Varallisuuteen kohdistuvat turvaamistoimet oikeudenkäynnin aikana EU-maissa

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet (asfalistiká métra) ovat oikeuden määräämiä toimenpiteitä, jotka liittyvät pääoikeudenkäyntiin, jossa suojattavaksi haetun oikeuden käsittely on vireillä tai alkaa pian. Oikeuden myöntämän väliaikaisen suojan tarkoituksena on turvata tulevaisuudessa mahdollisesti esitettävän vaateen toteutuminen. Tällaisia toimia voivat olla seuraavat: vakuuden antaminen (engiodosía), kiinnityksen väliaikainen rekisteröinti (engrafí prosimíosis ipothíkis), takavarikko turvaamistoimena (sintiritikí katáshesi), vakuustakavarikko (dikastikí mesengíisi), väliaikainen turvaamispäätös (prosoriní epidíkasi apetíseon), asian alustava sääntely oikeuden määräyksellä (prosoriní ríthmisi katástasis), sinetöinti (sfrájisi), sinetöinnin purku (aposfrájisi), omaisuuden luettelointi (apografí), omaisuutta koskevan määräysvallan siirtäminen (dimósia katáthesi), omaisuuteen kohdistuvat turvaamistoimet (asfalistiká métra nomís).

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Edellä mainitut toimet määrää aina tuomioistuin.

Asiallinen toimivalta määrätä edellä mainittuja toimia kuuluu yhden tuomarin kokoonpanossa toimivalle ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle (monomelés protodikío). Tämä toimivalta voi kuitenkin siirtyä rauhantuomioistuimelle (irinodikío) hallinta- tai käyttöoikeuden väliaikaisessa määrittämisessä, jos se siviiliprosessilain yleisten määräysten mukaan on toimivaltainen pääasiassa. Lisäksi rauhantuomioistuimella on yksinomainen toimivalta kiinnityksen väliaikaista rekisteröintiä ja rekisteröinnin peruuttamista koskevissa asioissa silloin kun osapuolet ovat siitä yhtä mieltä. Sen lisäksi pääasiaa käsittelevä usean tuomarin kokoonpanossa toimiva ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (polimelés protodikío) ja yhden tuomarin kokoonpanossa toimiva ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ovat yhdessä toimivaltaisia määräämään kyseisiä toimia.  Alueellinen toimivalta on periaatteessa pääasiaa tutkivalla tuomioistuimella, mutta kyseisiä toimia voi kuitenkin määrätä myös se tuomioistuin, joka sijaitsee lähimpänä paikkakuntaa, jossa toimet on toteuttava. Edellä mainittuja toimia koskeva päätös annetaan tiedoksi velalliselle, ja sen panee täytäntöön haastemies (dikastikós epimelitís). Täytäntöönpanoon voi tarvittaessa pyytää poliisin virka-apua. Kustannuksia ei ole helppo arvioida, sillä asianajajien ja haastemiesten palkkiot vaihtelevat suuresti. Kustannukset voivat olla noin 250 euroa.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Tuomioistuin määrää väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia, jos

a) kiireellisen tapauksen tai välittömän vaaran vuoksi on syytä varmistaa tai säilyttää tietyn oikeuden turvaaminen tai säännellä tiettyä tilannetta ja

b) jos oikeus, jonka suojaamiseen toimenpide on tarkoitettu, on todennäköisesti oikeutettu.

Vaateen perusteeksi on esitettävä alustavia todisteita sen osoittamiseksi, että se on todennäköisesti oikeutettu. Toisin sanoen ei tarvitse esittää täydellisiä todisteita. Epätäydellinen näyttö todistettavista seikoista tulee kyseeseen, kunhan tuomari katsoo sen riittävän pyydetyn suojaamistoimen määräämiseksi.  Jotta suoja voidaan myöntää, tapauksen on oltava kiireellinen tai on oltava välitön vaara, että velallinen hukkaa ulosmittauskelpoista omaisuuttaan siten, ettei ulosmittausta enää voida toimittaa, kun velkojalle on pääasiassa toimitetun oikeudenkäynnin päätteeksi myönnetty ulosmittausmääräys.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Näiden toimien kohteena voi olla yleisesti kaikki velallisen omaisuus, joka on hänen hallussaan tai kolmannen osapuolen hallussa, kunhan se on siirtokelpoista siviilioikeuden sääntöjen mukaan eikä kuulu minkään laissa määrätyn poikkeuksen soveltamisalaan. Toimien kohteena voivat olla erityisesti velallisen kiinteä omaisuus ja ulosmittauskelpoinen irtain omaisuus, kuten laivat, ilma-alukset, maantieajoneuvot, pankkitalletukset sekä arvo-osuudet.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Velallinen ei voi päätöksen jälkeen määrätä omaisuudestaan, jos on määrätty sellainen turvaamistoimi, joka sitoo omaisuuden, esimerkiksi  takavarikko tai kiinteää omaisuutta koskevan kiinnityksen väliaikainen rekisteröinti.  Jos velallinen ei noudata oikeuden päätöstä, hänet voidaan tuomita rikoslain 232 Α §:n nojalla enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen.

Asetuksella nro 1059/1971 säädetään pankkitalletusten salassapidosta. Pankkisalaisuuden rikkomisesta määrätään pankin hallintoneuvoston jäsenelle, johtajalle tai virkailijalle asetuksen mukaan vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Tämä ei kuitenkaan estä talletusten takavarikoimista, sillä väliaikaisista toimenpiteistä tai turvaamistoimista määräävässä oikeuden päätöksessä ei tarvitse täsmentää, mitkä pankkitalletukset tai arvo-osuudet kyseisellä päätöksellä on väliaikaisesti sidottava. Tuomioistuimen päätökseen sisältyvä talletusten käyttöoikeutta rajoittava kielto ei myöskään riko pankkisalaisuutta, sillä pankkien ei tarvitse antaa tietoja talletusten olemassaolosta. Jos takavarikko kohdistuu muiden kolmansien osapuolten hallussa olevaan omaisuuteen, heidän on ilmoitettava, onko takavarikoitava saatava tai oikeus olemassa ja onko heillä hallussaan muuta takavarikoitua omaisuutta ja kuinka paljon.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Toimet ovat voimassa lain mukaan

a) siihen asti, kun oikeus on antanut pääasiassa lopullisen päätöksen, joka on kielteinen henkilölle, joka väliaikaista toimenpidettä tai turvaamistoimea pyysi, eikä päätökseen voi enää hakea muutosta,

b) siihen asti, kun on annettu lopullinen päätös, joka on hakijalle myönteinen ja joka on pantu täytäntöön,

c) jos pääasiassa on päästy sovintoratkaisuun,

d) kun on kulunut 30 päivää siitä, kun oikeudenkäynti on tullut muulla tavalla päätökseen tai päättynyt ilman asiaratkaisua,

e) jos suojaavan toimen kumoaa tai sitä muuttaa päätöksen tehnyt tuomioistuin, saatuaan uusia aineellisia todisteita, tai pääasiaa käsitellyt tuomioistuin, jonka ei tarvitse vaatia uusia todisteita,

f) jos päätöksessä itsessään annetaan määräaika pääasian käsittelylle eikä asiaa panna vireille määräajan kuluessa.

Jos toinen osapuolista, jotka on kutsuttu rauhantuomioistuimeen lakisääteisessä määräajassa lain määräysten mukaisesti, ei ole läsnä oikeudenkäynnissä, asia käsitellään hänen poissa ollessaan. Tuomioistuin kuitenkin tutkii asian siten kuin kaikki osapuolet olisivat läsnä, sillä poissaolo ei väliaikaista toimenpidettä tai turvaamistoimea koskevassa asiassa merkitse niiden aineellisten seikkojen tunnustamista, jotka esitetään alkuperäisessä vaateessa. Tuomioistuin voi tutkia asian uudestaan ainoastaan, jos oikeuteen saapumatta jäänyt osapuoli vaatii päätöksen kumoamista tai muuttamista ja esittää tällöin uusia aineellisia todisteita, jotka olisivat johtaneet toisenlaiseen päätökseen, jos ne olisivat olleet tuomioistuimen tiedossa.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia koskevista päätöksistä ei voi valittaa. Ainoa poikkeus on hallinta- ja pidätysoikeutta koskeva välipäätös. Laissa säädetään nimenomaan, että muutosta tällaiseen päätökseen voi hakea toimivaltaisesta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimesta, joka toimii usean tuomarin kokoonpanossa, 10 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Myös korkeimman oikeuden syyttäjä (isangeléas tu aríu págu) voi hakea muutosta päätökseen, jos kyseessä on yleistä etua koskeva asia. Tutkittuaan asian korkein oikeus joko vahvistaa tai kumoaa päätöksen, johon haettiin muutosta. Päätös on voimassa väliaikaisesti. Asianosaiset voivat siis hakea päätöksen kumoamista tai muutosta, kuten edellä on mainittu. Myös kolmas osapuoli, jolla on oikeutettu etu asiassa, voi hakea päätöksen kumoamista tai muutosta (väliintulo), vaikka häntä ei ollut kutsuttu oikeuteen eikä hän ollut läsnä oikeudenkäynnissä.