Fermer

LA VERSION BÊTA DU PORTAIL EST DISPONIBLE!

Consultez la version bêta du portail européen e-Justice et faites-nous part de votre expérience!

 
 

Chemin de navigation

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Jäsenvaltion oikeus - Kroatia

Cette page a été traduite automatiquement: sa qualité ne peut pas être garantie.

La qualité de cette traduction a été évaluée comme: mauvaise

Estimez-vous que cette traduction est utile?


Kroatian perustuslaki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKroatian perustuslaki

Rikosoikeudenalan tärkeimmät säädökset

Rikoslaki ( Linkki avautuu uuteen ikkunaannrot 125/11Linkki avautuu uuteen ikkunaan, 144/12, 56/15, 61/15, 101/17, 118/18 ja 126/19)

Vuoden 2013 ensimmäisestä päivästä alkaen tuli voimaan uusi rikoslaki, jossa säädetään sanomalehdistä, kuten ankarammista rangaistuksista ja pidemmistä vanhentumisajoista, ja otetaan käyttöön uusia rikoksia, kuten palkkojen maksamatta jättäminen, ajo-oikeuden väärinkäyttö tieliikenteessä ja luvattomat rahapelit. Rikoslakiin joulukuussa 2012 tehdyillä rikosoikeudellista vastuuta koskevilla muutoksilla henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen huumausaineiden hallussapidosta tuli vähäinen rikos.

Rikoslaissa on yleinen ja erityinen osa:

Rikoslain yleinen osa sisältää säännöksiä, joita sovelletaan kaikkiin rikoksiin. Näillä säännöksillä säännellään yleisiä olettamia rangaistavuudesta, sakoista ja rikosoikeudellisista seuraamuksista.

Rikoslain erityisosio sisältää kuvauksen yksittäisistä rikoksista ja rangaistuksista, joita niille voidaan määrätä, mukaan lukien rikokset ja rangaistukset, jotka niille on määrätty muissa laeissa. Kroatian rikoslaissa säädetyt rikokset ovat seuraavat:

  • ihmisyyttä ja ihmisarvoa vastaan tehdyt rikokset,
  • henkeen ja kehoon kohdistuvat rikokset
  • ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin kohdistuvat rikokset,
  • työ- ja sosiaalivakuutukseen kohdistuvat rikokset,
  • henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvat rikokset
  • rikokset yksityisyyttä vastaan
  • kunniaan ja maineeseen kohdistuvat rikokset,
  • rikokset seksuaalista vapautta vastaan
  • lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja riistoon liittyvät rikokset,
  • avioliittoon, perheeseen ja lapsiin kohdistuvat rikokset,
  • ihmisten terveyteen kohdistuvat rikokset,
  • ympäristörikokset
  • yleiseen turvallisuuteen kohdistuvat rikokset
  • liikenneturvallisuuteen kohdistuvat rikokset
  • omaisuusrikokset,
  • talousrikokset,
  • tietojärjestelmiin, ohjelmistoihin ja dataan kohdistuvat rikokset,
  • väärennysrikokset,
  • henkiseen omaisuuteen kohdistuvat rikokset,
  • virkatehtäväänsä kohdistuvat rikokset,
  • oikeuslaitokseen kohdistuvat rikokset
  • yleiseen järjestykseen kohdistuvat rikokset
  • äänioikeuteen kohdistuvat rikokset,
  • Kroatian tasavaltaan kohdistuvat rikokset,
  • rikokset, jotka kohdistuvat vieraaseen valtioon tai kansainväliseen järjestöön, ja
  • rikokset Kroatian asevoimia vastaan.

Rikosprosessilaki (nrot 152/08, 76/09, 80/11, 91/12 – USRH:n päätös ja määräys, 143/12, 56/13, 145/13, 152/14, 70/17 ja 126/19)

Tässä laissa määritellään säännöt, joilla varmistetaan, ettei ketään tuomita syyttömästä henkilöstä ja että rikoksentekijöille määrätään laissa säädetyin edellytyksin rangaistus tai muu toimenpide, joka perustuu lainmukaiseen oikeudenkäyntiin toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Syytteeseenpano ja syytteeseenpano voidaan toteuttaa ja saattaa päätökseen ainoastaan laissa säädettyjen sääntöjen ja ehtojen mukaisesti.

Rikosprosessilailla saatetaan seuraavat EU:n asetukset osaksi Kroatian oikeusjärjestelmää:

  1. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU, annettu 20. lokakuuta 2010, oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä (EYVL N:o L 280, 26). 10 2010),
  2. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5. huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (EUVL L 101, 15). 4 2011),
  3. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13. joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta (EUVL L 335, 17). 12 2011),
  4. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/13/EU, annettu 22. toukokuuta 2012, tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (EYVL N:o L 142, 1). 6 2012),
  5. Neuvoston puitepäätös 2008/977/JHA, tehty 27. marraskuuta 2008, rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta (EYVL N:o L 350, 30). 12 2008)
  6. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25. lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/JHA korvaamisesta (EUVL L 315, 14). 11 2012),
  7. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/48/EU, annettu 22. lokakuuta 2013, oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin (EUVL L 294, 6. 11 2013),
  8. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/42/EU, annettu 3. huhtikuuta 2014, rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa (EUVL L 127, 29). 4 2014),
  9. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/62/EU, annettu 15. toukokuuta 2014, euron ja muiden valuuttojen suojaamisesta rahanväärennykseltä rikosoikeuden keinoin ja neuvoston puitepäätöksen 2000/383/JHA korvaamisesta (EUVL L 151, 21. 5 2014).
  10. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/343, annettu 9. maaliskuuta 2016, eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (EYVL N:o L 65, 11). 3 2016),
  11. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1919, annettu 26. lokakuuta 2016, oikeusavusta rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyille ja syytetyille henkilöille ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille (EYVL N:o L 297, 4). 11 2016).

Rikosoikeudellinen menettely toteutetaan valtuutetun syyttäjän pyynnöstä.

Viran puolesta syytteeseen asetettuihin rikoksiin liittyvissä rikosoikeudenkäynneissä valtuutettu syyttäjä on yleinen syyttäjä, kun taas yksityisiin syytteisiin perustuvien syytteiden osalta valtuutettu syyttäjä on yksityishenkilö. Tiettyjen laissa säädettyjen rikosten osalta virallinen syyttäjä aloittaa rikosoikeudenkäynnin vain uhrin aloitteesta. Jollei laissa toisin säädetä, yleisen syyttäjän on pantava vireille rikosoikeudellinen menettely, jos on olemassa perusteltu epäilys siitä, että tietty henkilö on tehnyt rikoksen, joka on asetettu syytteeseen viran puolesta, edellyttäen, että syytteeseen asettamiselle ei ole oikeudellisia esteitä.

Jos syyttäjä ei löydä syytä syytteen nostamiseen tai nostamiseen, uhri voi tässä laissa säädetyin edellytyksin toimia asianomistajana asianomistajana.

Laki kuntoutuksen, rikosrekisterien ja kuntoutuksen oikeudellisista seurauksista (Zakon o pravnim posljedicama osude, kaznenoj deviciji i reforilitaciji) (NN nrot 143/12 ja 105/15)

Tässä laissa säädetään tuomion oikeudellisista seurauksista, rikosrekisteritietojen järjestämisestä, säilyttämisestä, saatavuudesta, luovuttamisesta ja poistamisesta, kansainvälisestä rikosrekisteritietojen vaihdosta ja kuntoutuksesta.

Laki sisältää säännökset, jotka ovat seuraavien Euroopan unionin säädösten mukaisia:

  • Neuvoston puitepäätös 2009/315/JHA, tehty 26. helmikuuta 2009, jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä,
  • Neuvoston päätös 2009/316/JHA, tehty 6. huhtikuuta 2009, eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta 11 artiklan mukaisesti Puitepäätös 2009/315/JHA.

Rikosrekisterien järjestämisestä ja ylläpidosta vastaa Kroatiassa oikeusministeriö, joka on samaan aikaan keskusviranomainen näiden tietojen vaihtamiseksi muiden valtioiden kanssa (jäljempänä: Ministeriö).

Luonnollisista henkilöistä ja oikeushenkilöistä pidetään rikosrekisteriä, jäljempänä henkilöt), jotka on tuomittu rikoksista Kroatiassa lainvoimaisella tuomiolla. Rikosrekisteriä pidetään myös Kroatian kansalaisista ja oikeushenkilöistä, joiden kotipaikka on Kroatiassa ja jotka on tuomittu rikoksista lainvoimaisella tuomiolla Kroatian tasavallan ulkopuolella, jos tällaiset tiedot on toimitettu ministeriölle.

Rikosrekisteri sisältää myös luettelon henkilöistä, jotka on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja riistoon liittyvistä rikoksista sekä muista tämän lain 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista rikoksista.

Kroatian tasavallan siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeuden alan tärkeimmät säädökset ovat seuraavat:

Velvoitelaki ( NN 35/05, 41/08 ja 125/11)

Laissa säädetään pakollisten suhteiden perustasta (yleinen osa) sekä sopimusvelvoitteista ja sopimuksenulkoisista velvoitteista (erillinen osa).

Liiketoimien osapuolet voivat vapaasti säännellä siviilioikeudellisia velvoitteita, mutta niitä ei saa säännellä tavalla, joka on vastoin Kroatian perustuslakia, pakottavia säännöksiä ja julkista moraalia.

Omistus- ja muita esineoikeuksia koskeva laki (nrot 91/96, 68/98, 137/99, 22/00, 73/00, 129/00, 114/01, 79/06, 141/06, 146/08, 38/09, 153/09, 143/12 ja 143/12)

Tässä laissa säädetään henkilöiden omaisuuden hallussapitoa koskevista yleisistä järjestelyistä; tämän lain säännöksiä sovelletaan myös sellaisen omaisuuden hallussapitoon, johon sovelletaan jotain erityistä oikeudellista järjestelyä, elleivät ne ole ristiriidassa tällaisen järjestelyn kanssa.

Mitä laissa säädetään omistusoikeudesta ja omistajista, sovelletaan vastaavasti kaikkiin muihin aineellisiin oikeuksiin, jollei laissa nimenomaisesti toisin säädetä tai jollei niiden oikeudellisesta luonteesta muuta johdu.

Perintölaki (Zakon onasljețivanju) (NN nrot 48/03, 163/03, 35/05 – Kansallisuusvelvoitelaki ja 127/13)

Tässä laissa säädetään perintöoikeudesta ja säännöistä, joiden mukaisesti tuomioistuimet, muut viranomaiset ja valtuutetut henkilöt käsittelevät perintöasioita.

Kiinteistörekisterilaki (nrot 91/96, 68/98, 137/99, 114/01, 100/04, 107/07, 152/08, 126/10, 55/13, 60/13 ja 108/17)

Tässä laissa säädetään oikeustoimien kannalta merkityksellisistä kysymyksistä, jotka liittyvät kiinteistön oikeudelliseen asemaan Kroatian alueella, sekä kiinteistörekisterien (kiinteistövirasto (gruntovnica)) ylläpitotavasta ja -muodosta, jos tietyistä maa-alueista ei ole annettu erityissäännöksiä.

Siviiliprosessilaki (Zakon o parničnom postupku) ( NN nro 53/91, 91/92, 112/99, 88/01, 117/03, 88/05, 02/07, 96/08, 84/08, 57/11, 148/11, 123/08 – konsolidoitu teksti, 25/13 ja 89/14)

Tässä laissa säädetään menettelysäännöistä, joiden mukaisesti tuomioistuimet käsittelevät ja ratkaisevat ihmisen ja kansalaisen perusoikeuksia ja velvollisuuksia, kansalaisten henkilökohtaisia suhteita ja perhesuhteita koskevat riita-asiat sekä työ-, kauppa-, omaisuus- ja muut yksityisoikeudelliset riita-asiat, jollei laissa ole säädetty, että tuomioistuimet voivat ratkaista osan näistä riita-asioista jonkin muun menettelyn sääntöjen mukaisesti.

Täytäntöönpanolaki (nrot 112/12, 25/13, 93/14, 55/16 ja 73/17)

Tässä laissa säädetään menettelyistä, joissa julkiset tuomioistuimet ja notaarit panevat täytäntöön täytäntöönpanoon ja virallisiin asiakirjoihin perustuvien vaateiden käsittelyn (täytäntöönpanomenettely), sekä menettelyistä, joissa tuomioistuimet ja notaarit panevat täytäntöön vaateen vakuuden (turvallisuusmenettely), jollei erillisessä laissa toisin säädetä. Tällä lailla säännellään myös täytäntöönpanomenettelyn ja vakuutta koskevan menettelyn perusteella perustettuja aineellisia oikeussuhteita.

Oikeudellisen yhteistyön alan tärkeimmät säädökset:

Kansainvälistä yksityisoikeutta koskeva laki (NN N:o 101/17)

Laissa säädetään seuraavaa:

  1. kansainvälisiin yksityisoikeudellisiin suhteisiin sovellettava laki
  2. Kroatian tasavallan tuomioistuinten ja muiden viranomaisten toimivalta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun asiaan liittyvissä oikeudellisissa asioissa ja työjärjestys
  3. sellaisten ulkomaisten oikeudellisten päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano, joiden kohteena on tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kohde.

asteikolla enemmän:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://pravosudje.gov.hr/pristup-informacijama-6341/zakoni-i-ostali-propisi/zakoni-i-propisi-6354/6354

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLisätietoja


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 22/12/2020