Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Oikeusalan ammatit - Viro

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tällä sivulla luodaan yleiskatsaus Viron oikeusalan ammatteihin.


Oikeusalan ammatit

Oikeusalan ammatit – johdantoa

Oikeusalan ammatteja ovat Virossa seuraavat:

  • syyttäjä
  • tuomari
  • maallikkotuomari
  • apulaistuomari ja julkisasiamies
  • asianajaja
  • notaari
  • haastemies
  • konkurssipesän hoitaja.

Syyttäjät

Organisaatio

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSyyttäjälaitos on valtion virasto, joka kuuluu oikeusministeriön vastuualueeseen. Siinä on kaksi tasoa: valtakunnansyyttäjän virasto (korkein syyttäjänvirasto) ja neljä piirituomioistuimen yhteydessä toimivaa syyttäjänvirastoa.

Valtakunnansyyttäjän viraston vastuualueena on koko Viro, ja piirituomioistuinten syyttäjänvirastojen vastuualueet vastaavat poliisiprefektuurien toimialueita. Syyttäjälaitoksen johtajana toimii valtakunnansyyttäjä, jonka nimittää virkaan Viron hallitus. Oikeusministeri tekee nimitysehdotuksen, josta parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta antaa lausuntonsa. Virkakausi on viisi vuotta.

Valtakunnansyyttäjä esittää vuosittain parlamentin kevätistunnossa parlamentin perustuslakivaliokunnalle yhteenvedon syyttäjälaitokselle laissa määrättyjen tehtävien suorittamisesta edellisenä kalenterivuonna.

Piirituomioistuimen syyttäjänviraston johtajana toimii pääsyyttäjä, jonka nimittää virkaan oikeusministeri. Nimitysehdotuksen tekee valtakunnansyyttäjä ja virkakausi on viisi vuotta.

Syyttäjiä on Virossa kahdeksanlaisia: valtakunnansyyttäjän virastossa toimivat valtakunnansyyttäjä, valtion pääsyyttäjät, valtionsyyttäjät ja apulaissyyttäjät, ja piirituomioistuinten syyttäjänvirastossa toimivat pääsyyttäjät, vanhemmat syyttäjät, erikoissyyttäjät, piirituomioistuimen syyttäjät ja apulaissyyttäjät.

Ks. myös Linkki avautuu uuteen ikkunaanlaki syyttäjälaitoksesta.

Tehtävä ja velvollisuudet

Syyttäjälaitosta koskevan lain mukaan syyttäjälaitos

  • osallistuu rikosten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi tarvittavan valvonnan suunnitteluun
  • johtaa esitutkintamenettelyjä rikosasioissa ja varmistaa niiden lainmukaisuuden ja tehokkuuden
  • edustaa syyttäjälaitosta tuomioistuimessa
  • hoitaa muita tehtäviä, jotka sille on määrätty syyttäjälaitosta koskevassa laissa.

Syyttäjälaitos hoitaa laissa määrätyt tehtävänsä riippumattomasti.

Koska syyttäjä johtaa rikosoikeudellisia menettelyjä, hän opastaa esitutkinnan suorittajaa todisteiden hankinnassa ja päättää tutkinnassa vahvistettujen tosiseikkojen perusteella syytteiden nostamisesta.

Syyttäjälaitosta koskevan perussäännön mukaan
valtakunnansyyttäjän virasto

  • johtaa esitutkintaa ja edustaa syyttäjälaitosta kaikissa oikeusasteissa rajatylittävissä rikoksissa ja muissa erityisen vakavissa järjestäytyneen rikollisuuden piiriin kuuluvissa rikoksissa tai merkittävää julkista huomiota saaneissa rikoksissa, ammatinharjoittamiseen liittyvissä rikoksissa, talousrikoksissa, asepalvelukseen liittyvissä rikoksissa, ympäristörikoksissa, oikeudenkäyttöä vastaan kohdistuvissa rikoksissa sekä järjestäytyneen rikollisuuden piiriin kuuluvissa rikoksissa, kuten myös silloin kun kyseessä ovat rikokset ihmisyyttä ja kansainvälistä turvallisuutta vastaan, vakavammat valtioon kohdistuvat rikokset, syyttäjien tekemät rikokset ja muut valtakunnansyyttäjän nimeämät rikokset
  • valvoo ja neuvoo piirituomioistuinten syyttäjänvirastoja sekä analysoi ja yhtenäistää oikeuskäytäntöä ja syyttäjänvirastojen käytänteitä
  • vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä johtuvista velvoitteista ja osallistuu muun muassa Eurojustin toimintaan
  • osallistuu syyttäjälaitoksen toimintaa koskevien lakien, tasavallan hallituksen asetusten ja hallinnollisten määräysten sekä oikeusministerin asetusten ja määräysten valmisteluun.

Tuomarit

Organisaatio

Tuomarin on oltava Viron kansalainen, joka on suorittanut kansallisella tasolla tunnustetun oikeustieteen maisterin tutkinnon tai jolla on Viron tasavallan koulutuslain 28 §:n 22 momentissa tarkoitettu sitä vastaava pätevyys tai vastaava ulkomainen pätevyys. Hänen on pystyttävä käyttämään viron kieltä edistyneellä tasolla, hänen on oltava moraaliltaan nuhteeton ja hänellä on oltava tuomarina työskentelemiseen tarvittavat valmiudet ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Tuomarit nimitetään eliniäksi. Oikeusministerillä ei ole käsky- eikä kurinpitovaltaa tuomareihin nähden. Tuomari voidaan erottaa virasta vain lainvoimaisella oikeuden päätöksellä. Tuomarin ylin eläkeikä on 67 vuotta, mutta virka-aikaa on kuitenkin mahdollista pidentää.

Tuomariksi ei voi nimittää henkilöä,

  • joka on tuomittu rikoksesta
  • joka on menettänyt tuomarin, notaarin, valantehneen tulkin tai kääntäjän taikka haastemiehen aseman
  • joka on erotettu asianajajaliitosta
  • joka on pantu viralta kurinpitorikkomuksen vuoksi
  • joka on konkurssivelallinen
  • joka on määrätty lopettamaan ammattitoimintansa tilintarkastajana, paitsi jos hän on itse pyytänyt lopettamista
  • joka on määrätty lopettamaan ammattitoimintansa patenttiasiamiehenä, paitsi jos hän on itse pyytänyt lopettamista.

Käräjä- tai hallinto-oikeuden tuomariksi voidaan nimittää henkilö, joka on suorittanut tuomariharjoittelun tai joka on vapautettu harjoitteluvelvoitteesta ja on suorittanut tuomarin tutkinnon. Tuomariharjoittelua ei vaadita henkilöltä, joka on toiminut juuri ennen tuomarin tutkinnon suorittamista kahden vuoden ajan valantehneenä asianajajana tai syyttäjänä (ei kuitenkaan syyttäjän apulaisena) tai joka on aiemmin toiminut tuomarina eikä tehtävästä vapauttamisesta ole kulunut yli kymmentä vuotta.

Piirituomioistuimen tuomariksi voidaan nimittää kokenut ja tunnustettu lakimies, joka on suorittanut tuomarin tutkinnon. Tuomarin tutkintoa ei vaadita henkilöltä, joka on juuri ennen nimittämistään toiminut tuomarina.

Korkeimman oikeuden tuomariksi voidaan nimittää kokenut ja tunnustettu lakimies.

Tuomarit nimitetään virkaan julkisen kilpailun perusteella.

Tuomari voi tuomarintoimensa ohella tehdä vain opetus- ja tutkimustyötä. Tuomarin on ilmoitettava tuomarintoimensa ulkopuolisesta työstä tuomioistuimen päällikkötuomarille. Tällainen työ ei saa haitata tuomarin virallisten tehtävien hoitamista eikä riippumattomuutta. Tuomari ei voi olla Viron parlamentin jäsen, kunnan- tai kaupunginvaltuuston jäsen, puolueen jäsen, yksityisyrityksen perustaja, yrityksen johtamiseen osallistuva osakas, johtoryhmän tai hallituksen jäsen, ulkomaalaisen tytäryhtiön johtaja, konkurssipesän hoitaja, konkurssilautakunnan jäsen, takavarikon täytäntöönpanija kiinteistöasioissa eikä riidan osapuolten valitsema välimies.

Tuomari voidaan erottaa virasta vain oikeuden päätöksellä. Virassa olevaa ensimmäisen tai toisen oikeusasteen tuomaria voi syyttää rikosasiassa vain korkeimman oikeuden täysistunnon esityksestä ja Viron tasavallan presidentin suostumuksella. Virassa olevaa korkeimman oikeuden tuomaria voi syyttää rikosasiassa vain oikeuskanslerin esityksestä ja Viron parlamentin jäsenten enemmistön suostumuksella.

Tuomareita koskevista vaatimuksista, tuomariharjoittelusta ja velvollisuuksista säädetään Linkki avautuu uuteen ikkunaantuomioistuimista annetussa laissa.

Tehtävä ja velvollisuudet

Tuomarin ammattia säännellään lailla. Tuomarien eettinen säännöstö on hyväksytty Viron tuomioistuinten tuomarien täysistunnossa. Lisätietoja on saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaantuomioistuinten ja Linkki avautuu uuteen ikkunaankorkeimman oikeuden verkkosivustolta.

Tuomarin tehtävänä on käyttää oikeutta perustuslain ja säädösten mukaisesti ja ratkaista niiden perusteella asia osapuolten kannalta oikeudenmukaisella tavalla. Tuomari kehittää oikeudenkäyttöä tulkitsemalla säädöksiä ja tekemällä tutkimusta.

Tuomari hoitaa virkatehtäviään puolueettomasti ja omaa etuaan ajamatta sekä ottaa virkaansa liittyvät intressit huomioon myös ammatillisen toimintansa ulkopuolella. Tuomarin on käyttäydyttävä nuhteettomasti sekä työssä että vapaa-ajalla ja pidätyttävä toimista, jotka saattavat vahingoittaa tuomioistuimen mainetta. Tuomari ei saa paljastaa tietoja, jotka tulevat hänen tietoonsa suljetuin ovin pidetyssä tuomioistuimen istunnossa tai ratkaisun löytämiseksi käydyissä keskusteluissa. Tuomaria sitoo salassapitovelvollisuus myös virkasuhteen päätyttyä. Tuomarin tehtävänä on valvoa tuomarin tai apulaistuomarin virkaan ehdolla olevia henkilöitä ja harjoitteluaan suorittavia yliopisto-opiskelijoita. Tuomari valvoo kerrallaan vain kahta tuomariksi tai apulaistuomariksi ehdolla olevaa henkilöä tai harjoittelijaa. Tuomarin edellytetään kehittävän ammatillista tietämystään ja ammattitaitoaan säännöllisesti ja osallistuvan koulutukseen.

Tuomarien palkkaus ja muut edut

Tuomareille on taattu laissa eräitä etuja, kuten palkka, ikälisät, eläke, lomat, virka-asu ja muut edut.

Tuomarin palkka vahvistetaan parlamentin ja presidentin nimittämien valtion virkamiesten palkkoja koskevassa laissa. Palkan lisäksi tuomarit saavat palvelusvuosiensa perusteella ikälisää, joka on viidennestä tuomarivuodesta lähtien 5 % palkasta, kymmenennestä tuomarivuodesta lähtien 10 % palkasta ja viidennestätoista tuomarivuodesta lähtien 15 % palkasta.

Tuomarin eläkkeeseen kuuluvat vanhuuseläke, työeläke, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke. Tuomarille ei makseta eläkettä niin kauan kuin hän toimii tuomarina. Jos eläkkeelle jäänyt tuomari tekee muuta työtä, hän saa palkasta riippumatta täyden tuomarin eläkkeen. Tuomarin eläkettä ei makseta, jos tuomari on pantu viralta kurinpitorikkomuksen takia tai tuomittu rikoksesta. Tuomarin eläke perutaan, jos hänet on tuomittu oikeudenkäyttöön liittyvästä rangaistavasta teosta.

Oikeus tuomarin vanhuuseläkkeeseen syntyy, kun henkilö on työskennellyt tuomarina vähintään 15 vuotta ja saavuttanut vanhuuseläkeiän. Jos tuomari on menettänyt työkyvystään 100, 90 tai 80 %, oikeus tuomarin vanhuuseläkkeeseen syntyy 15-vuotisen tuomarina työskentelyn jälkeen, vaikkei henkilö olisikaan saavuttanut vanhuuseläkeikää. Jos vanhuuseläkeiän saavuttanut tuomari on menettänyt työkyvystään 100, 90 tai 80 %, hänellä on oikeus tuomarin vanhuuseläkkeeseen sen jälkeen, kun hän on työskennellyt 10 vuotta tuomarina. Tuomarin vanhuuseläke on 75 % viimeisestä palkasta.

Tuomarin työeläke: vähintään 30 vuotta tuomarina työskennelleellä on oikeus saada työeläkettä, joka on 75 % viimeisestä palkasta.

Jos tuomari joutuu tuomarina työskennellessään pysyvästi työkyvyttömäksi, hänellä on oikeus saada tuomarin työkyvyttömyyseläkettä. Tuomarin työkyvyttömyyseläke on 75 % viimeisestä palkasta, kun työkyvyttömyys on 100-prosenttinen; 70 % viimeisestä palkasta, kun työkyvyttömyys on 80- tai 90-prosenttinen; ja 30 % viimeisestä palkasta, kun työkyvyttömyys on 40–70-prosenttinen.

Tuomarin perhe-eläke: jokaiselle perhe-eläkkeeseen oikeutetulle perheenjäsenelle maksetaan tuomarin kuoleman johdosta perhe-eläkkeenä 30 % tuomarin viimeisestä palkasta, mutta kuitenkin niin, että perhe-eläkkeen kokonaismäärä on enintään 70 % viimeisestä palkasta.

Tuomarien lomat: Tuomarilla on oikeus vuosilomaan, jonka pituus on ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomareilla 49 kalenteripäivää ja korkeimman oikeuden tuomareilla 56 kalenteripäivää. Tuomareilla ei ole oikeutta julkishallintolaissa säädettyyn lisälomaan.

Maallikkotuomarit

Maallikkotuomarit osallistuvat käräjäoikeuksien lainkäyttöön vain ensimmäisen oikeusasteen rikosasioita käsiteltäessä. Lainkäytössä maallikkotuomarilla on sama asema sekä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin tuomarilla. Maallikkotuomari voidaan nimittää enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan, ja hänen on oltava Viron kansalainen, joka on oikeustoimikelpoinen, 25–70-vuotias, asuu Virossa, pystyy käyttämään viron kieltä edistyneellä tasolla ja on moraaliltaan sovelias toimimaan maallikkotuomarina. Nimityksen maallikkotuomariksi voi saada korkeintaan kahdeksi perättäiseksi kaudeksi.

Maallikkotuomariksi ei voida nimittää ketään, joka on tuomittu rikoksesta; joka on konkurssivelallinen; joka on terveydentilansa vuoksi tehtävään soveltumaton; jolla on ollut pysyvä asuinpaikka (eli osoitetiedot on kirjattu väestörekisteriin) alle yhden vuoden ajan sen paikallishallintoyksikön alueella, joka on esittänyt häntä maallikkotuomariehdokkaaksi; joka on tuomioistuimen, syyttäjänviraston tai suojelupoliisin palveluksessa; joka on asepalveluksessa; joka on asianajaja, notaari tai haastemies; tai joka on tasavallan hallituksen jäsen, kunnan- tai kaupunginvaltuuston jäsen, tasavallan presidentti, Viron parlamentin jäsen tai maaherra. Jos jotakuta syytetään rikoksesta, häntä ei voi rikosoikeudellisen menettelyn aikana nimittää maallikkotuomariksi.

Maallikkotuomarin olennainen tehtävä lainkäytössä on edustaa sellaisen tavallisen ihmisen näkemystä, joka tarkastelee oikeudenkäyntiä inhimillisistä eikä niinkään oikeudellisista lähtökohdista. Maallikkotuomariehdokkaiden valinnasta vastaavat kaupungin- tai kunnanvaltuustot.

Apulaistuomarit ja julkisasiamiehet

Apulaistuomari on tuomioistuimen virkamies, joka suorittaa laissa säädettyjä tehtäviä. Apulaistuomari on riippumaton, mutta hänen on noudatettava tuomarin ohjeita siltä osin kuin laissa on säädetty. Apulaistuomari voi tehdä merkintöjä rekistereihin (esimerkiksi kiinteistörekisteriin tai kaupparekisteriin) ja antaa rekisterinpidon piiriin kuuluvia määräyksiä, esimerkiksi uhkasakkomääräyksiä. Apulaistuomari voi hoitaa nopeutettua maksamismääräysmenettelyä. Apulaistuomaria koskevat samat viranhoitoon liittyvät rajoitteet kuin tuomareita.

Apulaistuomariksi voidaan nimittää henkilö, joka on suorittanut kansallisella tasolla tunnustetun oikeustieteen maisterin tutkinnon tai jolla on Viron tasavallan koulutuslain 28 §:n 22 momentissa tarkoitettu sitä vastaava pätevyys tai vastaava ulkomainen pätevyys. Hänen on pystyttävä käyttämään viron kieltä edistyneellä tasolla ja hänen on oltava moraaliltaan nuhteeton. Hänen on pitänyt suorittaa apulaistuomariharjoittelu. Apulaistuomariksi voidaan nimittää myös henkilö, joka ei ole suorittanut apulaistuomariharjoittelua mutta on suorittanut tuomariharjoittelun tai joka on vapautettu harjoitteluvelvoitteesta ja on suorittanut tuomarin tutkinnon.

Apulaistuomariksi ei voida nimittää henkilöä, joka on tuomittu rikoksesta joka on menettänyt tuomarin, notaarin, valantehneen tulkin tai kääntäjän taikka haastemiehen aseman joka on erotettu asianajajaliitosta joka on pantu viralta kurinpitorikkomuksen vuoksi joka on konkurssivelallinen joka on määrätty lopettamaan ammattitoimintansa tilintarkastajana, paitsi jos hän on itse pyytänyt lopettamista joka on määrätty lopettamaan ammattitoimintansa patenttiasiamiehenä, paitsi jos hän on itse pyytänyt lopettamista joka on kolmen vuoden kuluessa tuomariksi nimittämisestä vapautettu tuomarin virasta sillä perusteella, että hän on sopimaton virkaan.

Apulaistuomarit nimitetään virkaan julkisen kilpailun perusteella.

Apulaistuomareihin ja heidän nimittämismenettelyynsä sovellettavat vaatimukset on määritelty Linkki avautuu uuteen ikkunaantuomioistuimista annetussa laissa.

Julkisasiamies on tuomioistuimen virkamies, joka itsenäisesti tai tuomarin valvonnassa osallistuu oikeudenkäyntien valmisteluun ja tapausten käsittelyyn oikeudenkäyntilaissa säädetyllä tavalla. Julkisasiamies voi toteuttaa kaikkia niitä toimia ja tehdä kaikkia niitä päätöksiä, jotka apulaistuomarilla tai tuomioistuimen muulla virkamiehellä on oikeudenkäyntilain mukaisesti oikeus tehdä. Julkisasiamies on riippumaton, mutta hänen on noudatettava tuomarin ohjeita siltä osin kuin laissa on säädetty.

Julkisasiamiehiin sovelletaan samoja vaatimuksia kuin apulaistuomareihin. Julkisasiamiehen toimi täytetään avoimella kilpailulla.

Julkisasiamieheksi ei voida nimittää henkilöä, joka on tuomittu tahallisesta rikoksesta, joka on tuomittu tahallisesta valtioon kohdistuvasta rikoksesta, vaikka rangaistusta koskevat tiedot olisi poistettu rikosrekisteristä, jolta on lainvoimaisella oikeuden päätöksellä evätty oikeus harjoittaa julkisasiamiehen toimea, tai joka on julkisasiamiestä suoraan valvovan henkilön lähisukulainen tai avopuoliso.

JulkisasiamiestenPDF(371 Kb)en ja apulaistuomareidenPDF(373 Kb)en lisäksi tuomioistuimen virkamiehiin kuuluvat tuomioistuimen johtajaPDF(367 Kb)en ja kirjaajaPDF(364 Kb)en.

Asianajajat

Asianajajiin kuuluvat valantehneet asianajajat ja valantehneiden asianajajien avustajat.

Asianajajat ovat Viron asianajajaliiton jäseniä ja heihin sovelletaan asianajajaliitosta annettua lakia. Viron asianajajaliiton jäseneksi hyväksytään asianajajatutkinnon suorittanut henkilö, joka täyttää asianajajaliitosta annetussa laissa asetetut vaatimukset.

Viron asianajajaliitto (Eesti advokatuur) on itsehallinnollinen ammattiliitto, joka on perustettu oikeudellisten palvelujen tarjoamiseksi yksityisellä ja julkisella sektorilla. Se myös suojelee asianajajien ammatillisia oikeuksia. Viron asianajajaliitto valvoo jäsentensä ammattitoimintaa ja ammattietiikan vaatimusten noudattamista. Se myös järjestää asianajajien työssä tapahtuvaa ammatillista koulutusta ja huolehtii valtion oikeusavun tarjoamisesta. Jäsentensä välityksellä asianajajaliitto varmistaa valtion oikeusavun saatavuuden.

Viron asianajajaliiton toimintaa hoidetaan eri elimissä, joita ovat yleiskokous, hallitus, puheenjohtaja, tarkastuslautakunta, kunniatuomioistuin ja ammatillista soveltuvuutta arvioiva lautakunta.

Valantehneellä asianajajalla on oikeus

  • edustaa ja puolustaa asiakkaita tuomioistuimessa sekä esitutkintamenettelyssä ja muissa menettelyissä sekä Virossa että ulkomailla
  • kerätä todistusaineistoa
  • valita ja käyttää oman harkintansa mukaan laillisia keinoja ja toimenpiteitä tarjotessaan oikeudellisia palveluja
  • hankkia kansallisilta ja paikallisilta viranomaisilta oikeudellisten palvelujen tarjoamisessa tarvittavia tietoja, tutustua asiakirjoihin ja hankkia niistä jäljennöksiä ja otteita, ellei asianajajia kielletä lainsäädännössä hankkimasta tällaisia tietoja ja asiakirjoja
  • käsitellä muiden kuin asiakkaidensa arkaluonteisiakin henkilötietoja, jotka on hankittu sopimuksen tai säädöksen mukaisesti, ilman asianomaisten henkilöiden suostumusta, jos se on tarpeen oikeudellisten palvelujen tarjoamiseksi
  • todistaa oikeiksi allekirjoituksia ja jäljennöksiä asiakirjoista, jotka on toimitettu tuomioistuimelle ja muille virallisille elimille osana asiakkaalle tarjottavia oikeudellisia palveluja
  • toimia välimiehenä tai sovittelijana sovittelusta annetussa laissa säädetyssä menettelyssä
  • toimia konkurssipesän hoitajana, jos hän on konkurssipesän hoitajien liiton jäsen.

Valantehneen asianajajan avustajalla on valantehneen asianajajan valtuudet laissa säädetyin rajoituksin.

Valantehneen asianajajan avustajalla ei ole valtuuksia toimia välimiehenä tai sovittelijana sovittelusta annetussa laissa säädetyssä menettelyssä. Hänellä ei ole valtuuksia edustaa tai puolustaa asiakkaita korkeimmassa oikeudessa, ellei laissa toisin säädetä. Valantehneen asianajajan avustaja ei saa toimia konkurssipesän hoitajana.

Valantehneen asianajajan avustaja saa tarjota oikeudellisia palveluja vain sen valantehneen asianajajan valvonnassa, jonka palveluksessa hän on.

Tarjotessaan oikeudellisia palveluja asianajaja toimii riippumattomasti ja noudattaa lakia, Viron asianajajaliiton elinten hyväksymiä päätöksiä, asianajajien ammattietiikkaa koskevia vaatimuksia, hyviä toimintatapoja ja omaatuntoaan.

Asianajajalle paljastetut tiedot ovat luottamuksellisia. Kun asianajajaa tai asianajajaliiton tai lakiasiaintoimiston työntekijää kuullaan todistajana, häntä ei saa kuulustella tai pyytää antamaan tietoja asioista, jotka ovat tulleet hänen tietoonsa oikeudellisten palvelujen tarjoamisen yhteydessä.

Asianajajan tarjoamiin oikeudellisiin palveluihin liittyviä tietovälineitä suojaa koskemattomuus.

Ammatillisia tehtäviään hoitavaa asianajajaa ei saa samaistaa asiakkaaseen tai asiakkaan oikeustapaukseen.

Asianajajaa ei saa pidättää, tutkia tai pitää tutkintavankeudessa hänen ammattitoimintaansa liittyvistä syistä, paitsi tuomioistuimen päätöksellä. Lakiasiaintoimistossa, jonka välityksellä asianajaja tarjoaa oikeudellisia palveluja, ei saa suorittaa etsintää asianajajan ammattitoimintaan liittyvistä syistä.

Viron asianajajaliiton verkkosivustolla on luettelo asianajajista ja lakiasiaintoimistoista sekä muuta hyödyllistä tietoa. Euroopan oikeusportaalissa on toiminto ”Kuinka löydän lakimiehen”, jonka avulla voi hakea asianajajia kaikkialta EU:sta.

Oikeudellisia tietokantoja

Edellä mainittujen tietokantojen lisäksi ei ole muita tietokantoja.

Lainopilliset neuvonantajat

Lainopillisten neuvonantajien ammattitoimintaa ei säännellä Virossa lailla.

Notaarit

Organisaatio

Kaikilla Virossa toimivilla notaareilla on yhtäläinen toimivalta. Notaaritoimintaa säännellään Linkki avautuu uuteen ikkunaannotaarilaissa. Oikeusministeriö ja notaariliitto (Notarite Koda) vastaavat yhdessä notaarien ammattitoiminnan sääntelystä ja hallinnoinnista. Notaariliitto on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka jäseniä kaikki virkaan nimitetyt notaarit ovat. Sen tehtäviin kuuluu valvoa, että notaarit tekevät työnsä tunnollisesti ja oikein. Sen tehtäviin kuuluu valvoa, että notaarit tekevät työnsä tunnollisesti ja oikein. Lisäksi se yhdenmukaistaa notaarien ammatillista toimintaa, järjestää notaareille koulutusta, organisoi hakijapalvelua, hoitaa ja kehittää notaarien sähköistä tietojärjestelmää, osallistuu yhdessä oikeusministeriön kanssa valvontaan jne. Linkki avautuu uuteen ikkunaanNotaariliiton verkkosivustolla on tietoja notaareista ja notariaattipalveluista.

Tehtävät ja velvollisuudet

Notaari on julkisoikeudellisen viran haltija. Hänellä on valtion antamat valtuudet todistaa pyynnöstä oikeaksi tosiseikasto, jolla on oikeudellista merkitystä, ja suorittaa muita notariaattitehtäviä oikeusvarmuuden takaamiseksi.

Notaarien on hoidettava tehtävänsä puolueettomasti, luotettavasti ja riippumattomasti. Heillä on velvollisuus varmistua liiketoimen osapuolten todellisista aikeista ja olosuhteista, joita moitteettoman liiketoimen suorittaminen edellyttää, sekä selittää osapuolille erilaiset tavat suorittaa liiketoimi ja liiketoimen seuraukset.

Notaarit suorittavat pyynnöstä seuraavia notariaattitehtäviä:

  • notaarin todistusten antaminen (erilaiset sopimukset, valtuutusasiakirjat, testamentit) ja asiakirjojen oikeaksi todistaminen (jäljennökset, allekirjoitukset, tulosteet jne.)
  • perimysasioiden hoitaminen
  • todistusten antaminen sellaisten notariaattiasiakirjojen valmistelusta, jotka pannaan täytäntöön Virossa (jotka on tarkoitus panna täytäntöön Virossa ja jotka ovat tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001, EUVL L 12, 16.1.2001, s. 1–23, liitteessä VI esitetyn vakiokaavan mukaisia).
  • lupa-asiakirjojen mitättömäksi julistaminen oikeaksitodistamisesta annetun lain mukaisesti
  • sovittelijana toimivan asianajajan tai toisen notaarin tekemien sopimusten vahvistaminen täytäntöönpanokelpoiseksi sovittelumenettelystä annetun lain nojalla
  • apostillojen antaminen (todistusten tai muiden asiakirjojen varmentamiseksi)
  • vuosikertomusten toimittaminen rekisteriä pitävälle tuomioistuimelle oikeushenkilöiden pyynnöstä
  • avioliiton ja -eron vahvistaminen sekä avioliitto- ja avioerohakemuksen laatiminen
  • talletusten, vakuuksien ja asiakirjojen vastaanotto
  • kiinteistö- ja rekisteriosastoissa pidettäviin rekistereihin vietyjen tietojen tai asiakirjojen antaminen niihin tutustumista varten
  • tietojen tai hakemusten välittäminen yrittäjän pyynnöstä taloushallintoviranomaiselle, asiakirjojen tai muiden tietojen vastaanottaminen taloushallintoviranomaisilta sekä hallinnollisten määräysten tiedoksiantaminen yrittäjälle
  • tietojen merkitseminen rekisteriin yrittäjän pyynnöstä.

Asiakkaan on maksettava notaarille kyseisistä toimista laissa vahvistettu palkkio.

Notaarit voivat tarjota seuraavia notariaattipalveluja:

  • todistusmenettelyyn liittymätön oikeudellinen neuvonta
  • verolainsäädäntöä ja ulkomaista lainsäädäntöä koskeva neuvonta, joko todistusmenettelyn yhteydessä tai erillisenä palveluna
  • sovittelusta annetun lain mukainen sovittelu
  • välimiehenä toimiminen siviiliprosessilain nojalla
  • huutokauppojen, äänestysten, arpajaisten ja arvontojen toimittaminen sekä tulosten vahvistaminen
  • valan vastaanottaminen ja valaehtoisten todistusten oikeaksi todistaminen
  • notariaattipalvelun ulkopuolella tapahtuva ilmoitusten ja tietojen välittäminen sekä näytön esittäminen niiden välittämisestä tai siitä, ettei välittäminen ole ollut mahdollista
  • talletusten (muiden kuin käteistalletusten), arvopapereiden, asiakirjojen ja muiden esineiden vastaanottaminen, jos se ei ole notaariaattitehtävä tai siitä johtuva virkavelvollisuus
  • vieraasta kielestä viroksi käännettyjen asiakirjojen oikeaksi todistaminen vuoteen 2020 saakka (virallisia käännöksiä virosta vieraaseen kieleen voivat vuodesta 2015 lähtien tehdä vain valantehneet kääntäjät ja virallisia käännöksiä vieraasta kielestä viroon voivat vuodesta 2020 lähtien tehdä vain valantehneet kääntäjät)
  • yrittäjän tekemiin selvityspyyntöihin vastaaminen.

Tietoa notaareiden tarjoamista notariaattipalveluista on saatavissa notaariliiton Linkki avautuu uuteen ikkunaanverkkosivustolla. Asiakas ja notaari sopivat notaaripalvelujen palkkioista ennen palvelun suorittamista.

Muut oikeusalan ammatit

Haastemiehet

Virossa haastemiehen ammatti on vapaa oikeusalan ammatti: haastemiehet toimivat omissa nimissään ja ovat vastuussa omasta toiminnastaan. Haastemiehen on hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja vastuullisesti. Haastemiehen ammatillista toimintaa säädellään Linkki avautuu uuteen ikkunaanhaastemiehistä annetulla lailla.

Haastemiehillä ja konkurssipesän hoitajilla on yhteinen ammatillinen järjestö, haastemiesten ja konkurssipesän hoitajien liitto, joka on toiminut tammikuusta 2010 lähtien. Haastemiesten ammatillista toimintaa, valvontaa, kurinpidollista vastuuta ja ammatillista järjestäytymistä koskevaa toimintaa säännellään haastemiehistä annetulla lailla. Liiton tehtävänä on muun muassa kehittää ja tehdä tunnetuksi vapaita oikeusalan ammatteja, kehittää hyviä virka- ja ammattikäytäntöjä ja valvoa niiden noudattamista, laatia suosituksia ammatillisen toiminnan yhdenmukaistamiseksi, järjestää koulutusta ja kehittää tietojärjestelmiä. Liitolla on myös kunniatuomioistuin. Lisätietoa liiton toiminnasta on saatavissa sen Linkki avautuu uuteen ikkunaanverkkosivustolta.

Haastemiehen virkatehtäviä ovat

1. täytäntöönpanomenettelyjen toteuttaminen niistä annetun säännöstön mukaisesti
2. asiakirjojen tiedoksiantaminen prosessilainsäädännön mukaisesti
3. jäämistöjen inventoiminen ja hallitseminen perintökaaren mukaisesti
4. julkisten huutokauppojen järjestäminen laissa säädetyissä tapauksissa täytäntöönpanomenettelyn ulkopuolella tuomioistuimen tai hallintoelimen pyynnöstä.

Haastemiehen palkkio näiden virkatehtävien hoitamisesta on määritetty haastemiehistä annetussa laissa.

Haastemiehen tarjoamia ammatillisia palveluja ovat seuraavat:

Haastemies voi pyynnöstä ammatillisena palveluna
1) toteuttaa irtaimen omaisuuden tai kiinteistön huutokaupan
2) antaa asiakirjoja tiedoksi
3) antaa oikeudellisia neuvoja ja laatia oikeudellisia asiakirjoja, jos hänen koulutuksensa vastaa tuomioistuinlain 47 §:n 1 momentin 1 alamomentissa säädettyä.

Haastemiehellä on oikeus kieltäytyä ammatillisen palvelun suorittamisesta.

Ammatillisten palvelujen suorittamisedellytykset ja palkkiot sovitaan kirjallisesti palvelun pyytäjän kanssa. Sovittujen edellytysten ja maksujen on oltava hyvän ammattitavan mukaiset.

Haastemies ei voi ammatillisia palveluja suorittaessaan käyttää niitä oikeuksia, jotka haastemiehelle on laissa säädetty virkatehtävien hoitamista varten tai jotka johtuvat haastemiehen työpaikasta.

Tietoa haastemiesten ammatillisista palveluista löytyy liiton Linkki avautuu uuteen ikkunaanverkkosivulta. Ammatillisten palvelujen tarjoamisesta sovitaan kirjallisesti palvelun pyytäjän kanssa etukäteen.

Haastemiesten ammatillisen toiminnan hallinnollisesta valvonnasta vastaa oikeusministeriö.

Haastemies vastaa ammatillisen toiminnan yhteydessä oikeudettomasti aiheutetusta vahingosta, myös silloin kun vahingon on aiheuttanut haastemiehen toimiston työntekijä. Jos haastemiehen virkatehtävistä aiheutuneeseen vahinkoon liittyvää korvausvaatimusta ei voida kattaa haastemiehen varoista kokonaan tai se voidaan kattaa vain osittain, vahingon korvaa liitto. Viime kädessä haastemiehen toiminnasta vastaa valtio. Liitolla ja valtiolla on oikeus periä saatava vahingosta vastuussa olevalta henkilöltä, ja valtiolla on oikeus periä saatava myös liitolta.

Konkurssipesän hoitajat

Konkurssipesän hoitaja on tuomioistuimen nimittämä henkilö, joka tehtävänsä perusteella suorittaa liiketoimia ja muita konkurssipesään liittyviä toimia sekä edustaa velallista tuomioistuimessa konkurssipesään liittyvissä riita-asioissa. Konkurssipesän hoitajan tärkein velvollisuus on puolustaa kaikkien velkojien ja velallisten oikeuksia ja etuja sekä turvata lainmukainen, ripeä ja taloudellisesti järkevä konkurssimenettely. Konkurssipesän hoitaja hoitaa tehtäviään henkilökohtaisesti. Konkurssipesän hoitajina voivat toimia myös liiton ammatillisen yhdistyksen jäseninä olevat luonnolliset henkilöt, jotka liitto on valtuuttanut toimimaan konkurssipesän hoitajina, sekä valantehneet asianajajat, valantehneet tilintarkastajat ja haastemiehet. Liitto pitää yllä konkurssipesän hoitajien luetteloa. Luettelossa on tiedot kaikista henkilöistä, joilla on oikeus toimia konkurssipesän hoitajina, ja siihen voi tutustua liiton verkkosivustolla. Luetteloon lisätyn konkurssipesän hoitajan on varmistettava, että tiedot pitävät paikkansa.

Konkurssipesän hoitajan tärkeimpiä tehtäviä ovat:

1) määrittää velkojien vaateet, hallita konkurssipesää ja huolehtia konkurssipesän omaisuuden järjestämisestä ja myynnistä sekä velkojien vaateiden täyttämisestä konkurssipesästä
2) määrittää velallisen maksukyvyttömyyden syyt ja alkamisajankohta
3) järjestää tarvittaessa velallisen liiketoiminnan jatkuminen
4) asettaa tarvittaessa velallinen selvitystilaan, jos velallinen on oikeushenkilö
5) antaa tietoa velkojille ja velallisille laissa säädetyissä tapauksissa
6) raportoida velkojien ja velallisten toimista ja antaa tietoa konkurssimenettelystä tuomioistuimelle, valvovalle virkamiehelle ja konkurssipesän valvojakunnalle.

Konkurssipesän hoitajien toiminnan hallinnollisesta valvonnasta vastaa oikeusministeriö sille konkurssipesän hoitajasta toimitettujen kantelujen tai muiden sellaisten tietojen pohjalta, joiden perusteella on syytä olettaa, ettei konkurssipesän hoitaja ole täyttänyt velvoitteitaan. Oikeusministeriöllä on konkurssipesän hoitajan toimintaa valvoessaan oikeus varmistaa tämän ammattitoiminnan asianmukaisuus ja laillisuus. Oikeusministeri voi ryhtyä kurinpitotoimiin, jos konkurssipesän hoitaja ei täytä konkurssipesän hoitajien ammattitoimintaa koskevasta lainsäädännöstä johtuvia velvoitteita. Oikeusministeri ei voi ryhtyä kurinpitotoimiin konkurssipesän hoitajana toimivia valantehneitä asianajajia vastaan. Oikeusministerillä on kuitenkin oikeus saattaa asia kunniatuomioistuimen käsiteltäväksi asianajajaliitossa.

Hallinnollisen toiminnan valvonnan lisäksi konkurssipesän hoitajien toimintaa valvovat toimivaltansa rajoissa myös konkurssipesän valvojakunta, velkojainkokous, tuomioistuin sekä liitto.

Linkit

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLakimiesliitto (voittoa tavoittelematon järjestö)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusapusäätiö

Viron asianajajaliitto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSyyttäjälaitos

Linkki avautuu uuteen ikkunaanNotaariliitto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHaastemiesten ja konkurssipesän hoitajien liitto


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 03/08/2017