Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Sovittelu jäsenvaltioissa - Latvia

Tämän sivun alkukielistä versiota latvia on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Riidan voi ratkaista myös sovittelun avulla, asiaa ei tarvitse välttämättä viedä oikeuteen. Sovittelu on vaihtoehtoista riidanratkaisua (ADR), jossa riidan osapuolet pyrkivät sopuratkaisuun sovittelijan avulla. Latvian hallituksen ja oikeusalan toimijat tuntevat sovittelun edut.


Keneen pitäisi ottaa yhteyttä?

Latviassa sovittelun käyttö riita-asioiden ratkaisussa on toistaiseksi vasta alkuvaiheessa. Sovittelijan ammatin sääntelyä ei ole annettu minkään keskushallinnon elimen tehtäväksi.

Sovitteluneuvosto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSovitteluneuvosto (Mediācijas padome) on 25. heinäkuuta 2011 perustettu järjestö, johon kuuluu useita sovittelun alalla toimivia Latviassa rekisteröityjä yhdistyksiä. Se pyrkii kehittämään sovittelijoita koskevat yhteiset koulutusvaatimukset ja ottamaan käyttöön koulutusohjelmille myönnettävät sertifikaatit, laatimaan ja hyväksymään sertifioiduille sovittelijoille tarkoitetut käytännesäännöt, edustamaan sertifioituja sovittelijoita, esittämään näkemyksiä kansallisille ja paikallisviranomaisille sekä muille viranomaisille ja antamaan lausuntoja sovitteluun liittyvistä lainsäädäntökysymyksistä ja oikeudellisista käytänteistä.

Sovitteluneuvoston ovat perustaneet seuraavat yhdistykset:

  • ”Sovittelu ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu (ARD)” -järjestö (Mediācija un ADR)
  • ”Integroitu sovittelu Latviassa” -järjestö (Integrētā mediācija Latvijā)
  • ”Yhteiskuntaan integrointi” -järjestö (uhrien tukikeskus) (Integrācija sabiedrībai (Cietušo atbalsta centrs))
  • Kaupallisten sovittelijoiden yhdistys (Komercmediatoru asociācija).

”Sovittelu ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu (ARD)” -järjestö

Sovittelun ja vaihtoehtoisen riidanratkaisun järjestö (Mediācija un ADR) perustettiin 7. huhtikuuta 2005. Sen tavoitteena on

  • vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen (sovittelu, neuvottelu, tosiseikkojen puolueeton selvittäminen, asiantuntijalausunnot, välimiesmenettely jne.) vaiheittaisen käyttöönoton ja soveltamisen edistäminen Latviassa
  • osallistuminen alan toimintalinjojen kehittämiseen esimerkiksi julkisten elinten perustamissa työryhmissä
  • jäsenten ammattipätevyyteen liittyvien standardien kehittäminen ja mahdollisimman laadukkaitten sovittelu- ja ADR-palvelujen tarjoaminen
  • vaihtoehtoisen riidanratkaisun ammattilaisten saattaminen yhteen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi
  • yhteistyö kansainvälisten järjestöjen ja muiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden kanssa.

Järjestö neuvoo riidan osapuolia ja näiden edustajia asiantuntijan valinnassa sekä järjestää sovitteluun ja vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun liittyviä luentoja ja seminaareja. Eräät järjestön jäsenet toimivat riita- ja rikosasioihin erikoistuneina sovittelijoina. Järjestön jäsenet ovat hankkineet neuvottelu- ja sovittelutaitonsa sekä Latviassa että ulkomailla järjestetyissä koulutustilaisuuksissa Yhdysvalloista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Saksasta ja muista maista tulleiden kokeneiden sovittelijoiden ja riidanratkaisijoiden johdolla.

”Integroitu sovittelu Latviassa” -järjestö

Linkki avautuu uuteen ikkunaan”Integroitu sovittelu Latviassa” -järjestö (Integrētā mediācija Latvijā — IMLV) perustettiin 10. elokuuta 2007. Sen tavoitteena on yhteiskunta, jossa riidat ratkaistaan sovittelemalla, jossa kaikkien osapuolten edut ovat edustettuina tasapuolisesti ja jossa sovelletaan inhimillistä, tasa-arvoista ja yhteistyöhön perustuvaa riidanratkaisumenettelyä. Järjestö perustettiin läheisessä yhteistyössä Saksassa toimivan Integrierte Mediation -järjestön kanssa. Yhteistyötä on suunniteltu toteutettavan koulutuksen, taitojen päivittämisen, valvonnan, sovittelupalvelujen käyttöönoton ja hyvien käytänteiden alalla.

”Integroitu sovittelu Latviassa” -järjestön tavoitteena on edistää sovittelun kehittämistä alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla integroimalla sovittelu osaksi laitosten ja järjestöjen riidanratkaisumenettelyä ja ammattilaisten työtä ja ylipäätään osaksi yhteiskuntaa.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi järjestö on määrittänyt itselleen seuraavat tehtävät:

  • integroidun sovittelun kehittäminen ja sen aseman edistäminen Latviassa nykyaikaisena ja korkealaatuisena riidanratkaisukeinona
  • ammattilaisten, järjestöjen ja laitosten välisen yhteistyön edistäminen
  • integroidun sovittelun käsitteen ja etujen määrittäminen ja sen käytön edistäminen
  • integroidun sovittelun käsitettä ja mahdollisuuksia koskevan tiedon jakaminen kansalaisille
  • integroidun sovittelun etuja koskevan tiedon levittäminen
  • sovittelua koskevan koulutuksen järjestäminen ja tiedottaminen tavoista, joilla sovittelu voidaan ottaa osaksi eri alojen toimintaa
  • tutkimusten ja kyselyjen toteuttaminen.

”Integroitu sovittelu Latviassa” -järjestö tuo yhteen eri ammattien edustajia – myös sovittelijoita – jotka haluavat integroida sovittelutaidot osaksi työtään ja edistää yleistä tietoisuutta sovittelusta toimivana riidanratkaisukeinona.

”Yhteiskuntaan integrointi” -järjestö (uhrien tukikeskus)

”Yhteiskuntaan integrointi” -järjestön ylläpitämä Linkki avautuu uuteen ikkunaanuhrien tukikeskus aloitti toimintansa vuonna 2003. Sen ensisijaisena tavoitteena on antaa tukea rikoksen uhreille. Sen palveluksessa on vuodesta 2004 lähtien ollut 20 sovittelijaa, joilla on paljon kokemusta sovittelumenettelystä ja jotka osaavat hyödyntää sovittelua siviili- ja hallinto-oikeudellisissa riita-asioissa.


Millä aloilla sovittelu on käytettävissä ja/tai sen käyttö on yleisintä?

Sovittelu on käytettävissä monilla aloilla. Sovittelua voitaisiin käyttää yleisimmin perheoikeuteen ja kauppaoikeudellisiin suhteisiin liittyvissä riita-asioissa.

Onko sovittelussa noudatettava erityisiä sääntöjä?

Sovitteluun turvautuminen on täysin vapaaehtoista.

Sovitteluun osallistuminen ei ole tietyntyyppisen tuomioistuinmenettelyn käynnistämisen tai jatkamisen edellytys.

Sovittelua ei Latviassa säännellä erityisillä säädöksillä tai säännöillä.

Tiedotus ja koulutus

Sovittelua koskeva sivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.mediacija.lv/.

”Sovittelu ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu (ARD)” -järjestön ja ”Yhteiskuntaan integrointi” ‑järjestön kouluttajat tarjoavat sovittelun peruskoulutusta, joka on tarkoitettu tuleville sovittelijoille. Lisäksi he järjestävät koulutusta keskeisistä riidanratkaisutaidoista, joita voidaan soveltaa työpaikoilla ja yksityiselämässä.

Paljonko sovittelu maksaa?

Riita-asioissa sovittelu on maksullista. Sovittelun kustannukset määräytyvät monen eri seikan perusteella. Tällaisia ovat sovittelijan pätevyys ja kokemus, riita-asian monimutkaisuus, sovitteluistuntojen määrä ja muut seikat.

Lasten etuja ja oikeuksia koskevissa asioissa Riikan perhetuomioistuimen ulkomaalais- ja sovitteluasiain jaosto (Rīgas Bāriņtiesas Ārlietu un samierināšanas pārvalde) tarjoaa maksuttomia palveluja Riikan kaupungin asukkaille. Riita-asiat koskevat yleensä elatusta, lasten asuinpaikkajärjestelyjä, tapaamisoikeuksia, huoltajuutta ja lasten kasvatusta.

Voidaanko sovittelussa aikaansaatu sopimus panna täytäntöön?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanDirektiivin 2008/52/EY mukaan riidan osapuolet voivat pyytää, että sovittelulla aikaansaatu kirjallinen sopimus vahvistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ne tuomioistuimet ja muut viranomaiset, joiden toimivaltaan kuuluu kyseisten pyyntöjen vastaanottaminen.

Latvia ei ole vielä antanut näitä tietoja.

Linkit

Mediācija.lv


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 08/12/2014