Close

BETA VERSION OF THE PORTAL IS NOW AVAILABLE!

Visit the BETA version of the European e-Justice Portal and give us feedback of your experience!

 
 

Navigation path

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Oikeusalan ammatit - Saksa

This page has been machine translated and its quality cannot be guaranteed.

The quality of this translation has been assessed as: unreliable

Do you consider this translation useful?

Tällä sivulla on tietoa oikeusalan ammateista Saksassa.


Oikeusalan ammatit

Syyttäjä

Asema ja tehtävät

Syyttäjänvirasto ( Staatsanwaltschaft) on itsenäinen rikosoikeuden alalla toimivaltainen elin, joka on samalla tasolla tuomioistuinten kanssa. Syyttäjäviranomainen vastaa tutkinnan suorittamisesta, syytteen nostamisesta, sen edustamisesta oikeudenkäynnissä ja rangaistuksen täytäntöönpanosta. Ellei laissa toisin säädetä, syyttäjäviranomaisella on toimivalta nostaa syyte myös hallinnollisesta rikkomuksesta rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä.

Syyttäjänvirasto on velvollinen puuttumaan kaikkiin rikoksiin, joista voidaan nostaa syyte, jos niistä on riittävästi näyttöä (laillisuusperiaate). Tämä tarkoittaa sitä, että syyttäjäviranomaisen on ennen julkisen kanteen nostamista tutkittava kaikki sen tietoon tulleet tosiseikat ja tutkittava ne oikeudellisesti. Syyttäjänvirastoa sitoo objektiivisuutta ja puolueettomuutta koskeva velvollisuus. Sen on näytettävä toteen sekä asianomaista vastaan että sen puolesta puhuvat tosiseikat. Jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät, sen on nostettava syyte. Jos oikeudenkäynti liittyy rikokseen, syyttäjäviranomainen voi pidättäytyä syytetoimista, jos rikoksentekijän syyllisyyttä pidettäisiin vähäisenä eikä syytteeseenpanoon liity yleistä etua. Tietyissä laissa säädetyissä olosuhteissa päämenettelyn aloittamiseen tarvitaan myös toimivaltaisen tuomioistuimen suostumus. Syytetylle voidaan myös asettaa velvoitteita ja ohjeita, joiden mukaisesti asian käsittely päätetään.

Rikosoikeudellisia menettelyjä tutkiessaan syyttäjänvirastolla on valtuudet käyttää muita tutkijoita. Näitä ovat muun muassa poliisit, verotutkijat ja tullivirkailijat. Avustajien on noudatettava syyttäjänviraston antamia ohjeita.

Syytteeseenpano on edellytys myöhemmille rikosoikeudenkäynneille. Hallinnollisia rikkomuksia lukuun ottamatta syyttäjäviranomaisen on aina nostettava syyte. Oikeudenkäyntiin osallistuu yleensä syyttäjä syyttäjäviranomaisen edustajana.

Syyttäjänvirasto toimii sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuasteessa (kassaatiovalitus).

Syyttäjän tai syyttäjän on luettava syyte oikeudenkäynnissä. Heillä on oikeus kuulustella syytettyjä ja todistajia. Ne voivat myös esittää omia todistelupyyntöjään. Oikeudenkäynnin päätteeksi syyttäjä esittää oikeudenkäyntiväitteen, jossa arvioidaan tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja. Vastaajaa pyydetään säännöllisesti tuomitsemaan tiettyyn rangaistukseen tai vapauttavaan tuomioon.

Syyttäjäviranomaisen, tuomioistuimen ja syytetyn suostumuksella rikosoikeudellinen menettely voidaan vielä keskeyttää menettelyn tässä vaiheessa, esimerkiksi jos syytetyn syyllisyys katsotaan vähäiseksi oikeudenkäynnin jälkeen.

Jos syyttäjä katsoo, että tuomioistuimen päätöstä on tarkasteltava uudelleen tosiseikkojen tai oikeudellisten seikkojen kannalta, hän voi hakea muutosta, myös syytetyn hyväksi.

Organisaatio

Syyttäjänvirasto toimii aluetuomioistuimessa, ylemmässä alueoikeudessa ja liittovaltion tuomioistuimessa, ja sen rakenne on hierarkkinen.

Saksan liittovaltiojärjestelmän vuoksi on erotettava toisistaan liittovaltion toimivalta ja osavaltioiden toimivalta.

Osavaltioiden syyttäjänvirastot

Lukuun ottamatta rikoksia, joista Bundesgerichtshofin Generalbundesanwalt on toimivaltainen, syyttäjäviranomaiset ovat toimivaltaisia. Liittovaltion tuomioistuimen yleinen syyttäjä liittovaltion tasolla ja yleisen syyttäjän virastot osavaltion tasolla ovat erillisiä ja erillisiä viranomaisia. Kansallisen tason ja osavaltioiden tason välillä ei ole hierarkkista yhteyttä. Liittovaltion tuomioistuimen yleinen syyttäjä voi kuitenkin poikkeustapauksissa siirtää toimivaltansa piiriin kuulumattoman oikeudenkäynnin osavaltion syyttäjänvirastoon tai saattaa sen osaksi omaa toimivaltaansa.

Kaikilla 16 osavaltiolla on oma syyttäjänvirastonsa, joka on järjestetty seuraavasti:

Jokaiseen osavaltion tuomiopiiriin kuuluu yksi syyttäjänvirasto, joka on toimivaltainen syyttämään myös alioikeuden tuomiopiiriin kuuluvissa käräjäoikeuksissa.

Syyttäjänvirastojen toimintaa valvoo ja ohjaa osavaltion ylioikeuden syyttäjänvirasto. osavaltioiden ylioikeuksien toimintaa valvoo ja ohjaa kyseisen osavaltion oikeusministeriö.

Yleisen syyttäjän virasto vastaa muutoksenhausta ylemmissä aluetuomioistuimissa. Jos tällaisen asian käsittely kuuluu liittovaltion korkeimman oikeuden toimivaltaan, liittovaltion ylin syyttäjä toimii syyttäjänä.

Lisätietoja syyttäjänvirastosta on saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaantuomioistuinten ja syyttäjänvirastojen osiossa liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministeriön verkkosivuilla. Monilla syyttäjänvirastoilla on omat verkkosivustonsa, jotka löytyvät asianomaisen osavaltion oikeushallinnon verkkosivustoilta.

Liittovaltion oikeuskansleri, liittovaltion tuomioistuin

Saksan liittotasavallan oikeuslaitos kuuluu periaatteessa osavaltioiden toimivaltaan (vuoden 92 perustuslain 30 artiklan 96 ja kohta). Liittovaltion yleinen syyttäjä (Federal General Attorney in the Federal Court of Justice) on liittovaltion ainoa syyttäjälaitos. Siitä käytetään myös nimitystä ”Bundesanwaltschaft”. Liittovaltion syyttäjän lisäksi se koostuu muista liittovaltion asianajajista, ylemmistä syyttäjistä ja syyttäjistä sekä muista työntekijöistä. Generalbundesanwalt (Generalbundesanwalt) on liittovaltion syyttäjänvirasto liittovaltion tuomioistuimessa.

Liittovaltion tuomioistuimen yleinen syyttäjä toimii syyttäjänä kaikissa vakavissa valtion suojelua koskevissa rikostapauksissa, joilla on erityistä vaikutusta sisäiseen turvallisuuteen (erityisesti terroristiseen väkivaltaan) tai ulkoiseen turvallisuuteen (maanpetos ja vakoilu). Muiden valtion suojaamien rikosten osalta syytteeseenpanosta vastaa liittovaltion tuomioistuimen Generalbundesanwalt (Generalbundesanwalt) tietyin edellytyksin, joista säädetään oikeuslaitosta koskevan lain (Evokationsrecht) 120 (2) §: ssä. Generalbundesanwaltin tehtäviin liittovaltion tuomioistuimessa kuuluvat myös syytteeseenpano kansanrikoslain nojalla tehdyistä rikoksista sekä osallistuminen liittovaltion tuomioistuimen rikosasioita käsitteleviin jaostoihin.

Liittovaltion oikeusministerin nimittää liittovaltion presidentti liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministerin ehdotuksesta. Liittoneuvoston on hyväksyttävä ehdotus. Liittovaltion oikeusministeri on liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministerin hallinnollisen valvonnan alainen. Liittovaltion ministeri ei kuitenkaan saa harjoittaa minkäänlaista hallinnollista valvontaa tai toimivaltaa osavaltioiden syyttäjiin nähden.

Tuomarit

Organisaatio

Sekä liittovaltion että osavaltioiden tuomioistuinten tuomareita (Richter) koskeva tärkein säädös on Saksan tuomarilaki (Deutsche Richtergesetz, DRiG). Monia säädöksiä löytyy myös eri osavaltioiden lainsäädännöstä.

Osavaltioissa tuomarien toimintaa valvovat osavaltioiden oikeusministerit. Liittovaltion korkeimman oikeuden tuomarien – ei kuitenkaan liittovaltion perustuslakituomioistuimen tuomarien – toimintaa valvovat asiasta vastaavat liittovaltion ministerit.

Asema ja tehtävät

Ammatti- ja maallikkotuomarit

Ammattituomarit (Berufsrichter) johtavat oikeutta liittovaltion ja osavaltioiden tuomioistuimissa. Läänintuomarit hoitavat tehtäviään esimerkiksi piirituomioistuimessa, aluetuomioistuimessa tai ylioikeudessa. Useimmat tuomarit työskentelevät osavaltion tasolla.

Liittovaltion tuomarit (Bundesrichter) voivat toimia liittovaltion perustuslakituomioistuimessa (Bundesverfassungsgericht), liittovaltion tuomioistuimessa (Bundesgerichtshof), liittovaltion työtuomioistuimessa (Bundesarbeitsgericht), liittovaltion verotuomioistuimessa (Bundesfinanzhof), liittovaltion sosiaalituomioistuimessa (Bundessozialgericht), liittovaltion hallintotuomioistuimessa (Bundesverwaltungsgericht) tai liittovaltion patenttituomioistuimessa (Bundespatentgericht).

Rikosoikeudellisissa menettelyissä ammattituomarit yhdistetään maallikkotuomareihin (Laienrichter). Ammattituomareiden lisäksi rikosasioiden käsittelyyn osallistuu myös maallikkotuomareita (Laienrichter). Teoriassa tämä voidaan tehdä myös ilman asianomaisen henkilön suostumusta. Tiedottajaksi nimitetty kansalainen voidaan vapauttaa tästä velvollisuudesta vain erityisolosuhteissa. Maallikkotuomarit osallistuvat käsittelyihin käräjäoikeuksissa ja osavaltioiden alioikeuksien rikos- ja nuorisojaostoissa.

Tuomareilla on periaatteessa samat äänioikeudet kuin ammattituomareilla. Tämä tarkoittaa sitä, että he päättävät yhdessä syytetyn syyllisyydestä ja seuraamusten tasosta.

Tuomioistuinten perustamislain (Gerichtsverfassungsgesetz, GVG) mukaan maallikkotuomarit valitaan viiden vuoden välein (36 §). Tiedottajan tehtävää voi hoitaa vain saksalainen henkilö (GVG:n 31 §). Edustajaa ei nimitetä (GVG:n 33 §), ja hän

  • ei ole vielä täyttänyt 25 vuotta tai on täyttänyt 17 vuotta tai toimikautensa alkuun asti;
  • ei asu asianomaisessa kunnassa
  • ei ole sopiva tehtävään henkisen tai fyysisen sairauden vuoksi
  • Ei ole sopiva tehtävään puutteellisen saksan kielen taidon vuoksi
  • varojen vähentyessä;

Ei kykene hoitamaan puolison tehtäviä,

  • henkilöä, jolla ei tuomarin vaatimuksen perusteella ole kelpoisuutta toimia julkisessa virassa tai joka on tuomittu tahallisesta rikoksesta yli kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen; tai
  • Tai joka on tutkinnan kohteena sellaisen rikoksen johdosta, joka voi johtaa julkisen viran menettämiseen (GVG:n 32 §).

Korvauksen määrä riippuu siitä, mitä oikeuden palkkioita ja korvauksia koskevassa laissa (Justizvergütungs- und – entschädigungsgesetz) säädetään (GVG:n 55 §). Osavaltiot laativat tiedotteita maallikkotuomareille heidän tehtävistään. Nämä esitteet julkaistaan myös internetissä. Lisäksi osavaltiot tarjoavat koulutusta maallikkotuomareille.

Tuomioistuimen kirjaajat

Tuomioistuimen virkailijat (Rechtspfleger) ovat oikeuslaitoksen virkamiehiä. ”Kolmannen voiman toisena pilarina” ne hoitavat pääasiassa tehtäviä, jotka liittyvät niin sanottuun riidattomaan toimivaltaan (esim. perintöasiat, hoito-, lapsuus- ja adoptioasiat, kiinteistörekisteriasiat, kaupparekisteriasiat, osuuskuntarekisteriasiat, kiinteistörekisteriasiat, alusrekisteriasiat jne.), mutta ne vastaavat myös monista muista oikeudellisista toimista, kuten maksusuoritusmääräyksistä, oikeusavusta, täytäntöönpanosta, ulosmittauksesta ja omaisuuden hallinnoinnista sekä omistusoikeuksien hallinnoinnista, lainvalvonnasta, rikosoikeudellisista menettelyistä jne.

Nykyisin käräjäoikeuksissa toimii enemmän tuomioistuimen virkailijoita kuin tuomareita. Tuomioistuimen virkailijoiden tehtäväkenttä määräytyy lainsäädännön perusteella (Rechtspflegergesetz, RPflG). Tuomareiden tavoin tuomioistuimen virkailijat hoitavat tehtävänsä ja tekevät päätöksensä täysin riippumattomasti. heidän toimintansa perustuu vain lakiin ja oikeuteen. Tuomioistuimen virkailijoiden tekemiin päätöksiin sovelletaan prosessioikeuden yleisten sääntöjen mukaisia muutoksenhakukeinoja.

Tietokannat

Tuomarien ammattia käsitteleviä, kaikkien käytettävissä olevia verkkosivustoja ovat muun muassa seuraavat:

Tietoa on saatavilla myös tuomareiden yhdistyksen Linkki avautuu uuteen ikkunaan(Deutscher Richterbund) tai Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan oikeusviranomaisten liiton (Bundes Deutscher Rechtspfleger) verkkosivuilla.

Lakimies

Saksassa on noin 166.000 asianajajaa. Lakimiehillä on sama koulutus kuin tuomareilla, ja he antavat neuvoja ja edustavat päämiehiään kaikenlaisissa oikeusasioissa. He voivat toimia tuomioistuimessa ja tuomioistuimen ulkopuolella; Saksan lainsäädännön mukaan oikeudellista edustusta varten ei ole olemassa erityisiä asianajajia. Oikeudellista edustusvaltaa sovelletaan periaatteessa erotuksetta kaikkiin Saksan tuomioistuimiin. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa asianajajat haluavat edustaa asiakasta riita-asiassa liittovaltion tuomioistuimessa, jossa on erityisiä maahanpääsyn edellytyksiä. Toinen poikkeus koskee yrityslakimiehiä (asianajajat, jotka ovat muun työnantajan kuin lakimiehen palveluksessa ja jotka neuvovat ja edustavat työnantajaa sen oikeudellisissa asioissa). He eivät saa edustaa työnantajaansa joissakin tuomioistuimissa.

Lakimiesten on noudatettava Saksan lakimieslain (Bundesrechtsanwaltsordnung, BRAO) säännöksiä. Lakimieskunta sääntelee myös itse omaa toimintaansa ja on antanut muita ammatillisia säännöksiä, kuten esimerkiksi lakimiehiä koskevilla tapaohjeilla (Berufsordnung der Rechtsanwälte, BORA) ja tiettyyn oikeusalaan erikoistuneita lakimiehiä koskevilla tapaohjeilla (Fachanwaltsordnung, FAO). Asianajajien palkkioista säädetään asianajajien palkkiolaissa (Rechtsanwaltsvergütungsgesetz, RVG).

Asianajajat ovat järjestäytyneet 27 alueelliseen asianajajayhdistykseen ja Bundesgerichtshofin asianajajayhdistykseen. Asianajajayhdistykset vastaavat ammattikuntaan hyväksymisestä. Niiden tehtävänä on myös muun muassa valvoa, että lakimiehet noudattavat ammatillisia velvoitteitaan.

Tietokannat

Täydelliset tiedot lakimiesammatista ovat saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittovaltion asianajajaliiton (BRAK) verkkosivuilla. Lisäksi Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan asianajajaliitto (DAV), joka on Saksan suurin maksuton asianajajayhteisö, tarjoaa runsaasti tietoa asianajajan ammatista muun muassa englanniksi ja ranskaksi.

Apua asianajajan löytämiseksi löytyy Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittovaltion virallisesta Linkki avautuu uuteen ikkunaanasianajajaluettelosta, jossa luetellaan kaikki asianajajat (saksaksi ja englanniksi), sekä Saksan asianajajatiedoista.

Patenttiasiamies

Saksassa toimii noin 3.500 patenttiasiamiestä. Patenttiasiamiehillä on luonnontieteiden tai tekniikan alan korkeakoulututkinto ja oikeusalan jatkokoulutusta. Sen toimivaltaan kuuluu neuvonta ja edustus teollisoikeuksien alalla (erityisesti: Patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit ja mallit) ja erityisesti niiden rekisteröinti ja valvonta. Patenttiasiamiehillä on toimivalta edustaa asiakkaitaan Saksan patentti- ja tavaramerkkivirastossa, liittovaltion patenttituomioistuimessa ja tietyissä asioissa liittovaltion korkeimmassa oikeudessa. Patenttiasiamiehet voivat esittää osavaltion ali- ja ylioikeuksissa ainoastaan lausuntoja asiakkaidensa puolesta, he eivät voi esittää oikeusvaateita.

Patenttiasiamiesten toiminnasta säädetään patenttilaissa (Patentanwaltsordnung – PAO). Patenttiasiamiehet ovat järjestäytyneet patenttiasiamiesten yhdistykseen (Patent Attorneys ’Association).

Tietokannat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPatenttivirastoa koskevat tiedot ovat saatavissa patenttiasiamiesten yhdistyksen verkkosivuilta. Siellä Linkki avautuu uuteen ikkunaanon myös saatavilla patenttiasiamiesten liittovaltion virallinen rekisteri.

Notaari

Saksassa on tällä hetkellä lähes 7.000 notaaria, joilla on periaatteessa oltava sama koulutus kuin tuomarilla. Notaarit antavat riippumatonta ja puolueetonta neuvontaa tärkeistä oikeustoimista ja vapaaehtoisesta oikeudenhoidosta. Notaarien tärkeimpänä tehtävänä on käsitellä heille osoitettu asia siten, että tuomioistuinmenettely voidaan välttää.

Saksan liittovaltiorakenteen vuoksi notaareita on erilaisia. Useimmissa osavaltioissa notaari toimii notaarina kokopäiväisesti (itsenäisen notaarin virka). Joissakin osavaltioissa notaarin ammattia harjoitetaan asianajajan ammatin rinnalla. Kaikissa tapauksissa notaarien nimittämisestä ja toiminnan valvonnasta vastaa osavaltion oikeushallinto.

Notaarin ammattia säännellään notaarilailla (Bundesnotarordnung, BNotO). Notaarien palkkiot määräytyvät kuluja koskevan lain (Kostenordnung, KostO) mukaan.

Notaarit kuuluvat alueelliseen notaariyhdistykseen.

Tietokannat

Kattavat tiedot notaarien eri aiheista ovat saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittovaltion notaariliiton verkkosivustolla. Linkki avautuu uuteen ikkunaanNotaarien luettelosta on myös apua notaarin löytämisessä. Sivustolla on tietoa saksaksi, englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi.

Muut oikeusalan ammatit

Oikeuspalvelulain mukaiset oikeusalan ammatit

Oikeuspalvelulain (Rechtsdienstleistungsgesetz, RDG) nojalla perintätoimistojen virkailijat, eläkeneuvojat ja muiden maiden oikeuksiin erikoistuneet neuvonantajat voivat tarjota oikeudellista neuvontaa tuomioistuimen ulkopuolisissa asioissa. Joissakin tapauksissa myös perintäpalvelujen tarjoajilla ja eläkeneuvojilla on oikeus edustaa asiakkaitaan tuomioistuimessa. Tuomioistuimen on rekisteröitävä toiminta tuomioistuimen pyynnöstä. Rekisteröityneiden palveluntarjoajien luettelo julkaistaan Linkki avautuu uuteen ikkunaanvirallisessa oikeuspalvelurekisterissä (Rechtsdienstleistungsregister).

Näillä oikeuspalvelulain mukaisilla aloilla ei ole lakisääteistä velvoitetta kuulua tiettyyn yhdistykseen tai ammatilliseen järjestöön. Perintäpalvelujen tarjoajat ja eläkeneuvojat ovat osittain järjestäytyneet ammatillisiin yhdistyksiin; suurimmat yhdistykset ovat Saksan velkayhtiöiden liitto, Saksan oikeudellisten neuvonantajien liitto ja eläkkeiden neuvonantajien liitto.

Tietokannat

Liittovaltion ja osavaltioiden oikeusportaalista pääsee oikeuspalvelurekisteriin, jossa on luettelo palveluntarjoajista ja heidän rekisteröinnistään vastaavista tuomioistuimista. Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan velkayhtiöiden liittojen, Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan oikeudellisten neuvonantajien/oikeudellisten palvelujen tarjoajien liittojen ja Linkki avautuu uuteen ikkunaaneläkkeiden neuvonantajien liittojen verkkosivustoilla on runsaasti lisätietoja.

Maksuttomia oikeuspalveluja antavat organisaatiot

Saksassa (oikeuspalvelulain 6 ja 8 §: n mukaista) ilmaista oikeudellista neuvontaa tarjoavat useat hyväntekeväisyysjärjestöt. Näistä tärkeimpiä ovat seuraavat:

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion ja osavaltioiden oikeusviranomaisten portaali

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTietoa tuomioistuimista ja syyttäjänvirastoista, liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHampurin oikeusministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBerliinin oikeusministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBaijerin oikeusministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan tuomariliitto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan asianajajaliitto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanValtakunnallinen virallinen asianajajaluettelo

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan asianajajaliitto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksalaisen asianajajan tiedot

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPatenttiasianajajien liitto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLuettelo notaareista

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion notaariliitto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeudellisten palvelujen rekisteri

Linkki avautuu uuteen ikkunaanArbeiterwohlfahrt Bundesverband e.V.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHyväntekeväisyysjärjestöt

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSosiaalialan järjestöt

Linkki avautuu uuteen ikkunaanJuutalaisten sosiaalitoimisto Saksassa

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan Punainen Risti

Linkki avautuu uuteen ikkunaanParitätischer Wohlfahrtsverband


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 23/11/2020