Затваряне

БЕТА ВЕРСИЯТА НА ПОРТАЛА ВЕЧЕ Е НА РАЗПОЛОЖЕНИЕ!

Посетете БЕТА версията на Европейския портал за електронно правосъдие и дайте мнение за вашето посещение!

 
 

Навигационна пътека

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Sovittelu jäsenvaltioissa - Saksa

Тази страница е машинно преведена и качеството ѝ не може да бъде гарантирано.

Качеството на този превод е оценено като: ненадеждно

Мислите ли, че този превод е полезен?

Tuomioistuinkäsittelyn sijaan riita-asian voi yrittää ratkaista sovittelemalla. Sovittelussa on kyse vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta, jossa sovittelija auttaa riidan osapuolia pääsemään sovitteluratkaisuun. Saksassa niin viranomaiset kuin oikeusalan ammattilaisetkin ovat tietoisia sovittelun eduista.


Keneen voi ottaa yhteyttä?

Useat organisaatiot tarjoavat sovittelupalveluja. Suurimpia järjestöjä ovat mm.

Nämä järjestöt auttavat osapuolia, jotka haluavat ottaa sovittelijan mukaan, löytämään sopivan sovittelijan.

Millä aloilla sovittelu on käytettävissä ja/tai sen käyttö on yleisintä?

Yleisesti ottaen sovittelua voidaan käyttää oikeusriitojen tai muiden asioiden ratkaisemiseen, jos tuomioistuinkäsittely ei ole lain mukaan pakollista. Yleisintä sovittelu on perheoikeuden, perintöoikeuden ja kauppaoikeuden aloilla.

Onko erityissääntöjä, joita on noudatettava?

Sovittelulaki (Mediationsgesetz), sovittelun ja muiden tuomioistuinten ulkopuolisten riitojenratkaisumenettelyjen edistämisestä 21. heinäkuuta 2012 annetun lain 1 artikla, julkaistu Bundesgesetzblatt I:ssä, s. 1577, tuli voimaan Saksassa 26. heinäkuuta 2012. Kyseisen laki on ensimmäinen Saksassa annettu sovittelua koskeva säädös. Sillä myös pannaan täytäntöön EU:n sovitteludirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/52/EY, annettu 21. toukokuuta 2008, tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla, EUVL L 136, 24.5.2008, s. 3). Sovittelulaissa säädetään laajemmat mahdollisuudet vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttöön kuin EU:n direktiivissä edellytetään. Direktiiviä sovelletaan ainoastaan rajat ylittäviin riita-asioihin siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Sovittelulakia sovelletaan kuitenkin kaikkeen Saksassa tapahtuvaan sovitteluun riidan luonteesta ja asianosaisten asuinpaikasta riippumatta.

Saksan sovittelulaissa säädetään ainoastaan keskeisistä periaatteista. Sovittelijoilla ja osapuolilla olisi oltava laaja harkintavalta sovittelun toteuttamisessa. Laissa määritellään aluksi ’sovittelun’ ja ’sovittelijan’ käsitteet, jotta sovittelu voidaan erottaa muista riidanratkaisukeinoista. Lain mukaan sovittelu on jäsennelty menettely, jossa osapuolet pyrkivät vapaaehtoisesti ja yhteisvastuullisesti löytämään yhden tai useamman sovittelijan avulla kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun riitaansa. Sovittelijat ovat riippumattomia ja puolueettomia henkilöitä, joilla ei ole päätösvaltaa mutta jotka avustavat osapuolia sovittelussa. Laissa on nimenomaan haluttu välttää yksityiskohtaisten menettelysääntöjen antaminen. Siinä kuitenkin asetetaan erilaisia tiedonantovelvollisuuksia ja toimintaa koskevia rajoituksia, jotta voidaan varmistaa sovittelijoiden riippumattomuus ja puolueettomuus. Lisäksi laissa asetetaan sovittelijoille ja heitä avustavalle henkilökunnalle salassapitovelvollisuus.

Lailla edistetään myös asianosaisten keskinäisten sovitteluratkaisujen käyttöä ja sillä sisällytetään erilaisia kannustimia menettelysäädöksiin (esim. siviiliprosessilakiin, Zivilprozessordnung). Jos osapuolet ovat esimerkiksi nostamassa kannetta siviilituomioistuimessa, heidän on ensin ilmoitettava, onko ratkaisua yritetty jo löytää tuomioistuimen ulkopuolisten riidanratkaisukeinojen avulla (kuten sovittelussa) ja onko heidän mielestään syitä siihen, ettei tällaisia riidanratkaisukeinoja voisi käyttää. Lisäksi tuomioistuin voi ehdottaa asianosaisille sovittelua tai muuta tuomioistuimen ulkopuolista riidanratkaisukeinoa. jos asianosaiset kieltäytyvät ehdotuksesta, tuomioistuin saattaa keskeyttää asian käsittelyn. Toistaiseksi sovittelua varten ei myönnetä oikeusapua. Siviiliprosessilain 278 (5) §: n mukaan tuomioistuin voi siirtää asianosaiset nimetylle tuomarille, joka ei tee päätöstä (Güterichter) sovittelua ja muita laatuyrityksiä varten. Rahtaaja voi käyttää kaikkia riidanratkaisumenetelmiä, myös sovittelua.

Liittohallitus täytti oikeudellisen velvoitteensa raportoida liittopäiville lain vaikutuksista viiden vuoden kuluttua lain voimaantulosta 20. heinäkuuta 2017 antamassaan kertomuksessa. Raportti saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanosoitteesta. Se osoittaa, että sovittelua vaihtoehtoisena välineenä konfliktinratkaisussa Saksassa ei vielä käytetä toivottavassa määrin. Mietintö ei sisällä suoraan tarpeellisia lainsäädäntötoimia. Raportin tulosten perusteella liittohallitus tutkii kuitenkin, miten sovittelulaissa asetettu sovittelun edistämistä koskeva tavoite voitaisiin saavuttaa paremmin.

Tiedottaminen ja koulutus

Yleistä tietoa Linkki avautuu uuteen ikkunaansaa liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministeriön verkkosivustolta.

Lainsäädännössä ei esitetä sovittelijan tarkkaa tehtävänkuvausta. Sovittelijan ammatin harjoittamiselle ei ole asetettu rajoituksia. Sovittelijat vastaavat itse siitä, että heillä on asianmukainen perus- ja jatkokoulutus, tarvittavat tiedot ja riittävästi kokemusta, jotta he pystyvät ohjaamaan osapuolia asiantuntevasti sovittelussa. Laissa säädetään, mitä tietoja, kompetensseja ja toimintamenetelmiä asianmukaisen koulutuksen tulisi yleensä tarjota. Jokainen nämä vaatimukset täyttävä henkilö saa toimia sovittelijana. Sovittelijoille ei ole asetettu vähimmäisikärajaa eikä määrättyä peruskoulutuksen tasoa (esim. korkeakoulututkintoa ei vaadita).

Liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministeriö on käyttänyt valtuutustaan antaa asetus hyväksyttyjen sovittelijoiden koulutuksesta ja pätevöityneen sovittelijan jatkokoulutuksesta sekä koulutuslaitoksia koskevista vaatimuksista.

Asiasta ei ole vielä toistaiseksi laadittu virallisia aloitteita.

Sovittelijoiden koulutuksesta vastaavat yhdistykset, yliopistot, yritykset ja yksityishenkilöt.

Kuinka paljon sovittelu maksaa?

Sovittelusta maksetaan korvaus. Yksityisen sovittelijan ja asianomaisten osapuolten on sovittava maksusta.

Sovittelupalkkioita koskevaa lainsäädäntöä ei ole annettu, eikä kuluista ole laadittu tilastoja. Realistinen palkkio voisi olla 80–250 euroa/tunti.

Voidaanko sovittelussa aikaansaatu sopimus panna täytäntöön?

Sovittelua koskevat sopimukset voidaan periaatteessa panna täytäntöön asianajajan (joka toimii asianajajana) tai notaarin avulla (julkisen notaarin vahvistamana asiakirjana siviiliprosessilain 796a-796c §, 794 (1) (5) §).

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBundes-Arbeitsgemeinschaft für Familien-Mediation e.V.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBundesverband Mediation e.V.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBundesverband Mediation in Wirtschaft und Arbeitswelt e.V.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanCentrale für Mediation GmbH & Co.KG

Linkki avautuu uuteen ikkunaanDeutscher Anwaltsverein (Saksan asianajajaliitto)


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 17/11/2020