Cerrar

YA ESTÁ DISPONIBLE LA VERSIÓN BETA DEL PORTAL

Visite la versión BETA del Portal Europeo de e-Justicia y díganos qué le parece.

 
 

Recorrido de navegación

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Sovittelu jäsenvaltioissa - Saksa

Esta página es una versión realizada por traducción automática. No hay garantía de que sea de calidad.

Esta traducción ha recibido la siguiente evaluación: inaceptable

¿Le ha resultado útil?

Tuomioistuinkäsittelyn sijaan riita-asian voi yrittää ratkaista sovittelemalla. Sovittelussa on kyse vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta, jossa sovittelija auttaa riidan osapuolia pääsemään sovitteluratkaisuun. Saksassa niin viranomaiset kuin oikeusalan ammattilaisetkin ovat tietoisia sovittelun eduista.


Yhteydenotot

On useita organisaatioita, jotka tarjoavat sovittelupalveluja. Suurimpia järjestöjä ovat mm.

Nämä järjestöt tukevat osapuolia, jotka haluavat käyttää sovittelijaa sopivan välittäjän löytämiseksi.

Millä aloilla sovittelu on käytettävissä ja/tai sen käyttö on yleisintä?

Yleisesti ottaen sovittelua voidaan käyttää oikeusriitojen tai muiden asioiden ratkaisemiseen, jos tuomioistuinkäsittely ei ole lain mukaan pakollista. Yleisintä sovittelu on perheoikeuden, perintöoikeuden ja kauppaoikeuden aloilla.

Onko erityissääntöjä, joita on noudatettava?

Sovittelulaki (Mediationsgesetz), sovittelulaki (Mediationsgesetz), 1 artikla, jonka tarkoituksena on edistää sovittelua ja muita menettelyjä tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuvaa riitojen ratkaisua varten, annettu 26. heinäkuuta 2012 ja julkaistu: bundesgesetzblatt I, s. 1577, tuli voimaan Saksassa. Kyseisen laki on ensimmäinen Saksassa annettu sovittelua koskeva säädös. Sillä myös pannaan täytäntöön EU:n sovitteludirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/52/EY, annettu 21. toukokuuta 2008, tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla, EUVL L 136, 24.5.2008, s. 3). Sovittelulaissa säädetään laajemmat mahdollisuudet vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttöön kuin EU:n direktiivissä edellytetään. Direktiiviä sovelletaan vain rajat ylittäviin siviili- ja kauppaoikeudellisiin riita-asioihin. Sovittelulakia sovelletaan kuitenkin kaikkeen Saksassa suoritettuun sovitteluun riidan luonteesta ja osapuolten asuinpaikasta riippumatta.

Saksan sovittelulaissa säädetään vain keskeisistä periaatteista. Sovittelijoilla ja osapuolilla olisi oltava laaja liikkumavara sovittelun johtamisessa. Laissa määritellään aluksi ’sovittelun’ ja ’sovittelijan’ käsitteet, jotta sovittelu voidaan erottaa muista riidanratkaisukeinoista. Lain mukaan sovittelu on jäsennelty menettely, jossa osapuolet pyrkivät vapaaehtoisesti ja yhteisvastuullisesti löytämään yhden tai useamman sovittelijan avulla kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun riitaansa. Sovittelijat ovat riippumattomia ja puolueettomia henkilöitä, joilla ei ole päätösvaltaa mutta jotka avustavat osapuolia sovittelussa. Laissa on nimenomaan haluttu välttää yksityiskohtaisten menettelysääntöjen antaminen. Siinä kuitenkin asetetaan erilaisia tiedonantovelvollisuuksia ja toimintaa koskevia rajoituksia, jotta voidaan varmistaa sovittelijoiden riippumattomuus ja puolueettomuus. Lisäksi laissa asetetaan sovittelijoille ja heitä avustavalle henkilökunnalle salassapitovelvollisuus.

Lailla edistetään myös asianosaisten keskinäisten sovitteluratkaisujen käyttöä ja sillä sisällytetään erilaisia kannustimia menettelysäädöksiin (esim. siviiliprosessilakiin, Zivilprozessordnung). Jos osapuolet ovat esimerkiksi nostamassa kannetta siviilituomioistuimessa, heidän on ensin ilmoitettava, onko ratkaisua yritetty jo löytää tuomioistuimen ulkopuolisten riidanratkaisukeinojen avulla (kuten sovittelussa) ja onko heidän mielestään syitä siihen, ettei tällaisia riidanratkaisukeinoja voisi käyttää. Lisäksi tuomioistuin voi ehdottaa asianosaisille sovittelua tai muuta tuomioistuimen ulkopuolista riidanratkaisukeinoa. jos asianosaiset kieltäytyvät ehdotuksesta, tuomioistuin saattaa keskeyttää asian käsittelyn. Toistaiseksi sovittelua varten ei myönnetä oikeusapua. Siviiliprosessilain 278 (5) §: n mukaan asianosaiset voivat neuvottelujen ja muiden laatukokeiden osalta siirtää asian tätä tarkoitusta varten nimitetylle tuomarille, jolla ei ole valtuuksia tehdä päätöstä. Güter-kirjailija voi käyttää kaikkia konfliktinratkaisumenetelmiä, kuten sovittelua.

Liittovaltion hallitus noudatti 20. heinäkuuta 2017 antamassaan kertomuksessa oikeudellista velvoitettaan raportoida lain vaikutuksia koskevan lain voimaantulosta Saksan liittopäiville viiden vuoden kuluttua. Raportti on saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaan täällä. Se osoittaa, että sovittelua ei vielä käytetä Saksan konfliktinratkaisukeinona siinä määrin, että se olisi toivottavaa. Kertomuksessa ei säädetä välittömistä lainsäädäntötoimenpiteistä. Raportin päätelmien perusteella liittohallitus kuitenkin selvittää, miten sovittelulain tavoite sovittelun edistämisestä voidaan saavuttaa paremmin.

Tiedottaminen ja koulutus

Yleisiä tietoja saa liittovaltion oikeus- jaLinkki avautuu uuteen ikkunaan kuluttajansuojaministeriön verkkosivuilta (http://www.bmjv.de/).

Lainsäädännössä ei esitetä sovittelijan tarkkaa tehtävänkuvausta. Sovittelijan ammatin harjoittamiselle ei ole asetettu rajoituksia. Sovittelijat vastaavat itse siitä, että heillä on asianmukainen perus- ja jatkokoulutus, tarvittavat tiedot ja riittävästi kokemusta, jotta he pystyvät ohjaamaan osapuolia asiantuntevasti sovittelussa. Laissa säädetään, mitä tietoja, kompetensseja ja toimintamenetelmiä asianmukaisen koulutuksen tulisi yleensä tarjota. Jokainen nämä vaatimukset täyttävä henkilö saa toimia sovittelijana. Sovittelijoille ei ole asetettu vähimmäisikärajaa eikä määrättyä peruskoulutuksen tasoa (esim. korkeakoulututkintoa ei vaadita).

Liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministeriö on hyödyntänyt valtuutustaan antaa asetus, joka perustuu sertifioitujen välittäjien koulutuksesta annettuun asetukseen, ja siinä on annettu yksityiskohtaisempia sääntöjä, jotka koskevat sertifioidun välittäjän koulutusta ja sertifioidun sovittelijan koulutusta sekä koulutuslaitoksille asetettavia vaatimuksia.

Asiasta ei ole vielä toistaiseksi laadittu virallisia aloitteita.

Sovittelijoiden koulutuksesta vastaavat yhdistykset, yliopistot, yritykset ja yksityishenkilöt.

Kuinka paljon sovittelun kustannukset ovat?

Sovittelusta peritään maksu. Maksun suorittamisesta sovitaan yksityisen sovittelijan ja asianomaisten osapuolten kesken.

Sovittelupalkkioita koskevaa lainsäädäntöä ei ole annettu, eikä kuluista ole laadittu tilastoja. Realistinen palkkio voisi olla 80–250 euroa/tunti.

Voidaanko sovittelussa aikaansaatu sopimus panna täytäntöön?

Sovittelussa aikaansaatu sopimus voidaan periaatteessa panna täytäntöön asianajajan tai notaarin avulla (julkinen notaarin vahvistama asiakirja § § 796a-796c, siviiliprosessilain 794 artiklan 1 kohta (5)).

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion perheasioiden järjestö (Federal Association for Family Mediation

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBundesverband Mediation e.V. (Itävallan sovitteluliitto)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBundesverband safety in the economy and the world of work

Linkki avautuu uuteen ikkunaanCentrale für Mediation GmbH & Co.KG

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan asianajajaliiton järjestö


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 30/08/2019