Aizvērt

IR PIEEJAMA PORTĀLA BETA VERSIJA!

Apmeklējiet Eiropas e-tiesiskuma portāla BETA versiju un sniedziet atsauksmes par savu pieredzi!

 
 

Navigācijas ceļš

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Jäsenvaltion oikeus - Saksa

Šīs lapas saturs ir mašīntulkojums, kura kvalitāti nevar garantēt.

Šī tulkojuma kvalitāte ir novērtēta kā: apšaubāma

Vai šis tulkojums palīdz?

Tällä sivulla on tietoa Saksan oikeusjärjestelmästä.


Saksan liittotasavalta on demokraattinen, liittovaltio- ja sosiaalivaltio. Yhdessä demokraattisen, liittovaltion ja sosiaalisen oikeusvaltion periaatteiden kanssa perusoikeudet ovat Saksan perustuslain loukkaamaton ydin, jonka noudattamista liittovaltion perustuslakituomioistuin valvoo.

Oikeudelliset lähteet

Perustuslaki on Saksan perustuslaki. Saksan oikeudellinen ja arvopohjainen kehys on olemassa. Siinä vahvistetaan:

  • perusoikeuksien perusperiaatteet
  • valtion ja sen ylimpien instituutioiden perusmääräykset ja tärkeimmät hallintoperiaatteet
  • liittopäivien vaalien periaatteet
  • Saksan liittopäivien vapaasti valittujen jäsenten asema ja oikeudet
  • liittopäivien organisaatio ja toiminta.

Oikeudellisten asiakirjojen tyypit – kuvaus

Saksassa tärkeimmät oikeuslähteet ovat perustuslaki, lait, asetukset ja perussääntö. Lisäksi kirjattomiin oikeuslähteisiin sovelletaan kansainvälisen oikeuden yleisiä sääntöjä ja tapaoikeutta. Oikeuskäytäntö ei periaatteessa ole oikeuslähde, vaikka sillä on käytännössä tärkeä rooli. Vain tietyissä liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätöksissä on lainvoima.

Saksa on liittovaltio 16 osavaltion kanssa. Tämän seurauksena liittovaltion lainsäädäntöä sovelletaan ”niiden soveltamisalaan koko liittotasavallan alueella” ja kansalliseen lainsäädäntöön, jota sovelletaan ainoastaan kyseisessä liittovaltion valtiossa. Jokaisella osavaltiolla on oma perustuslakinsa ja sille perustuslaissa annettujen oikeuksien yhteydessä myös valtuudet antaa lakeja ja asetuksia ja määräyksiä.

Liittovaltion ja osavaltioiden lainsäädäntävaltaa on säännelty yksityiskohtaisesti perustuslakia koskevassa laissa. Osavaltiot säilyttävät lainsäädäntövaltansa siltä osin kuin niitä ei ole siirretty liittovaltion hallitukselle perustuslain nojalla. Tärkeimmät liittovaltion lainsäädäntövaltuudet perustuvat perustuslain 74–71 artiklaan. Perustuslain eri osissa säädetään myös muista liittovaltion lainsäädäntövaltuuksista.

Liittohallituksen yksinomainen lainsäädäntävalta

Liittovaltion lainsäädännön alalla osavaltiot voivat antaa lainsäädäntöä vain, jos ja siltä osin kuin ne nimenomaisesti sallitaan liittovaltion lainsäädännössä (Saksan perustuslain 71 artikla).

Perustuslain 73 artiklan mukaan liittohallituksella on yksinomainen lainsäädäntö muun muassa seuraavilla aloilla: ulkosuhteet, puolustus (myös pelastuspalvelu), kansalaisuus, liikkumisvapaus, passi, rekisteröinti ja maastapoistaminen, maahanmuutto ja maastamuutto, rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen, raha-, raha- ja valuuttakauppa, tulli- ja kauppa-alueen yhtenäisyys, lentoliikenne, liittohallituksen ja osavaltioiden välinen yhteistyö rikospoliisin toiminnassa sekä aseita ja räjähteitä koskeva laki.

Kilpaileva lainsäädäntö

Rinnakkaisessa lainsäädännössä osavaltiot voivat antaa lainsäädäntöä niin kauan kuin liittohallitus ei käytä lainsäädäntövaltaansa samalla alalla (perustuslain 72 artikla). Kilpaileva lainsäädäntö kattaa muun muassa seuraavat alat: yksityisoikeus, rikosoikeus, maantieliikenne, yhdistyksiä koskeva laki, ulkomaalaisten kotipaikka ja sijoittautumisoikeus, talouden laki, työoikeus ja tietyt kuluttajansuojaan liittyvät seikat. Tietyillä perustuslain 74 artiklassa luetelluilla aloilla, jotka kuuluvat kilpailevan lainsäädännön soveltamisalaan, liittohallituksella on toimivalta säätää lakeja vain jos ja siltä osin kuin Saksan vastaavien elinolosuhteiden syntyminen tai oikeus- tai talousyksikön säilyttäminen julkisyhteisöjen edun nimissä edellyttää liittovaltion tason lainsäädäntöä.

Perustuslaissa säädetään myös liittovaltion ja osavaltioiden välisestä ristiriidasta. Perusasetuksen 31 artiklassa säädetään seuraavaa: ”liittovaltion laki rikkoo kansallista lainsäädäntöä”. Tätä periaatetta sovelletaan rajoittamatta lainvalintahierarkiaa, jolloin esimerkiksi liittovaltion määräykset ovat etusijalla valtion perustuslakiin nähden.

Normihierarkia

Kansallisen standardipyramidin huipulla on perustuslaki. Se on paremmin sijoittunut kuin mikään muu kansallinen oikeuslähde. Perustuslaki muodostaa perustan koko Saksan oikeusjärjestelmälle. Saksassa kaiken lainsäädännön on oltava sekä virallista että merkittävää. Perustuslain 20 artiklan 3 kohdassa säädetään tältä osin, että perustuslaillista järjestystä ja liikkeenjohdollista väkivaltaa ja oikeuskäytäntöä koskevaa lainsäädäntöä sitoo laki ja laki. Perustuslain 19–1 artiklassa säädetyt perusoikeudet sitovat lainsäädäntöä, johtoväkivaltaa ja oikeuskäytäntöä suoraan sovellettavalla lainsäädännöllä (1 artiklan 3 kohta). Liittovaltion perustuslakituomioistuin panee lopuksi viime kädessä täytäntöön uuden perustuslain. Ainoastaan liittovaltion perustuslakituomioistuin voi julistaa sen mitättömäksi siinä tapauksessa, että parlamentin laki perustuslain vastaisuudesta on perustuslain vastainen.

Asetuksen 79 artiklan 2 kohdassa säädetään, että uuden perustuslain muutos edellyttää, että kaksi kolmasosaa Saksan liittopäivien jäsenistä ja kaksi kolmasosaa liittoneuvostosta hyväksytään. Liittoneuvosto on toimielin, jonka kautta liittovaltiot osallistuvat liittovaltion ja Euroopan unionin lainsäädäntöön ja hallintoon. Tietyt perustuslain keskeiset osat, nimittäin liittohallituksen rakenne maissa, osallistumisperiaate tai 1 ja 20 artiklassa vahvistetut periaatteet, peruutetaan kokonaan (79 artiklan 3 kohta).

Perustuslain mukaan liittovaltion ja aluelainsäädäntöön sovelletaan kansainvälisen oikeuden yleisiä sääntöjä. Niihin kuuluvat kansainvälinen tapaoikeus ja kansainvälisen oikeuden yleiset periaatteet eikä kansainvälinen oikeus. Peruslaissa todetaan nimenomaisesti, että kansainvälisen oikeuden yleiset säännöt ovat kiinteä osa liittovaltion lakia, toimivat lailla ja tuottavat oikeuksia ja velvollisuuksia suoraan liittovaltion asukkaille (25 artikla). Kansainvälisen oikeuden yleiset säännöt, jotka ovat yksilön kannalta tärkeitä, eli henkilökohtaiset suojasäännöt, ovat erityisesti pakollinen kansainvälinen oikeus, ulkomaalaisten asianmukainen oikeusturva tai laatuvaatimusperiaate, joiden mukaan rikosoikeudellista menettelyä rajoittaa vieraan valtion suostumus.

Yksinkertaiset lait kuuluvat perustuslakiin. Liittoneuvosto päättää asiasta liittovaltion liittopäivien päätöksellä. Liittohallitus, liittoneuvosto (liittoneuvosto) ja liittopäivät (poliittinen ryhmä tai vähintään 5 % jäsenistä) voivat esittää lakiehdotuksia liittopäiville. Perustuslaissa säädetään tapauksista, joissa liittopäivien päätös edellyttää liittoneuvoston hyväksymistä ( BundesratinLinkki avautuu uuteen ikkunaanverkkosivuilla julkaistujen tilastojen mukaan tämä on tällä hetkellä noin 45 % kaikista laeista). Liittoneuvosto voi valittaa ainoastaan muista lainsäädäntöpäätöksistä, jotka Saksan liittopäivät voi hylätä. Jos Saksan liittopäivät ja liittoneuvosto ovat eri mieltä, lakiehdotuksia voidaan neuvoa yhteisellä neuvoa-antavalla elimellä (sovittelukomitea). Se koostuu saman verran Saksan liittopäivien ja liittoneuvoston jäsenten lukumäärästä (tällä hetkellä 16). Sovittelukomitean odotetaan laativan ehdotuksia yhteisymmärrykseksi, mutta se ei voi päättää sekä liittopäivien että liittoneuvoston kannasta.

Säädökset ovat säädösten alapuolella. Ne on myöntänyt liittohallitus, liittohallitus tai liittohallitus. Lait ovat alhaisempia kuin säädökset. Niiden liikkeeseenlaskijana on julkisoikeudellinen yhteisö, esimerkiksi kunta.

Institutionaalinen kehys

Lainsäädäntöelinten elimet

Saksan liittotasavallassa lainsäädäntö on parlamenttien vastuulla. Näin ollen Saksan liittopäivät on vaalikauden päättävä elin. Se päättää liittoneuvoston avustuksella kaikki liittovaltion toimivaltaan kuuluvat lait.

Liittopäivät ja liittohallitus voivat liittoneuvostossa ja liittoneuvostossa ottaa käyttöön uusia lakiluonnoksia tai liittopäivien muutossäädöksiä. Kun laki on tarkasti määritelty, sitä käsitellään ja siitä keskustellaan ja siitä äänestetään.

Koska liittovaltiolla on merkittävä asema Saksan liittovaltiojärjestelmässä, myös liittoneuvosto osallistuu lainsäädäntöprosessiin. Hän saa kaikki lait äänestämistä ja jopa epäonnistumista lain luonteen mukaan.

Lisätietoja on Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan liittopäivien verkkosivustolla.

Lainsäädäntömenettelyt

Lainsäädäntö

Useimmat luonnokset tai mallit ovat liittovaltion hallituksen laatimia. Se on keskeinen valvonnan taso, ja sillä on eniten kokemusta täytäntöönpanosta, ja se on suoraan tietoinen siitä, että käytännössä tarvitaan uutta lainsäädäntöä.

Liittohallitus ei kuitenkaan voi laatia uusia lakeja yksin. Liittoneuvostossa ja liittopäivillä on myös oikeus esittää lakiesityksiä.

Liittovaltion tai liittoneuvoston aloitteet

Jos liittohallitus haluaa muuttaa lakia tai muuttaa sitä, liittokansleri tai liittokansleri on toimitettava lakiluonnos liittoneuvoston käsiteltäväksi.

Sen jälkeen liittoneuvostossa on yleensä kuusi viikkoa aikaa antaa lausunto, josta hallitus voi esittää kirjallisia huomautuksia. Liittokansleri ja liittokansleri toimittavat tämän jälkeen luonnoksen liittopäiville liittoneuvoston lausuntoineen. Poikkeuksena tästä menettelystä on varainhoitolaki: Lakiesitykset lähetetään samanaikaisesti liittoneuvostoon ja liittopäiville.

Vastaavaa menettelyä sovelletaan liittoneuvoston lainsäädäntöaloitteeseen. Kun liittoneuvoston jäsenten enemmistö on valinnut lakiluonnoksen, luonnos on ensisijainen liittohallitukseen nähden. Yleensä lausunto annetaan Saksan liittopäiville kuuden viikon kuluessa ja sen jälkeen Saksan liittopäiville.

Saksan liittopäivien keskiosan aloitteet

Myös Saksan liittopäivien jäsen voi panna lakiesitykset vireille: Joko vähintään yksi poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia liittopäivät.

Tällaisia luonnoksia ei tarvitse toimittaa liittoneuvostolle. Hallitus laatii sen vuoksi erityisesti kohdennettuja laskuja parlamentaarisista ryhmästään.

Mallin jakelu

Ennen kuin lakiluonnoksesta voidaan keskustella Saksan liittopäivillä, se on ensin toimitettava Saksan liittopäivien puhemiehelle ja se on rekisteröitävä Saksan liittopäivillä.

Tämän jälkeen hänet jaetaan kaikille Saksan liittopäivien, liittoneuvoston ja liittovaltion ministeriöiden jäsenille joko paperimuodossa tai pääsääntöisesti sähköisesti.

Kun lakiluonnos on täysistunnon esityslistalla, hän onnistui saamaan ensimmäisen osan esityksestä: Hän on nyt hänen kansa, joka istuu Saksan liittopäivillä.

Täysistunnossa käsittely kolme käsittelyä

Yleisesti ottaen Saksan liittopäivien täysistunnossa käsiteltävät lainsäädäntöluonnokset käyvät läpi kolme keskustelua, niin kutsutut lukemat.

Ensimmäinen käsittely edellyttää näkemystenvaihtoa vain, jos ikäihmisten neuvosto (Bundestagin toimeenpaneva elin) on hyväksynyt sen tai jos joku poliittisista ryhmistä pyytää sitä. Tämä koskee usein sellaisia lainsäädäntöhankkeita, jotka ovat yleisön kannalta erityisen kiistanalaisia tai kiinnostavia.

Ensimmäisen käsittelyn ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa yksi tai useampi valiokunta väestön ikääntymistä käsittelevän neuvoston suositusten perusteella. suositukset liittyvät lakiluonnokseen ja valmistellaan sitä toiseen käsittelyyn.

Jos nimetään useita komiteoita, asiasta vastaa valiokunta. Hän on näin ollen vastuussa menettelyn etenemisestä. Muilla valiokunnilla on neuvoa-antava rooli.

Valiokuntien työ

Lainsäädäntötyö tapahtuu pysyvässä komiteassa, jossa on jäseniä kaikista poliittisista ryhmistä. Komitean jäsenet osallistuvat keskusteluun ja kokouksiin. Ne voivat myös kutsua sidosryhmiä ja asiantuntijoita julkisiin kuulemisiin.

Valiokunnan työn ohella poliittiset ryhmät perustavat työryhmiä, joissa määritellään ja määritellään niiden omat kannat.

Valiokunnat eivät yleensä luo siltoja poliittisten ryhmien välille. Hallituksen ja oppositioryhmien välinen vuorovaikutus tarkoittaa sitä, että suurin osa laskuista on tarkistettu tai suurin.

Menettelyn päätteeksi asiasta vastaava valiokunta antaa täysistunnolle kertomuksen keskustelujen etenemisestä ja tuloksista. Sen päätöksiä koskevat suositukset muodostavat toisen käsittelyn perustan nyt täysistunnossa.

Käsittelyn 2. käsittely

Ennen toista käsittelyä kaikki Euroopan parlamentin jäsenet ovat saaneet julkaistusta päätösehdotuksesta painetussa muodossa olevan päätöksen. Ne ovat hyvin valmistautuneita keskustelua varten. Lisäksi poliittiset ryhmät ovat komitean sisäisissä kokouksissa tarkentaneet kantaansa, jotta ne voivat osoittaa yhtenäisyyttä toisessa julkisessa kokouksessa.

Yleiskeskustelun jälkeen kaikkia lakiehdotuksen säännöksiä voidaan pyytää erikseen. Yleissäännöstä äänestetään kuitenkin suoraan.

Parlamentin jäsenet voivat jättää käsiteltäväksi tarkistuksia, jotka sitten käsitellään suoraan täysistunnossa. Jos edustajakokous päättää muuttaa sitä, lakiluonnoksen uusi versio on tulostettava ja jaettava. Kaksi kolmasosaa läsnä olevista jäsenistä voi kuitenkin antaa suostumuksensa tähän menettelyyn. Tämän jälkeen voidaan siirtyä suoraan kolmanteen käsittelyyn.

Kolmas käsittely

Uutta keskustelua käydään kolmannessa käsittelyssä vain, jos poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia Saksan liittopäivien jäsenistä sitä edellyttää.

Myös yksittäiset Euroopan parlamentin jäsenet eivät enää salli tarkistuksia vaan ainoastaan poliittiset ryhmät tai viisi prosenttia Saksan liittopäivien jäsenistä, ja tarkistukset tehdään toisessa käsittelyssä.

Kolmannen käsittelyn päätteeksi järjestetään lopullinen äänestys. Sen jälkeen, kun Saksan liittopäivien puhemies oli hyväksynyt kysymyksen hyväksymisen, äänestämisen ja pidättymisen äänestämästä, jäsenet edustavat heitä.

Jos lakiesitys on saanut tarvittavan enemmistön Saksan liittopäivillä, se toimitetaan liittoneuvostoon oikeudeksi.

Liittoneuvoston hyväksyminen

Liittoneuvosto toimii liittoneuvoston keinoin. Heidän osallistumisoikeutensa on määritelty selkeästi.

Liittoneuvosto ei voi muuttaa liittopäivien hyväksymää lakia. Jos hän ei ole asiasta samaa mieltä, hän voi saattaa asian sovittelukomitean käsiteltäväksi. Sovittelukomiteassa on sama määrä liittopäivien ja liittoneuvoston jäseniä.

Joissakin laeissa liittoneuvoston hyväksyminen on pakollista. Kyse on esimerkiksi lainsäädännöstä, joka koskee osavaltioiden taloudellisia ja hallinnollisia tehtäviä.

Vastaväitteiden osalta Bundestag voi sallia lain tulla voimaan, vaikka sovittelukomiteassa ei olisikaan päästy sopimukseen. Saksan liittopäivien uusi äänestys edellyttää kuitenkin ehdotonta enemmistöä.

Voimaantulo

Kun lakiesitys on annettu Saksan liittopäivien ja liittoneuvoston käsiteltäväksi, sille on tehtävä vielä työtä ennen kuin se voi tulla voimaan laiksi.

Hyväksytty laki painetaan ensin ja lähetetään liittokanslerille sekä liittokanslerille ja asianomaiselle ministerilleallekirjoituksellaan.

Sen jälkeen liittovaltion presidentti saa jäljennöksen laista. Hän tutkii, onko se perustettu perustuslain mukaisesti eikä ole selvästi perustuslain vastainen eikä ole selvästi vastoin sen sisältöä. Sen jälkeen se allekirjoittaa asiakirjan ja julkaisee sen liittovaltion virallisessa lehdessä (Bundesgesetzblatt).

Näin ollen laki on julkaistu. Jos laissa ei ole määrätty erityistä voimaantulopäivää, sitä sovelletaan ilman eri toimenpiteitä 14. päivästä sen jälkeen, kun virallinen lehti on annettu.

Lisätietoja on Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan liittopäivien verkkosivustolla.

Oikeudellisia tietokantoja

Linkki avautuu uuteen ikkunaanAsiasta kiinnostuneille kansalaisille liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministeriö ja liittovaltion oikeusministeriö antavat asiasta kiinnostuneille kansalaisille lähes kaiken voimassa olevan liittovaltion lainsäädännön, joka on maksuton internetissä. Lakeja ja asetuksia on mahdollista tarkastella sellaisina kuin ne kulloinkin ovat voimassa. Ne konsolidoidaan liittovaltion oikeusministeriön dokumentointikeskuksen avulla. Monet tärkeät lait ovat saatavilla myös Linkki avautuu uuteen ikkunaanenglanniksi.

Lisäksi liittovaltion sisäasiainministeriö antaa rakennus- ja kotiapulaissyyttäjän käyttöön internetissä laajan tietokannan, josta saa Linkki avautuu uuteen ikkunaaninternetin kautta maksutta korkeimmat liittovaltion viranomaiset.

Koska Saksan liittotasavalta on liittovaltio, osavaltiot sääntelevät omaa julkaisuaan. Ne ovat perustaneet tällä perusteella omat verkkosivustonsa, jotka ovat yhteydessä Linkki avautuu uuteen ikkunaan liittovaltion oikeusportaaliin ja liittovaltioon.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanFederal Gazette

Linkki avautuu uuteen ikkunaanInternetiä koskevat lait

Linkki avautuu uuteen ikkunaanEnglannin lakikieliset lakiesitykset käännetään englanniksi.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanInternetin hallinto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion oikeusportaali ja osavaltioiden oikeusportaali

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittopäivät

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittohallitus


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 30/08/2019