Aizvērt

IR PIEEJAMA PORTĀLA BETA VERSIJA!

Apmeklējiet Eiropas e-tiesiskuma portāla BETA versiju un sniedziet atsauksmes par savu pieredzi!

 
 

Navigācijas ceļš

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Jäsenvaltion oikeus - Englanti ja Wales

Šīs lapas saturs ir mašīntulkojums, kura kvalitāti nevar garantēt.

Šī tulkojuma kvalitāte ir novērtēta kā: apšaubāma

Vai šis tulkojums palīdz?

Tällä sivulla on tietoa oikeudellisista ja oikeudellisista tietokannoista, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan oikeusjärjestelmää. Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Englannissa ja Walesissa, Pohjois-Irlannissa ja Skotlannissa on kolme erillistä oikeudellista oikeudenkäyttöaluetta. Nämä tiedot koskevat lainkäyttövaltaa Englantia ja Walesia.


Lainvalintasääntöjen lähteet

Englannin ja Walesin oikeudenkäyttöalueella pääasialliset oikeuslähteet ovat seuraavat:

  • Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin antamien lakien, Walesin edustajakokouksen (National Assembly for Wales) ja Walesin kansalliskokouksen (Wales) säädösten muodossa annettu primäärioikeus
  • Euroopan unionin lainsäädäntö
  • Valtion, Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen, Walesin edustajiston tai muun viranomaisen perustamissäädöksen muodossa (tai alempiasteisessa lainsäädännössä). Jonkin verran johdettua oikeutta annetaan myös hallinnollisilla määräyksillä.
  • Common law, sellaisena kuin se on kehitettynä oikeuden päätöksellä

Oikeudellisten asiakirjojen tyypit – kuvaus

Primaarioikeus eli parlamentin antamat lait laaditaan Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa Lontoossa. ne voivat koskea koko valtakuntaa tai vain sen osaa. Walesin edustajisto (National Assembly for Wales) kykenee siirtämään lait vuoden 20 Walesin Government Act -lain (The Government of Wales Act 7) taulukossa 2006 luetelluilta itsehallintoalueelta. Toinen primaarioikeus voi olla Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluva valtio eri muodoissa, kuten Orders in Council, Proklations, Royal statuuts, Royal Instructions, Regulations ja Inlect Patent.

Sekundaarilainsäädäntöä annetaan Her Majestys in Council -osastolla, ministeriössä, osastolla (ministeriö), Walesin ministereillä tai muulla elimellä tai henkilöllä annettujen valtuuksien nojalla. Sitä kutsutaan myös delegoiduksi tai johdetuksi oikeudeksi, ja säädöstä, jolla valtuudet myönnetään, kutsutaan valtuuttamissäädökseksi (enabling Act, empowering Act, parent Act). Johdetulla oikeudella voi olla eri nimiä: esimerkiksi Orders in Council, Regulations tai Rules (Orders in Council) (Orders in Council) (Orders in Council) (Orders in Council) (Orders in Council) (Orders in Council) (Orders in Council) (Orders in Council) (Orders in

Heinäkuussa 1999 Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti siirsi tietyt lainsäädäntövaltuudet Walesin kansalliskokoukselle Cardiffissa. Edustajakokoukselle annettiin valtuudet tehdä Walesiin vaikuttavia lainsäädännöllisiä välineitä, mutta Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti jatkoi Walesia koskevan primaarilainsäädännön antamista. Vuoden 2006 Walesin hallituksen jälkeen kansalliskokoukselle annettiin valtuudet hyväksyä toimenpiteitä (primaarilainsäädäntö), jotka koskevat Walesin asioita ja joiden osalta Yhdistyneen kuningaskunnan eduskunta on hyväksynyt lain soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevia lakeja. Toimenpiteet on kuitenkin esitettävä neuvostossa, jotta ne voidaan hyväksyä ennen kuin niistä voi tulla laki. Edustajakokous vastaa asioista, jotka koskevat muun muassa talouskehitystä, koulutusta, ympäristöä, terveyttä, asumista, matkailua ja liikennettä. se ei kuitenkaan ole vastuussa yksityis- tai rikosoikeudesta. Walesin edustajakokous ja Walesin ministerit (Walesin aluehallitus) toimivat sekä englanniksi että Walesin kielillä.

Toimivalta tehdä kansainvälisiä sopimuksia Yhdistyneen kuningaskunnan puolesta kuuluu kruunulle (kruunulle), joka on Royal Predigative, joka toimii Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen neuvojen mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentilla ei ole sopimusten tekemisessä muodollista asemaa, mutta jos sopimus edellyttää muutosta Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöön tai julkisen rahoituksen myöntämistä, parlamentti äänestää siitä tavanomaiseen tapaan. Kaikkien EU:n perussopimusten täytäntöönpano Yhdistyneessä kuningaskunnassa edellyttää lainsäädäntöä ja siten parlamenttikäsittelyä. Kun vuoden 2010 perustuslakiuudistus ja hallintotapalaki voimaan tulee, sopimusta ei voida ratifioida, ellei a) valtionministeri on ensimmäisessä oikeusasteessa antanut parlamentille jäljennöksen perussopimuksesta, b) sopimus on julkaistu ja c) 21 istuntopäivää on kulunut umpeen ilman, että parlamentti on päättänyt, että sopimusta ei ratifioida.

Normihierarkia

Jos eri oikeuslähteet ovat keskenään ristiriidassa, ensisijainen foorumi ristiriitojen ratkaisemiseen ovat tuomioistuimet. Ne voivat ratkaista myös lainsäädännön tulkintaan liittyviä riitoja. Koska Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei ole kirjoitettua perustuslakia, parlamentin antamaa lakia ei kuitenkaan ole mahdollista riitauttaa sillä perusteella, että se olisi perustuslain vastainen. Parlamentaarisen suvereniteetin perustuslaillinen periaate on, että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti on ylin lainsäädäntövallan käyttäjä siinä mielessä, että se voi tehdä ja kumota minkä tahansa lainsäädännön ja että mikään muu elin ei voi kumota tai kyseenalaistaa jonkin parlamentin säädöksen pätevyyttä.

Parlamentaarisen suvereniteetin doktriinia rajoittaa kuitenkin Yhdistyneen kuningaskunnan jäsenyys Euroopan unionissa. Vuoden 1972 Euroopan yhteisöjä koskevan lain nojalla Euroopan unionin oikeus on osa Englannin ja Walesin (sekä Skotlannin ja Pohjois-Irlannin) lainsäädäntöä. Kansallista lainsäädäntöä on tulkittava EU:n lainsäädännön kanssa yhteensopivalla tavalla aina kun se on mahdollista.

Vuonna 1998 annetussa ihmisoikeuksia koskevassa laissa (Human Rights Act), jossa Euroopan ihmisoikeussopimus sisällytettiin Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöön, annetaan tuomioistuimille toinen toimivalta kyseenalaistaa parlamentin antamat säädökset. Kansallista lainsäädäntöä on mahdollisuuksien mukaan tulkittava siten, että se on sopusoinnussa yleissopimuksen mukaisten oikeuksien kanssa.

Tuomioistuinten tuomiot, varsinkin muutoksenhakutuomioistuinten tuomiot, ovat tärkeässä asemassa oikeuden kehityksessä. Ne eivät ole ainoastaan arvovaltaisia ratkaisuja lainsäädännön tulkinnasta, vaan ne muodostavat common law’n perustan. Common law johdetaan aiemmissa asioissa annetuista tuomioistuinten tuomioista eli oikeuskäytännöstä.

Mitä tulee tuomioistuinten päätöksiin, joita muut tuomioistuimet sitovat, yleinen periaate on, että ylemmän oikeusasteen tuomioistuin on velvollinen noudattamaan tuomioistuimen aiemmin tekemiä päätöksiä.

Euroopan unionin oikeuteen liittyvissä asioissa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on korkein viranomainen. Ylähuoneen laki Lords on toiminut Yhdistyneen kuningaskunnan korkeimmassa oikeudessa, mutta se korvattiin uudella Supreme Courtilla, joka tuli voimaan 1. lokakuuta 2009. Nykyisestä ylätilasta tuli Supreme Courtin ensimmäinen tuomarikunta, ja korkeimmasta oikeudesta (Senior Law Lord) tuli presidentti.

Institutionaalinen kehys

Oikeussääntöjen antamisesta vastaavat toimielimet ja lainsäädäntömenettely

Primaarioikeuden säätää Lontoossa kokoontuva Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti. Ennen kuin säädösehdotus (laki) voi muodostua parlamentin laiksi, se on hyväksyttävä parlamentin molemmissa kamareissa. parlamentin alahuone ja ylähuone. Lainsäädäntömenettelyyn kuuluvat kummassakin huoneessa seuraavat vaiheet:

  • Ensimmäinen käsittely (säädösehdotuksen muodollinen esittely ilman keskustelua)
  • Toinen käsittely (yleiskeskustelu)
  • Valiokuntavaihe (yksityiskohtainen käsittely, keskustelu ja muutosehdotukset); Parlamentin alahuoneen osalta tämä vaihe toteutetaan yleensä julkisella laki- ja asiakirjakomiteassa)
  • Mietintövaihe (mahdollisuus tehdä lisämuutoksia)
  • Kolmas käsittely (lopullinen mahdollisuus käydä keskustelua; muutokset ovat mahdollisia ylähuoneessa).

Kun lakiesitys on pantu vireille molempien kamarien kautta, se palautetaan ensimmäiseen Eurooppa-taloon (jossa se alkoi), jotta toisen talon muutokset voitaisiin ottaa huomioon.

Ala- ja ylähuoneen on päästävä yhteisymmärrykseen lopullisesta tekstistä. Molempien kamarien välillä voi olla useita keskustelukierroksia, kunnes lakiehdotuksesta on päästy sopimukseen. kun näin tapahtuu, lakiesitys voidaan toimittaa hallitsijalle.

Primaarioikeuden antaa myös Walesin kansalliskokous. Ennen kuin lakiesityksestä voi tulla yleiskokouksen säädös, edustajakokous hyväksyy sen ja hyväksyy sen, kun monarkki antaa siihen hallitsijan vahvistuksen.Maakuntalaki on laki, joka on pantu täytäntöön kaikilla Walesin alueilla, kun sitä sovelletaan.

Hallituksen esityksen käsittely yleiskokouksessa on yleisesti ottaen 4-vaiheessa seuraava:

Vaihe 1: Esitys valiokunnan (tai komiteoiden) esityksen tai toimenpiteen yleisperiaatteesta ja yleiskokouksen näiden yleisten periaatteiden hyväksyminen.

Vaihe 2: Valiokunta käsittelee perusteellisesti lakiesityksen tai toimenpiteen sekä edustajakokouksen jäsenten mahdollisesti ehdottamat muutokset.

Vaihe 3: Edustajakokouksen, esityksen tai toimenpiteen yksityiskohtainen käsittely ja edustajakokouksen jäsenten mahdollisesti ehdottamat muutokset.Prime Officer päättää, mitä muutoksia yleiskokous käsittelee.

Vaihe 4: Yleiskokouksen äänestys lakiesityksen tai toimenpiteen lopullisen tekstin läpäisemiseksi.

Kun lakiesitys on hyväksytty kaikissa Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa tai Walesin parlamentissa sijaitsevissa parlamentin vaiheissa, se lähetetään hallitsijan vahvistusta varten, minkä jälkeen siitä tulee laki. Walesin edustajakokouksen toimenpiteet on alistettava kuningattaren hyväksyttäväksi neuvostossa.

Yleensä primaarioikeutta voidaan muuttaa tai kumota vain antamalla uutta primaarioikeutta. On kuitenkin olemassa poikkeuksia, joiden nojalla tietyt muutokset ja kumoamiset voidaan tehdä säädöksellä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että niillä pannaan täytäntöön EU:n velvoitteita tai lainsäädäntöuudistuksia, joilla vähennetään sääntelytaakkaa tai poistetaan se kokonaan. Tällaiset toimeksiannot on kuitenkin hyväksyttävä ennen niiden tekemistä vahvistamalla, että parlamentin molemmat kamarit hyväksyvät ne.

Primaarilainsäädäntö tulee voimaan säädöksen tai toimenpiteen aloittamista koskevien säännösten mukaisesti. Säädöksessä on mahdollista säätää, että se tulee voimaan tiettynä päivänä. Tämä voidaan tehdä välittömästi hallitsijan vahvistuksen jälkeen tiettynä päivänä (yleensä vähintään kaksi kuukautta hallitsijan vahvistuksen jälkeen) tai ministerin tai yksikön vahvistamaan päivämäärään mennessä antamalla määräyksen (lakisääteinen instrumentti). Lain eri säännöksissä voi olla eri päivämääriä.

Johdetun oikeuden säädöksen voimaantulopäivä määritetään yleensä itse säädöksessä. Aloituspäivämäärä voidaan poikkeuksellisesti aloittaa julkaisemalla ilmoitus virallisessa lehdessä (London Gazette).

Oikeudellisia tietokantoja

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegislation.gov.uk, jota ylläpitää National Archives, on Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön virallinen kotipaikka.

Legislation.gov.uk tarjoaa mahdollisuuden tutustua Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöön, joka kattaa kaikki oikeudenkäyttöalueet (Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti).Sivusto sisältää kaiken lainsäädännön vuodesta 1988 nykyhetkeen, suurin osa ennen vuotta 1988 annetusta primaarilainsäädännöstä sekä alkuperäis- että tarkistetuista, ja suuri määrä johdettua oikeutta vuodesta 1948 alkaen, jolloin kyseinen lainsäädäntö on edelleen voimassa.


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 23/10/2019