Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Jäsenvaltion oikeus - Unkari

Tämän sivun alkukielistä versiota unkari on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tällä sivulla on tietoa Unkarin oikeusjärjestelmästä.


Oikeuslähteet

I. Normihierarkia

1. Perustuslaki

Unkarin normihierarkiassa ylimpänä on 25. huhtikuuta 2011 annettu Unkarin perustuslaki (Alaptörvény), eikä mikään muu säädös saa olla ristiriidassa sen kanssa. Perustuslain on säätänyt parlamentti (Országgyűlés), ja sen muuttaminen edellyttää kaikkien parlamentin jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistöä (perustuslain S §:n 2 momentti).

Perustuslaki ja sen siirtymäsäännökset, jotka annettiin 31. joulukuuta 2011, tulivat voimaan 1. tammikuuta 2012.

Unkarin perustuslaki käsittää kuusi osaa: johdanto, jonka otsikkona on kansallinen uskontunnustus, perusta (A–T §), vapaus ja vastuu (I–XXXI §), valtio (1–54 §), erityiset säännökset sekä loppusäännökset.

Perustassa esitetään yleiset säännökset, ja se käsittelee seuraavia seikkoja:

  • valtiomuoto
  • valtion toiminnan perusperiaatteet
  • toimivallan siirtäminen Euroopan unionille
  • Unkarin pääkaupunki ja alueelliset hallintoelimet
  • Unkarin kansalaisuutta ja sen saamista koskevat keskeiset säännökset
  • Unkarin virallinen kieli, vaakuna, lippu, kansallislaulu, kansalliset pyhäpäivät ja virallinen rahayksikkö
  • perustuslain asema Unkarin oikeusjärjestelmässä (perustuslaki muodostaa oikeusjärjestelmän perustan)
  • perustuslain hyväksymistä ja muuttamista koskeva menettely
  • Unkarin säädöstyypit
  • eräät perusperiaatteet, kuten
    • kielto hankkia tai käyttää valtaa voimakeinoin
    • vastuu Unkarin rajojen ulkopuolella asuvista unkarilaisista
    • Euroopan yhtenäisyyttä edistävä yhteistyö
    • avioliittoinstituution suojeleminen
    • tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistaminen talouden alalla
    • tasapainoisen, läpinäkyvän ja kestävän budjettihallinnon periaate
    • velvollisuus suojella ja säilyttää luonnonvaroja
    • rauhan ja turvallisuuden luominen ja turvaaminen sekä ihmiskunnan kestävän kehityksen turvaamiseen tähtäävä kansainvälinen yhteistyö kaikkien maailman kansojen ja maiden kanssa.

Vapautta ja vastuuta koskevassa osassa määritellään perusoikeudet ja velvollisuudet. Perusoikeuksia ovat muun muassa seuraavat:

  • oikeus elämään ja ihmisarvoon
  • kidutuksen, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun ja rangaistuksen, orjuuttamisen sekä ihmiskaupan kielto
  • eugeniikkaan tähtäävien toimien, ihmisruumiin tai sen osien taloudellisiin tarkoituksiin tapahtuvan hyödyntämisen sekä ihmisen kloonaamisen kielto
  • oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen sekä vapaudenriiston ehkäisemisen varmistaminen
  • oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja asuinpaikan vapaaseen valintaan
  • oikeus yksityis- ja perhe-elämään
  • oikeus henkilötietojen suojeluun ja yleistä etua koskevien tietojen saatavuuteen
  • ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus
  • oikeus kokoontua rauhanomaisesti
  • sananvapaus
  • oikeus osallistua kulttuurielämään
  • oikeus valita vapaasti työ ja ammatti sekä oikeus toimia yrittäjänä
  • omistusoikeus
  • kielto karkottaa Unkarin kansalaista Unkarin alueelta
  • oikeus turvapaikkaan
  • yhdenvertaisuus lain edessä
  • syrjintäkielto
  • lapsityövoiman käytön kielto
  • oikeus terveelliseen ympäristöön
  • äänioikeus ja vaalikelpoisuus parlamenttivaaleissa, paikallishallinnon vaaleissa ja pormestareiden vaaleissa sekä Euroopan parlamentin vaaleissa
  • oikeus puolueettomaan ja oikeudenmukaiseen viranomaismenettelyyn kohtuullisessa määräajassa
  • Unkarin kansalaisen oikeus saada suojelua Unkarin valtiolta ulkomailla oleskelunsa aikana
  • lisäksi perustuslaissa määritellään vähemmistökansallisuuksien sekä rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevien henkilöiden tärkeimmät oikeudet.

Perustuslain mukaan Unkari pyrkii turvaamaan muun muassa

  • sosiaaliturvan kaikille kansalaisille
  • ihmisarvoiset asuinolosuhteet sekä julkisten palvelujen saatavuuden kaikille ihmisille.

Perustuslaissa määritellään myös eräitä velvollisuuksia, kuten:

  • velvollisuus osallistua yhteisten tarpeiden kattamiseen (yhdenvertainen verotuskohtelu)
  • Unkarin kansalaisten velvollisuus puolustaa isänmaataan.

Perustuslain valtiota koskevaan osaan sisältyvät valtion ylintä johtoa ja tärkeimpiä instituutioita koskevat perussäännöt. Niissä säädetään seuraavien elinten oikeudellisesta asemasta ja tehtävistä:

  • parlamentti
  • tasavallan presidentti
  • hallitus
  • itsehallintoelimet (önálló szabályozó szervek)
  • perustuslakituomioistuin (Alkotmánybíróság)
  • tuomioistuin- ja syyttäjälaitos (a bíróság és az ügyészség)
  • oikeusasiamies (Alapvető jogok biztosa)
  • paikallishallinnot (helyi önkormányzatok)
  • Unkarin keskuspankki (Magyar Nemzeti Bank)
  • valtion tilintarkastusvirasto (Állami Számvevőszék)
  • Unkarin puolustusvoimat (Magyar Honvédség)
  • poliisi (rendőrség) sekä kansalliset turvallisuusjoukot (nemzetbiztonsági szolgálatok)
  • kansanäänestykset.

Erityisiä säännöksiä koskevassa perustuslain osassa säädetään hätätilaa, poikkeustilaa, ehkäisevää suojelua, odottamatonta hyökkäystä sekä erityisiä vaaratilanteita koskevista säännöksistä.

2. Lait

Unkarissa lait (törvény) antaa parlamentti. Perustuslain mukaan perusoikeuksia ja velvollisuuksia koskevista säännöistä on säädettävä lailla. Lait hyväksytään parlamentissa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä (yli puolet läsnä olevien parlamentin jäsenten äänistä) lukuun ottamatta perustuslaissa määriteltyjä, perustuslain säätämisjärjestyksessä annettavia lakeja (sarkalatos törvény), jäljempänä ’perustava säädös’, joiden hyväksymiseen ja muuttamiseen tarvitaan parlamentissa paikalla olevien jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistö.

Perustuslain mukaan perustavassa säädöksessä on säädettävä muun muassa kansalaisuudesta, kirkoista, Unkarin kansallisten vähemmistöjen oikeuksista, parlamentin jäsenten ja tasavallan presidentin oikeudellisesta asemasta ja palkkauksesta, perustuslakituomioistuimesta, paikallishallinnoista, vaakunan ja lipun käyttöä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sekä valtion kunniamerkkeihin sovellettavista säännöksistä.

Perustuslain mukaan Euroopan unionin perussopimusten ja unionia muuttavien sopimusten sitovan vaikutuksen tunnustamiseen, sotatilan julistamiseen, rauhan tekemiseen sekä erityisen oikeusjärjestyksen käyttöönottoon tarvitaan parlamentin kaikkien jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistö.

Ennen kuin perustuslain muuttamista koskeva vuoden 1989 laki XXXI (Alkotmány módosításáról szóló 1989. évi XXXI. törvény) annettiin, Unkarin presidentinneuvostolla (Magyar Népköztársaság Elnöki Tanácsa) oli oikeus antaa asetuksia (törvényerejű rendelet). Nämä edelleen voimassa olevat asetukset katsotaan normihierarkiassa lakien kanssa samantasoisiksi säädöksiksi.

3. Asetukset (rendelet)

Perustuslaissa mainitaan hallituksen asetukset, pääministerin asetukset, ministeriöiden asetukset, Unkarin keskuspankin pääjohtajan asetukset, itsehallintoelinten johtajien asetukset sekä paikallishallinnon asetukset.

Lisäksi kansallisen kriisin aikana asetuksia voi antaa kansallinen puolustusneuvosto (Honvédelmi Tanács) ja hätätilan aikana tasavallan presidentti.

3.1. Hallituksen asetukset (kormányrendelet)

Hallituksen toimivalta antaa asetuksia voi olla ensisijainen tai perustua laissa annettuun valtuutukseen. Hallituksen ensisijaisesta toimivallasta säädetään perustuslain 15 §:n 3 momentissa, jonka mukaan hallitus voi antaa asetuksia omaan toimivaltaansa kuuluvalla alalla sellaisissa kysymyksissä, joista ei säädetä laissa. Hallituksen asetukset eivät saa olla ristiriidassa lakien kanssa. Tämä ei rajoita parlamentin valtaa, sillä parlamentilla on toimivalta käsitellä mitä tahansa sääntelyn alaa.

Perustuslain sekä lainsäädännästä vuonna 2010 annetun lain CXXX (Jogalkotásról szóló 2010. évi CXXX. törvény) mukaisesti hallitus voi antaa lakien täytäntöönpanoasetuksia erillisen laissa annetun valtuutuksen nojalla. Lainsäädäntää koskevan lain 5 §:n 1 momentin mukaan täytäntöönpanoasetuksen antamista koskevassa valtuutuksessa on määriteltävä valtuutettu, valtuutuksen kohde ja sen laajuus. Valtuutettu ei voi siirtää lainsäädäntövaltaa edelleen muille osapuolille.

3.2. Pääministerin asetukset (miniszterelnöki rendelet)

Perustuslain mukaan pääministeri voi myös antaa asetuksia, esimerkiksi nimittää asetuksella varapääministerin ministereiden joukosta. Pääministerin asetus on normihierarkiassa samalla tasolla kuin ministeriöiden asetukset.

3.3. Ministeriön asetukset

Ministeriön asetus (miniszteri rendelet) asettuu normihierarkiassa hallituksen asetusten alapuolelle. Perustuslain mukaan ministeriöt voivat antaa asetuksia joko lakiin tai hallituksen (alkuperäisen lainsäädäntövallan nojalla antamaan) asetukseen perustuvan valtuutuksen nojalla itsenäisesti tai yhdessä jonkin toisen ministeriön kanssa. Ministeriön asetukset eivät saa olla ristiriidassa minkään lain, hallituksen asetuksen tai Unkarin keskuspankin pääjohtajan antaman asetuksen kanssa.

3.4. Unkarin keskuspankin pääjohtajan asetus

Unkarin keskuspankin pääjohtaja voi antaa asetuksia lainsäädäntöön perustuvan valtuutuksen nojalla ja perustavassa säädöksessä määritellyn toimivallan puitteissa. Nämä asetukset eivät saa olla ristiriidassa lakien kanssa.

3.5. Itsehallintoelinten johtajien asetukset (önálló szabályozó szerv vezetőjének rendelete)

Perustuslain 23 §:n 4 momentin mukaan itsehallintoelinten johtajat voivat antaa asetuksia lainsäädäntöön perustuvan valtuutuksen nojalla ja perustavassa säädöksessä määritellyn toimivallan puitteissa. Nämä asetukset eivät saa olla ristiriidassa minkään lain, hallituksen asetuksen, pääministerin asetuksen, ministeriön asetuksen tai Unkarin keskuspankin pääjohtajan asetuksen kanssa.

3.6. Paikallishallinnon asetukset (helyi önkormányzati rendelet)

Perustuslain 32 §:n 2 momentin mukaan paikallishallinnon edustuselin voi antaa toimivaltansa puitteissa paikallishallinnon asetuksia sellaisten paikallisten yhteiskunnallisten suhteiden järjestämiseksi, joista ei säädetä lailla, lainsäädäntöön perustuvan valtuutuksen nojalla.

Paikallishallinnon asetukset eivät saa olla ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa.

Paikallishallinnon edustuselinten antamiin asetuksiin sovellettavat yksityiskohtaiset säännöt sisältyvät Unkarin paikallishallinnosta vuonna 2011 annettuun lakiin CLXXXIX (Magyarország helyi önkormányzatairól szóló 2011. évi CLXXXIX. törvény).

4. Kansainväliset sopimukset ja kansainvälisen lainsäädännön perusperiaatteet

Unkarin hallitus voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia muiden valtioiden / muiden valtioiden hallitusten kanssa. Unkarissa kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön suhde perustuu dualistiseen järjestelmään: kansainvälisistä sopimuksista tulee osa Unkarin lainsäädäntöä, kun ne saatetaan voimaan unkarilaisella säädöksellä.

Kansainvälisen oikeuden periaatteet

Unkarin perustuslain Q §:n 3 momentin mukaan Unkari hyväksyy yleisesti tunnustetut kansainvälisen oikeuden periaatteet. Kansainvälinen tapaoikeus ja kansainvälisen oikeuden yleiset periaatteet ovat siis automaattisesti osa Unkarin lainsäädäntöä ilman, että niitä tarvitsee erikseen saattaa sen osaksi.

II. Muut, laajasti ymmärretyt oikeuslähteet, joita ei luokitella säädöksiksi

1. Julkishallinnon oikeudelliset välineet

Unkarin oikeusjärjestelmä käsittää julkishallinnon oikeudellisia välineitä, jotka eivät ole säädöksiä, vaikka ne sisältävät normatiivisia säännöksiä.

Lainsäädännästä vuonna 2010 annetussa laissa CXXX määritellään kaksi erityyppistä julkishallinnon oikeudellista välinettä: normatiiviset päätökset ja normatiiviset määräykset. Nämä käytännesäännöt eivät ole yleisesti sitovia eli ne eivät sido kaikkia. Ne ovat sisäisiä määräyksiä ja organisaatiota ja toimintaa koskevia sääntöjä, jotka koskevat pelkästään ne antanutta elintä tai kyseisen elimen alaisia yhteisöjä tai henkilöitä. Normatiivisissa päätöksissä ja määräyksissä ei voida määritellä kansalaisten oikeuksia tai velvollisuuksia. Julkishallinnon oikeudelliset välineet eivät saa olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa, eikä niissä saa toistaa lainsäädännön säännöksiä.

Lainsäädännästä annetun aiemman lain mukaan (vuonna 1987 annettu laki XI) myös tilastolliset tiedonannot (statisztikai közlemény) ja oikeudelliset suuntaviivat (jogi iránymutatás) katsottiin oikeuslähteiksi (eli muiksi hallinnon oikeudellisiksi välineiksi), jotka eivät ole säädöksiä. Lainsäädännästä annetussa uudessa laissa ei enää mainita kyseisiä asiakirjoja, ja uuden lain tultua voimaan (1. tammikuuta 2011) oikeudelliset suuntaviivat kumottiin. Sen sijaan tilastolliset tiedonannot, jotka on annettu ennen uuden lain voimaantuloa, ovat voimassa, kunnes ne kumotaan. (Valtion tilastokeskuksen (Központi Statisztikai Hivatal) johtaja antaa tilastollisia tiedonantoja, joihin sisältyy velvoittavia määräyksiä. Nämä koskevat kuitenkin ainoastaan tilastotieteellisiä käsitteitä, menetelmiä, luokituksia, luetteloita ja numerotietoja.)

1.1. Normatiiviset päätökset

Normatiivisilla päätöksillä parlamentti, hallitus ja muut keskushallinnon elimet, perustuslakituomioistuin sekä finanssipoliittinen neuvosto (Költségvetési Tanács) voivat määrätä omasta organisaatiostaan ja toiminnastaan sekä toimintaohjelmistaan.

Paikallishallinnon edustuselimet voivat määrätä normatiivisissa päätöksissä omasta sekä määräysvallassaan olevien elinten toiminnasta sekä toimintaohjelmista ja määräysvallassaan olevien elinten organisaatiosta. Kansallisten itsehallintojen edustuselimet voivat määrätä normatiivisilla päätöksillä omasta ja määräysvallassaan olevien elinten organisaatiosta ja toiminnasta sekä toimintaohjelmista.

1.2. Normatiiviset määräykset

Tasavallan presidentti, pääministeri, keskushallinnon elinten johtajat (lukuun ottamatta hallitusta), valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston (Országos Bírósági Hivatal) puheenjohtaja, ylin syyttäjä (legfőbb ügyész), oikeusasiamies, Unkarin keskuspankin pääjohtaja, valtion tilintarkastusviraston johtaja, Budapestin aluehallintoviraston ja läänien aluehallintovirastojen (kormányhivatal) johtajat sekä pormestarit ja pormestarin apulaiset (jegyző) voivat normatiivisilla määräyksillä määrätä valvonnassaan, ohjauksessaan tai määräysvallassaan olevien elinten organisaatiosta ja toiminnasta.

Lisäksi parlamentti, tasavallan presidentti, perustuslakituomioistuin, oikeusasiamies, itsehallintoelimet sekä pääministerin kanslia ja ministeriöiden kansliapäälliköt voivat antaa normatiivisia määräyksiä, jotka sitovat kyseisten elinten henkilöstöä.

2. Perustuslakituomioistuimen päätökset

Perustuslakituomioistuimen päätöksillä (Alkotmánybíróság határozata) on tärkeä asema Unkarin oikeusjärjestyksessä.

Perustuslakituomioistuimesta vuonna 2011 annetussa laissa CLI säädetään, että perustuslakituomioistuimella on seuraavat tehtävät:

  • se tarkistaa jälkikäteen säädösten perustuslaillisuuden (utólagos normakontroll eljárás)
  • se tarkistaa (ennaltaehkäisevästi) jo annettujen mutta ei vielä voimassa olevien säädösten ja kansainvälisten sopimusten tiettyjen määräysten perustuslaillisuuden
  • se tarkistaa säädöksen perustuslaillisuuden tuomarin pyynnöstä: jos tuomarin on oikeuskäsittelyn aikana sovellettava säädöstä, jota hän pitää perustuslain vastaisena tai jonka perustuslakituomioistuin on katsonut perustuslain vastaiseksi, tuomarin on keskeytettävä käsittely ja pyydettävä perustuslakituomioistuinta julistamaan kyseinen säädös tai säännös perustuslain vastaiseksi ja kieltämään sen soveltaminen
  • se antaa tuomion perustuslaissa taattujen oikeuksien rikkomisen johdosta tehdyistä perustuslaillisista valituksista: henkilö tai yhteisö, jota tietty asia koskee, voi tehdä perustuslaillisen valituksen, jos henkilön tai yhteisön perustuslaissa turvattuja oikeuksia on loukattu sen takia, että asiaa koskevassa oikeuskäsittelyssä sovelletaan perustuslain vastaista lainsäädäntöä ja henkilö tai yhteisö on käyttänyt kaikki muutoksenhakumahdollisuudet tai henkilöllä tai yhteisöllä ei ole muutoksenhakuoikeutta
  • se tutkii säädökset varmistaakseen, että ne vastaavat kansainvälisiä sopimuksia
  • se puuttuu perustuslain vastaisiin lainsäätäjän laiminlyönteihin
  • se ratkaisee tietyt toimivaltakiistat valtion elinten välillä sekä paikallishallintojen ja valtion elinten välillä
  • se tulkitsee perustuslain säännöksiä
  • se käsittelee toimivaltaansa kuuluvat eri alojen oikeusasiat laissa säädetyn mukaisesti.

Perustuslakituomioistuin perustelee ratkaisunsa yksityiskohtaisesti. Perustuslakituomioistuimen päätöksistä ei voi valittaa, ja ne ovat yleisesti sitovia.

3. Tuomioistuinten oikeuskäytäntö

Unkarin korkeimman oikeuden (1. tammikuuta 2012 lähtien: Kúria) tehtävänä on varmistaa lainsäädännön yhdenmukainen soveltaminen ja antaa oikeudellista ohjausta alemman oikeusasteen tuomioistuimille. Tätä varten korkein oikeus tekee lainsäädännön yhdenmukaisuutta koskevia päätöksiä (jogegységi határozat) ja oikeudellisia periaatepäätöksiä (elvi bírósági határozat).

Lainsäädännön yhdenmukaisuutta koskeva menettely (jogegységi eljárás) voidaan aloittaa, jos oikeuskäytännön kehittäminen tai yhdenmukaisuus edellyttävät lainsäädännön yhdenmukaisuutta koskevan päätöksen tekemistä periaatekysymyksessä tai jos jokin korkeimman oikeuden jaostoista aikoo poiketa toisen jaoston tekemästä päätöksestä. Lainsäädännön yhdenmukaisuutta koskeva päätös velvoittaa tuomioistuimia.

Periaatepäätökset perustuvat korkeimman oikeuden jaostojen käytäntöihin, ja nekin edistävät oikeuskäytännön yhdenmukaisuutta.

Lainsäädännön yhdenmukaisuutta koskevat päätökset ja periaatepäätökset julkaistaan korkeimman oikeuden virallisessa päätöskokoelmassa (Legfelsőbb Bíróság határozatainak Hivatalos Gyűjteménye).

III. Lainsäädännön soveltamisala

Lainsäädännön alueellinen soveltamisala kattaa Unkarin koko alueen, kun taas paikallishallinnon asetusten alueellinen soveltamisala rajoittuu paikallishallinnon toimialueelle. Lainsäädännön henkilöllinen soveltamisala ulottuu Unkarissa asuviin yksityishenkilöihin, Unkariin sijoittautuneisiin oikeushenkilöihin ja Unkarin alueella oleviin yhteisöihin, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, sekä Unkarin ulkopuolella oleskeleviin Unkarin kansalaisiin. Paikallishallinnon asetusten henkilöllinen soveltamisala ulottuu paikallishallinnon toimialueella luonnollisiin henkilöihin, oikeushenkilöihin sekä yhteisöihin, jotka eivät ole oikeushenkilöitä.

Lainsäädäntää koskevassa laissa kielletään taannehtiva vaikutus ja todetaan, ettei säädöksellä voida asettaa velvoitteita, jotka koskevat lain voimaantuloa edeltävää aikaa, tai koventaa velvoitteita tai peruuttaa tai rajoittaa oikeuksia, jotka on annettu ennen lain voimaantuloa, tai julistaa lainvastaiseksi tekoa, joka on tapahtunut ennen lain voimaantuloa.

Säädöksessä on aina määritettävä sen voimaantulopäivä siten, että jää riittävästi aikaa valmistautua sen soveltamiseen.

Säädöksen ja sen täytäntöönpanosäädösten (végrehajtási jogszabályok) on tultava voimaan samanaikaisesti. Säädös (tai säännös) lakkaa olemasta voimassa, jos se kumotaan, tai lainsäädännästä annetun lain nojalla, jos se sisältää pelkästään muutos- tai kumoamissäännöksiä.

IV. Oikeudelliset tietokannat

Unkarin virallinen lehti (Linkki avautuu uuteen ikkunaanMagyar Közlöny) ilmestyy sähköisessä muodossa, ja siihen sisältyvät tekstit ovat autenttisia.

Virallinen lehti sisältää lainsäädännön (paikallishallinnon asetuksia lukuun ottamatta) ja erityisesti seuraavat:

  • perustuslakituomioistuimen määräykset ja päätökset, jotka on julkaistava virallisessa lehdessä laissa säädetyllä tavalla tai perustuslakituomioistuimen päätöksen mukaisesti
  • parlamentin päätökset
  • lainsäädännön yhdenmukaisuutta koskevat korkeimman oikeuden päätökset
  • kansallisen vaalilautakunnan (Országos Választási Bizottság) lausunnot (állásfoglalás)
  • liitteet, myös päätöskokoelma (Határozatok Tára)
  • virallinen kertomus (Hivatalos Értesítő).

Kansallinen säädöskokoelma (Linkki avautuu uuteen ikkunaanNemzeti Jogszabálytár) sisältää kaiken lainsäädännön (paikallishallinnon asetuksia lukuun ottamatta) ja julkishallinnon oikeudelliset välineet, jotka ovat voimassa hakuhetkellä. Säädöksistä esitetään konsolidoitu versio muutoksineen.

Tietoja voi etsiä säädöksen otsikon ja numeron perusteella tai myös säädöstekstin perusteella.

Tietokantoja voi käyttää ilmaiseksi rajoituksetta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSähköinen virallinen lehti

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKansallinen säädöskokoelma


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 16/02/2016