Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Jäsenvaltion oikeus - Kroatia

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: kroaatti.


Kroatian tasavallan perustuslaki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKroatian tasavallan perustuslaki

Kroatia sai uuden valtiosäännön, kun maassa hyväksyttiin 22. joulukuuta 1990 perustuslaki (jäljempänä ’vuoden 1990 perustuslaki’). Siinä määritetään perustuslakituomioistuimen (Ustavni sud) kokoonpano ja toimivaltuudet.

Vuoden 1990 perustuslain mukaan

  • perustuslakituomioistuimessa on yksitoista tuomaria, jotka parlamentin (Sabor) edustajakamari (Zastupnički dom) valitsee maakuntakamarin (Županijski dom) ehdotuksesta kahdeksaksi vuodeksi arvostetuista ammattilaisista (tuomarit, syyttäjät, asianajajat ja oikeustieteellisten tiedekuntien professorit);
  • perustuslakituomioistuin valitsee presidentin neljäksi vuodeksi. Perustuslaki–tuomioistuimen tuomarit eivät saa samanaikaisesti harjoittaa mitään muuta julkista tehtävää tai ammattia;
  • perustuslakituomioistuimen tuomareilla on samanlainen syytesuoja kuin parlamentin jäsenillä;
  • perustuslakituomioistuimen tuomari voidaan vapauttaa tehtävästään ennen toimikautensa päättymistä, jos hän sitä itse pyytää, jos hänet tuomitaan vankeusrangaistukseen tai jos perustuslakituomioistuin katsoo, että tuomari on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä.

Vuoden 1990 perustuslain mukaisesti perustuslakituomioistuin

  • määrittää lakien perustuslainmukaisuuden ja kumoaa ne, jos ne todetaan perustuslain vastaisiksi;
  • määrittää muiden säädösten perustuslainmukaisuuden ja laillisuuden ja kumoaa ne, jos ne todetaan perustuslain tai muun lainsäädännön vastaisiksi;
  • takaa perustuslailliset vapaudet sekä ihmis- ja kansalaisoikeudet menettelyssä, joka on pantu vireille perustuslakia koskevalla kanteella;
  • ratkaisee toimivaltakiistat lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan käyttäjien välillä;
  • valvoo puolueiden ohjelmien ja toimien perustuslainmukaisuutta ja voi kieltää niiden toiminnan, jos niiden ohjelmat tai toimet muodostavat vakavan uhan Kroatian demokraattiselle perustuslailliselle järjestykselle, itsenäisyydelle, yhtenäisyydelle tai alueelliselle koskemattomuudelle;
  • valvoo vaalien ja kansanäänestysten perustuslainmukaisuutta ja laillisuutta ja ratkaisee sellaiset vaalikiistat, jotka eivät kuulu tuomioistuinten tuomiovaltaan;
  • julistaa Kroatian hallituksen ehdotuksesta maan presidentin pysyvästi kyvyttömäksi hoitamaan tehtäväänsä. Tällöin presidentin tehtävää hoitaa väliaikaisesti parlamentin puhemies;
  • tekee kaikkien tuomareiden kahden kolmasosan enemmistöllä päätöksen maan presidenttiä koskevassa virkarikosasiassa, joka on pantu vireille parlamentin edustajakamarin kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos perustuslakituomioistuin vahvistaa virkarikoksen tapahtuneen, presidentin tehtävät päättyvät perustuslain nojalla.

Vuoden 1990 perustuslain mukaan perustuslakituomioistuimen tuomareiden valinta- ja erottamisedellytyksistä, perustuslainmukaisuuden ja laillisuuden arviointimenettelyn edellytyksistä ja määräajoista, perustuslakituomioistuimen päätöksentekomenettelystä ja sen päätösten oikeusvaikutuksista, perustuslaillisten vapauksien ja kansalais- ja ihmisoikeuksien suojelusta sekä muista perustuslakituomioistuimen tehtävien ja toiminnan kannalta tärkeistä kysymyksistä säädetään perustuslaillisella säädöksellä, joka annetaan perustuslain muuttamis–menettelyllä.

Kroatiassa ei ole vuoden 1990 jälkeen tarvinnut antaa muita perustuslain säätämis–järjestyksessä annettavia säädöksiä kuin perustuslakituomioistuinta koskeva säädös. Se on selkeä osoitus perustuslakiuudistuksen merkityksestä maan oikeusjärjestyksessä.

Vuoden 1990 perustuslain mukaisesti parlamentti antoi maaliskuussa 1991 ensimmäisen perustuslakituomioistuinta koskevan perustuslaillisen säädöksen (jäljempänä ’vuoden 1991 perustuslaillinen säädös’), jolla tarkennetaan vuoden 1990 perustuslaissa säädettyjä perustuslakituomioistuimen toimivaltuuksia.

Vuoden 1990 perustuslakia muutettiin ensimmäisen kerran vuoden 1997 lopussa perustuslaillisella säädöksellä, jolla perustuslakia muutettiin ja täydennettiin. Kyseisillä muutoksilla ja täydennyksillä ei muutettu perustuslakituomioistuimen toimivaltuuksia koskevia vuoden 1990 perustuslain säännöksiä. Syyskuussa 1999 parlamentti hyväksyi uuden perustuslakituomioistuinta koskevan perustuslaillisen säädöksen (jäljempänä ’vuoden 1999 perustuslaillinen säädös’).

Perustuslakia muutettiin toisen kerran vuoden 2000 lopussa. Tällöin perustuslaki–tuomioistuimen toimivaltuuksia laajennettiin huomattavasti ja tuomarien määrä nostettiin yhdestätoista kolmeentoista. Vuoden 1990 perustuslaissa säädettyjen toimivaltuuksien lisäksi perustuslakituomioistuin sai valtuudet

  • arvioida sellaisten lakien perustuslainmukaisuutta ja muiden säädösten perustuslain–mukaisuutta ja laillisuutta, jotka eivät ole enää voimassa, edellyttäen että menettelyn vireillepanoa koskeva hakemus/ehdotus on esitetty vuoden kuluessa voimassaolon päättymisestä;
  • valvoa perustuslainmukaisuuden ja laillisuuden toteutumista ja ilmoittaa parlamentin edustajakamarille havaitsemistaan perustuslain ja lakien vastaisuuksista;
  • ilmoittaa hallitukselle tapauksista, joissa toimivaltainen elin ei ole noudattanut velvollisuuttaan antaa säädös perustuslain, lakien ja muiden säädösten säännösten täytäntöönpanemiseksi, ja ilmoittaa parlamentin edustajakamarille tapauksista, joissa hallitus on laiminlyönyt kyseisen velvollisuuden;
  • tekee hallituksen ehdotuksesta päätöksen, jonka nojalla parlamentin puhemies ottaa väliaikaisesti hoitaakseen maan presidentin tehtävät tilanteessa, jossa presidentti on sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi pidemmän aikaa estynyt ja varsinkin, jos presidentti ei pysty tekemään päätöstä tehtäviensä siirtämisestä väliaikaiselle viranhaltijalle;
  • antaa ennakkohyväksynnän presidentin määräämiseksi tutkintavankeuteen ja rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseksi häntä vastaan;
  • tekee päätöksen asioissa, joissa haetaan muutosta kansallisen tuomarineuvoston (Državno sudbeno vijeće) päätökseen tuomarin irtisanomisesta tai tuomareiden kurinpidollisesta vastuusta, 30 päivän kuluessa muutoshakemuksen esittämisestä (päätöksen nojalla ei ole oikeutta tehdä perustuslakivalitusta).

Vuoden 1990 perustuslakia muutettiin kolmannen kerran vuoden 2001 alussa. Tällöin ei muutettu eikä täydennetty vuonna 2000 muutettuja perustuslain säännöksiä, joilla perustus–lakituomioistuimen toimivaltuuksia laajennettiin vuoden 1990 perustuslakiin verrattuna. Muutoksilla ainoastaan mukautettiin terminologiaa perustuslakituomioistuinta koskevassa perustuslain osassa vastaamaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehtyä yleissopimusta. Lisäksi perustuslakituomioistuinta koskevista perustuslain säännöksistä poistettiin kaikki viittaukset parlamentin edustajakamariin ja maakuntakamariin, koska vuonna 2001 tehdyssä perustuslain muutoksessa parlamentista tuli yksikamarinen (maakuntakamari lakkautettiin ja viittaukset edustajakamariin korvattiin viittauksilla parlamenttiin).

Maaliskuussa 2002 annettiin perustuslaillinen säädös, jolla muutettiin ja täydennettiin perustuslakituomioistuinta koskevaa perustuslaillista säädöstä ja saatettiin vuoden 1999 perustuslaillisen säädöksen teksti vastaamaan vuonna 2000 tehdyllä perustuslain muutoksella laajennettuja perustuslakituomioistuimen toimivaltuuksia. Säädös on edelleen voimassa.

Valtiosääntöoikeus otettiin käyttöön Kroatiassa vuonna 1963 ja perustuslakituomioistuin aloitti toimintansa vuonna 1964.

Valtiosääntöoikeus jakautuu Kroatiassa kahteen ajanjaksoon:

valtiosääntöoikeus entisessä Kroatian sosialistisessa tasavallassa vuosina 1963–1990, jolloin Kroatia oli yksi entisen Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan kuudesta osasta (tasavallasta);

valtiosääntöoikeus Kroatian tasavallassa vuodesta 1990, jolloin maa itsenäistyi.

Keskeinen rikosoikeuslainsäädäntö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosoikeus:

Rikoslaki

Rikosprosessilaki

Rikkomuksia koskeva laki

Laki nuorisotuomioistuimista

Laki mielenterveyden häiriöistä kärsivien suojelusta

Laki sota-ajan keinotteluun sekä talouden siirtymäaikaan ja yksityistämiseen liittyvien rikosten vanhenemattomuudesta

Laki rikoksen uhrille maksettavista korvauksista

Laki oikeushenkilöiden rikosoikeudellisesta vastuusta

Armahduslaki

Laki rikoksella hankitun omaisuuden menetetyksi tuomitsemisesta

Laki tuomioiden oikeudellisista seurauksista, rikosrekisteristä ja vankien yhteiskuntaan sopeuttamisesta

Laki ehdonalaisesta vapaudesta

Keskeinen siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeuslainsäädäntö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSiviilioikeus:

Täytäntöönpanolaki

Laki välimiesmenettelystä

Laki maksuttomasta oikeusavusta

Laki viranomaispäätösten laillisuuden vahvistamisesta

Sovittelulaki

Perintölaki

Laki siviilioikeudellisista velvollisuuksista

Siviiliprosessilaki

Laki omistus- ja muista esineoikeuksista

Laki liiketilojen vuokraamisesta ja myymisestä

Kiinteistörekisterilaki

Laki Kroatian tasavallan vastuusta entisessä Jugoslavian sosialistisessa liittotasavallassa aiheutuneista vahingoista, joista Jugoslavia oli vastuussa

Laki Kroatian tasavallan vastuusta vahingoista, jotka Kroatian armeijan ja poliisin jäsenet aiheuttivat itsenäisyyssodan aikana

Laki terroriteoista ja julkisista mielenosoituksista aiheutuneita vahinkoja koskevasta vastuusta

Laki, jolla kielletään tietyn julkisen kiinteän omaisuuden hallinta- ja käyttöoikeuden siirto muille käyttäjille tai luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden omistukseen

Laki, jolla kielletään tiettyjen oikeushenkilöiden hallinta- ja haltuunotto-oikeus Kroatian tasavallan alueella olevaan omaisuuteen

Laki lainvalinnasta suhteissa muihin maihin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKauppaoikeus:

Konkurssilaki

Yhtiölaki

Yritysrekisterilaki

Laki eurooppayhtiön (Societas Europea, SE) ja eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän (ETEY) käyttöönotosta

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHallinto-oikeus:

Pakkolunastuslaki

Laki pakkolunastuksista ja korvauksen myöntämisestä

Laki hallintoriita-asioista

Laki Jugoslavian kommunistihallinnon aikana menetetyksi tuomitun omaisuuden korvaamisesta

Säännöt ja kansainväliset sopimukset Jugoslavian kommunistihallinnon aikana menetetyksi tuomitun omaisuuden korvaamisesta annetun lain soveltamisesta


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 22/08/2016