Zamknij

PORTAL JEST JUŻ DOSTĘPNY W WERSJI BETA!

Odwiedź europejski portal „e-Sprawiedliwość” w wersji beta i powiedz nam, co o nim myślisz!

 
 

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Oikeusalan ammatit - Saksa

Ta strona została przetłumaczona maszynowo – nie ma więc gwarancji co do jakości tłumaczenia.

Jakość tłumaczenia została oceniona jako: niedostateczna

Czy to tłumaczenie okazało się przydatne?

Tällä sivulla on tietoa oikeusalan ammateista Saksassa.


Oikeusalan ammatit

Syyttäjä

Asema ja tehtävät

Syyttäjänvirasto (Staatsanwaltschaft) on itsenäinen rikosoikeuden alalla toimivaltainen elin, joka on samalla tasolla tuomioistuinten kanssa. Syyttäjänvirasto vastaa tutkinnan suorittamisesta, maksujen perimisestä ja niiden edustamisesta päämenettelyssä sekä rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta. Ellei laissa toisin säädetä, syyte on myös rikosoikeudellinen rikos rikosoikeudellisen menettelyn kuluessa.

Jos väliintulolla on riittävästi todisteita, syyttäjänviraston on puututtava kaikkiin syytetoimiin (laillisuusperiaate). Tämä tarkoittaa, että ennen päätöslauselman antamista syyttäjänviraston olisi tutkittava kaikki tosiseikat, joista se on saanut tiedon. Syyttäjänviraston on oltava puolueeton ja puolueeton. Sen on yksilöitävä sekä syyllisyyttä että sen puolesta puhuvia seikkoja. Jos oikeudelliset vaatimukset täyttyvät, hänen on nostettava syytteet. Jos oikeudenkäyntiin liittyy rikos, syyttäjä voi pääasian oikeudenkäynnin aloittamisesta toimivaltaisen tuomioistuimen suostumuksella luopua syytteen nostamisesta, jos rikoksen tekijän velan katsotaan olevan pieni ja syytteen ajamisesta ei ole yleistä etua. Lisäksi vastaajalle voidaan antaa velvollisuuksia ja ohjeita nimityksen lisäksi.

Syyttäjällä on rikosoikeudenkäynnin tutkinnan yhteydessä oikeus palvella muita tutkijoita. Tällaisia ovat poliisit, verotutkijat ja tullivirkailijat. Avustajien on noudatettava syyttäjänviraston antamia ohjeita.

Rikosoikeudenkäynnissä vastaajaa on syytettävä. Vähäpätöisiin rikkomuksiin sovellettavia poikkeuksia lukuun ottamatta syyttäjänviraston on nostettava syyte. Seuraavassa päämenettelyssä yleinen syyttäjä toimii yleensä syyttäjän viraston edustajana.

Syyttäjälaitos toimii sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuelimissä (muutoksenhaku ja muutoksenhaku).

Syyttäjän on oltava syyttäjäviranomainen tai yleinen syyttäjä rikosoikeudellisessa menettelyssä. Heillä on oltava oikeus kuulustella epäiltyä ja todistajaa. Voit myös esittää omia asiakirjapyyntöjään. Kuulemisen päätyttyä syyttäjällä on kanneperuste, jonka perusteella tilannetta arvioidaan. Syytetyn tuomiosta määrätään säännöllisesti langettavan seuraamuksen tai vapauttavan tuomion perusteella.

Yleisen syyttäjän, tuomioistuimen ja vastaajan suostumuksella oikeudenkäynti voidaan myös päättää oikeudenkäynnin tässä vaiheessa, esimerkiksi jos syyllisyyden katsotaan olevan alhainen oikeudenkäynnin jälkeen.

Jos yleinen syyttäjä on vakuuttunut siitä, että tuomioistuimen päätös on varmennettava tosiseikkojen tai oikeudellisten seikkojen perusteella, syyttäjä voi hakea muutosta myös vastaajan puolesta.

Organisaatio

Syyttäjänviraston kotipaikka on alueellinen tuomioistuin, ylempi alueellinen tuomioistuin ja liittovaltion tuomioistuin, ja se on hierarkkinen. Saksan
liittovaltiojärjestelmän vuoksi on erotettava toisistaan liittovaltion toimivalta ja osavaltioiden toimivalta.

Osavaltioiden syyttäjävirastot

Osavaltioiden syyttäjävirastot vastaavat syytteeseenpanosta, lukuun ottamatta rikoksia, joista liittovaltion tuomioistuin vastaa liittovaltion tuomioistuimessa. Liittovaltion tuomioistuimessa liittovaltion ja osavaltioiden tasolla toimivat yleiset syyttäjät ovat erilaisia ja erillisiä viranomaisia. Kansallisen ja osavaltioiden tason välillä ei ole hierarkkista yhteyttä. Liittovaltion tuomioistuin voi kuitenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa siirtää toimivaltaansa kuuluvasta toimivallastaan maakunnallisiin syyttäjänvirastoihin tai laatia kunnallisia syyttäjänvirastoja koskevia menettelyjä.

Kaikilla 16 osavaltiolla on omat syyttäjäviranomaisensa seuraavasti:

Jokaiseen osavaltion tuomiopiiriin kuuluu yksi syyttäjänvirasto, joka on toimivaltainen syyttämään myös alioikeuden tuomiopiiriin kuuluvissa käräjäoikeuksissa.

Syyttäjänvirastojen toimintaa valvoo ja ohjaa osavaltion ylioikeuden syyttäjänvirasto. osavaltioiden ylioikeuksien toimintaa valvoo ja ohjaa kyseisen osavaltion oikeusministeriö.

Valtakunnansyyttäjänvirasto vastaa Oberlandesgericht-tuomioistuimen (Oberlandesgericht) tilintarkastustoiminnasta. Jos tällaisen asian käsittely kuuluu liittovaltion korkeimman oikeuden toimivaltaan, liittovaltion ylin syyttäjä toimii syyttäjänä.

Lisätietoja syyttäjänvirastosta on Linkki avautuu uuteen ikkunaan oikeusministeriön ja kuluttajansuoja-asioiden oikeusministeriön verkkosivuilla. Monilla syyttäjänvirastoilla on omat verkkosivustonsa, jotka löytyvät asianomaisen osavaltion oikeushallinnon verkkosivustoilta.

Liittovaltion ylin syyttäjä (Bundesanwaltschaft)
Saksan liittotasavallan oikeuslaitos on pohjimmiltaan osavaltioiden vastuulla (perustuslain 92, 96 ja 30 artikla). ”liittovaltion tuomioistuimen yleinen syyttäjä” on ainoa liittovaltion syyttäjänvirasto. Sitä kutsutaan myös nimellä ”Bundesanwaltschaft” (liittovaltion syyttäjänvirasto). Generalbnimanwaltin lisäksi hän koostuu muista liittovaltion asianajajista, ylemmistä syyttäjistä ja syyttäjistä sekä muista työntekijöistä. Liittovaltion tuomioistuin vastaa liittovaltion syyttäjänvirastosta.

Liittovaltion tuomioistuimen yleinen syyttäjä toimii syyttäjän tehtävänä kaikissa vakavissa rikoksissa, jotka koskevat sisäistä turvallisuutta (erityisesti terroritekoja) tai ulkoista turvallisuutta (maanpetos tai vakoilu). Kun on kyse muista valtion suojelurikoksista, liittovaltion tuomioistuimessa kanne nostetaan tietyin edellytyksin, joista säädetään oikeuslaitosta koskevan lain 120 (2) §: ssä, jäljempänä ’oikeus ottaa asia’. Liittovaltion yleisessä oikeusavustajassa liittovaltion tuomioistuimessa on myös rikoksia koskevia syytetoimia kansainvälisen rikoslain mukaisesti sekä muutoksenhaku- ja muutoksenhakumenettelyjä liittovaltion tuomioistuimessa.

Liittovaltion ylin syyttäjä nimittää valtakunnansyyttäjän liittovaltion ministerin tai liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuoja-asioiden ministerin ehdotuksesta. Ehdotus edellyttää liittoneuvoston hyväksyntää. Valtakunnansyyttäjä toimii liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuoja-asioiden ministerin alaisuudessa. Liittovaltion ministeri tai liittovaltion ministeri eivät kuitenkaan saa harjoittaa minkäänlaista valvontaa tai valtuuksia liittovaltion syyttäjien suhteen.

Tuomarit

Organisaatio

Sekä liittovaltion että osavaltioiden tuomioistuinten tuomareita (Richter) koskeva tärkein säädös on Saksan tuomarilaki ( Deutsche Richtergesetz, DRiG). Monia säädöksiä löytyy myös eri osavaltioiden lainsäädännöstä.

Osavaltioissa tuomarien toimintaa valvovat osavaltioiden oikeusministerit. Liittovaltion korkeimman oikeuden tuomarien – ei kuitenkaan liittovaltion perustuslakituomioistuimen tuomarien – toimintaa valvovat asiasta vastaavat liittovaltion ministerit.

Asema ja tehtävät

Ammatti- ja maallikkotuomarit

Ammattituomarit (Berufsrichter) johtavat oikeutta liittovaltion ja osavaltioiden tuomioistuimissa. Osavaltiotason tuomarit hoitavat tehtäviään esimerkiksi paikallisessa tuomioistuimessa, piirituomioistuimessa tai ylemmän oikeusasteen alueellisessa tuomioistuimessa. Useimmat tuomarit toimivat osavaltioiden tasolla.

Liittovaltion tuomarit (Bundesverfassungsgericht) voivat toimia liittovaltion perustuslakituomioistuimen (Bundesverfassungsgericht), liittovaltion korkeimman oikeuden (Bundesgerichtshof), liittovaltion työtuomioistuimen (Bundesfinanzhof), liittovaltion korkeimman oikeuden (Bundessozialgericht), liittovaltion hallintotuomioistuimen (Bundesverwaltungsgericht), liittovaltion korkeimman oikeuden (Bundesverwaltungsgericht) tai liittovaltion patenttituomioistuimen (Bundespatentgericht) hyväksi.

Rikosoikeudenkäynnissä ammattituomareita kutsutaan maallikkotuomareiksi (maallikkotuomarit). Ammattituomareiden lisäksi rikosasioiden käsittelyyn osallistuu myös maallikkotuomareita (Laienrichter). Teoriassa tämä voidaan tehdä ilman asianomaisen henkilön suostumusta. Parrapareiksi nimitetyt kansalaiset voidaan vapauttaa tästä velvollisuudesta ainoastaan erityisissä olosuhteissa. Maallikkotuomarit osallistuvat käsittelyihin käräjäoikeuksissa ja osavaltioiden alioikeuksien rikos- ja nuorisojaostoissa.

Avoimuudella on periaatteessa sama äänioikeus kuin ammattituomarilla. Tämä tarkoittaa sitä, että he päättävät yhdessä syytetyn syyllisyydestä ja seuraamusten suuruudesta.

Tuomioistuinten perustamislain (Gerichtsverfassungsgesetz, GVG) mukaan maallikkotuomarit valitaan viiden vuoden välein (36 §). Avautumispaikka voi olla ainoastaan saksalainen (GVG:n 31 §). Aloitustoimistoa ei tarvitse nimittää (GVG:n 33 §) ”kuka:

  • 25 vuoden tai seitsemän vuoden ikäinen tai toimikauden alussa loppuun saatettu ikä;
  • ei asu asianomaisessa kunnassa
  • ei ole sopiva tehtävään henkisen tai fyysisen sairauden vuoksi
  • Ei ole sopiva tehtävään puutteellisen saksan kielen taidon vuoksi
  • jos varallisuushinnat laskevat

Ei kykene avaamaan kengän,

  • henkilöä, joka tuomarin oikeuksien perusteella ei kykene pitämään julkista virkaa tai joka on tuomittu yli kuuden kuukauden tahallisesta vankeudesta; tai
  • Se, ketä vastaan tutkinta on vireillä rikoksen vuoksi, joka voi johtaa julkisen viran menettämiseen (GVG:n 32 §).

Korvauksen määrä riippuu siitä, mitä oikeuden palkkioita ja korvauksia koskevassa laissa (Justizvergütungs- und – entschädigungsgesetz) säädetään (GVG:n 55 §). Osavaltiot tarjoavat tietolehtisiä, joissa ilmoitetaan maallikkotuomareita heidän velvollisuuksistaan. Nämä esitteet julkaistaan myös Internetissä. Lisäksi osavaltiot tarjoavat koulutusta maallikkotuomareille.

Tuomioistuimen virkailijat

Tuomioistuimen virkailijat (Rechtspfleger) ovat oikeuslaitoksen virkamiehiä. Ne ovat ”kolmannen väkivallan toisen pilarin” eli ”vapaaehtoisen oikeudenmukaisuuden” (mukaan lukien perintöasiat, hoitoasiat, lapset ja adoptiot, maarekisteri, kauppa-, kauppa- ja kumppanuusrekisterit, sulautumatapaukset, kiinteistörekisterilaki, tavararekisteri, alusrekisteri jne.) tehtäviä, mutta ne ovat myös vastuussa monenlaisista muista oikeustoimista, mutta ne ovat myös vastuussa monenlaisesta muusta oikeudellisesta toiminnasta, esimerkiksi tuomioistuimen maksamismääräysmenettelystä, oikeusavusta, pakkohuutokaupasta ja konkurssipesän hallinnosta, maksukyvyttömyysmenettelyistä, kustannusten toteuttamisesta, seuraamusten täytäntöönpanosta, menettelyjen toteuttamisesta liittovaltion patenttituomioistuimessa ja kansainvälisissä oikeustoimissa.

Nykyisin käräjäoikeuksissa toimii enemmän tuomioistuimen virkailijoita kuin tuomareita. Tuomioistuimen virkailijoiden tehtäväkenttä määräytyy lainsäädännön perusteella (Rechtspflegergesetz, RPflG). Tuomareiden tavoin tuomioistuimen virkailijat hoitavat tehtävänsä ja tekevät päätöksensä täysin riippumattomasti. heidän toimintansa perustuu vain lakiin ja oikeuteen. Tuomioistuimen virkailijoiden tekemiin päätöksiin sovelletaan prosessioikeuden yleisten sääntöjen mukaisia muutoksenhakukeinoja.

Tietokannat

Tuomarien ammattia käsitteleviä, kaikkien käytettävissä olevia verkkosivustoja ovat muun muassa seuraavat:

Tietoa on saatavilla myös Deutscher Richterbundin Linkki avautuu uuteen ikkunaan(Deutscher Richterbund) tai Linkki avautuu uuteen ikkunaanBund Deutscher Rechtspfleger (Deutscher Rechtspfleger) verkkosivuilla.

Lakimies

Saksassa on noin 166.000 lakimiestä (Rechtsanwalt). Lakimiehillä on sama koulutus kuin tuomareilla, ja he antavat neuvoja ja edustavat päämiehiään kaikenlaisissa oikeusasioissa. He voivat toimia tuomioistuimissa ja tuomioistuimen ulkopuolella; Saksan lainsäädännössä ei ole erityisiä asianajajia. Periaatteessa kaikkien Saksan tuomioistuinten oikeudellinen toimivalta on olemassa erotuksetta. Ainoa poikkeus on se, että lakimiehet haluavat edustaa asiakasta liittovaltion tuomioistuimessa, jossa on erityisiä pääsyvaatimuksia. Lisäpoikkeuksen muodostavat syndikoidut oikeudet, jotka eivät ole lakimiestyönantajan palveluksessa ja jotka neuvovat ja edustavat työnantajaa oikeudellisissa asioissa. Ne eivät voi edustaa työnantajaa joissakin tuomioistuimissa.

Lakimiesten on noudatettava Saksan lakimieslain (Bundesrechtsanwaltsordnung, BRAO) säännöksiä. Lakimieskunta sääntelee myös itse omaa toimintaansa ja on antanut muita ammatillisia säännöksiä, kuten esimerkiksi lakimiehiä koskevilla tapaohjeilla (Berufsordnung der Rechtsanwälte, BORA) ja tiettyyn oikeusalaan erikoistuneita lakimiehiä koskevilla tapaohjeilla (Fachanwaltsordnung, FAO). Asianajajien palkkiot määritetään asianajajien palkkioita koskevassa laissa (Rechtsanwaltvergütungsgesetz, RVG).

Lakimiehet ovat järjestäytyneet 27 alueellisen asianajajayhdistyksen ja asianajajaliiton jäseninä liittovaltion tuomioistuimessa. Asianajajayhdistykset vastaavat ammattikuntaan hyväksymisestä. Niiden tehtävänä on myös muun muassa valvoa, että lakimiehet noudattavat ammatillisia velvoitteitaan.

Tietokannat

Tietoa oikeusalan ammatista saaLinkki avautuu uuteen ikkunaanBundesrechtsanwaltskammer (BRAK) -verkkosivustolla. Lisäksi Saksan suurin asianajaja Linkki avautuu uuteen ikkunaan(Deutscher Anwaltverein, DAV), joka on asianajajista riippumaton jäsen, tarjoaa laajan valikoiman asianajajan ammattia koskevia tietoja muun muassa englanniksi ja ranskaksi.

Avustaja on käytettävissä asianajajarekisterissä ( Linkki avautuu uuteen ikkunaanFederal Register of Lawyers), jossa luetellaan kaikki asianajajat (jotka ovat saatavilla saksaksi ja englanniksi) sekä Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan asianajajaliiton (Bar Association).

Patenttiasiamies

Saksassa toimii noin 3.500 patenttiasiamiestä (Patentanwalt). Patenttiasiamiehillä on luonnontieteiden tai tekniikan alan korkeakoulututkinto ja oikeusalan jatkokoulutusta. Niiden toimivalta ulottuu neuvonnan ja edustuksen tarjoamiseen teollisoikeuksien alalla (erityisesti Patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit ja mallit) ja erityisesti niiden rekisteröinti ja seuranta. Patenttiasiamiehillä on toimivalta edustaa asiakkaitaan Saksan patentti- ja tavaramerkkivirastossa, liittovaltion patenttituomioistuimessa ja tietyissä asioissa liittovaltion korkeimmassa oikeudessa. Patenttiasiamiehet voivat esittää osavaltion ali- ja ylioikeuksissa ainoastaan lausuntoja asiakkaidensa puolesta, he eivät voi esittää oikeusvaateita.

Patenttiasiamiesten toimintaan sovelletaan patenttiasiamiesten sääntöjä (Code of Patent Attorneys). Patenttiasiamiehillä on patenttiasiamiesten liitto.

Tietokannat

Tietoja Linkki avautuu uuteen ikkunaanpatenttivirastosta on patenttiasiamiesten kamarin verkkosivuilla. Myös Federal Official Patent Attorney ’ Linkki avautuu uuteen ikkunaan Register on saatavilla siellä.

Notaari

Saksassa on tällä hetkellä lähes 7.000 notaaria, joilla on periaatteessa oltava sama koulutus kuin tuomarilla. Notaarit antavat riippumatonta ja puolueetonta neuvontaa tärkeistä oikeustoimista ja vapaaehtoisesta oikeudenhoidosta. Notaarien tärkeimpänä tehtävänä on käsitellä heille osoitettu asia siten, että tuomioistuinmenettely voidaan välttää.

Saksan liittovaltiorakenteen vuoksi notaareita on erilaisia. Useimmissa osavaltioissa notaari toimii notaarina kokopäiväisesti (itsenäisen notaarin virka). Joissakin osavaltioissa notaarin ammattia harjoitetaan ammattikunnan lisäksi (notaarin vahvistama). Kaikissa tapauksissa notaarien nimittämisestä ja toiminnan valvonnasta vastaa osavaltion oikeushallinto.

Notaarin ammattia säännellään notaarilailla (Bundesnotarordnung, BNotO). Notaarien palkkiot määräytyvät kuluja koskevan lain (Kostenordnung, KostO) mukaan.

Notaarit kuuluvat alueelliseen notaariyhdistykseen.

Tietokannat

Kattavaa tietoa notaarien eri aiheista on saatavilla liittovaltion Linkki avautuu uuteen ikkunaannotaariliiton (Federal Chamber of Notars) verkkosivustolla. Linkki avautuu uuteen ikkunaanNotaarien rekisteri kyseisessä jäsenvaltiossa on myös tuki notaarille. Sivustolla on tietoa saksaksi, englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi.

Muut oikeusalan ammatit

Oikeuspalvelulain mukaiset oikeusalan ammatit

Oikeuspalvelulain (Rechtsdienstleistungsgesetz, RDG) nojalla perintätoimistojen virkailijat, eläkeneuvojat ja muiden maiden oikeuksiin erikoistuneet neuvonantajat voivat tarjota oikeudellista neuvontaa tuomioistuimen ulkopuolisissa asioissa. Joissakin tapauksissa perintäpalvelujen tarjoajilla ja eläkeneuvojilla on myös oikeus edustaa asiakkaitaan tuomioistuimessa. Toiminta on kirjattava tuomioistuimen pyynnöstä. Rekisteröityneiden palveluntarjoajien luettelo julkaistaan Linkki avautuu uuteen ikkunaan virallisessa oikeuspalvelurekisterissä (Rechtsdienstleistungsregister).

Näillä oikeuspalvelulain mukaisilla aloilla ei ole lakisääteistä velvoitetta kuulua tiettyyn yhdistykseen tai ammatilliseen järjestöön. Perintäpalvelujen tarjoajat ja eläkeneuvojat on osittain organisoitu ammattialajärjestöissä; suurimmat järjestöt ovat Saksan velkojen perintätoimistojen liitto (Bundesverband Deutscher Abunghozentren), Saksan oikeudellisten virastojen yhdistys/Legal Services ja Bundesverband der Rentenberter (Pension Advisors, Bundesverband der Rentenberter).

Tietokannat

Liittovaltion ja osavaltioiden oikeusportaalista pääsee oikeuspalvelurekisteriin, jossa on luettelo palveluntarjoajista ja heidän rekisteröinnistään vastaavista tuomioistuimista. Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan perintätoimistojen liiton, Saksan Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeudellisten neuvonantajien järjestön/oikeudellisten palvelujen tarjoajien ja Linkki avautuu uuteen ikkunaaneläkeneuvojien yhdistyksen verkkosivut tarjoavat monenlaisia lisätietoja.

Maksuttomia oikeuspalveluja antavat organisaatiot

Saksassa (oikeuspalvelulain 6 ja 8 §: n mukaista) ilmaista oikeudellista neuvontaa tarjoavat useat hyväntekeväisyysjärjestöt. Näistä tärkeimpiä ovat seuraavat:

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion oikeusportaali ja osavaltioiden oikeusportaali

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTietoa tuomioistuimista ja syyttäjänvirastoista, liittovaltion oikeusministeriöstä ja kuluttajansuoja-asioista

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion oikeusministeriö ja kuluttajansuoja-asioiden ministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHampurin oikeusministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBerliinin oikeusministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBaijerin osavaltion oikeusministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan tuomariliitto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan asianajajaliiton järjestö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanValtakunnallinen asianajajarekisteri

Linkki avautuu uuteen ikkunaanDeutscher Anwalt Verein

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan oikeuden viitetiedot

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPatenttilakimiesten liitto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLuettelo notaareista

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion notaariliitto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeudellisten palvelujen rekisteri

Linkki avautuu uuteen ikkunaanArbeiterwohlfahrt Bundesverband e.V.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHyväntekeväisyysjärjestöt

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHyväntekeväisyysjärjestöt

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan juutalaisten hyvinvointikeskus

Linkki avautuu uuteen ikkunaanDeutsches Rotes Kreuz

Linkki avautuu uuteen ikkunaanWohtischer Wohlfahrtsverband


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 02/10/2019