Sulge

PORTAALI BEETAVERSIOON ON NÜÜD KÄTTESAADAV!

Külastage Euroopa e-õiguskeskkonna portaali beetaversiooni ja andke meile selle kohta tagasisidet!

 
 

Navigatsioonitee

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Alankomaat

See lehekülg on masintõlgitud ja selle kvaliteet ei ole tagatud.

Tõlke hinnanguline kvaliteet: ebausaldusväärne

Kas Teie arvates on see tõlge kasulik?

Tällä sivulla on yleiskatsaus Alankomaiden oikeusjärjestelmään.


Oikeusalan organisaatio – oikeusjärjestelmät

Oikeushallinto

Neuvosto on osa oikeuslaitosta, mutta se ei itsessään ole oikeus. Neuvosto otti hoitaakseen useita tehtäviä oikeusministeriltä. Näihin hallinnointitehtäviin kuuluvat taloudellisten resurssien jakaminen, varainhoidon valvonta, henkilöresurssit, tieto- ja viestintätekniikka sekä asuminen. Neuvosto tukee tuomioistuimia niiden tehtävien suorittamisessa näillä aloilla. Lisäksi neuvoston tehtävänä on parantaa oikeusjärjestelmän laatua ja antaa neuvoja uuteen oikeuteen vaikuttavaan lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi neuvosto edustaa oikeuskäytäntöä sosiaalisessa ja poliittisessa keskustelussa. Neuvoston tehtävät liittyvät liiketoiminnan harjoittamiseen (sanan laajimmassa merkityksessä), talousarvioasioihin ja oikeuskäytännön laadullisiin näkökohtiin.

Neuvostolla on keskeinen rooli oikeusjärjestelmän rahoituksen valmistelussa, täytäntöönpanossa ja vastuullisuudessa. Rahoitus perustuu neuvoston hallinnoimaan työmäärän mittausjärjestelmään. Se kannustaa kehittämään operatiivisia menettelyjä tuomioistuinten päivittäistä hallinnointia varten ja seuraa tätä prosessia. Sen erityistehtäviä ovat henkilöresurssit, asuminen, tieto- ja viestintätekniikka sekä ulkoasiat. Neuvostolla on useita virallisia oikeudellisia valtuuksia, joiden nojalla se voi hoitaa nämä tehtävät. Näin ollen neuvostolla on esimerkiksi toimivalta antaa sitovia yleisiä ohjeita liikkeenjohdon alalla, vaikka se käyttääkin tätä valtaa mahdollisimman vähän.

Neuvosto vastaa oikeuslaitoksen virkamiesten palvelukseen ottamisesta, valinnasta ja koulutuksesta. Hän suorittaa nämä tehtävät tiiviissä yhteistyössä tuomioistuinten lautakuntien kanssa. Neuvostolla on tärkeä ääni nimitettäessä jäseniä näihin johtokuntiin.

Oikeudenkäytön laadun alalla neuvoston tehtävänä on edistää lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista ja parantaa sen laatua. Koska sillä on yhteys oikeuskäytännön sisältöön, sillä ei ole mitään sitovaa toimivaltaa.

Neuvostolla on myös yleinen neuvoa-antava tehtävä. Se neuvoo hallitusta uudesta lainsäädännöstä, jolla on vaikutusta oikeuskäytäntöön. Niistä neuvotellaan jatkuvasti tuomioistuinten neuvostojen kanssa.

Vaikka neuvostolla on muodollinen toimivalta, neuvoston ja tuomioistuinten välistä suhdetta ei pitäisi nähdä hierarkkisena suhteena. Sen ensisijaisena tavoitteena on tukea tuomioistuimia niiden tehtävien hoitamisessa. Jotta nämä tehtävät voitaisiin hoitaa asianmukaisesti, neuvosto kuulee säännöllisesti tuomioistuinten presidenttejä, johtajia, alakohtaisia puheenjohtajia ja valtuutettujen kollegiota (neuvoa-antava elin, joka koostuu tuomioistuinten edustajista).

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Tuomioistuimet

Alankomaat jakautuu 11 arrondissementtiin, joista kullakin on oma tuomioistuimensa. Kussakin tuomioistuimessa on tehty useita piirisopimuksia. Tuomioistuimen on koostuttava vähintään neljästä alasta. Tämä koskee kaikissa tapauksissa hallinto-, siviili-, rikos- ja kantonialoja. Perheet ja nuoret kuuluvat usein erilliseen alaan, kuten joissakin tapauksissa ulkomaalaisten kohdalla. Tuomioistuimen hallinto päättää asiasta.

Alat

Piiri

Tavallisille kansalaisille on suhteellisen helppoa saada asiansa käsitellyksi kantonialalla. Tämän alan kohtelu merkitsee sitä, että heidän olisi voitava edistää omaa asiaansa eikä heitä edustavan asianajajan osallistumista oikeudenkäynteihin. Siviilioikeuden alalla Kantonrechter käsittelee kaikkia vuokra-, vuokra- ja työasioita sekä riita-asioita, jotka koskevat enintään 25 000 euron suuruisia vaateita.

Rikosasioissa kantonin tuomari käsittelee vain vähäisiä rikosasioita (rikoksia). Kyse on usein tapauksista, joissa poliisi tai syyttäjä on ehdottanut sovintoratkaisua. Jos syytetty kieltäytyy hyväksymästä ehdotusta, asia saatetaan kantonituomarin käsiteltäväksi. Kantonrechter ratkaisee asian yleensä heti suullisen käsittelyn jälkeen.

Rikosoikeus

Rikosoikeuden alan tuomarit käsittelevät kaikki rikosasiat, jotka eivät tule kantonin tuomarin käsiteltäviksi. Hoito voidaan suorittaa joko yhdessä tai useammassa jaostossa, joissa on kolme tuomaria. Se käsittelee monimutkaisempia tapauksia ja kaikkia tapauksia, joissa syyttäjä vaatii yli vuoden vankeutta.

Yksityisoikeus/perhe

Siviilioikeuden alalla käsitellään myös asioita, joita ei ole erityisesti annettu kantonituomarin käsiteltäviksi. Useimmissa tapauksissa yksi tuomari on tuomari, mutta monimutkaisemmissa asioissa on useita jaostoja, joissa on kolme tuomaria. Useilla tuomioistuimilla on erillinen perhe- ja nuorisoala: näin on silloin, kun tällaisia tapauksia esiintyy usein.

Hallinto-oikeus

Vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hallinto-oikeudelliset riita-asiat olisi aina saatettava tuomioistuimen käsiteltäviksi. hallinnollisia menettelyjä edeltää usein hallinnollinen muutoksenhakumenettely hallintoviranomaisissa. Yleensä nämä asiat kuuluvat yhden tuomarin toimivaltaan, mutta myös tässä tapauksessa tuomioistuin voi päättää nimittää kolme tuomaria monimutkaiseksi tai perustavaa laatua olevaksi asiaksi. Jos kyseisellä tuomioistuimella ei ole ulkomaalaisasioita käsittelevää erillistä toimialaa, niitä käsitellään hallinto-oikeudessa tai sen yksikössä. Virkamiesasioissa ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa kanteen nostaa erityinen muutoksenhakuelin eli Centrale Raad van Beroep ja useimmissa muissa tapauksissa Afdeling bestuursrechtspraak van de Raad van State.

Tuomioistuimet

Vuoden 11 arrondissementit on ryhmitelty neljään alueeseen, jotka ovat neljän tuomioistuimen toiminta-alueet: Haag ja Amsterdam, Arnhem-Leeuwarden ja s-Hertogenbosch. Rikos- ja siviilioikeuden alalla tuomioistuinten tuomarit käsittelevät yksinomaan asioita, joissa tuomioistuimen tuomioon on haettu muutosta. Yhteisöjen tuomioistuin tutkii asian tosiseikat uudelleen ja tekee omat päätelmänsä. Muutoksenhakutuomioistuimen päätökseen voi useimmissa tapauksissa hakea muutosta Hoge Raad der Nederlandenilta. Rikos- ja siviiliasioiden lisäksi tuomioistuin käsittelee kaikki verotuspäätöksiä koskevat valitukset.

Erityistuomioistuimet

Centrale Raad van Beroep on muutoksenhakuelin, joka käsittelee pääasiassa virkamiesasioita ja sosiaaliturva-asioita. Näillä aloilla se on korkein oikeus. Centrale Raad van Beroep on sijoittautunut Utrechtiin.

College van Beroep voor het bedrijfsleven (College van Beroep voor het bedrijfsleven) on erityinen hallintokorkeakoulu, joka käsittelee sosiaalis-taloudellisia hallinto-oikeudellisia riita-asioita. Lisäksi kollegio toimii valituselimenä tietyissä laeissa, kuten kilpailulaissa ja televiestinnässä. Poliisiakatemia sijaitsee Haagissa.

Korkein oikeus

Hoge Raad der Nederlanden, jonka kotipaikka on Haag, tutkii, onko alemman oikeusasteen tuomioistuin soveltanut lakia oikein tehdessään ratkaisunsa. Asian tosiseikoista, sellaisina kuin alemman oikeusasteen tuomioistuin on ne todennut, ei enää voida keskustella. Kassaatiovalituksella on tärkeä merkitys oikeudellisen yksikön toiminnan edistämisessä.

Oikeudellinen tietokanta

Lisätietoja on saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaanAlankomaiden oikeuslaitosta käsittelevällä verkkosivustolla.

Oikeuskäytäntö löytyy yhdestä ainoasta Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeudellisesta tietokannasta.

Onko oikeudellisten tietokantojen käyttö ilmaista?

Kyllä, rekisterin käyttö on ilmaista.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeuskäytäntö


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 11/12/2019