Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Jäsenvaltion oikeus - Saksa

Tämän sivun alkukielistä versiota saksa on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tällä sivulla on tietoa Saksan oikeusjärjestelmästä.


Saksan liittotasavalta on demokraattinen liittovaltio, jossa on perustuslaki. Perusoikeudet ja demokraattisen perustuslaillisen liittovaltion periaatteet ovat Saksan perustuslain keskeinen ydin. Perustuslain noudattamista valvoo liittovaltion perustuslakituomioistuin.

Oikeuslähteet

Kaikkien oikeuslähteiden perustana on Saksan liittotasavallan perustuslaki (Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland, Grundgesetz – ”peruslaki”), jossa

  • määritetään valtion perusrakenne ja rakenteelliset perusperiaatteet sekä valtion ylimmät elimet
  • määritellään periaatteet, joilla Saksan parlamentin, liittopäivien (Bundestag), vaalit käydään
  • säädetään vapailla vaaleilla valittujen liittopäivien jäsenten asemasta ja oikeuksista
  • määritetään, miten liittopäivät järjestäytyvät ja hoitavat tehtäviään.

Oikeudellisten välineiden lajit

Saksan kotimaisen lainsäädännön keskeiset kirjalliset oikeuslähteet ovat perustuslaki, lait, asetukset ja määräykset. Lisäksi siihen kuuluu kirjoittamattomia oikeuslähteitä, kuten kansainvälisen oikeuden yleiset periaatteet, tapaoikeus ja oikeuskäytäntö (erityisesti liittovaltion perustuslakituomioistuimen ratkaisut).

Saksa on liittovaltio, jossa on 16 osavaltiota (Land). Saksassa sovelletaan siis liittovaltion lainsäädäntöä koko liittovaltion alueella ja osavaltion lainsäädäntöä vain asianomaisessa osavaltiossa. Jokaisella osavaltiolla on oma perustuslakinsa, ja osavaltiolla on myös liittovaltion perustuslailla säädetyissä rajoissa valta antaa lakeja sekä asetuksia ja määräyksiä.

Liittovaltion ja osavaltioiden lainsäädäntövallasta on säädetty yksityiskohtaisesti perustuslaissa. Perustuslain 71–74 §:ssä luetellaan liittovaltion lainsäädäntövaltaan kuuluvat asiat. Muissa asioissa valta on osavaltioilla.

Liittovaltion yksinomainen lainsäädäntövalta

Liittovaltion yksinomaisen lainsäädäntövallan piiriin kuuluvilla aloilla osavaltioilla on valta antaa lainsäädäntöä vain, kun ne valtuutetaan liittovaltion lailla nimenomaisesti näin tekemään (perustuslain 71 §).

Perustuslain 73 §:n mukaan liittovaltiolla on yksinomainen lainsäädäntövalta (muun muassa) seuraavilla aloilla: kaikissa ulkopoliittisissa asioissa, puolustusasioissa (myös siviiliväestön suojelemisessa), kansalaisuutta koskevissa asioissa, liikkumisvapaudessa, passiasioissa, osoitteenmuutos- ja henkilöllisyystodistusasioissa, maahanmuuttoasioissa, maastamuutto- ja luovutusasioissa, valuutta- ja raha-asioissa, tulli- ja kauppa-alueen yhtenäisyyttä koskevissa asioissa, ilmakuljetusasioissa, liittovaltion ja osavaltioiden välistä yhteistyötä rikospoliisin toiminnassa koskevissa asioissa ja ase- ja räjähdelainsäädännössä.

Rinnakkainen lainsäädäntövalta

Rinnakkaisen lainsäädäntövallan aloilla osavaltioilla on oikeus antaa lainsäädäntöä edellyttäen, ettei liittovaltio käytä lainsäädäntövaltaansa samalla alalla (perustuslain 72 §). Rinnakkaisen lainsäädäntövallan aloja ovat siviili-, rikos- ja liikennelainsäädäntö sekä yhdistymislainsäädäntö, ulkomaalaisten asumiseen ja sijoittautumiseen liittyvä lainsäädäntö, talousasioihin liittyvä lainsäädäntö, työlainsäädäntö ja kuluttajansuojan tietyt näkökohdat. Perustuslain 74 §:ssä rinnakkaisen lainsäädäntövallan piiriin kuuluviksi luetelluissa tietyissä asioissa liittovaltiolla on oikeus antaa lainsäädäntöä vain, mikäli koko liittovaltion kattava sääntely on kansallisen edun vuoksi välttämätöntä yhtenäisten elinolojen aikaansaamiseksi koko liittovaltion alueella tai oikeudellisen ja taloudellisen yhtenäisyyden ylläpitämiseksi.

Osavaltion lait eivät saa olla ristiriidassa liittovaltion lakien kanssa. Perustuslain 31 §:n mukaan liittovaltion laki saa etusijan osavaltion lakiin nähden. Tätä periaatetta sovelletaan ristiriidassa olevien oikeussäännösten hierarkkisesta asemasta riippumatta siten, että esimerkiksi liittovaltion asetus saa etusijan osavaltion perustuslakiin verrattuna.

Normihierarkia

Perustuslaki on kansallisen normihierarkian huipulla. Se ylittää kaikki muut kotimaiset oikeuslähteet ja on – kuten perustuslaki yleensä – koko Saksan oikeusjärjestelmän perusta. Jokaisen Saksassa annetun oikeussäännöksen on oltava sekä muodollisesti että aineellisesti perustuslain mukainen. Perustuslain 20 artiklan 3 momentissa säädetäänkin, että perustuslaillinen järjestys velvoittaa lainsäädäntövaltaa, ja laki ja oikeus velvoittavat toimeenpano- ja tuomiovaltaa. Lisäksi lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan käyttäjiä velvoittavat erityisesti perustuslain 1–19 §:ssä säädetyt oikeudet, jotka ovat välittömästi sovellettavaa oikeutta (1 §:n 3 momentti). Perustuslain etusijan varmistaa viime kädessä liittovaltion perustuslakituomioistuin.

Perustuslain 79 §:n 2 momentin mukaan perustuslakia voidaan muuttaa vain liittopäivien jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä ja liittoneuvoston (Bundesrat) äänten kahden kolmasosan enemmistöllä. Osavaltiot osallistuvat liittoneuvoston välityksellä lainsäädäntö- ja hallintotyöhön liittovaltiossa sekä Euroopan unionia koskevissa asioissa. Muutamia perustuslain tärkeimpiä kohtia – esimerkiksi liittovaltion jakamista osavaltioihin, osavaltioiden periaatteellista lainsäädäntöprosessiin osallistumista ja 1–20 §:ssä säädettyjä periaatteita – ei voi muuttaa lainkaan (79 §:n 3 momentti).

Kansainvälisen oikeuden yleiset säännöt sijoittuvat perustuslain sekä liittovaltion ja osavaltioiden lainsäädännön väliin. Perustuslaissa säädetään nimenomaisesti, että kansainvälisen oikeuden yleiset säännöt ovat oleellinen osa liittovaltion lainsäädäntöä ja etusijalla liittovaltion lainsäädäntöön nähden ja luovat välittömästi oikeuksia ja velvollisuuksia liittovaltion alueella asuville henkilöille (25 §). Näihin kansainvälisen oikeuden yleisiin sääntöihin, joilla on oikeusvaikutusta yksilöihin (ei vain valtioon), kuuluvat esimerkiksi asianmukaisen oikeussuojan takaaminen ulkomaalaisille ja ”erityissääntö”, jonka mukaan luovuttavan ulkovallan suostumus henkilön luovuttamiseen rajoittaa rikosoikeudellista menettelyä.

Perustuslain alapuolella ovat lait. Liittovaltion lainsäädäntövalta suhteessa osavaltioihin on lueteltu yksityiskohtaisesti perustuslaissa (71–74 §). Liittopäivät hyväksyy lait yhdessä liittoneuvoston kanssa. Lakiehdotuksen liittopäiville antaa liittovaltion hallitus, liittoneuvosto tai liittopäivät (poliittinen ryhmä tai 5 prosenttia jäsenistä). Perustuslaissa määritetään tapaukset, joissa lain lopullinen hyväksyminen liittopäivillä edellyttää liittoneuvoston hyväksyntää (nykyisin näitä tapauksia on noin 45 prosenttia kaikista laeista Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittoneuvoston verkkosivustolla julkaistujen tilastojen mukaan). Muissa liittopäivien hyväksymissä laeissa liittoneuvostolla on oikeus vain vastustaa liittopäivien antamaa lakiehdotusta, ja liittopäivät voi puolestaan hylätä vastalauseen. Jos liittopäivät ja liittoneuvosto ovat erimielisiä, voidaan nimetä yhteinen lakiehdotuksia tarkasteleva valiokunta (niin kutsuttu sovitteluvaliokunta), johon kuuluu yhtä monta jäsentä sekä liittopäiviltä että liittoneuvostosta (nykyisin 16 jäsentä kummastakin). Sovitteluvaliokunnan tehtävänä on laatia ehdotuksia, joilla yksimielisyys saataisiin aikaan, mutta se ei voi tehdä itse päätöksiä liittopäivien ja liittoneuvoston puolesta.

Asetukset sijoittuvat lakien alapuolelle, ja niitä voivat antaa liittohallitus, liittovaltion ministeri tai osavaltion hallitus. Määräykset sijoittuvat asetusten alapuolelle, ja niitä voi antaa julkisoikeudellinen elin (esimerkiksi kunta).

Toimielinjärjestelmä

Oikeussääntöjen antamisesta vastaavat toimielimet

Saksan lait tehdään maan parlamenteissa. Liittopäivät (Bundestag) on tärkein lainsäädäntöelin. Se tekee päätökset kaikista laeista, jotka kuuluvat Saksan liittovaltion toimivaltaan lainsäädäntömenettelyssä, johon myös liittoneuvosto (Bundesrat) osallistuu.

Liittoneuvosto, liittohallitus ja liittopäivien jäsenet ja poliittiset ryhmät voivat esittää uusia tai tarkistettuja lakeja liittopäiville lakiehdotuksina. Lakiehdotuksista keskustellaan, ne käsitellään ja niistä äänestetään liittopäivillä laissa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Saksan liittovaltiojärjestelmässä osavaltioilla on huomattavasti valtion toimivaltaa, ja näin ollen myös liittoneuvosto osallistuu lainsäädännön antamiseen. Kaikki lait annetaan liittoneuvostolle äänestettäviksi, ja liittoneuvosto voi – ehdotetun lain luonteen mukaan – saada jotkin lakiehdotukset jopa hylättyä.

Lisätietoja on saatavissa liittopäivien verkkosivustolla.

Säätämismenettely

Lakien hyväksyminen

Liittohallitus laatii valtaosan lakiehdotuksista ja keskusteltaviksi tulevista asiakirjoista. Keskushallinnon toimeenpanovallan käyttäjänä sillä on eniten kokemusta lainsäädännön täytäntöönpanosta ja suoraa tietoa siitä, mitä uusia säädöksiä käytännössä tarvitaan.

Liittohallituksen lisäksi myös liittoneuvostolla ja liittopäivien jäsenillä on oikeus tehdä aloitteita, joista voi syntyä uusia säädöksiä.

Liittohallituksen tai liittoneuvoston oikeus tehdä aloitteita

Jos liittohallitus haluaa muuttaa lakia tai antaa uuden lain, liittokanslerin on ohjattava lakiehdotus ensin liittoneuvostolle.

Liittoneuvostolla on tämän jälkeen yleensä kuusi viikkoa aikaa esittää lakiehdotuksesta huomautuksensa, joihin hallitus voi vuorostaan vastata kirjallisesti. Tämän jälkeen liittokansleri vie lakiehdotuksen ja liittoneuvoston esittämät huomautukset liittopäivien käsiteltäviksi. Menettelystä poiketen talousarvioesitystä koskeva laki toimitetaan samanaikaisesti liittoneuvostolle ja liittopäiville.

Vastaavaa menettelyä sovelletaan, kun liittoneuvosto tekee lakialoitteen. Kun liittoneuvoston jäsenten enemmistö on äänestänyt lakiehdotuksen puolesta, lakiehdotus menee ensin liittohallitukselle, joka liittää siihen huomautuksensa tavallisesti kuuden viikon kuluessa. Tämän jälkeen lakiehdotus toimitetaan liittopäiville.

Liittopäivien oikeus tehdä aloitteita

Lakiesityksen voi tehdä myös liittopäivien jäsen, jolloin esityksen on saatava taakseen joko vähintään yksi poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia liittopäivien jäsenistä.

Näin tehtyjä lakiehdotuksia ei tarvitse toimittaa ensin liittoneuvostolle. Tästä syystä hallitus järjestää joskus erityisen kiireelliset lakiehdotukset niin, että aloitteen tekevät sen poliittiset ryhmät liittopäivillä.

Painettujen asiakirjojen jakaminen

Ennen kuin lakiehdotusta voidaan käsitellä liittopäivillä, se on toimitettava ensin liittopäivien puhemiehelle, minkä jälkeen hallinto kirjaa ja painaa lakiehdotuksen.

Tämän jälkeen lakiehdotus jaetaan kaikille liittopäivien ja liittoneuvoston jäsenille ja liittovaltion ministereille liittopäivien painettuna asiakirjana (Bundestagsdrucksache).

Kun lakiehdotus on otettu täysistunnon asialistalle, käsittelyn ensimmäinen vaihe parlamentissa on päättynyt. Tämän jälkeen lakiehdotus voidaan esitellä virallisesti liittopäivillä.

Kolme käsittelyä täysistunnossa

Lakiehdotuksista keskustellaan kolme kertaa liittopäivien täysistunnossa. Keskusteluja kutsutaan lakiehdotuksen käsittelyiksi.

Ensimmäisessä käsittelyssä käydään keskustelua vain, jos tästä on sovittu vanhojen neuvostossa (Ältestenrad; liittopäivien erityinen toimeenpanoelin) tai jos jokin poliittinen ryhmä on sitä pyytänyt. Useimmiten näin tapahtuu silloin, kun lakihanke on erityisen ristiriitainen tai yleisesti erittäin kiinnostava.

Ensimmäisen käsittelyn päätavoite on nimetä yksi tai useampi valiokunta käsittelemään lakiehdotusta ja valmistelemaan sitä toista käsittelyä varten. Tämä tehdään vanhojen neuvoston antamien suositusten perusteella.

Jos valiokuntia nimetään useampia kuin yksi, yhdelle valiokunnalle annetaan päävastuu asian käsittelystä, ja se on vastuussa lakiehdotuksen käsittelystä parlamentissa. Muilta valiokunnilta pyydetään lausunnot lakiehdotuksesta.

Lainsäädäntötyö valiokunnissa

Yksityiskohtainen lainsäädäntötyö hoidetaan pysyvissä valiokunnissa, joihin kuuluu jäseniä kaikista poliittisista ryhmistä. Valiokunnan jäsenet tutustuvat aineistoon ja keskustelevat siitä kokouksissaan. Myös asiantuntijoita ja eturyhmien edustajia voidaan kutsua julkisiin kuulemisiin.

Valiokunnissa tapahtuvan työn ohella poliittiset ryhmät muodostavat työryhmiä, joissa tarkastellaan asiaan liittyviä kysymyksiä ja määritetään ryhmien kantoja.

On tavallista, että poliittisten ryhmien välille syntyy valiokunnissa kytköksiä. Suurin osa lakiehdotuksista saadaan tarkistettua enemmän tai vähemmän perusteellisesti hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden poliittisten ryhmien yhteistyössä.

Valiokuntakäsittelyn päätyttyä lakiehdotuksesta päävastuussa oleva valiokunta esittää täysistunnolle mietinnön valiokuntakäsittelyn kulusta ja tuloksista. Sen suosittama päätös on seuraavaksi käytävän täysistunnon toisen käsittelyn perusta.

Keskustelu toisessa käsittelyssä

Ennen toista käsittelyä kaikille jäsenille annetaan painetussa muodossa julkaistu päätössuositus. Jäsenet valmistautuvat siis keskusteluun huolellisesti. Poliittiset ryhmät yhtenäistävät kantojaan vielä omissa kokouksissaan ennen keskustelua esiintyäkseen yhtenäisenä rintamana toisessa käsittelyssä, joka on julkinen.

Yleiskeskustelun jälkeen kaikkia lakiehdotukseen sisältyviä säännöksiä voidaan käsitellä yksitellen. Yleensä täysistunto siirtyy kuitenkin suoraan äänestämään lakiehdotuksesta kokonaisuutena.

Kuka tahansa liittopäivien jäsenistä voi esittää muutosehdotuksen, joka käsitellään välittömästi täysistunnossa. Jos täysistunto hyväksyy muutoksia, lakiehdotuksesta on painettava uusi versio, joka on jaettava jäsenille ennen kolmatta käsittelyä. Tätä menettelyä voidaan kuitenkin typistää läsnä olevien jäsenten kahden kolmasosan suostumuksella. Tällöin kolmas käsittely voidaan aloittaa välittömästi.

Äänestäminen kolmannessa käsittelyssä

Kolmannessa käsittelyssä käydään keskustelu vain, jos poliittinen ryhmä tai vähintään 5 prosenttia liittopäivien jäsenistä sitä pyytää.

Yksittäiset jäsenet eivät voi enää tässä vaiheessa esittää muutosehdotuksia, mutta sen sijaan poliittinen ryhmä tai ryhmä, johon kuuluu 5 prosenttia liittopäivien jäsenistä, voi sellaisen esittää. Muutosehdotuksia voi tehdä vain toisessa käsittelyssä hyväksytyistä muutoksista.

Lopullinen äänestys pidetään kolmannen käsittelyn päätteeksi. Kun liittopäivien puhemies pyytää äänestämään lakiehdotuksen puolesta, sitä vastaan tai tyhjää, jäsenet äänestävät nousemalla seisomaan.

Kun lakiehdotus on saanut tarvittavan enemmistön liittopäivien täysistunnossa, se toimitetaan liittoneuvostolle lakina.

Liittoneuvoston hyväksyntä

Osavaltiot osallistuvat jokaisen lain laatimiseen liittoneuvoston välityksellä. Liittoneuvoston oikeudet osallistua lainsäädäntöprosessiin onkin määritelty tarkasti.

Liittoneuvosto ei voi tehdä muutoksia liittopäivien hyväksymään lakiin. Jos se ei kuitenkaan hyväksy lakia, se voi pyytää sovitteluvaliokunnan koolle kutsumista. Sovitteluvaliokunnassa on yhtä monta jäsentä liittopäiviltä ja liittoneuvostosta.

Joissakin lakiehdotuksissa liittoneuvoston hyväksyntä on pakollinen. Näitä ovat esimerkiksi osavaltioiden varainhoitoon ja hallintovaltaan vaikuttavat lait.

Kun on kyse lakiehdotuksesta, josta liittoneuvosto voi esittää vain vastalauseen, liittopäivät voi saattaa lain voimaan, vaikkei sovitteluvaliokunnassa päästäisi sovintoon asiasta. Tämä edellyttää kuitenkin uutta äänestystä, jossa liittopäivien on hyväksyttävä lakiehdotus ehdottomalla enemmistöllä.

Voimaantulo

Kun liittopäivät ja liittoneuvosto ovat hyväksyneet lakiehdotuksen, ehdotuksen on käytävä läpi vielä muutamia vaiheita ennen voimaantuloa.

Hyväksytty laki painetaan ja toimitetaan liittokanslerille ja asiasta vastaavalle liittovaltion ministerille, jotka allekirjoittavat sen.

Tämän jälkeen laki toimitetaan liittopresidentille allekirjoitettavaksi. Liittopresidentti tutkii, onko laki annettu perustuslain mukaisesti ja ettei siinä ole perustuslain kanssa ilmeisessä ristiriidassa olevia kohtia. Kun nämä tarkistukset on tehty, liittopresidentti allekirjoittaa lain ja määrää sen julkaistavaksi liittovaltion virallisessa lehdessä (Bundesgesetzblatt).

Tällöin laki varsinaisesti annetaan. Jos laissa ei mainita erityistä voimaantulopäivää, laki tulee voimaan 14. päivänä siitä päivästä, jona sen sisältävä liittovaltion virallinen lehti julkaistaan.

Lisätietoja on saatavissa Saksan liittopäivien (Linkki avautuu uuteen ikkunaanBundestag) verkkosivustolla.

Oikeudelliset tietokannat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanJURIS on Saksan oikeusministeriön saksankielinen lainsäädäntötietokanta, jossa on saatavissa muun muassa liittovaltion lainsäädännön ajantasaistettu voimassa oleva versio. Lisäksi tietokantaan sisältyvät kaikki aiemmat versiot sekä lait, jotka on julkaistu mutta jotka eivät ole vielä tulleet voimaan.

Tietokannassa on myös Saksojen yhdistymissopimus, ja sellaisia entisen Saksan liittotasavallan lakeja, joita sovelletaan vielä nykyisessäkin Saksan liittotasavallassa.

Osavaltioiden lait sisältyvät tietokantaan kokonaisina ja ajantasaistettuina Bremenin ja Berliinin lainsäädäntöä lukuun ottamatta.

Joitakin lakeja on saatavissa myös englanniksi:

Tietokannan käyttö ei ole ilmaista.

Kaksi lainsäädäntötietokantaa, joihin sisältyvät lähes kaikki liittovaltion lait (ja asetukset), ovat asiasta kiinnostuneiden kansalaisten saatavissa maksutta Linkki avautuu uuteen ikkunaanGesetze im Internet ‑verkkosivustolla ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeusministeriöstä. Molempia tietokantoja pitää yllä Saksan oikeusministeriö yhdessä Juris GmbH:n kanssa.

Lisäksi Saksan sisäministeriö on perustanut yhdessä Juris GmbH:n kanssa Linkki avautuu uuteen ikkunaantietokannan liittovaltion säädösten julkaisemiseksi.

Linkkejä

Saksan liittohallitus

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion säädösten julkaiseminen

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSiviililain voimaanpanolaki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikoslaki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSiviililaki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittopäivät

Elimet


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 20/02/2013