Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Elatusapuvaatimukset - Slovenia

SISÄLLYSLUETTELO

Euroopan oikeudellinen verkosto (siviili- ja kauppaoikeus)

1 Mitä käsitteillä ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” tarkoitetaan käytännössä? Kuka on velvollinen maksamaan elatusapua kenelle?

Elatusvelvollisuus on perheoikeudellinen instituutio. Se perustuu yhteen perheoikeuden olennaisimmista periaatteista: perheen sisäiseen yhteisvastuuseen ja perheenjäsenten keskinäiseen avunantoon. Elatusapu maksetaan yleensä vapaaehtoisesti perheenjäsenten henkilökohtaisten siteiden vuoksi, mutta elatusavun määrä voidaan myös vahvistaa tuomioistuimessa.

Sloveniassa elatusavun (preživnina) käsite kattaa (entisten) puolisoiden, lasten ja vanhempien elatuksen (preživljanje). Se sisältää huolenpidon ja elatuksen sekä kattaa myös tuomioistuimen vahvistaman elatusavun lapselle. Näin ollen siihen sisältyvät kaikki henkilön lainmukaiset velvollisuudet lastensa tai puolisonsa elatustarpeiden täyttämiseksi. Elatusavun käsitettä voidaan soveltaa myös sellaisten vanhempien elatukseen, joilla ei ole tarpeeksi varoja omasta elatuksestaan huolehtimiseksi, jolloin elatusvelvollisuus on heidän lapsillaan. Elatusapu voi viitata myös elatusavun rahamäärään.

Vanhemmat ovat velvollisia huolehtimaan lapsensa elatuksesta. (Avioliitto- ja perhesuhdelain (Zakon o zakonski zvezi in družinskih razmerjih) 103 §)

Täysi-ikäisten lasten on elätettävä vanhempiaan, jos näillä ei ole eivätkä nämä voi saada tarpeeksi varoja elämiseen. Täysi-ikäisten lasten ei tarvitse elättää vanhempaa, joka perusteettomasti on laiminlyönyt velvollisuutensa elättää lasta. (Avioliitto- ja perhesuhdelain 124 §)

Henkilön on huolehdittava avio- tai avopuolisonsa alaikäisen lapsen elatuksesta, jos lapsi asuu hänen kanssaan; elatusvelvollisuutta ei ole silloin, kun avio- tai avopuoliso tai lapsen toinen vanhempi kykenee vastaamaan lapsen elatuksesta. Avio- tai avopuolison velvollisuus lakkaa, kun hänen avio- tai avoliittonsa lapsen äidin tai isän kanssa päättyy, paitsi jos liitto päättyy lapsen äidin tai isän kuoleman. Viimeksi mainitussa tapauksessa jälkeen elävä avio- tai avopuoliso on velvollinen elättämään kuolleen avio- tai avopuolisonsa lasta ainoastaan, jos hän asui samassa taloudessa lapsen kanssa avio- tai avoliiton päättyessä. (Avioliitto- ja perhesuhdelain 127 §)

Aviopuolisolla, jolla ei ole toimeentuloa ja joka on työttömänä vastoin tahtoaan, on oikeus saada elatusta puolisoltaan, jos tämä kykenee täyttämään elatusvelvollisuuden. (Avioliitto- ja perhesuhdelain 50 §)

Puoliso, jolla ei ole omia tuloja, voi vaatia elatusta avioeromenettelyssä tai erillisellä hakemuksella vuoden kuluessa siitä, kun avioero sai lainvoiman. (Avioliitto- ja perhesuhdelain 81 a §)

2 Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? Sovelletaanko alaikäisten ja aikuisten elatusapuun eri sääntöjä?

Vanhemmilla on velvollisuus elättää lapsiaan näiden täysi-ikäisyyteen asti niin, että he varojensa ja kykyjensä mukaan tarjoavat lapsen kehityksen edellyttämät elinolosuhteet.

Jos lapsi opiskelee kokoaikaista opetusta antavassa oppilaitoksessa, vaikka osa-aikaisestikin (izredni študij), vanhempien on huolehdittava elatuksesta enintään siihen asti kun lapsi täyttää 26 vuotta.

Vanhemmilla on velvollisuus elättää avioliitossa tai avoliitossa elävää lastaan ainoastaan, jos lapsen avio- tai avopuoliso ei kykene häntä elättämään.

3 Pitääkö minun kääntyä toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseni elatusapua? Mitkä ovat hakemusmenettelyn tärkeimmät vaiheet?

Kun täysi-ikäinen lapsi on velvollinen maksamaan elatusapua vanhemmilleen, elatusavun saaja ja maksaja voivat tehdä sopimuksen notaarin asiakirjan muodossa. (Avioliitto- ja perhesuhdelain 130 a §)

Jos vanhemmat sopivat lapsen elatuksesta, he voivat pyytää, että tuomioistuin tekee asiasta päätöksen riidattomassa menettelyssä. Jos tuomioistuin toteaa, että sopimus ei ole lapsen edun mukainen, se hylkää hakemuksen. (Avioliitto- ja perhesuhdelain 130 §)

Puoliso, jolla ei ole omia tuloja, voi vaatia puolisoltaan elatusta avioeromenettelyssä tai erillisellä kanteella vuoden kuluessa siitä, kun avioero sai lainvoiman. (Avioliitto- ja perhesuhdelain 81 a §)

Jos elatuksesta ei päästä sopimukseen, on nostettava kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Asiallinen toimivalta on alueellisilla tuomioistuimilla (okrožno sodišče). (Siviiliprosessilain (Zakon o pravdnem postopku) 32 §)

Kanteessa on esitettävä pääasiaa koskeva täsmällinen kanteen kohde ja asianosaisten vaatimukset, tosiasiat, joihin kantaja perustaa vaatimuksensa, todisteet, joilla kyseiset tosiasiat on tarkoitus näyttää toteen, ja muut tiedot, jotka on esitettävä kaikissa kanteissa (siviiliprosessilain 180 §).

Lain mukaan hakemus sisältää kanteen, vastineen, muutoksenhakukeinot ja muut lausunnot, ehdotukset ja tiedonannot, jotka on esitetty menettelyn ulkopuolella. Hakemusten on oltava ymmärrettäviä, ja niissä on esitettävä kaikki menettelyssä tarvittavat tiedot. Niissä on mainittava mm. tuomioistuin, asianosaisten nimet ja pysyvä tai tilapäinen asuinpaikka tai kotipaikka, asianosaisten mahdolliset oikeudelliset edustajat ja asiamiehet, riidan aihe sekä lausuntojen sisältö. Hakijan on allekirjoitettava hakemus, ellei se ole hakemuksen muodon vuoksi mahdotonta. Kantajan allekirjoituksena pidetään omakätistä allekirjoitusta, kuten myös sähköistä allekirjoitusta, joka on vahvistettu laatuvarmenteella. Jos hakemus sisältää vaatimuksen, asianosaisen on esitettävä hakemuksessa seikat, joihin se perustuu, ja todisteet, jos sellaisia tarvitaan. (Siviiliprosessilain 105 §)

Kun kanne nostetaan, on maksettava tuomioistuinmaksu. Tuomioistuimelle on maksettava siinä määräajassa, jonka se asettaa päätöksessään. (Siviiliprosessilain 105 a §)

Hakemus on esitettävä kirjallisena. Kirjallinen hakemus on hakemus, joka on kirjoitettu käsin tai tulostettu ja allekirjoitettu omakätisesti (hakemus fyysisessä muodossa), tai sähköisessä muodossa oleva hakemus, jossa on laatuvarmenteella vahvistettu sähköinen allekirjoitus. Kirjallinen hakemus lähetetään postitse, sähköisesti tai viestintäteknologiaa käyttäen, toimitetaan suoraan tai sen toimittaa henkilö, joka toimittaa hakemuksia työkseen (poslovni ponudnik). Sähköisessä muodossa oleva hakemus lähetetään tietojärjestelmään sähköisesti. Järjestelmä ilmoittaa hakijalle automaattisesti hakemuksen vastaanottamisesta. Hakemuksen voi esittää myös tähän tarkoitukseen laaditulla tai muulla lomakkeella. (Siviiliprosessilain 105 b §)

Vastapuolelle toimitettavat asiakirjat on toimitettava tuomioistuimelle niin monena kappaleena kuin tuomioistuin ja vastapuoli vaativat ja sellaisessa muodossa, että tuomioistuin voi toimittaa ne eteenpäin. Tämä koskee myös liitteitä. Sähköisessä muodossa olevat hakemukset ja liitteet, jotka on lähetettävä vastapuolelle, lähetetään yhtenä kappaleena. Tuomioistuin toimittaa vastapuolelle niin monta sähköistä kopiota tai valokopiota kuin tarvitaan. (Siviiliprosessilain 106 §) Hakemukseen liitettävät asiakirjat voivat olla alkuperäisiä tai kopioita. (Siviiliprosessilain 107 §) Vaikka oikeusperusta on jo olemassa, asiakirjojen sähköisen toimittamisen, tiedoksi antamisen ja hallinnan tekniset edellytykset eivät vielä täyty.

4 Voiko elatusapua hakea sukulaisen (jos voi, miten kaukaisen?) tai alaikäisen lapsen puolesta?

Lapsen laillinen edustaja tekee elatusapua koskevan hakemuksen. Alaikäisiä lapsia edustavat heidän vanhempansa. Jos lapsi on otettu huostaan, hakemuksen tekee holhooja.

Tuomioistuimen on annettava 15 vuotta täyttäneelle lapselle, joka ymmärtää toimiensa merkityksen ja oikeudelliset seuraukset, mahdollisuus suorittaa prosessitoimia itsenäisenä asianosaisena. Lapsen oikeudellinen edustaja voi suorittaa menettelyssä toimia ainoastaan, jos lapsi ei ilmoita itse käyttävänsä oikeutta. Alle 15-vuotiasta lasta tai lasta, joka tuomioistuimen mielestä ei ymmärrä toimiensa merkitystä ja oikeudellisia seurauksia, edustaa laillinen edustaja.
Jos lapsen edut ja hänen laillisen edustajansa edut ovat ristiriidassa, tuomioistuin määrää lapselle erityisedustajan. Tuomioistuin toimii näin myös muissa tapauksissa, jos se katsoo, että se on kyseisissä olosuhteissa tarpeen lapsen edun suojaamiseksi. (Siviiliprosessilain 409 §)

5 Jos haluan panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä saan tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Asiallinen toimivalta on alueellisilla tuomioistuimilla (okrožno sodišče). (Siviiliprosessilain (Zakon o pravdnem postopku) 32 §)

Yleinen alueellinen toimivalta on tuomioistuimella, jonka alueella vastaaja asuu pysyvästi. Jos slovenialainen tuomioistuin on toimivaltainen siksi, että vastaaja asuu Sloveniassa tilapäisesti, yleinen alueellinen toimivalta on tuomioistuimella, jonka alueella vastaaja asuu tilapäisesti. Jos vastaajalla on pysyvän asuinpaikan lisäksi tilapäinen asuinpaikka toisella paikkakunnalla, ja olosuhteiden perusteella voidaan olettaa, että vastaaja asuu siellä pitkään, yleinen alueellinen toimivalta on myös vastaajan tilapäisen asuinpaikan tuomioistuimella. (Siviiliprosessilain 47 §)

Jos elatusasiassa on kantajana henkilö, joka vaatii elatusta, toimivalta ei ole ainoastaan tuomioistuimella, jolla on yleinen alueellinen toimivalta, vaan myös tuomioistuimella, jonka tuomiopiirissä kantaja asuu tilapäisesti tai pysyvästi. Jos slovenialainen tuomioistuin on toimivaltainen kansainvälisessä elatusasiassa siksi, että kantaja on lapsi, joka asuu pysyvästi Sloveniassa, alueellinen toimivalta on sillä tuomioistuimella, jonka alueella kantaja asuu pysyvästi. Jos slovenialainen tuomioistuin on toimivaltainen elatusasiassa siksi, että vastaajalla on Sloveniassa omaisuutta, josta elatusta voitaisiin maksaa, alueellinen toimivalta on sillä tuomioistuimella, jonka alueella omaisuus on. (Siviiliprosessilain 50 §)

6 Pitääkö minun mennä jonkun välikäden (asianajajan, keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseni panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä on noudatettava?

Asianosaiset voivat suorittaa prosessitoimia henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Aluetuomioistuimen (okrožno sodišče) menettelyissä asiamies voi olla ainoastaan asianajaja tai muu henkilö, joka on suorittanut valtion oikeustutkinnon (pravniški državni izpit). (Siviiliprosessilain 86 ja 87 §)

7 Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos varani eivät riitä, voinko saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Kun kanne nostetaan, on maksettava tuomioistuinmaksu. Tuomioistuimelle on maksettava siinä määräajassa, jonka se asettaa päätöksessään. (Siviiliprosessilain 105 a §)

Jos vaatimuksen kohteena on ainoastaan oikeus elatusapuun tai yksittäisten elatusapumaksujen periminen, tuomioistuinmaksun suuruus perustuu riidan kohteen arvoon, joka saadaan laskemalla yhteen kolmen kuukauden maksusuoritukset, ellei elatusapua vaadita lyhyemmältä ajalta. (Tuomioistuinmaksulain (Zakon o sodnih taksah) 23 §)

Jos elatusvaateesta päätetään samaan aikaan kuin lapsen huoltajuudesta, maksetaan kiinteä 45 euron tuomioistuinmaksu. (Tuomioistuinmaksulain maksutariffin otsake 1212)

Menettelyn kuluihin on mahdollista saada maksutonta oikeusapua. Maksuttoman oikeusavun myöntämisestä päättää aluetuomioistuimen presidentti. (Maksutonta oikeusapua koskevan lain (Zakon o brezplačni pravni pomoči) 2 §)

Vapautusta tuomioistuinmaksuista, maksujen lykkäystä tai niiden maksamista erissä on haettava erikseen siinä tuomioistuimessa, jossa varsinainen menettely hoidetaan. (Tuomioistuinmaksulain 12 §)

8 Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Miten sen määrä lasketaan? Voidaanko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perhetilanteen muuttuessa? Jos voidaan, miten (esim. automaattinen indeksointi)?

Elatusapu määrätään maksettavaksi kuukausittain etukäteen, ja sitä voi vaatia suoritettavaksi hakemuksen jättöajankohdasta alkaen. (Avioliitto- ja perhesuhdelain 132 c §)

Elatusavun määrä vahvistetaan ottamalla huomioon hakijan tarpeet sekä elatusvelvollisen taloudellinen tilanne ja ansaintamahdollisuudet. (Avioliitto- ja perhesuhdelain 129 §)

Tuomioistuimen on arvioitava lapsen elatusavun suuruus ottamalla huomioon lapsen etu, jolloin elatusavun on riitettävä turvaamaan lapsen fyysinen ja psyykkinen kehitys. Elatusavun on katettava lapsen elinkustannukset, jotka aiheutuvat erityisesti asumisesta, ravinnosta, vaatteista, jalkineista, huolenpidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, virkistäytymisestä ja muista erityistarpeista. (Avioliitto- ja perhesuhdelain 129 a §)

Hakijan tai elatusvelvollisen pyynnöstä tuomioistuin voi korottaa tai alentaa elatusavun määrää taikka poistaa sen kokonaan täytäntöönpanomääräyksellä, jos elatusavun määrittämisen perusteena ollut hakijan tarve tai elatusvelvollisen elatuskyky on muuttunut. (Avioliitto- ja perhesuhdelain 132 §)

Täytäntöönpanomääräyksellä asetettua elatusapua tarkistetaan kerran vuodessa Slovenian kuluttajahintaindeksin perusteella. Tarkistus tehdään maaliskuussa sillä perusteella, kuinka paljon kuluttajahinnat ovat kumulatiivisesti nousseet siitä kuukaudesta, jona elatusavusta päätettiin tai jona sitä viimeksi tarkistettiin. Perheasioista vastaava ministeri julkaisee elatusavun tarkistuksen määrän Slovenian virallisessa lehdessä. Sosiaaliviranomaiset ilmoittavat kirjallisesti elatusvelvolliselle ja elatusavun saajalle tarkistuksesta ja uudesta elatusavun määrästä. Sosiaaliviranomaisten ilmoitus ja tuomioistuimessa tehty sovinto, lainvoimainen tuomio tai täytäntöönpanokelpoinen notaarin asiakirja muodostavat yhdessä täytäntöönpanomääräyksen. (Avioliitto- ja perhesuhdelain 82 d §)

9 Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Siitä päättää tuomioistuin. Alaikäisen lapsen elatusapu maksetaan yleensä lapsen oikeudellisen edustajan pankkitilille. Täysi-ikäisen henkilön elatusapu maksetaan hänen pankkitililleen.

10 Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä pakkotoimia voidaan käyttää?

Jos elatusvelvollinen ei vapaaehtoisesti täytä velvollisuuttaan maksaa elatusapua täytäntöönpanomääräyksen mukaisesti (tuomio, tuomioistuimen päätös, täytäntöönpanokelpoinen notaarin asiakirja ja ilmoitus elatusavun määrittämisestä), elatusavun saaja voi jättää tuomioistuimeen täytäntöönpanohakemuksen täytäntöönpano- ja turvaamislain (Zakon o izvršbi in zavarovanju) mukaisesti, jotta velvollisuus tulisi täytetyksi.

11 Lyhyt kuvaus täytäntöönpanoa koskevista rajoituksista, erityisesti velallisen suojaa koskevista säännöistä sekä määräajoista tai vanhentumisajoista.

Ks. Euroopan oikeusportaali – Tuomion täytäntöönpanomenettelyt

12 Onko olemassa viranomainen tai järjestö, joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä?

Saadakseen elatusavun perimistä koskevaa tietoa asianosaiset voivat kääntyä minkä tahansa sosiaalitoimiston puoleen.

Asiallinen toimivalta päättää elatusavusta on alueellisilla tuomioistuimilla (okrožno sodišče). Asianosainen voi hakea maksutonta oikeusapua, joka voi tarkoittaa sitä, että asianosainen saa asianajajan edustajakseen tuomioistuimessa tai vapautuksen oikeudenkäyntikuluista.

Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapua, voi alaikäisen lapsen laillinen edustaja tai täysi-ikäinen velkoja itse tehdä perintähakemuksen toimivaltaiselle paikallistuomioistuimelle (okrajno sodišče). Perintähakemuslomakkeen täyttämiseen voi pyytää apua toimivaltaiselta sosiaalitoimistolta, paikallistuomioistuimelta (okrajno sodišče), asianajajalta tai Slovenian julkisesta apuraha-, kehitys-, työkyvyttömyys- ja elatusapurahastosta (Javni štipendijski, razvojni, invalidski in preživninski sklad Republike Slovenije).

13 Voiko viranomainen tai järjestö maksaa elatusavun ennakkoon kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapua, laillinen edustaja voi hakea alaikäisen lapsen puolesta korvaavaa elatusapua Slovenian julkiselta apuraha-, kehitys-, työkyvyttömyys- ja elatusapurahastolta (Javni štipendijski, razvojni, invalidski in preživninski sklad Republike Slovenije), mutta vasta sen jälkeen kun on olemassa lainvoimainen ja täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen päätös tai tuomioistuimessa tehty sovinto, jossa määrätään elatusavusta. Edellytyksenä on myös, että laillinen edustaja on itse yrittänyt periä elatusapua tuloksetta tai jättänyt täydellisen hakemuksen elatusavun perimiseksi ulkomailta.

Korvaavaan elatusapuun on oikeutettu alle 18-vuotias lapsi, joka on

  • Slovenian kansalainen ja asuu pysyvästi Sloveniassa
  • Sloveniassa pysyvästi asuva ulkomaalainen, johon sovelletaan kahdenkeskistä kansainvälistä sopimusta tai muuta vastavuoroista järjestelyä.

14 Mitä tapahtuu, jos elatusvelvollinen asuu ulkomailla:

14.1 Voiko elatusapuun oikeutettu saada apua viranomaiselta tai järjestöltä tässä jäsenvaltiossa?

Kyllä. Elatusapumaksujen perimisessä toisesta jäsenvaltiosta voi auttaa Slovenian julkinen apuraha-, kehitys-, työkyvyttömyys- ja elatusapurahasto (Javni štipendijski, razvojni, invalidski in preživninski sklad Republike Slovenije), joka on nimetty keskusviranomaiseksi toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 mukaisten velvoitteiden hoitamisessa. Slovenian julkinen apuraha-, kehitys-, työkyvyttömyys- ja elatusapurahasto on nimetty myös lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä tehdyssä (Haagin) yleissopimuksessa tarkoitetuksi keskusviranomaiseksi ja elatusavun perimisestä ulkomailla tehdyssä YK:n (New Yorkin) yleissopimuksessa tarkoitetuksi välittäväksi ja vastaanottavaksi elimeksi.

14.2 Jos voin, miten tähän viranomaiseen tai järjestöön otetaan yhteyttä?

Yhteystiedot:

Javni štipendijski, razvojni, invalidski in preživninski sklad Republike Slovenije

Dunajska cesta 20

1000 Ljubljana

Puhelin: +386 1 4720 990

Faksi: +386 1 4345 899

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanjpsklad@jps-rs.si

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.jpi-sklad.si/

15 Mitä tapahtuu, jos elatusapuun oikeutettu asuu ulkomailla:

15.1 Voiko elatusapuun oikeutettu hakea apua suoraan viranomaiselta tai järjestöltä tässä jäsenvaltiossa?

Ei. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 55 artiklan mukaan elatussaatavien perintää koskeva pyyntö toimitetaan sen jäsenvaltion keskusviranomaisen välityksellä, jossa hakija asuu. Se toimittaa pyynnön Slovenian keskusviranomaiselle eli Slovenian julkiselle apuraha-, kehitys-, työkyvyttömyys- ja elatusapurahastolle (Javni štipendijski, razvojni, invalidski in preživninski sklad Republike Slovenije).

15.2 Jos voin, miten tähän viranomaiseen tai järjestöön otetaan yhteyttä ja minkälaista apua voin saada?

Asetuksessa ei säädetä suorasta yhteydestä ulkomailla asuvan hakijan ja keskusviranomaisena toimivan Slovenian julkisen apuraha-, kehitys-, työkyvyttömyys- ja elatusapurahaston (Javni štipendijski, razvojni, invalidski in preživninski sklad Republike Slovenije) välillä.

Yhteydenpito tapahtuu sen jäsenvaltion keskusviranomaisen välityksellä, jossa hakija asuu. Hakijan asuinjäsenvaltion keskusviranomaisen on annettava hakijalle kaikki tarpeellinen apu, jotta tämä voi esittää asianmukaisen ja täydellisen hakemuksen elatusavun perimiseksi Sloveniassa. Hakijan asuinjäsenvaltion keskusviranomainen toimittaa hakemuksen tarvittavine asiakirjoineen ja todistuksineen Slovenian julkiselle apuraha-, kehitys-, työkyvyttömyys- ja elatusapurahastolle, joka keskusviranomaisena tarkistaa asiakirjat, pyytää tarvittaessa korjauksia tai täydennyksiä ja tämän jälkeen edustaa hakijaa elatusavun perintämenettelyssä tuomioistuimissa ja muissa Slovenian viranomaisissa.

16 Sitooko vuoden 2007 Haagin pöytäkirja tätä jäsenvaltiota?

Kyllä.

17 Jos vuoden 2007 Haagin pöytäkirja ei sido tätä jäsenvaltiota, mitä lakia elatusvaateisiin sovelletaan yksityisoikeutta koskevien sääntöjen mukaan? Mitkä ovat tähän lakiin sisältyvät kansainvälistä yksityisoikeutta koskevat säännöt?

----

18 Mitkä ovat elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen V luvussa tarkoitettua oikeuden saatavuutta rajat ylittävissä asioissa koskevat säännöt?

Menettelyn kuluihin on mahdollista saada maksutonta oikeusapua. Maksuttoman oikeusavun myöntämisestä päättää aluetuomioistuimen presidentti. (Maksutonta oikeusapua koskevan lain 2 §)

Maksutonta oikeusapua voi saada oikeudelliseen neuvontaan, oikeudelliseen edustamiseen ja muihin laissa säädettyihin asioihin, kaikenlaiseen oikeussuojaan kaikissa Slovenian yleisissä ja erityistuomioistuimissa, perustuslakituomioistuimessa ja kaikkien sellaisten slovenialaisten elinten, laitosten ja henkilöiden palveluja käytettäessä, jotka ovat toimivaltaisia ratkaisemaan riitoja tuomioistuinten ulkopuolella. Oikeusapu voidaan antaa myös vapautuksena menettelyn kuluista. (Maksutonta oikeusapua koskevan lain 7 §)

Lain mukaan maksutonta oikeusapua voivat saada: 1. Slovenian kansalaiset 2. ulkomaalaiset, joille on myönnetty Sloveniassa pysyvä tai tilapäinen oleskelulupa, tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka oleskelevat laillisesti Sloveniassa 3. muut ulkomaalaiset, joihin sovelletaan vastavuoroisuusperiaatetta tai jotka täyttävät Slovenian tasavaltaa sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa määritetyt ehdot, jos kyseessä on jokin näissä sopimuksissa esitetyistä tapauksista 4. kansalaisjärjestöt ja voittoa tavoittelemattomat yleishyödylliset järjestöt, jotka on kirjattu asiaankuuluvaan rekisteriin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, jos kyseessä on riita-asia, joka koskee yleishyödyllisten toimien hoitamista tai sellaisten toimien hoitamista, joita varten kyseiset järjestöt on perustettu 5. muut henkilöt, jotka lain tai Slovenian tasavaltaa sitovan kansainvälisen sopimuksen mukaan ovat oikeutettuja saamaan maksutonta oikeusapua. (Maksutonta oikeusapua koskevan lain 10 §)

Maksuttomaan oikeusapuun oikeutettu henkilö voi hakea maksutonta oikeusapua missä tahansa menettelyn vaiheessa. Maksutonta oikeusapua koskevissa päätöksissä otetaan huomioon hakijan taloudellinen tilanne ja muut laissa säädetyt seikat. (Maksutonta oikeusapua koskevan lain 11 §)

Asetuksen 46 artiklan mukaan maksutonta oikeusapua annetaan kaikissa tapauksissa, joissa hakijan vaatimus perustuu 56 artiklaan ja liittyy vanhemman ja lapsen suhteesta johtuvaan velvollisuuteen elättää alle 21-vuotiasta henkilöä.

19 Minkälaisia toimenpiteitä jäsenvaltio on toteuttanut huolehtiakseen elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen 51 artiklassa kuvattujen tehtävien hoitamisesta?

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 51 artiklan täytäntöönpanemiseksi ei ole toteutettu toimenpiteitä.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Päivitetty viimeksi: 12/03/2020