisin määrätä tai kauppalaissa toisin säädetä. Jos velallinen lyö laimin velkajärjestelysopimuksen toteuttamisen, velkojat, joilla on vähintään 15 prosenttia kaikista saatavista, voivat pyytää maksukyvyttömyysmenettelyn jatkamista tämän edellyttämättä maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden todistamista.

Kun maksukyvyttömyysmenettely on päätetty tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisen perusteella, alkaa ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä syntyneiden vastuiden osalta kulua uusi velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 110 §:n mukainen vanhentumisaika, joka käynnistyy tervehdyttämissuunnitelman hyväksymispäätöksen voimaantulopäivästä, jos kyseiset vastuut on maksettava välittömästi, tai vastuiden erääntymispäivästä, jos tervehdyttämissuunnitelmassa määrätään niiden lykkäämisestä. Velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 110 §:n mukaan kaikki saatavat raukeavat viisivuotisen lakisääteisen vanhentumisajan umpeuduttua, ellei laissa toisin säädetä. Jos on esitetty hakemus maksukyvyttömyysmenettelyn jatkamiseksi, vanhentumisaikaa ei sovelleta hyväksyttyihin saataviin niin kauan kuin menettely on käynnissä. Velkoja voi hakea täytäntöönpanomääräystä muunnetulle saatavalleen sen määrästä riippumatta tuomioistuimen hyväksymän tervehdyttämissuunnitelman perusteella.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Bulgarian lainsäädännön mukaan maksukyvyttömyysmenettelyn kuluja ovat seuraavat:

  • maksukyvyttömyysmenettelystä maksettava leimavero ja kaikki muut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen voimaantulopäivään asti aiheutuneet kulut
  • pesänhoitajan korvaus
  • velallisen yrityksen työntekijöiden saatavat, jos yritys ei ole lopettanut liiketoimintaansa
  • konkurssipesän laajentamisesta, hallinnoinnista, arvonmäärityksestä ja jaosta aiheutuneet kustannukset
  • velallisen ja tämän perheen hyväksi maksettavat elatusapumaksut.

Leimaveroa ei tarvitse maksaa ennakolta, jos velallinen on jättänyt maksukyvyttömyyshakemuksen. Leimavero maksetaan konkurssipesästä omaisuuden jaon yhteydessä. Jos velkoja jättää maksukyvyttömyyshakemuksen ja jos jokin yhteisvelkoja nimetään menettelyn osapuoleksi, leimavero peritään velkojalta tai yhteisvelkojaksi nimetyltä osapuolelta.

Jos velallisen käytettävissä olevat varat eivät riitä kattamaan maksukyvyttömyysmenettelyn alustavia kustannuksia tai jos maksukyvyttömyysmenettelyn aikana todetaan, että velallisen käytettävissä olevat varat eivät riitä kattamaan maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksia, tuomioistuin määrää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista varten määrän, joka velallisen tai velkojan on maksettava ennakolta tuomioistuimen asettamassa määräajassa. Tuomioistuin arvioi maksukyvyttömyysmenettelyn alustavat kustannukset ottaen huomioon väliaikaisen pesänhoitajan sen hetkisen korvauksen sekä maksukyvyttömyysmenettelyn arvioidut kustannukset. Jos velallinen on avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, tuomioistuin määrää kulujen maksamisesta ennakolta ottaen huomioon vastuunalaisten yhtiömiesten omaisuuden.

Maksukyvyttömyysmenettelyn alettua kulut katetaan konkurssipesästä. Tuomioistuin voi antaa tätä varten määräyksen, jolla pesänhoitaja valtuutetaan tekemään tarvittavat luovutukset.

Jos menettely on konkurssipesän laajentamisvaiheessa, leimaveroa ei tarvitse maksaa ennakolta. Leimaveroa ei peritä, jos maksukyvyttömyyteen liittyvät olosuhteet merkitään kaupparekisteriin tuomioistuimen päätösten ja määräysten perusteella ja ulosmittauksen tai yleisen luovutuskiellon voimaantulon ja poistamisen jälkeen.

Menettelyssä, joka on pantu vireille kauppalain 645, 646 ja 647 §:n ja velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 135 §:n mukaisen takaisinsaantikanteen perusteella, leimaveroa ei makseta ennakolta tuomioistuimen oikeusasteesta riippumatta. Jos kanne hyväksytään, leimavero peritään oikeudenkäynnin hävinneeltä osapuolelta. Jos kanne hylätään, leimavero peritään konkurssipesästä. Jos pesänhoitaja on nostanut takaisinsaantikanteen ja tämä hylätään, kolmansille osapuolille maksukyvyttömyysmenettelystä aiheutuneet kulut maksetaan konkurssipesästä.

Leimaveroa ei makseta ennakolta vahvistuskanteesta, jonka on nostanut velkoja tai velallinen kauppalain 694 §:n nojalla. Jos kanne hylätään, kantajan on maksettava kulut.

Velkojan saatava, joka ilmoitetaan lakisääteisen määräajan umpeuduttua mutta enintään kahden kuukauden kuluessa määräajan umpeutumisesta, lisätään luetteloon ilmoitetuista saatavista ja hyväksytään laissa säädetyllä menettelyllä. Hyväksymisestä aiheutuvat lisäkustannukset maksaa saatavan esittänyt velkoja.

Velallisen tai pesänhoitajan ehdottamasta tervehdyttämissuunnitelmasta aiheutuneet kustannukset katetaan konkurssipesästä, ja kaikissa muissa tapauksissa ne maksaa suunnitelmaa ehdottanut osapuoli. Ellei tuomioistuimen hyväksymässä tervehdyttämissuunnitelmassa muuta määrätä, tuomioistuin määrää velallisen maksamaan leimaverot ja aiheutuneet kustannukset.

Kulut, jotka aiheutuvat realisoitavan omaisuuden turvaamisesta siihen asti, että se siirtyy ostajan omistukseen, katetaan konkurssipesästä. Velallisen omistamien ja sen työntekijöille vuokrattujen asuntojen myynnistä aiheutuvat kulut maksaa myyjä.

Kun realisoitu omaisuus jaetaan, maksukyvyttömyysmenettelyssä aiheutuneista kuluista johtuvat saatavat maksetaan sen jälkeen, kun vakuussaatavat sekä saatavat, joihin sovelletaan pidätysoikeutta, on maksettu.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Kauppalaissa säädetään suojatoimista, joilla suojataan konkurssivelkojia toimilta ja liiketoimilta, joita velallinen toteuttaa konkurssipesän tyhjentämiseksi ja velkojien etujen vahingoittamiseksi. Laissa otetaan käyttöön ”epäilyksenalaisen ajanjakson” käsite. Kyseessä on kiistämätön olettama siitä, että velkojien eduille aiheutuu vahinkoa, jos tiettyjä toimia tai oikeustoimia toteutetaan tämän ajanjakson aikana. Epäilyksenalaisen ajanjakson pituus vaihtelee sen toimen tyypin mukaan, johon etujen vahingoittumista koskevaa olettamaa sovelletaan. Tiettyjen liike- ja muiden toimien osalta epäilyksenalainen ajanjakso alkaa maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden alkamispäivästä, mutta aikaisintaan yksi vuosi ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä, ja päättyy maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekopäivään. Muissa tapauksissa se alkaa kolme vuotta, kaksi vuotta tai yksi vuosi ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä ja sisältää ajanjakson maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämisen ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen välillä. Myös tietyt liike- ja muut toimet, jotka toteutetaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen jälkeen vakiintuneen menettelyn vastaisesti eli ilman pesänhoitajan ennakkosuostumusta, katsotaan vahingollisiksi.

Kauppalain mukaan vahingollisiksi oletetut liike- ja muiden toimien tyypit on määritelty kattavasti ja ne jakautuvat kahteen ryhmään: mitättömiin toimiin sekä konkurssivelkojiin nähden täytäntöönpanokelvottomiin toimiin.

Mitättömiä toimia säännellään kauppalain 646 §:n 1 momentissa. Kyseisessä pykälässä säädetään, että seuraavat liike- ja muut toimet ovat pätemättömiä velkojiin nähden, jos ne suoritetaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekemisen jälkeen vastoin vahvistettuja menettelysääntöjä:

  1. ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä otetun velan maksu
  2. konkurssipesään kuuluvan omistusoikeuden tai omaisuuskohteen asettaminen pantiksi tai kiinnittäminen
  3. liiketoimi, joka koskee konkurssipesään kuuluvaa oikeutta tai omaisuuskohdetta.

Muun tyyppisiä vahingollisia liike- ja muita toimia, jotka voidaan julistaa täytäntöönpanokelvottomiksi, säännellään kauppalain 645 §:n 3 momentissa, 646 §:n 2 momentissa ja 647 §:ssä sekä velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 135 §:ssä. Jotta liike- ja muut toimet olisivat täytäntöönpanokelvottomia konkurssivelkojiin nähden, ne on täytynyt julistaa täytäntöönpanokelvottomiksi lainvoimaisella tuomiolla.

Kauppalain 646 §:n 2 momentin mukaan seuraavat velallisen maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden jälkeen toteuttamat toimet tai liiketoimet voidaan julistaa täytäntöönpanokelvottomiksi velkojiin nähden, jos ne on toteutettu mainittujen määräaikojen puitteissa:

  1. velan ennenaikainen maksaminen maksutapaan katsomatta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneen vuoden aikana
  2. kiinnityksen tai pantin luominen aiemmin vakuudettoman velalliselta perittävän saatavan vakuudeksi maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneen vuoden aikana
  3. velallisen suorittama erääntyneen velan maksaminen maksutapaan katsomatta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana.

Jos velkoja tiesi velallisen olevan maksukyvytön tai ylivelkaantunut, määräaika on kahdessa ensimmäisessä tapauksessa kaksi vuotta ja kolmannessa vuosi. Velkojan oletetaan tienneen maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaantuneisuudesta, jos velallinen ja velkoja ovat etuyhteydessä toisiinsa tai jos velkoja tiesi tai olisi voinut tietää seikoista, joiden perusteella voidaan kohtuudella päätellä velallisen olevan maksukyvytön tai ylivelkaantunut.

Täytäntöönpanokelvottomuuteen ei voida vedota ensimmäisessä ja kolmannessa tapauksessa, jos velka maksetaan velallisen tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä ja jos

  • maksu suoritetaan osapuolten sopimia ehtoja noudattaen samanaikaisesti kun velalliselle toimitetaan tavaroita tai palveluja maksua vastaavasta arvosta tai 30 päivän kuluessa maksettavan velan erääntymisestä tai
  • velkoja on maksun jälkeen todella toimittanut velalliselle tavaroita tai palveluja maksua vastaavasta arvosta.

Täytäntöönpanokelvottomuuteen ei voida vedota toisessa tapauksessa, jos pantti tai kiinnitys luotiin

  • ennen lainan myöntämistä velalliselle tai samanaikaisesti sen kanssa
  • korvaamaan toinen esinevakuus, jota ei voida julistaa täytäntöönpanokelvottomaksi kauppalain 41 luvun I jaksossa säädettyjen sääntöjen mukaisesti
  • pantatun tai kiinnitetyn omaisuuskohteen hankkimista varten myönnetyn lainan vakuudeksi.

Kauppalain 646 §:n 2 momentin mukainen pätemättömyys ei vaikuta oikeuksiin, joita kolmannet osapuolet ovat vilpittömässä mielessä hankkineet ennen takaisinsaantikanteen nostamista koskevan hakemuksen jättämistä. Kolmannen osapuolen oletetaan toimineen vilpillisessä mielessä, kunnes toisin todistetaan, jos se on etuyhteydessä velalliseen tai henkilöön, jonka kanssa velallinen neuvotteli.

Valtion julkisoikeudellisia ja yksityisiltä olevia yksityisen täytäntöönpanon alaisia saatavia, jotka velallinen on maksanut, ei voida julistaa pätemättömiksi konkurssivelkojiin nähden edellä esitettyjen sääntöjen ja menettelyn mukaisesti.

Kauppalain 647 §:n 1 momentin mukaan seuraavat toimet ja liiketoimet, jotka velallinen suorittaa mainittuina määräaikoina, voidaan julistaa pätemättömiksi konkurssivelkojiin nähden:

  1. liiketoimet, joista ei saada korvausta (lukuun ottamatta tavanomaisia lahjoituksia), joissa on osapuolena velalliseen etuyhteydessä oleva henkilö ja jotka on toteutettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana
  2. liiketoimet, joista ei saada korvausta ja jotka on toteutettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneiden kahden vuoden aikana
  3. alihintaan tapahtuneet liiketoimet, jotka on toteutettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneiden kahden vuoden aikana mutta ei ennen maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden alkamista
  4. kolmannen osapuolen vastuita koskevat kiinnitykset, pantit tai henkilökohtaiset vakuudet, jotka on luotu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneen vuoden aikana mutta ei ennen maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden alkamista
  5. kolmannen osapuolen vastuita koskevat kiinnitykset, pantit tai henkilökohtaiset vakuudet, jotka on luotu velalliseen etuyhteydessä olevan velkojan hyväksi maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneiden kahden vuoden aikana mutta ei ennen maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantuneisuuden alkamista
  6. velkojia vahingoittavat liiketoimet, joissa on osapuolena velalliseen etuyhteydessä oleva henkilö ja jotka on tehty maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä edeltäneiden kahden vuoden aikana.

Yhtiölain 647 §:n 1 momenttia sovelletaan toimiin ja liiketoimiin, joita velallinen toteuttaa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämisen ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen välisenä aikana. Pätemättömäksi julistaminen ei vaikuta oikeuksiin, joita kolmannet osapuolet ovat hankkineet vilpittömässä mielessä korvausta vastaan ennen hakemuksen jättämistä.

Myös kuittaus voidaan mitätöidä konkurssivelkojiin nähden, jos velkoja hankki saatavan ja otti velalliselle olevan velan ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen tekoajankohtaa tietäen saatavan hankkiessaan tai velan ottaessaan, että velallinen oli maksukyvytön tai ylivelkaantunut tai että maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemus oli jätetty.

Velallisen maksukyvyttömäksi tai ylivelkaantuneeksi julistamisen jälkeen mutta aikaisintaan vuotta ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamishakemuksen jättämistä tekemä kuittaus on pätemätön konkurssivelkojiin nähden lukuun ottamatta sitä osaa, jonka velkoja saisi jaossa, kun omaisuus on realisoitu, riippumatta siitä, milloin keskinäiset velat otettiin.

Velvoitteista ja sopimuksista annetun lain 135 §:llä säännellään toimia, joita pesänhoitaja tai velkoja voi toteuttaa velallisen vahingollisten toimien mitätöimiseksi, jos velallinen tiesi kyseisten toimien vahingollisesta vaikutuksesta. Jos toimien motiivina on voiton tavoittelu, vahingollisuuden oletetaan olleen myös sen osapuolen tiedossa, jonka kanssa velkoja neuvotteli. Pätemättömyys ei vaikuta oikeuksiin, joita kolmannet osapuolet ovat vilpittömässä mielessä hankkineet korvausta vastaan ennen takaisinsaantikanteen nostamista koskevan hakemuksen jättämistä. Kolmannen osapuolen oletetaan tienneen vahingollisuudesta, kunnes toisin todistetaan, jos kolmas osapuoli on velallisen puoliso, lähisukulainen ylenevässä tai alenevassa polvessa tai sisarus. Jos toimi toteutettiin ennen saatavan syntymistä, se on mitätön vain, jos velallinen ja osapuoli, jonka kanssa velallinen neuvotteli, toteuttivat sen tarkoituksenaan vahingoittaa velkojaa.

Pesänhoitaja voi nostaa kanteen, jolla pyritään mitätöimään liike- tai muu toimi tai julistamaan se pätemättömiksi konkurssivelkojiin nähden, sekä täytäntöönpanokanteen konkurssipesän laajentamiseksi. Mikäli pesänhoitaja ei tätä tee, kanteen voi nostaa mikä tahansa konkurssivelkoja. Kun velkoja esittää vaatimuksen, tuomioistuin nimeää omaehtoisesti myös pesänhoitajan kantajaksi. Jos jokin velkoja on esittänyt vaatimuksen, muut velkojat eivät saa enää esittää samaa vaatimusta. Toinen velkoja voi kuitenkin pyytää tuomioistuinta nimeämään sen toiseksi kantajaksi ennen asian ensimmäistä käsittelyä. Lainvoimaisella tuomiolla on vaikutuksia velalliseen, pesänhoitajaan ja kaikkiin velkojiin.

Jos tuomioistuin on julistanut jonkin liiketoimen pätemättömäksi konkurssivelkojiin nähden, kolmannen osapuolen varat palautetaan, ja jos näitä varoja ei löydy konkurssipesästä tai on olemassa rahavelka, kolmannesta osapuolesta tulee menettelyssä velkoja.

Takaisinsaantikanne, jonka pesänhoitaja nostaa päämaksukyvyttömyysmenettelyssä, jossa ulkomainen tuomioistuin on julistanut elinkeinonharjoittajan maksukyvyttömäksi, tai bulgarialaisessa tuomioistuimessa siinä tapauksessa käynnistetyssä sekundäärisessä maksukyvyttömyysmenettelyssä, että elinkeinonharjoittajalla on merkittävää omaisuutta Bulgariassa, katsotaan nostetuksi kummassakin menettelyssä.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 31/10/2019