RAJATYLITTÄVÄT VIDEONEUVOTTELUT EU:SSA

1.1. Soveltamisala ja taustaa


1. Tässä oppaassa käsitellään videoneuvottelulaitteiden käyttöä rajatylittävissä oikeudenkäynneissä Euroopan unionissa. Siinä tarkastellaan videoneuvottelutekniikan käytön organisatorisia, teknisiä ja oikeudellisia näkökohtia. Lisäksi oppaassa analysoidaan laitteiden käyttöä oikeussalissa ja todistajainhuoneissa sekä kannettavien laitteiden käyttöä. Ohjeita sovelletaan tapauksissa, joissa videoneuvotteluja käytetään oikeudenkäyntien missä tahansa osassa, erityisesti todisteiden vastaanottamiseksi etäältä muissa EU:n jäsenvaltioissa olevista paikoista.

2. Tämä opas sisältää neuvoja ja ohjeita oikeusalalla toimiville, tuomioistuimen virkailijoille ja tekniselle henkilöstölle. Oppaassa käsitellään videoneuvottelulaitteiden käytön käytännön näkökohtia, jotka ovat erityisen merkityksellistä oikeusalalla toimiville ja tuomioistuimen henkilöstölle, ja sen jälkeen käsitellään teknisiä näkökohtia, jotka ovat erityisen tärkeitä tekniselle henkilöstölle. Oppaan liitteessä esitetään oikeudellisten puitteiden yksityiskohtia videoneuvottelujen rajatylittävän käytön osalta rikos- sekä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Muissa liitteissä kuvataan huomioon otettavat tekniset standardit ja esitetään yhteenveto menettelyn keskeisistä vaiheista, kun videoneuvotteluja käytetään rajatylittävissä oikeudenkäynneissä. Tämän asiakirjan tarkoituksena on auttaa käyttäjiä antamalla neuvoja ja ohjeita. Se ei korvaa seikkaperäisiä työskentelyohjeita tai yksityiskohtaisia käyttöohjeita.

3. Tässä asiakirjassa käsitellään pääasiassa videoneuvottelujen käyttöä oikeudenkäynneissä rikosasioita, riita-asioita ja kauppaoikeudellisia asioita käsittelevissä tuomioistuimissa. Monia videoneuvottelujen käyttöä koskevista teknisistä seikoista voidaan kuitenkin soveltaa yleisemmin videoneuvottelujen käyttöön laajemmassa oikeusyhteisössä. Todistajien ja asiantuntijoiden kuuleminen ei aina tapahdu tuomioistuimissa, ja on mahdollista järjestää videoneuvotteluyhteys tuomioistuinten ja muiden paikkojen kuten konsuli- ja diplomaattiedustustojen, vankiloiden, sairaaloiden ja turvapaikkakeskusten välille. Näin ollen tätä asiakirjaa voidaan käyttää perustana videoneuvottelujen käytölle muissa menettelyissä.

4. Rajatylittävissä riita-asioiden oikeudenkäynneissä on tavallisesti kaksi mahdollista tilannetta, joissa todistajia ja asiantuntijoita voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä:

  • Epäsuora todisteiden vastaanottaminen, jossa pyynnön vastaanottaneen valtion tuomioistuin suorittaa esimerkiksi todistajan kuulemisen (tietyin edellytyksin pyynnön esittäneen tuomioistuimen edustajat osallistuvat kuulemiseen).
  • Välitön todisteiden vastaanottaminen, jossa pyynnön esittänyt tuomioistuin kuulee todistajaa toisessa jäsenvaltiossa suoraan videoneuvottelun välityksellä.

Oikeudenkäyntiä edeltävässä rikostutkinnassa tutkintatuomari tai syyttäjä voi päättää vastaanottaa todisteita todistajalta, jota uhataan, tai ulkomailla asuvalta todistajalta tai asiantuntijalta videoneuvottelun tai muun asianmukaisen audiovisuaalisen etäviestinnän menetelmän välityksellä todistajan suostumuksella, jos tämän ei ole mahdollista tai toivottavaa esiintyä oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti.

Vaikeus saada asiantuntijatodistajia paikalle on todettu yhdeksi viivytysten syyksi niin riita-asioissa (esimerkiksi lääketieteen asiantuntijat ja psykologit lasten huoltajuuteen tai lasten hoitoon liittyvissä asioissa) kuin rikosasioissakin (esimerkiksi teknisen rikostutkinnan tai tietotekniikan asiantuntijat). Videoneuvottelulaitteiden käytön ansiosta tuomioistuimet voivat päättää joustavammin, milloin ja miten muiden jäsenvaltioiden asiantuntijatodistajia pyydetään todistamaan. Kun on tarkoitus kuulla asiantuntijatodistajia, näihin on suotavaa ottaa yhteyttä ennen kuulemista sen selvittämiseksi, millaisia teknisiä välineitä kuulemisen aikana saatetaan tarvita.

Suojattomassa asemassa tai uhkausten kohteena olevien todistajien kannalta videoneuvottelu voidaan kokea keinona vähentää stressiä ja vaivaa, jota rasittava matka ulkomaiseen tuomioistuimeen voisi aiheuttaa. Kun todistajaa kuulee jokin ulkomainen tuomioistuin, erillinen todistajainhuone saattaa olla käytännöllisempi ratkaisu kuin oikeussali.


Tätä sivustoa ylläpitää Euroopan komissio. Sivuston tiedot eivät välttämättä edusta Euroopan komission virallista kantaa. Komissio ei ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. EU:n sivustoihin sovellettavat tekijänoikeussäännöt löytyvät oikeudellisesta huomautuksesta.

Päivitetty viimeksi: 18/01/2019