Κλείσιμο

Η ΕΚΔΟΣΗ BETA ΤΗΣ ΠΥΛΗΣ ΕΙΝΑΙ ΤΩΡΑ ΔΙΑΘΕΣΙΜΗ!

Επισκεφθείτε την έκδοση BETA της διαδικτυακής πύλης της ευρωπαϊκής ηλεκτρονικής δικαιοσύνης και πείτε μας τη γνώμη σας!

 
 

Διαδρομή πλοήγησης

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Jäsenvaltion oikeus - Itävalta

Η σελίδα αυτή μεταφράστηκε από μηχανή και δεν μπορούμε να εγγυηθούμε την ποιότητά της.

Η ποιότητα αυτής της μετάφρασης αξιολογείται ως: μη αξιόπιστη

Θωρείτε αυτή τη μετάφραση χρήσιμη;

Johdanto – Tällä sivulla on tietoa Itävallan oikeusjärjestelmästä ja katsaus Itävallan lainsäädäntöön.


Oikeudelliset lähteet

Itävallan lainsäädäntö on ensisijaisesti lakisääteinen (”vanhennettu”) laki. Yhteisellä lainsäädännöllä on sen sijaan vain hyvin rajallinen rooli. Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö, joka antaa ohjeistusta lain soveltamisesta, on erittäin tärkeä. Oikeuslaitoksen lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole virallisesti tunnustettu oikeusoikeuslähteeksi.

Itävallan liittovaltion perustuslain (Bundes-Verfassungsgesetz) mukaan kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustetut säännöt ovat osa liittovaltion lakia, ja niissä määrätään valtiosopimusten sisällyttämisestä Itävallan oikeusjärjestelmään (yleinen ja erityinen muutos). Kansallisen sopimusjärjestelmän asema kansallisessa oikeusjärjestelmässä määräytyy järjestelmän sisällön mukaan.

Valtiosääntöä ja/tai täydentäviä valtiosopimuksia koskevat muutokset edellyttävät samaa määräenemmistöä kuin liittovaltion perustuslakia koskevia päätöksiä, jotta ne voidaan hyväksyä kansallisneuvostossa. Julkisten hankintojen muuttamista tai muuttamista koskeviin päätöksiin sovelletaan samoja vaatimuksia kuin lainsäädäntöpäätöksiin.

Liittopresidentti päättää periaatteessa liittovaltion hallituksen tai liittovaltion presidentin valtuuttaman liittovaltion hallituksen pyynnöstä. Kansallisen neuvoston on hyväksyttävä etukäteen poliittiset sopimukset, muutokset ja täydentävät sopimukset. Liittopresidentti voi valtuuttaa liittohallituksen tai liittohallituksen toimivaltaisten viranomaisten osallistumaan tiettyihin valtiosopimusten ryhmiin, joihin ei tehdä poliittisia eikä lainsäädännöllisiä muutoksia.

Itävallan liittovaltion perustuslain mukaan yhdeksässä jäsenvaltiossa on liittovaltion perustuslain (valtiosääntöoikeuden) lisäksi kansallinen(valtiosääntöoikeus) laki. Valtion perustuslaillinen oikeus ei saa olla ristiriidassa perustuslakituomioistuimen perustuslaillisen oikeuden kanssa ja siten alisteinen sille. Tämä ensisijaisuusperiaate ei kuitenkaan periaatteessa päde liittovaltion ja osavaltioiden asetuksiin. Osavaltiot ovat vuodesta 1988 lähtien voineet tehdä toimivaltaansa kuuluvista asioista kansainvälisiä sopimuksia (valtion kanssa tehdyt sopimukset). Liittovaltion hallitus on kuitenkin yhä valta-asemassa ulkoisissa kysymyksissä.

Säädöslajit – normihierarkia

Kansallisneuvoston äänimäärä on vahvistettu 2/3-Mehrheit, jossa on läsnä vähintään puolet läsnä olleista jäsenistä. Lisäksi tällä tavoin tuotettu standardi on nimenomaisesti merkittävä ”perustuslailliseksi laiksi” tai ”perustuslailliseksi määräykseksi”.

Sitä vastoin ainakin yksi kolmasosa jäsenistä ja ehdoton enemmistö annetuista äänistä on tarpeen, jotta kansallisessa neuvostossa voidaan tehdä lainvoimainen päätös liittovaltion sääntelystä.

1 Liittovaltion perustuslain periaatteet

Seuraavat Itävallan liittovaltion perustuslain pääperiaatteet ovat Itävallan lainsäädännön tärkeimmät säädökset:

  • demokratian periaate
  • vallanjaon periaate
  • oikeusvaltioperiaate
  • tasavaltakanoperiaate
  • liittovaltioperiaate
  • liberaali periaate

Nämä pääperiaatteet muodostavat kaiken kaikkiaan perustuslaillisen oikeusjärjestyksen.

Ne ovat ensiarvoisen tärkeitä perustuslain kannalta. Jos jonkin pääperiaatteen muutos liittovaltiorakenteessa hylätään tai jos periaatteiden suhde muuttuu perusteellisesti, tätä pidetään kokonaismuutoksena ja se edellyttää kansanäänestyksen järjestämistä.

2 EU:n primaarioikeus ja johdettu oikeus

Itävallan liittyminen Euroopan unioniin 1. tammikuuta 1995 merkitsi yleistä muutosta Itävallan perustuslakiin. Itävallan valtiosääntöoikeus ei ole liittymisen jälkeen enää määrittänyt perusoikeusjärjestystä vaan myös Euroopan unionin oikeuden (perustuslain). Vallitseva mielipide on, että EU:n lainsäädännössä käsitellään kansallista lainsäädäntöä ja yksinkertaista liittovaltion perustuslakia, mutta ei liittovaltion perustuslain perusperiaatteita.

3 ”Yksinkertainen” liittovaltion perustuslaki

Perustuslain mukaan ”poliittisen toiminnan säännöt” määritellään seuraavasti:

  • lainsäädäntömenettely
  • korkeimpien toimielinten asema valtiossa
  • liittovaltion ja osavaltioiden suhde lainsäädäntöön ja täytäntöönpanoon
  • julkisoikeudellisiin tuomioistuimiin kohdistuvan valtion toiminnan valvonta

4 Liittovaltion lainsäädäntö

Oikeusvaltion periaatteen mukaisesti laki sitoo kaikkia täytäntöönpanoa (hallintoa ja toimivaltaa). Liittovaltion perustuslaissa määrätään liittovaltion ja osavaltioiden välisestä lainsäädäntövallasta.

5. sääntö

Asetukset ovat yleisiä standardeja, jotka hallintoviranomaiset hyväksyvät ja joita sovelletaan yhdenvertaisesti kaikkiin lainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin. On olemassa yleinen perustuslaillinen lupa antaa täytäntöönpanoasetuksia, joilla pyritään selkeyttämään muita yleisiä normeja, lähinnä lakeja. Täydentävät määräykset edellyttävät nimenomaista perustuslaillista lupaa.

6 Päätökset

Päätökset ovat pääasiassa hallinto-oikeutta, jota sovelletaan ainoastaan siinä tarkoitettuihin henkilöihin.

Institutionaalinen kehys

Lainsäädäntöelinten elimet

Liittovaltion ja osavaltioiden välisen vallanjaon perustuslaillisuuden mukaan lainsäädäntäprosessiin osallistuu eri elimiä.

Liittoneuvosto hyväksyy liittovaltion lait, joihin liittoneuvosto osallistuu yleensä. Kansa valitsee suoraan 183 kansallisen neuvoston jäsentä. Liittoneuvosto on kuitenkin Landtage. Liittoneuvostossa on yleensä vain muutoksenhakuoikeus.

Osavaltioiden lainsäädäntö on osavaltioiden vastuulla.

Lainsäädäntömenettelyt

Kansallisvaltioiden lainsäädäntöä koskevia lainsäädäntöaloitteita annetaan Nationalratille seuraavasti:

  • jäsenten pyynnöt (oma-aloitteinen lausunto)
  • liittohallituksen esitys (hallituksen esitys)
  • liittoneuvoston pyyntö

Lisäksi kansallisen neuvoston on esitettävä vetoomus, jossa on yli 100 000 allekirjoitusta ja kolmen maan äänioikeutetut henkilöt tai vähintään kuudesosa äänestäjistä.

Käytännössä liittohallituksella on suurin osa lainsäädäntöaloitteista. Hallituksen ehdotukset on hyväksyttävä yksimielisesti liittoneuvostossa (ministerineuvosto). Sitä ennen asianomaisen liittovaltion ministerin laatima lakiesitys julkaistaan muiden elinten (Länder, jäsenjärjestöt) arvioitavaksi.

Kansallisneuvoston päätöksen mukaan liittoneuvosto hyväksyy laskun. (liittoneuvoston (Bundesrat) ei tarvitse toimittaa liittovaltion lakeja). Sen jälkeen liittokansleri toimittaa lain liittokanslerille todentamista varten.

Kansallisneuvosto voi päättää järjestää kansanäänestyksen. Tämä voi edellyttää myös jäsenten enemmistöä. Sen jälkeen lakiesitys, jonka kansallinen neuvosto on jo hyväksynyt, on hyväksyttävä kansanäänestyksellä, ennen kuin se voidaan kirjata. Liittovaltion perustuslain muutoksista on lisäksi järjestettävä kansanäänestys.

Liittohallitus talletti lain perustuslailliseen muotoonsa allekirjoittamalla sen. Liittokansleri varmentaa asiakirjan allekirjoituksellaan.

Sen jälkeen, kun liittokansleri on allekirjoittanut liittovaltion lain, se on julkaistu liittovaltion virallisessa lehdessä (Federal Law Gazette). Ellei laissa toisin säädetä (taannehtivuus tai vacatio legis), laki tulee voimaan sen päivän päättyessä, jona se julkaistaan Itävallan virallisessa lehdessä ja julkaistaan.

Laki voidaan joko kumota nimenomaisesti (muodollinen poikkeus) tai uudella liittovaltion lailla, jolla säännellään alaa, joka on jo oikeudellisesti standardoitu (asiasisältöä koskeva poikkeus) ilman kyseisen lain muodollista voimaantuloa (lex posteriori derogat legi priori). Erityislaki koskee yleisiä lakeja (lex specialis derogat legi generali). Lisäksi lain voimassaoloaika voi olla ajallisesti rajoitettu.

Oikeudellisia tietokantoja

Itävallan lainsäädäntöä voi kuulla verkossa Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan liittotasavallan (Bundesministerium für digital und Wirtschaftsstandort) oikeudellisen tietojärjestelmän(Bundesministerium für digital und Wirtschaftsstandort) välityksellä.

Onko tietokannan käyttö maksutonta?

Pääsy Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittovaltion lainsäädäntötietojärjestelmään (RIS) on maksutonta.

Lyhyt kuvaus sisällöstä

Liittovaltion oikeudellinen tietojärjestelmä tiedottaa seuraavista asioista:

Liittovaltion lainsäädäntö

  1. Konsolidoitu liittovaltion laki
  2. Itävallan virallinen lehti 2004 alkaen.
  3. Itävallan virallinen lehti 1945–2003.
  4. Virallinen lehti 1848–1940
  5. Lainsäädäntö- ja sääntelykokoelmat 1740–1848 (ulkoinen)
  6. Saksa Reichsgesetzblatt 1919–1945 (ulkoinen)
  7. Arviointien luonnokset
  8. Valtion Bills

Provinssia koskeva lainsäädäntö

  1. Maakuntaoikeus konsolidoidussa muodossa
  2. Osavaltioiden viralliset ja viralliset lehdet (eri kaudet)

Kunnallinen laki: seuraavien osavaltioiden kuntien oikeudelliset normit:

  1. Kärnten (kaikki kunnat)
  2. Niederösterreich
  3. Oberösterreich
  4. Salzburg
  5. Steiermark
  6. Wien

Oikeuskäytäntö

  1. Perustuslakituomioistuin (VfGH)
  2. Hallintotuomioistuin (Verwaltungsgerichtshof (VwGH))
  3. Hallintotuomioistuimen standardiluettelo
  4. Oikeusasiat (OGH, OLG, LG, BG, OPMS, EI KUITENKAAN)
  5. Liittovaltion hallintotuomioistuin (Bundesverwaltungsgericht)
  6. Alueelliset hallintotuomioistuimet (Landesverwaltungsgerichte)
  7. Finanssituomioistuin (Bundesfinanzgericht) (ulkoinen)
  8. Tietosuojaviranomainen (Datenschutzbehörde) (ennen vuotta 2014 Tietosuojalautakunta (Datenschutzkommission))
  9. Kurinpitolautakunnat (Disziplinarkommissionen), ylin kurinpitolautakunta (Disziplinaroberkommission), valituslautakunta (Berufungskommission)
  10. Henkilöstön edustuselin (ennen vuotta 2014: Henkilöstökomitea – Supervisory Commission)
  11. Sääntöjen noudattamista käsittelevä komitea vuodesta 2014
  12. Tasa-arvokomiteat vuodesta 2008 (ulkoinen)
  13. Taloudelliset asiakirjat, riippumaton talouskeskus (ulkoinen)
  14. Riippumattoman hallinnon senaatti – Valitut päätökset vuosina 1991–2013
  15. Turvapaikkatuomioistuin (turvapaikkatuomioistuin) – heinäkuu 2008–2013
  16. Riippumaton liittovaltion turvapaikkahallitus – Valikoituja päätöksiä vuodesta 1998 kesäkuun 2008 loppuun saakka
  17. Ympäristösenaatti – Valikoitu päätös 1994–2013
  18. Itävallan liittovaltion viranomaisten senaattori – Valitut päätökset vuosina 2001–2013
  19. Julkisten hankintojen valvontaviranomaiset – valitut päätökset vuoteen 2013 saakka
  20. Korkeimman oikeuden päätökset siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa (1885–1897) (ulkoinen)
  21. Itävallan kansallisen tuomioistuimen havaintojen kokoelma 1869–1918 (ulkoinen)
  22. Itävallan perustuslakituomioistuimen (1919–1979) havaintojen kokoelma (ulkoinen)
  23. Itävallan hallinto-oikeuden kokoelma 1876–1934 (ulkoinen)

Muut ilmoitukset:

  1. Työsuojelutarkastuksia koskeva lainsäädäntö ”Gewerbeordnung” (Kauppa, kauppa ja teollisuus)
  2. Viralliset ilmoitukset sosiaaliturvasta 2002
  3. Rakenteelliset terveysnäkökohdat (ÖSG, RSG)
  4. Official Veterinary News (AVN) vuodesta 15.09.2004

Erlässe (asetukset)

  1. Erlässe der Bundesministerien (Itävallan ministeriöiden asetukset)
  2. Liittovaltion valtiovarainministeriön (ulkopuoliset) suuntaviivat ja asetukset
  3. Liittovaltion työ-, sosiaali-, terveys- ja kuluttajansuoja-asioiden ministeriön asetukset (ulkoinen)

Itävallan lainsäädäntö

Osa Itävallan laeista on saatavilla myös englanninkielisinä.

Muita tietoja

Lisätietoja on saatavilla liittovaltion oikeudellisen tietojärjestelmän ( Linkki avautuu uuteen ikkunaanFederal Legal Information System) verkkosivuilla.


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 22/10/2019