Aizvērt

IR PIEEJAMA PORTĀLA BETA VERSIJA!

Apmeklējiet Eiropas e-tiesiskuma portāla BETA versiju un sniedziet atsauksmes par savu pieredzi!

 
 

Navigācijas ceļš

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Jäsenvaltion oikeus - Unkari

Šīs lapas saturs ir mašīntulkojums, kura kvalitāti nevar garantēt.

Šī tulkojuma kvalitāte ir novērtēta kā: apšaubāma

Vai šis tulkojums palīdz?

Tällä sivulla on tietoa Unkarin oikeusjärjestelmästä.


Oikeudelliset lähteet

I Lainsäädäntöhierarkia

1 Perustuslaki

Unkarin normihierarkiassa ylimpänä on 25. huhtikuuta 2011 annettu Unkarin perustuslaki (Alaptörvény), eikä mikään muu säädös saa olla ristiriidassa sen kanssa. Kansalliskokous hyväksyi uuden perustuslain, ja muutos edellyttää kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä edustajakokouksen kaikkien jäsenten äänistä [perustuslain S (2) §].

Perustuslaki ja sen siirtymäsäännökset, jotka annettiin 31. joulukuuta 2011, tulivat voimaan 1. tammikuuta 2012.

Unkarin uudessa perustuslaissa on 6 osaa: Otsikko ”Hitesidy” -otsikko, perustuslain osa A ( momentti A-U), vapaus ja vastuu (I-XXXI artikla), valtio (1–54 artikla), erityiset määräykset ja loppusäännökset ja muut säännökset.

Perustassa esitetään yleiset säännökset, ja se käsittelee seuraavia seikkoja:

  • valtiomuoto
  • valtion toiminnan perusperiaatteet
  • toimivallan siirtäminen Euroopan unionille
  • Unkarin pääkaupunki ja alueelliset hallintoelimet
  • Unkarin kansalaisuutta ja sen saamista koskevat keskeiset säännökset
  • Unkarin virallinen kieli, vaakuna, lippu, kansallislaulu, kansalliset pyhäpäivät ja virallinen rahayksikkö
  • perustuslain asema Unkarin oikeusjärjestelmässä (perustuslaki muodostaa oikeusjärjestelmän perustan)
  • perustuslain hyväksymistä ja muuttamista koskeva menettely
  • Unkarin säädöstyypit
  • eräät perusperiaatteet, kuten
    • kielto hankkia tai käyttää valtaa voimakeinoin
    • vastuu Unkarin rajojen ulkopuolella asuvista unkarilaisista
    • Euroopan yhtenäisyyttä edistävä yhteistyö
    • avioliittoinstituution suojeleminen
    • tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistaminen talouden alalla
    • tasapainoisen, läpinäkyvän ja kestävän budjettihallinnon periaate
    • velvollisuus suojella ja säilyttää luonnonvaroja
    • rauhan ja turvallisuuden luominen ja turvaaminen sekä ihmiskunnan kestävän kehityksen turvaamiseen tähtäävä kansainvälinen yhteistyö kaikkien maailman kansojen ja maiden kanssa.

Vapautta ja vastuuta koskevassa osassa määritellään perusoikeudet ja velvollisuudet. Se on tunnustettu perusoikeudeksi muun muassa seuraavasti:

  • oikeus elämään ja ihmisarvoon
  • kidutuksen, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun ja rangaistuksen, orjuuttamisen sekä ihmiskaupan kielto
  • eugeniikkaan tähtäävien toimien, ihmisruumiin tai sen osien taloudellisiin tarkoituksiin tapahtuvan hyödyntämisen sekä ihmisen kloonaamisen kielto
  • oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen sekä vapaudenriiston ehkäisemisen varmistaminen
  • oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja asuinpaikan vapaaseen valintaan
  • oikeus yksityis- ja perhe-elämään
  • oikeus henkilötietojen suojeluun ja yleistä etua koskevien tietojen saatavuuteen
  • ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus
  • oikeus kokoontua rauhanomaisesti
  • sananvapaus
  • oikeus osallistua kulttuurielämään
  • oikeus valita vapaasti työ ja ammatti sekä oikeus toimia yrittäjänä
  • omistusoikeus
  • kielto karkottaa Unkarin kansalaista Unkarin alueelta
  • turvapaikka-asiat
  • yhdenvertaisuus lain edessä
  • syrjimättömyys,
  • lapsityövoiman käytön kielto
  • oikeus terveelliseen ympäristöön
  • äänioikeus ja vaalikelpoisuus parlamenttivaaleissa, paikallishallinnon vaaleissa ja pormestareiden vaaleissa sekä Euroopan parlamentin vaaleissa
  • oikeus puolueettomaan ja oikeudenmukaiseen viranomaismenettelyyn kohtuullisessa määräajassa
  • Unkarin kansalaisen oikeus saada suojelua Unkarin valtiolta ulkomailla oleskelunsa aikana
  • lisäksi perustuslaissa määritellään vähemmistökansallisuuksien sekä rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevien henkilöiden tärkeimmät oikeudet.

Perustuslain mukaan Unkari pyrkii turvaamaan muun muassa

  • sosiaaliturvan kaikille kansalaisille
  • ihmisarvoiset asuinolosuhteet sekä julkisten palvelujen saatavuuden kaikille ihmisille.

Lisäksi uudessa perustuslaissa säädetään seuraavista velvollisuuksista:

  • velvollisuus osallistua yhteisten tarpeiden kattamiseen (yhdenvertainen verotuskohtelu)
  • Unkarin kansalaisten velvollisuus puolustaa isänmaataan.

Uuden perustuslain C osassa vahvistetaan maan arvohenkilöiden ja merkittävien laitosten perussäännöt, joissa vahvistetaan seuraavien henkilöiden oikeudellinen asema ja velvollisuudet:

  • kansalliskokous,
  • tasavallan presidentti
  • hallitus,
  • itsehallintoelimet (önálló szabályozó szervek)
  • perustuslakituomioistuin (Alkotmánybíróság)
  • oikeus- ja syyttäjäviranomaiset,
  • oikeusasiamies (Alapvető jogok biztosa)
  • paikallishallinnot (helyi önkormányzatok)
  • Unkarin keskuspankki,
  • valtion tilintarkastusvirasto (Állami Számvevőszék)
  • Unkarin puolustusvoimat (Magyar Honvédség)
  • poliisi ja kansalliset turvallisuuspalvelut,
  • kansanäänestykset.

Uuden perustuslain A osa, erityinen oikeusjärjestys, kattaa poikkeustilan, poikkeustilan, ennaltaehkäisevän puolustuksen, terrorismin valtion, odottamattomat hyökkäykset ja hätätilanteet.

2 Laki

Unkarissa lait (törvény) antaa parlamentti. Perustuslain mukaan perusoikeuksia ja velvollisuuksia koskevista säännöistä on säädettävä lailla. Parlamentti hyväksyy lait yksinkertaisella ääntenenemmistöllä (yli puolet läsnä olevista jäsenistä), lukuun ottamatta perustuslain niin sanottuja kardinaalilakeja, joiden hyväksyminen ja muuttaminen edellyttää läsnä olevien parlamentin jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä.

Perustuslain mukaan perustavassa säädöksessä on säädettävä muun muassa kansalaisuudesta, kirkoista, Unkarin kansallisten vähemmistöjen oikeuksista, parlamentin jäsenten ja tasavallan presidentin oikeudellisesta asemasta ja palkkauksesta, perustuslakituomioistuimesta, paikallishallinnoista, vaakunan ja lipun käyttöä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sekä valtion kunniamerkkeihin sovellettavista säännöksistä.

Perustuslain mukaan Euroopan unionin perussopimusten ja unionia muuttavien sopimusten sitovan vaikutuksen tunnustamiseen, sotatilan julistamiseen, rauhan tekemiseen sekä erityisen oikeusjärjestyksen käyttöönottoon tarvitaan parlamentin kaikkien jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistö.

Ennen perustuslain muuttamista koskevan vuoden 1989 lain XXXI antamista Unkarin presidenttineuvostolla oli lupa antaa asetuksia. Nämä edelleen voimassa olevat asetukset katsotaan normihierarkiassa lakien kanssa samantasoisiksi säädöksiksi.

3 Asetukset

Perustuslaissa mainitaan hallituksen asetukset, pääministerin asetukset, ministeriöiden asetukset, Unkarin keskuspankin pääjohtajan asetukset, itsehallintoelinten johtajien asetukset sekä paikallishallinnon asetukset. Lisäksi kansallisen kriisin aikana asetuksia voi antaa kansallinen puolustusneuvosto (Honvédelmi Tanács) ja hätätilan aikana tasavallan presidentti.

3.1 Hallituksen asetukset (kormányrendelet)

Hallituksen toimivalta antaa asetuksia voi olla joko alkuperäinen tai lakisääteinen. Alkuperäinen toimivalta määritellään perustuslain 15 artiklan 3 kohdassa, jonka mukaan hallitus voi toimivaltansa puitteissa antaa asetuksia asioista, joita ei säännellä lailla. Hallituksen asetukset eivät saa olla ristiriidassa lakien kanssa. Tämä ei rajoita parlamentin valtaa, sillä parlamentilla on toimivalta käsitellä mitä tahansa sääntelyn alaa.

Perustuslain ja lainsäädännöstä vuonna 2010 annetun lain N:o CXXX mukaan hallitus voi nimenomaisesta oikeusviranomaisesta antaa asetuksia, joilla pannaan täytäntöön lait. Säädöksen 5 (1) §: n mukaan säädösvallan siirto ja sen aihe sekä toimivallan siirron kehys on määriteltävä täytäntöönpanolainsäädännön hyväksymistä koskevassa luvassa. Valtuutettu ei voi siirtää lainsäädäntövaltaa edelleen muille osapuolille.

3.2 Pääministerin asetukset (miniszterelnöki rendelet)

Perustuslain mukaan pääministeri voi antaa määräyksen myös pääministerin asetuksella esimerkiksi asetuksella, jonka pääministerin määräys on annettu samalla tasolla kuin ministeriön asetus oikeuslähteiden hierarkiassa.

3.3 Ministeriön asetukset

Ministeriön asetus (miniszteri rendelet) asettuu normihierarkiassa hallituksen asetusten alapuolelle. Perustuslain mukaan ministeriöt voivat antaa asetuksia joko lakiin tai hallituksen (alkuperäisen lainsäädäntövallan nojalla antamaan) asetukseen perustuvan valtuutuksen nojalla itsenäisesti tai yhdessä jonkin toisen ministeriön kanssa. ministeriön asetukset eivät saa olla ristiriidassa minkään lain, hallituksen asetuksen tai Unkarin keskuspankin pääjohtajan antaman asetuksen kanssa.

3.4 Unkarin keskuspankin pääjohtajan asetus

Unkarin keskuspankin pääjohtaja voi antaa asetuksia lainsäädäntöön perustuvan valtuutuksen nojalla ja perustavassa säädöksessä määritellyn toimivallan puitteissa. nämä asetukset eivät saa olla ristiriidassa lakien kanssa.

3.5 Itsehallintoelinten johtajien asetukset

Perustuslain 23 artiklan 4 kohdan mukaan itsehallintoelinten johtajat, jotka toimivat päälain mukaisesti, antavat lakimääräisellä luvalla asetuksia, jotka eivät saa olla ristiriidassa minkään lain, valtioneuvoston asetuksen, pääministerin asetuksen, ministeriön asetuksen tai Unkarin keskuspankin pääjohtajan asetuksen kanssa.

3.6 Paikallishallinnon asetukset

Perustuslain 32 artiklan 2 kohdan mukaan paikallishallinnot voivat toimivaltansa puitteissa antaa paikallisia asetuksia, joilla säännellään paikallisia sosiaalisuhteita, joita ei säännellä lailla tai lain nojalla. Paikalliset määräykset eivät saa olla ristiriidassa minkään muun lainsäädännön kanssa.

Paikallishallinnon elinten hyväksymistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan vuoden 2011 laissa CLXXXIX Unkarin paikallishallinnosta.

4 Kansainväliset sopimukset ja kansainvälisen lainsäädännön perusperiaatteet

Unkarin hallitus voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia muiden valtioiden/hallitusten kanssa. Unkarissa kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön suhde perustuu dualistiseen järjestelmään: kansainvälisistä sopimuksista tulee osa Unkarin lainsäädäntöä, kun ne saatetaan voimaan unkarilaisella säädöksellä.

Kansainvälisen oikeuden periaatteet

Perustuslain Q (3) §: n mukaan Unkari hyväksyy kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustetut säännöt. Kansainvälinen tapaoikeus ja kansainvälisen oikeuden yleiset periaatteet ovat siis automaattisesti osa Unkarin lainsäädäntöä ilman, että niitä tarvitsee erikseen saattaa sen osaksi.

II — Muut, laajasti ymmärretyt oikeuslähteet, joita ei luokitella säädöksiksi

1 Julkishallinnon oikeudelliset välineet

Unkarin oikeusjärjestelmä käsittää julkishallinnon oikeudellisia välineitä, jotka eivät ole säädöksiä, vaikka ne sisältävät normatiivisia säännöksiä. Lainsäädännästä vuonna 2010 annetussa laissa CXXX määritellään kaksi erityyppistä julkishallinnon oikeudellista välinettä: normatiiviset päätökset ja normatiiviset määräykset. Nämä ovat menettelytapasääntöjä, jotka eivät ole yleisesti sitovia eli eivät sido kaikkia, vaan ainoastaan sisäisiä määräyksiä, organisaatiota ja toimintaa koskevia sääntöjä, jotka koskevat yksinomaan liikkeeseenlaskijaa tai huonommassa etuoikeusasemassa olevia elimiä tai henkilöitä. Normatiivisissa päätöksissä ja määräyksissä ei voida määritellä kansalaisten oikeuksia tai velvollisuuksia. Julkishallinnon oikeudelliset välineet eivät saa olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa, eikä niissä saa toistaa lainsäädännön säännöksiä.

Lainsäädännästä annetun aiemman lain mukaan (vuonna 1987 annettu laki XI) myös tilastolliset tiedonannot (statisztikai közlemény) ja oikeudelliset suuntaviivat (jogi iránymutatás) katsottiin oikeuslähteiksi (eli muiksi hallinnon oikeudellisiksi välineiksi), jotka eivät ole säädöksiä. Uudessa laissa ei enää mainita niitä, mutta oikeudelliset suuntaviivat kumottiin, kun uusi laki tuli voimaan (1. tammikuuta 2011), ennen kyseistä päivää annetut tilastolliset säädökset pysyvät voimassa, kunnes ne kumotaan. (tilastokeskuksen puheenjohtajan toimittamat tilastoviestit sisältävät oikeudellisesti sitovia säännöksiä, jotka sisältävät yksinomaan tilastollisia käsitteitä, menetelmiä, luokituksia, luetteloja ja numeroita).

1.1 1.1. normatiiviset päätökset

Normatiivisilla päätöksillä parlamentti, hallitus ja muut keskushallinnon elimet, perustuslakituomioistuin sekä finanssipoliittinen neuvosto (Költségvetési Tanács) voivat määrätä omasta organisaatiostaan ja toiminnastaan sekä toimintaohjelmistaan.

Paikallishallinnon edustuselimet voivat määrätä normatiivisissa päätöksissä omasta sekä määräysvallassaan olevien elinten toiminnasta sekä toimintaohjelmista ja määräysvallassaan olevien elinten organisaatiosta. Kansallisten itsehallintojen edustuselimet voivat määrätä normatiivisilla päätöksillä omasta ja määräysvallassaan olevien elinten organisaatiosta ja toiminnasta sekä toimintaohjelmista.

1.2 1.2. normatiiviset määräykset

Tasavallan presidentti, pääministeri, keskushallinnon elinten johtajat (lukuun ottamatta hallitusta), valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston (Országos Bírósági Hivatal) puheenjohtaja, ylin syyttäjä (legfőbb ügyész), oikeusasiamies, Unkarin keskuspankin pääjohtaja, valtion tilintarkastusviraston johtaja, Budapestin aluehallintoviraston ja läänien aluehallintovirastojen (kormányhivatal) johtajat sekä pormestarit ja pormestarin apulaiset (jegyző) voivat normatiivisilla määräyksillä määrätä valvonnassaan, ohjauksessaan tai määräysvallassaan olevien elinten organisaatiosta ja toiminnasta.

Lisäksi parlamentti, tasavallan presidentti, perustuslakituomioistuin, oikeusasiamies, itsehallintoelimet sekä pääministerin kanslia ja ministeriöiden kansliapäälliköt voivat antaa normatiivisia määräyksiä, jotka sitovat kyseisten elinten henkilöstöä.

2 Perustuslakituomioistuimen päätökset

Perustuslakituomioistuimen päätöksillä (Alkotmánybíróság határozata) on tärkeä asema Unkarin oikeusjärjestyksessä.

Perustuslakituomioistuimesta vuonna 2011 annetussa laissa CLI säädetään, että perustuslakituomioistuimella on seuraavat tehtävät:

  • se tarkistaa jälkikäteen säädösten perustuslaillisuuden (utólagos normakontroll eljárás)
  • Se tarkistaa (ennaltaehkäisevästi) jo annettujen mutta ei vielä voimassa olevien säädösten ja kansainvälisten sopimusten tiettyjen määräysten perustuslaillisuuden
  • se tarkistaa säädöksen perustuslaillisuuden tuomarin pyynnöstä: jos tuomarin on oikeuskäsittelyn aikana sovellettava säädöstä, jota hän pitää perustuslain vastaisena tai jonka perustuslakituomioistuin on katsonut perustuslain vastaiseksi, tuomarin on keskeytettävä käsittely ja pyydettävä perustuslakituomioistuinta julistamaan kyseinen säädös tai säännös perustuslain vastaiseksi ja kieltämään sen soveltaminen
  • se antaa tuomion perustuslaissa taattujen oikeuksien rikkomisen johdosta tehdyistä perustuslaillisista valituksista: henkilö tai yhteisö, jota tietty asia koskee, voi tehdä perustuslaillisen valituksen, jos henkilön tai yhteisön perustuslaissa turvattuja oikeuksia on loukattu sen takia, että asiaa koskevassa oikeuskäsittelyssä sovelletaan perustuslain vastaista lainsäädäntöä ja henkilö tai yhteisö on käyttänyt kaikki muutoksenhakumahdollisuudet tai henkilöllä tai yhteisöllä ei ole muutoksenhakuoikeutta
  • se tutkii säädökset varmistaakseen, että ne vastaavat kansainvälisiä sopimuksia
  • se puuttuu perustuslain vastaisiin lainsäätäjän laiminlyönteihin
  • se ratkaisee tietyt toimivaltakiistat valtion elinten välillä sekä paikallishallintojen ja valtion elinten välillä
  • se tulkitsee perustuslain säännöksiä
  • erinäiset menettelyt, jotka kuuluvat sen toimivaltaan lain mukaan.

Perustuslakituomioistuin perustelee ratkaisunsa yksityiskohtaisesti. Perustuslakituomioistuimen päätöksistä ei voi valittaa, ja ne ovat yleisesti sitovia.

3 Tuomioistuinten oikeuskäytäntö

Jotta voidaan varmistaa lain yhdenmukainen soveltaminen ja vastuu oikeudellisten ohjeiden antamisesta alemmille tuomioistuimille, Unkarin korkein oikeus, korkein oikeus (ennen 1. tammikuuta 2012: Korkein oikeus vahvistaa oikeudellista yhdenmukaisuutta koskevan päätöksen ja tekee periaatepäätöksen.

Lainsäädännön yhdenmukaisuutta koskeva menettely (jogegységi eljárás) voidaan aloittaa, jos oikeuskäytännön kehittäminen tai yhdenmukaisuus edellyttävät lainsäädännön yhdenmukaisuutta koskevan päätöksen tekemistä periaatekysymyksessä tai jos jokin korkeimman oikeuden jaostoista aikoo poiketa toisen jaoston tekemästä päätöksestä. Lainsäädännön yhdenmukaisuutta koskeva päätös velvoittaa tuomioistuimia.

Periaatepäätökset perustuvat korkeimman oikeuden jaostojen käytäntöihin, ja nekin edistävät oikeuskäytännön yhdenmukaisuutta.

Lainsäädännön yhdenmukaisuutta koskevat päätökset ja periaatepäätökset julkaistaan korkeimman oikeuden virallisessa päätöskokoelmassa (Legfelsőbb Bíróság határozatainak Hivatalos Gyűjteménye).

III. Lainsäädännön soveltamisala

Lainsäädännön alueellinen soveltamisala kattaa Unkarin koko alueen, kun taas paikallishallinnon asetusten alueellinen soveltamisala rajoittuu paikallishallinnon toimialueelle. Lainsäädännön henkilöllinen soveltamisala ulottuu Unkarissa asuviin yksityishenkilöihin, Unkariin sijoittautuneisiin oikeushenkilöihin ja Unkarin alueella oleviin yhteisöihin, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, sekä Unkarin ulkopuolella oleskeleviin Unkarin kansalaisiin. paikallishallinnon asetusten henkilöllinen soveltamisala ulottuu paikallishallinnon toimialueella luonnollisiin henkilöihin, oikeushenkilöihin sekä yhteisöihin, jotka eivät ole oikeushenkilöitä.

Lainsäädäntää koskevassa laissa kielletään taannehtiva vaikutus ja todetaan, ettei säädöksellä voida asettaa velvoitteita, jotka koskevat lain voimaantuloa edeltävää aikaa, tai koventaa velvoitteita tai peruuttaa tai rajoittaa oikeuksia, jotka on annettu ennen lain voimaantuloa, tai julistaa lainvastaiseksi tekoa, joka on tapahtunut ennen lain voimaantuloa.

Säädöksessä on aina määritettävä sen voimaantulopäivä siten, että jää riittävästi aikaa valmistautua sen soveltamiseen.

Säädöksen ja sen täytäntöönpanosäädösten ( végrehajtási jogszabályok) on tultava voimaan samanaikaisesti. Säädös (tai säännös) lakkaa olemasta voimassa, jos se kumotaan, tai lainsäädännästä annetun lain nojalla, jos se sisältää pelkästään muutos- tai kumoamissäännöksiä.

IV. Oikeudellisia tietokantoja

Unkarissa Latvian virallinen lehti on Linkki avautuu uuteen ikkunaanMagyar Közlöny, joka julkaistaan sähköisessä muodossa ja jonka teksti on katsottava todistusvoimaiseksi.

Virallinen lehti sisältää lainsäädännön (paikallishallinnon asetuksia lukuun ottamatta) ja erityisesti seuraavat:

  • perustuslakituomioistuimen määräykset ja päätökset, jotka on julkaistava virallisessa lehdessä laissa säädetyllä tavalla tai perustuslakituomioistuimen päätöksen mukaisesti
  • parlamentin päätökset
  • lainsäädännön yhdenmukaisuutta koskevat korkeimman oikeuden päätökset
  • kansallisen vaalilautakunnan lausunnot;
  • Liite, mukaan lukien päätösten keruu;
  • virallinen kertomus (Hivatalos Értesítő).

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKansallisen lainsäädännön tietokanta sisältää kaikki lainsäädännön (lukuun ottamatta paikallishallinnon asetukset) ja valtion hallinnon oikeudelliset välineet, jotka ovat voimassa haun tekopäivänä. Säädöksistä esitetään konsolidoitu versio muutoksineen.

Tietoja voi etsiä säädöksen otsikon ja numeron perusteella tai myös säädöstekstin perusteella.

Pääsy näihin tietokantoihin on maksutonta eikä niihin sovelleta rajoituksia.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVirallinen lehti

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKansallinen lainsäädäntötietokanta


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 23/10/2019