Close

BETA VERSION OF THE PORTAL IS NOW AVAILABLE!

Visit the BETA version of the European e-Justice Portal and give us feedback of your experience!

 
 

Navigation path

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Belgia

This page has been machine translated and its quality cannot be guaranteed.

The quality of this translation has been assessed as: unreliable

Do you consider this translation useful?

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus Belgian tuomioistuinjärjestelmään.


Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Belgian oikeusjärjestelmä on siviilioikeuden perinteeseen perustuva järjestelmä, joka käsittää joukon kodifioituja sääntöjä, joita tuomarit soveltavat ja tulkitsevat.

Belgiassa tuomioistuinjärjestelmä kuuluu liittovaltion yksinomaiseen toimivaltaan.

Periaatteet

Ennen kuin tuomioistuinjärjestelmää aletaan soveltaa Belgiassa, on hyödyllistä tarkastella joitakin oikeuslaitoksen organisaatioon liittyviä perustuslaillisia ja yleisiä periaatteita.

Perustuslaissa vahvistetaan valtioelinten perustehtävät eli lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja kolmantena tuomiovalta, jonka käytöstä vastaavat eri oikeusasteita edustavat tuomioistuimet. Tuomioistuimet muodostavat riippumattoman valtioelimen, oikeuslaitoksen, joka toimii näiden kahden muun perustuslaillisen valtioelimen rinnalla.

Oikeuslaitoksen tehtävänä on arvioida tapauksia. sen vuoksi se soveltaa lakia: Oikeuslaitoksen tehtävänä on antaa tuomioita. Tätä varten se soveltaa oikeutta: se ratkaisee yksityisoikeudellisia riita-asioita ja soveltaa rikosoikeutta rikoksentekijöihin. Oikeuslaitos jakautuu tuomarikuntaan (juges, conseillers) ja syyttäjälaitokseen (ministère public, parquet).

Kansalaisoikeuksia koskevat riita-asiat kuuluvat perustuslain 144 ja 145 §: n nojalla tuomioistuinten yksinomaisen toimivallan piiriin, kun taas poliittisia oikeuksia koskevat riita-asiat kuuluvat tuomioistuinten toimivallan piiriin lainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Tuomioistuimen tai muun elimen, joka voi antaa tuomion, voi vahvistaa ainoastaan säädös. Belgian perustuslain 146 artiklan mukaan ei saa perustaa mitään ylimääräisiä tuomioistuimia tai komiteoita niiden nimeämisestä riippumatta.

Oikeudenkäynnit ovatjulkisia, ellei julkinen pääsy vaaranna moraalia tai rauhaa; jos näin on, tuomioistuin antaa asiassa tuomion (perustuslain 148 artiklan 1 kohta). Oikeudenistuntojen julkisuutta koskevan periaatteen tarkoituksena on taata muun muassa oikeudenkäytön läpinäkyvyys.

Kaikki tuomiot on perusteltava. Se on julkinen (perustuslain 149 artikla). Perustuslaissa ja oikeudenkäyntilain (Code Judiciaire/Gerechtlijk Wetboek) 780 artiklassa säädetyillä perusteluilla tarkoitetaan sitä, että tuomioistuimen on vastattava osapuolten esittämissä huomautuksissa esitettyihin tosiseikkoihin ja oikeudellisiin seikkoihin. Perustelujen on oltava täydelliset, selkeät, täsmälliset ja asianmukaiset. Vaatimus perusteluista, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, suojaa asianosaisia mielivaltaisilla kanteilla ja voi tehdä päätöksen valituksen tekemisestä muutoksenhakutuomioistuimessa tai kassaatiotuomioistuimessa (Cour de cassation/Hof van Cassatie).

Perustuslain 151 artiklan 1 kohdassa säädetään tuomarien riippumattomuudesta heidän tehtäviensä hoidossa sekä syyttäjäviraston riippumattomuudesta tutkinnassa ja syytetoimissa yksittäisissä tapauksissa, edellyttäen, että asiasta vastaava ministeri on oikeutettu määräämään, että syyte nostetaan, ja antamaan sitovia kriminaalipolitiikan suuntaviivoja, mukaan lukien tutkinta- ja syytepolitiikkaa koskevat suuntaviivat.

Kyseisen pykälän 4 momentin mukaan rauhantuomarit, tuomioistuinten tuomarit, tuomioistuinten ja kassaatiotuomioistuimen neuvonantajat nimitetään kuninkaan toimesta laissa säädetyin edellytyksin ja siinä säädettyä menettelyä noudattaen.

Tuomarit nimitetään virkaansa eliniäksi. He siirtyvät eläkkeelle saavutettuaan lakisääteisen eläkeiän ja saavat sen jälkeen lakisääteistä eläkettä. Tuomaria ei voida erottaa eikä pidättää virantoimituksesta muutoin kuin tuomioistuimen päätöksellä. Tuomari voidaan siirtää vain nimittämällä hänet uuteen virkaan ja vain hänen suostumuksellaan (perustuslain 152 artikla). Kuningas nimittää ja erottaa myös syyttäjäviraston virkamiehet (perustuslain 153 artikla).

Oikeuslaitoksen jäsenten palkat määräytyvät lain mukaan (perustuslain 154 artikla).

Tuomarit eivät voi ottaa vastaan palkallista virkaa hallitukselta, paitsi jos he toimivat maksutta ja siihen ei liity laissa määriteltyä jääviyttä (perustuslain 155 artikla).

Tuomioistuimen tyyppi

Belgiassa on viisi suurta oikeudenkäyttöaluetta (zone judiciaire), joilla toimii viisi muutoksenhakutuomioistuinta (cour d’ appel). Bryssel, Liège, Mons, Gent ja Antwerpen.

Nämä alueet jaetaan tuomiopiiriin (arrondissements judiciaijke arrondissement), joista jokaisella on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (tribunal de première instance/rechtbank van eerste aanreg). Maassa on 12 tuomiopiiristä. Brysselin tuomiopiirissä on kaksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta, toinen hollannin- ja toinen ranskankielinen.

Lisäksi tuomiopiirissä on 9 työtuomioistuinta ja 9 tilintarkastustuomioistuinta.

Piirikunnat puolestaan jaetaan tuomioistuinten kantoneihin (kantonin judiciaire/gerechtelijk kanin) ja rauhantuomariin (judiciaire de paix/vrechrecht). Kussakin maassa on 187 kantonia.

Kussakin kymmenessä läänissä ja Brysselin pääkaupunkialueen hallinnollisella alueella toimii rikostuomioistuin ( cour d’assises). Rikostuomioistuin ei ole pysyvä tuomioistuin. Se muodostetaan joka kerta, kun käsitellään uutta syytettä.

Rikkomuksen luonne ja vakavuus, oikeusriidan laji ja kyseessä oleva rahamäärä ratkaisevat sen, minkä tyyppisessä tuomioistuimessa asia on ratkaistava.

Tietyissä tapauksissa riita-asian luonne ratkaisee sen, missä tuomioistuimessa asia käsitellään. Rauhantuomari on toimivaltainen esimerkiksi naapurien välisissä kiistoissa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin avioeroasioissa. Muissa tapauksissa perusteena käytetään sitä, millaisista osapuolista on kyse. Periaatteessa yrityksen tuomioistuin on erityistuomioistuin, joka käsittelee yritysten välisiä riitoja.

Kun on määritelty, minkätyyppinen tuomioistuin on toimivaltainen, on ratkaistava, missä paikassa asia on käsiteltävä.

Siviiliasioissa kanne voidaan nostaa vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa tai sen paikan tuomioistuimessa, jossa sitoumus on tehty tai se pitäisi panna täytäntöön.

Rikosasioissa rikoksen tekopaikan tuomioistuin, epäillyn asuinpaikan tuomioistuin ja sen paikan tuomioistuin, josta epäilty voidaan löytää, ovat yhtä lailla toimivaltaisia. Oikeushenkilöiden ollessa kyseessä toimivaltaisia ovat oikeushenkilön kotipaikan ja liiketoimipaikan tuomioistuimet.

Tuomioistuinhierarkia

Tuomioistuimet ja niiden hierarkia Yleituomioistuimet on järjestetty hierarkkisesti. Tuomioistuinten rakenne on seuraava:

4

KASSAATIOTUOMIOISTUIN

3

Muutoksenhakutuomioistuimet

Työtuomioistuin

Istuma-kurssi

2

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Työtuomioistuimet

Yrityksen tuomioistuimet

1

Kauppatuomioistuimet

Poliisituomioistuimet

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten (Tribunal) tuomioista käytetään nimitystä jugement/vonnis. Muutoksenhakutuomioistuinten, työtuomioistuinten, rikostuomioistuinten ja kassaatiotuomioistuimen tuomiot ovat arrêts/arresten.

Siviilituomioistuimet käsittelevät pääasiassa yksityishenkilöiden välisiä sekä luonnollisia että oikeudellisia riita-asioita.

Rikostuomioistuinten tarkoituksena on rangaista tekoihin syyllistyneitä rangaistaviksi laissa säädettyjen rangaistusten avulla (vankeusrangaistus, yhdyskuntapalvelu, sakko jne.).

Toisinaan käy niin, ettei joku osapuolista hyväksy tuomioistuimen tuomiota. Riita-asian osapuolet voivat hakea muutosta riita-asian osapuolten tai joissakin tapauksissa kolmansien osapuolten toimesta. muutoksenhakumenettelyt voidaan jakaa kahteen ryhmään: Tavanomaiset muutoksenhakumenettelyt ja ylimääräiset oikeussuojakeinot. tavanomaista muutoksenhakumenettelyä on kahdenlaisia:

Valituskanavia on kaksi: Vastineen ja muutoksenhaun
on annettava vastaajalle lähtökohtaisesti mahdollisuus vastustaa tuomiota. Tässä tapauksessa tuomioistuin, joka on antanut tuomion asiassa, voi tarkastella asiaa uudelleen. Kaikki asianosaiset voivat käyttää valitusoikeutta,
lukuun ottamatta muutamia tapauksia, joissa tuomiosta valittaminen ei ole mahdollista. Tuomittu, asianomistaja, kantaja, vastaaja ja syyttäjä voivat kukin pyytää asian uutta käsittelyä. Muutoksenhaun käsittelee aina ensimmäisen tuomion antanutta tuomioistuinta ylemmän oikeusasteen tuomioistuin.

Seuraavassa taulukossa luodaan yleiskatsaus valituksia käsitteleviin tuomioistuimiin sen mukaan, missä tuomioistuimessa valituksen kohteena oleva tuomio on annettu.

Tuomio

Muutoksenhaku

Rauhantuomioistuin

— siviiliasiat

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (siviiliosasto)

Kauppa

Yrityksen tuomioistuin

Poliisituomioistuin

— rikosasiat

Ensimmäisen oikeusasteen rikostuomioistuin (Tribunal correctionnel/Correctionele rechtbank)

— siviiliasiat

Ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuin Tribunal civil)

Työtuomioistuin

Toisen oikeusasteen työtuomioistuin (Cour du travail)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Muutoksenhakutuomioistuin

Yrityksen tuomioistuin

Muutoksenhakutuomioistuin

Valituksen käsittelevän tuomioistuimen tuomarit (kun kyseessä on tribunal eli alemman oikeusasteen tuomioistuin) tai jäsenet (kun kyseessä on cour eli ylemmän oikeusasteen tuomioistuin) käsittelevät asian sisällön toisen ja viimeisen kerran ja tekevät lopullisen päätöksen. Osapuolten on kuitenkin edelleen mahdollista valittaa kassaatiotuomioistuimeen (cour de cassation) eli korkeimpaan oikeuteen.

Näiden tavanomaisten oikeussuojamenettelyjen lisäksi on olemassa ”poikkeuksellisia” menettelyjä, joista tärkein on kassaatiotuomioistuimeen tehtävä muutoksenhaku. Kassaatiovalitus ei ole kolmas tai kolmas oikeusaste. Kassaatiotuomioistuin ei tutki asian tosiseikkoja, vaan sen, noudattaako se lakia.

Edellä mainittujen tuomioistuinten lisäksi Belgiassa toimii kaksi muuta tuomioistuinta: Niillä on valvontatehtävä: Valtioneuvosto japerustuslakituomioistuin. Korkein hallinto-oikeus on ylemmän oikeusasteen hallintotuomioistuin, joka valvoo valtionhallintoa. Kansalaiset voivat kääntyä sen puoleen, jos he katsovat viranomaisten rikkoneen lakia. Perustuslakituomioistuimen tehtävänä on varmistaa, että lait, asetukset ja määräykset ovat perustuslain mukaisia, sekä valvoa, että toimivallanjako julkisen vallan käyttäjien välillä on asianmukainen.

Oikeudellisia tietokantoja

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBelgian oikeuslaitoksen portaali mahdollistaa muun muassa oikeuskäytännön, Belgian lainsäädännön ja virallisen lehden.

Onko oikeudellisten tietokantojen käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokannan käyttö on maksutonta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBelgian oikeusministeriö


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 22/08/2019