Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Alankomaat

Tämän sivun alkukielistä versiota hollanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

 

Tätä sivua ei ole käännetty valitsemallesi kielelle.
Halutessasi voit tutustua sivun konekäännökseen. Huomaa, että konekäännös on vain suuntaa antava. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Tässä osiossa kerrotaan Alankomaiden tuomioistuinjärjestelmästä.


Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Oikeushallinto

Oikeusneuvosto (Raad voor de Rechtspraak) on osa tuomioistuinlaitosta, mutta se ei varsinaisesti jaa oikeutta. Sillä on useita oikeusministerin antamia tehtäviä. Sen tehtävät liittyvät käytännön toimintaan, ja niitä ovat määrärahojen jakaminen, varainhoidon valvonta, henkilöstöpolitiikka, tieto- ja viestintätekniikasta vastaaminen sekä toimitiloista huolehtiminen. Oikeusneuvosto auttaa näin tuomioistuimia hoitamaan tehtäviään. Lisäksi oikeusneuvoston tehtäväksi on annettu edistää tuomioistuinlaitoksen toiminnan laatua ja antaa uutta lainsäädäntöä koskevaa neuvontaa, millä on vaikutusta tuomioistuinten oikeudenhoitoon. Oikeusneuvosto myös edustaa tuomioistuinlaitosta julkisissa ja poliittisissa keskusteluissa.

Oikeusneuvoston tehtävät liittyvät käytännön toimintaan (laajimmassa mahdollisessa merkityksessä), määräraha-asioihin ja oikeudenhoidon laadullisiin näkökohtiin.

Oikeusneuvostolla on ratkaiseva asema tuomioistuinlaitoksen talousarvion laatimisessa ja täytäntöönpanossa sekä tilinpäätöksen tarkastamisessa. Määrärahajärjestelmä perustuu oikeusneuvoston ylläpitämään työmäärän mittausjärjestelmään. Oikeusneuvosto kannustaa kehittämään uusia käytänteitä tuomioistuinten jokapäiväisessä toiminnassa ja valvoo niitä. Sen erityisiä tehtäviä ovat henkilöstöpolitiikka, tiloista huolehtiminen, tieto- ja viestintätekniikasta vastaaminen ja suhteet muihin elimiin. Oikeusneuvostolla on laajat lakisääteiset viralliset valtuudet, joiden nojalla se hoitaa tehtäviään. Sillä on esimerkiksi oikeus antaa käytännön toimintaa koskevia sitovia yleisohjeita, mutta se pyrkii välttämään tällaisen toimivallan käyttöä.

Oikeusneuvosto valitsee ja palkkaa tuomioistuinlaitoksen palveluksessa työskentelevät virkamiehet ja vastaa näiden kouluttamisesta. Se hoitaa tehtävänsä näillä aloilla tiiviissä yhteistyössä tuomioistuinten hallinnon (gerechtsbestuur) kanssa. Oikeusneuvostolla on merkittävä painoarvo nimitettäessä tuomioistuimen hallinnosta vastaavia virkamiehiä.

Tuomioistuinlaitoksen toiminnan laatua koskeviin oikeusneuvoston tehtäviin kuuluu lain yhdenmukaisen soveltamisen edistäminen ja laadukkaan oikeudenhoidon varmistaminen. Oikeusneuvostolla ei ole kuitenkaan velvoitetta ottaa kantaa tuomioistuinratkaisujen sisällön mahdolliseen päällekkäisyyteen.

Oikeusneuvostolla on myös yleinen neuvoa-antava tehtävä. Se toimii hallituksen neuvonantajana, kun annetaan uusia lakeja, joilla on vaikutusta oikeuslaitokseen. Tämä toimintaa perustuu tiiviiseen yhteistyöhön tuomioistuinten hallinnon kanssa.

Vaikka oikeusneuvostolla on virallista valtaa, oikeusneuvoston ja tuomioistuinten välistä suhdetta ei pidä nähdä hierarkkisena. Oikeusneuvoston päätavoitteena on avustaa tuomioistuimia näiden työssä. Jotta eri tehtävät saataisiin hoidettua varmasti asianmukaisesti, oikeusneuvosto kuulee säännöllisin väliajoin tuomioistuinten puheenjohtajia, toimintojen johtajia, osastopäällikköjä ja tuomioistuinten edustajistoa (neuvoa-antava elin, johon kuuluu tuomioistuinten edustajia).

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Käräjäoikeudet (rechtbank)

Alankomaat on jaettu 11 käräjäoikeuspiiriin, joissa kussakin on oma käräjäoikeutensa. Jokaisella käräjäoikeudella on tietty määrä eri puolella piiriä sijaitsevia istuntopaikkoja. Käräjäoikeudessa on enintään viisi osastoa. Näitä ovat hallinto-oikeuden osasto, siviilioikeuden osasto, rikosoikeuden osasto ja kantonioikeuden osasto. Perhe- ja nuoriso-oikeusasiat käsitellään yleensä erillisellä osastolla, samoin joskus myös ulkomaalaislain käyttöä koskevat asiat. Käräjäoikeuden johtokunta voi päättää jaosta vapaasti.

Osastot

Kantonioikeus

Tavallisen kansalaisen on melko helppoa saada asiansa kantonioikeuden käsiteltäväksi. Kansalaisilla on oikeus esittää itse asiansa, eivätkä he tarvitse lakimiestä edustajakseen tuomioistuimessa. Siviilioikeuden alaan kuuluvissa asioissa kantonioikeuden tuomari käsittelee kaikki vuokrausta, osamaksukauppoja ja työsuhteita koskevat asiat sekä riita-asiat, joiden arvo on alle 25 000 euroa.

Rikosoikeuden alalla kantonioikeuden tuomari käsittelee vain lievimpiä rikkomuksia. Näissä asioissa poliisi tai yleinen syyttäjä ehdottaa usein sovitteluratkaisua. Jos syytetty ei hyväksy ehdotusta, asia tulee kantonioikeuden tuomarin käsiteltäväksi. Yleensä tuomari antaa asiasta suullisen tuomion välittömästi istunnon jälkeen.

Rikosoikeus

Rikosoikeuden osaston tuomarit käsittelevät kaikki sellaiset rikokset, jotka eivät kuulu kantonioikeuden tuomiovaltaan. Asiat voidaan käsitellä joko yhden tuomarin kokoonpanossa tai täydessä kolmen tuomarin kokoonpanossa. Kolmen tuomarin kokoonpanossa käsitellään monimutkaisemmat asiat ja asiat, joissa syyttäjä vaatii yli yhden vuoden vankeustuomiota.

Siviilioikeus/perheoikeus

Siviilioikeuden osastolla käsitellään asiat, joita ei ohjata erityisesti alioikeuden tuomarille. Useimmiten ratkaisun tekee yksi tuomari, mutta täyttä kolmen tuomarin kokoonpanoa käytetään monimutkaisemmissa asioissa. Muutamissa käräjäoikeuksissa on erillinen perhe- ja nuoriso-oikeuden osasto, jos tällaisia asioita on huomattavan paljon.

Hallinto-oikeus

Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hallinto-oikeudelliset riita-asiat käsitellään käräjäoikeuksissa. Usein hallintoviranomaiset ovat suorittaneet vastaväitemenettelyn, ennen kuin käräjäoikeuden hallinto-oikeusosasto käsittelee asian. Nämä asiat käsitellään tavallisesti yhden tuomarin kokoonpanossa, mutta käräjäoikeus voi päättää tässäkin nimetä kolme tuomaria asiaan, joka on monimutkainen tai johon liittyy perustavanlaatuisia kysymyksiä. Jos käräjäoikeudella ei ole erillistä osastoa, jossa käsitellään ulkomaalaislain piiriin kuuluvat asiat, ne käsitellään hallinto-oikeuden osastolla tai osastoon kuuluvassa erillisessä jaostossa. Virkamiehiä ja sosiaaliturvakysymyksiä koskevissa asioissa muutoksenhaku tapahtuu erityisessä virkamies- ja sosiaaliturva-asioita käsittelevässä muutoksenhakutuomioistuimessa (Centrale Raad van Beroep) ja muulloin lähes aina korkeimman hallinto-oikeuden hallintoriita-asioita käsittelevässä jaostossa (Afdeling Bestuursrechtspraak van de Raad van State).

Ylioikeus (gerechtshof)

Alankomaiden 11 käräjäoikeuspiiriä on jaettu neljään ylioikeuspiiriin, jotka ovat Haag, Amsterdam, Arnhem-Leeuwarden ja Hertogenbosch. Rikos- ja siviilioikeuden aloilla ylioikeuden tuomarit käsittelevät vain valitukset, jotka koskevat käräjäoikeudessa annettua tuomiota. Ylioikeus tutkii uudelleen tapauksen tosiseikat ja tekee omat päätelmänsä. Ylioikeuden ratkaisusta on lähes kaikissa tapauksissa mahdollisuus tehdä kassaatiovalitus Alankomaiden korkeimpaan oikeuteen. Rikos- ja siviilioikeudellisten asioiden lisäksi ylioikeudet käsittelevät niille kuuluvin hallinto-oikeuden valtuuksin kaikki verotusta koskevat valitukset.

Erikoistuomioistuimet

Virkamies- ja sosiaaliturva-asioita käsittelevä ylioikeus, Centrale Raad van Beroep, toimii muutoksenhakuelimenä lähinnä sosiaaliturvaa ja virkamiehiä koskevissa kysymyksissä. Näillä aloilla se on ylin oikeusaste. Tuomioistuin sijaitsee Utrechtissa.

Elinkeinoelämän muutoksenhakulautakunta, College van Beroep voor het bedrijfsleven, on erityinen hallintotuomioistuin, joka ratkaisee sosiaalis-taloudellisen hallinto-oikeuden alan riitoja. Lisäksi se ratkaisee valituksia, jotka koskevat yksittäisiä lakeja, esimerkiksi kilpailulakia tai televiestintälakia. Sen toimipaikka on Haag.

Korkein oikeus

Alankomaiden korkein oikeus, Hoge Raad der Nederlanden, sijaitsee Haagissa. Korkein oikeus tutkii, onko alemman oikeusasteen tuomioistuin soveltanut lakia asianmukaisesti ratkaisua tehdessään. Tässä vaiheessa ei enää tutkita alemman tuomioistuimen vahvistamia tosiseikkoja. Korkeimpaan oikeuteen tehdyllä kassaatiovalituksella on näin ollen tärkeä tehtävä lain yhtenäisyyden varmistamisessa.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoa on saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanAlankomaiden tuomioistuinlaitosta esittelevällä verkkosivustolla.

Oikeuskäytäntöä on saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeustapaustietokannassa.

Onko tietokantojen käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokantoja voi käyttää maksutta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanAlankomaiden tuomioistuinlaitos


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 07/03/2016