Fermer

LA VERSION BÊTA DU PORTAIL EST DISPONIBLE!

Consultez la version bêta du portail européen e-Justice et faites-nous part de votre expérience!

 
 

Chemin de navigation

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Jäsenvaltion oikeus - Irlanti

Cette page a été traduite automatiquement: sa qualité ne peut pas être garantie.

La qualité de cette traduction a été évaluée comme: mauvaise

Estimez-vous que cette traduction est utile?

Tällä sivulla on tietoa Irlannin oikeusjärjestelmästä.


Oikeusjärjestys

1 Oikeudelliset välineet/oikeuslähteet

1.1 Kansalliset oikeuslähteet

Irlannin perustuslaki (irlantilainen kieli, Bunrecht na hÉireann), joka tuli voimaan 29. joulukuuta 1937, on valtion perus- tai peruslaki. Siinä perustetaan valtion toimielimet ja laitteet ja säädetään kolmenkeskisestä vallanjaosta täytäntöönpano-, lainsäädäntö- ja lainsäädäntöasioissa. Siinä myös taataan perusoikeudet, joita tuomioistuimet ovat tulkinneet seikkaperäisesti ja joiden tulkintaa ne ovat laajentaneet.

Ensisijainen lainsäädäntö koostuu parlamentin (Oireachtas) antamista laeista. parlamentin muodostavat Irlannin presidentti, senaatti (Seanad Éireann) ja edustajainhuone (Dáil Éireann). Ensisijainen lainsäädäntö jakautuu seuraavasti: Perustuslakia muuttavat lait, jotka on hyväksyttävä kansanäänestyksessä ennen kuin ne tulevat voimaan; Yleisesti sovellettavat yleislait (Public General Acts); erityislait (Private Acts), jotka koskevat henkilön tai henkilöiden ryhmän käyttäytymistä.

Johdetusta oikeudesta on kyse silloin, kun parlamentti siirtää lainsäädäntövaltaa hallituksen ministerille tai tietylle viranomaiselle. Valtuudet johdetun lainsäädännön antamiseen on erikseen myönnettävä ensisijaisessa lainsäädännössä. johdetun lainsäädännön antamista koskevat tiukat ehdot: puitelaissa on säädettävä selkeästi ja yksiselitteisesti noudatettavista periaatteista ja toimintalinjoista, joita johdettua lainsäädäntöä antavan viranomaisen on tiukasti noudatettava. Yleisimpiä johdetun oikeuden säädöksiä kutsutaan nimellä Statutory Instrument. muita johdetun oikeuden säädöksiä ovat asetukset (Regulation), määräykset (Order), säännöt (Rule), järjestelmät (Scheme) ja kunnalliset järjestyssäännöt (Bye-law).

Perustuslain 50 artiklan nojalla ennen vuotta 1922 annetut Irlantia koskevat lait (esim. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin lait) ja Irlannin vapaavaltion toimenpiteet (1922–1937), jotka eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa, pysyvät voimassa. Monet vuotta 1922 edeltäneet lait, joilla ei ollut merkitystä Irlannin kannalta, kumottiin perussääntölain tarkistamisella vuosina 2005–2012.

Irlannin oikeusjärjestelmä on common law – järjestelmä, mikä tarkoittaa, että ennakkoratkaisuista ilmenevä oikeus (prejudikaattioikeus) on merkittävä oikeuslähde. Perinnäisen oikeuskäytännön eli stare decisis – periaatteen mukaan tuomioistuimen on noudatettava aikaisemmissa tapauksissa tehtyjä ratkaisuja, varsinkin ylempien oikeusasteiden ratkaisuja. Kyseessä on kuitenkin toimintatapa eikä suinkaan muuttumaton sitova sääntö. Oikeuslähteinä pidetään muun muassa sääntöjä, yleisperiaatteita, tulkintasääntöjä (canons of construction) ja tunnettuja periaatteita (maxims). Ennakkoratkaisupyyntö perustuu erotukseen, ero-suhde decidendi, päätöksen sitova osa, jota on seurattava, ja obiter dictum, tuomarin tekemät havainnot asioista, jotka olivat läsnä tai jotka eivät olleet olennaisia, tai jotka syntyivät tavalla, joka ei edellytä päätöksen tekemistä. Obiter ditum ei ole tulevaisuudessa sitova, mutta se voi olla vakuuttava.

1.2 Euroopan unionin oikeus

Koska Irlanti on Euroopan unionin (EU) jäsen, EU:n lainsäädäntö on tärkeä osa valtion kansallista oikeusjärjestystä. EU-jäsenyyden velvoitteet merkitsevät sitä, että perustuslaki ja muut kansalliset lait ovat EU:n lainsäädännön alaisia aina, kun yhteisöllä on toimivaltaa. Perustuslakiin on tehty muutos, jolla valtio valtuutetaan liittymään EU:hun ja vältetään perustuslain ja EU:n lainsäädännön säännösten välinen päällekkäisyys.

1.3 Kansainväliset lähteet

Irlanti on allekirjoittanut useita kansainvälisiä sopimuksia ja on monen kansainvälisen organisaation jäsen. Perustuslain mukaan Irlanti hyväksyy kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustetut periaatteet valtioiden välisten suhteiden osalta.

Irlanti on dualistinen valtio, ja jotta sillä olisi muodollinen oikeudellinen asema valtiossa, toisin kuin valtioiden välillä, Irlannin parlamentti (Oireachtas) on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Irlanti on allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen vuoden 1953 jälkeen, ja sen jälkeen kansalaiset voivat kansainvälisten oikeudellisten velvoitteidensa mukaisesti vedota siihen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Yleissopimuksen määräykset on otettu osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2003 Euroopan ihmisoikeussopimuksella, jolla Euroopan ihmisoikeussopimus otettiin osaksi Irlannin lainsäädäntöä.

2 Muut oikeuslähteet

Jos virallisia oikeudellisia sääntöjä ei ole, oikeudenkäyntiavustaja voi nostaa asian käsittelyn tuomioistuimessa ja tuomioistuimen päätöksellä. Vaikka keskustelua käydään siitä, olisiko sitä sovellettava lainkaan ja onko sen vaikutusta voinut esiintyä viime vuosina, tuomioistuimet ovat tulkinneet perustuslakia ja luonnollisia oikeuksia tulkitessaan perustuslakia ja määrittäessään perustuslaillisia oikeuksia, joita ei ole erikseen mainittu perustuslain tekstissä.

3 Oikeudellisten lähteiden hierarkia

Perustuslaki on Irlannin oikeusjärjestelmän normihierarkiassa ylimpänä. Lainsäädäntöä, hallintopäätöksiä, hallinnollisia päätöksiä ja käytäntöjä voidaan tarkastella uudelleen perustuslain noudattamiseksi.

Perustuslaissa määrätään kuitenkin, että se ei mitätöi EU:n jäsenyyden edellyttämiä toimia tai toimenpiteitä. Tästä määrätään perustuslain 29 artiklan 4.6 kohdassa. Näin ollen EU:n lainsäädäntö on etusijalla kaikkiin kansallisiin lakeihin, myös perustuslakiin, nähden. Koska EU:n lainsäädännössä säädetään, että sen täytäntöönpanomenetelmät on määritettävä kansallisten menettelyvaatimusten mukaisesti, EU:n lainsäädäntöä täytäntöön panevien välineiden on edelleen noudatettava menettelyä koskevia perustuslaillisia vaatimuksia.

Vuonna 2003 tehdyssä ihmisoikeuksia koskevassa eurooppalaisessa yleissopimuksessa annetaan yksilöille mahdollisuus vedota Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiin Irlannin tuomioistuimissa. Euroopan ihmisoikeussopimus on sisällytetty perustuslain alaosastoon, ja perustuslaissa säilyy ensisijainen asema. Laissa edellytetään, että tuomioistuimet tulkitsevat ja soveltavat kansallisia säännöksiä siltä osin kuin se on mahdollista Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti. Jos kansallinen lainsäädäntö ei ole sopusoinnussa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa, ei ilmoitusta yhteensopivuudesta.

Tuomioistuimet ovat katsoneet, että kansainvälisen tapaoikeuden periaatteet ovat osa kansallista lainsäädäntöä perustuslain 29 artiklan 3 kohdan nojalla, mutta vain siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa perustuslain, lainsäädännön tai yleisen oikeuden kanssa. Kansainväliset sopimukset voidaan ratifioida vain, jos ne ovat perustuslain mukaisia. muissa tapauksissa on järjestettävä kansanäänestys.

Lainsäädäntöä voidaan korvata tai muuttaa myöhemmällä lainsäädännöllä. Johdettu oikeus voidaan korvata primaarilainsäädännöllä, samoin kuin valtuudet antaa johdettua oikeutta, mutta johdettu oikeus ei voi syrjäyttää primaarioikeutta. Tuomioistuimet voivat lakaista lainsäädäntöä sillä perusteella, että se on pätemätön perustuslain säännösten (vuoden 1937 jälkeinen lainsäädäntö) mukaisesti tai että se on ristiriidassa perustuslain kanssa (ennen vuotta 1937 annettu lainsäädäntö).Oletuksena on, että vuoden 1937 jälkeinen lainsäädäntö on perustuslain mukainen.

Tuomioistuimen antama tuomio voidaan syrjäyttää oikeuslähteenä lainsäädäntötoimilla, perustuslain muutoksella ja saman tai ylemmän tason tuomioistuimen myöhemmin antamalla tuomiolla.

4 Ylikansallisten säädösten voimaantulo

Alun perin laadittu perustuslaki ei ollut yhteensopiva Euroopan yhteisön oikeuden kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita, että parlamentti oli valtion ainoa lainsäädäntöelin. Tämän vuoksi perustuslakiin lisättiin säännös, jonka mukaan se ei mitätöi minkään EU:n jäsenyyden edellyttämiä lakeja, säädöksiä tai toimenpiteitä. Siitä kuitenkin pidetään kiinni, että jos EU:n oikeuden soveltamisalaa ja tavoitteita muutetaan esimerkiksi uudella perussopimuksella, siitä on järjestettävä kansanäänestys. jos muutokset hyväksytään kansanäänestyksessä, perustuslakiin sisällytetään säännös, jonka perusteella valtio voi ratifioida uuden perussopimuksen.

Jos EU:n lainsäädäntö edellyttää lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, se on pantu täytäntöön primaarilainsäädännöllä tai yleensä hallituksen tai hallituksen ministerin antamalla säädöksellä.

Perustuslain mukaan kansainvälisistä sopimuksista tulee osa kansallista lainsäädäntöä, jos Oireachtas niin päättävät. Tämä tapahtuu yleensä lailla ja esimerkkinä Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. 2003. kun yleissopimus on sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön, henkilöt voivat vedota sen säännöksiin kansallisissa tuomioistuimissa.

5 Viranomaiset, joilla on valtuudet antaa oikeussääntöjä

Perustuslain mukaan Oireachtas (Oireachtas), joka muodostuu edustajainhuoneesta (edustajainhuone) ja Seanad (ylähuone) sekä presidentti, on ”perustuslain mukaista yhteisön jäsenyyttä koskevaa yksinomaista ja yksinomaista toimivaltaa”. Presidentin on allekirjoitettava lakiehdotus säädökseksi, joka tulee voimaan, ja jos puhemies on epävarma säädöksen Billimin lainsäädännön perustuslainmukaisuudesta, hän voi kutsua kokoon valtioneuvoston ja tarvittaessa viedä sen korkeimman oikeuden ratkaistavaksi perustuslain 26 artiklan mukaisesti. .

Kuten edellä on todettu, parlamentti voi siirtää lainsäädäntövaltaa hallituksen ministerille tai tietylle viranomaiselle. tällöin on kyse tiukasti sidotusta toimivallasta, joka on siirretty valtuutussäädöksellä. EU:n direktiivit pannaan yleensä täytäntöön ministerin antamalla säädöksellä (Statutory Instrument). Lainsäädäntövaltaa voidaan siirtää useille tahoille: hallituksen ministerit, valtionhallinnon lakisääteiset elimet, puoliviralliset elimet, sääntelyelimet, asiantuntijaelimet ja paikallisviranomaiset.

Perustuslain mukaan hallitus vastaa ulkosuhteiden hoitamisesta, ja se voi allekirjoittaa kansainvälisiä sopimuksia ja liittyä kansainvälisiin järjestöihin perustuslain vaatimusten mukaisesti.

Common law – järjestelmässä ennakkoratkaisuista ilmenevä oikeus on sitovaa.

6 Oikeussääntöjen antaminen

6.1 Peruskirja

Perustuslain muuttaminen 46 artiklan mukaisesti on ensimmäinen vaihe, jossa lakiesitys tehdään edustajainhuoneelle. Irlannin parlamentin (Oireachtas) on hyväksyttävä tämä lakiesitys, minkä jälkeen se on esitettävä kansanäänestyksellä hyväksymistä tai hylkäämistä varten. Ehdotus pidetään kansan hyväksymänä, jos enemmistö annetuista äänistä kannattaa sen saattamista osaksi lainsäädäntöä.Ehdotus, joka koskee kansanäänestystä, jonka mukaan perustuslakia ei muutettaisi, käytetään veto-oikeuttaan, jos enemmistö äänestää ehdotusta vastaan ja kun ehdotusta vastaan annettujen äänten määrä on vähintään yksi kolmasosa äänestäjistä rekisterissä. Lakiesityksessä on mainittava, että kyseessä on perustuslakia muuttava laki, eikä se saa sisältää muita ehdotuksia. Jos presidentti hyväksyy esityksen, hänen on allekirjoitettava lakiesitys ja ”presidentti julistaa sen asianmukaisesti oikeudeksi”.

6.2 Lainsäädäntömenettely

Ensimmäinen askel kohti primaarilainsäädännön antamista on tavallisesti lakiesitys, joka on tarkoitus panna vireille jommassakummassa ylähuoneessa. Kaikki edustajainhuoneelle esitetyt lakialoitteet on toimitettava myös senaatin käsiteltäväksi. senaatti voi tehdä niihin muutoksia, joita edustajainhuoneen on käsiteltävä. Silloinkin kun lakialoite esitetään ensimmäisenä senaatille, joka sen hyväksyy, mutta edustajainhuone tekee aloitteeseen myöhemmin muutoksia, aloitteen katsotaan tulleen edustajainhuoneelta ja se on palautettava senaatin käsiteltäväksi.

Ennen lain antamista parlamentin molempien kamarien on hyväksyttävä lakiesitys, jonka jälkeen presidentti allekirjoittaa sen. Molemmat kamarit voivat tehdä lakialoitteeseen muutoksia parlamenttikäsittelyn aikana. Perustuslaissa kuitenkin vahvistetaan yleisillä vaaleilla valitun edustajainhuoneen ensisijaisuus. Ehdotuksen 23 artiklassa säädetään, että jos senaatti on hylännyt tai muuttanut lakiehdotusta vastoin edustajainhuoneen tahtoa, Irlannin edustajainhuone voi antaa päätöslauselman 180 päivän kuluessa, kun se katsoo, että lakiesitys on hyväksytty sekä Houses.Seanadilla on valtuudet lykätä lakiesitystä jopa 90 päivällä, mutta sillä ei ole valtuuksia estää lakiesitystä tai muuttaa sitä, ellei edustajainhuone ole samaa mieltä.

Suurin osa lakiesityksistä edustajainhuoneelle tulee hallituksen ministereiltä.

Varoja koskevat lakiesitykset (kuten veron määrääminen, kumoaminen, lieventäminen, muuttaminen tai sääntely sekä julkisiin varoihin vaikuttavat lakiesitykset) on esitettävä aina edustajainhuoneelle, joka hyväksyy tai hylkää ne. Tällaiset lakiesitykset toimitetaan senaatille vain ”suosituksia” varten.

Lainsäädäntömenettelyn viimeinen vaihe on, että puhemies allekirjoittaa lakiesityksen. Presidentti voi ylintä neuvoa-antavaa elintä (Council of State) kuultuaan saattaa lakiesityksen tai sen osan korkeimman oikeuden (Supreme Court) käsiteltäväksi, jotta tämä arvioi sen perustuslainmukaisuuden. Tätä kutsutaan 26 artiklan mukaiseksi viittaukseksi. Kun korkein oikeus päättää, että lakiesitys on perustuslaillinen, sitä ei voida koskaan riitauttaa perustuslaillisista syistä tuomioistuimissa, ja presidentin on allekirjoitettava se. Jos kyseinen tuomioistuin kuitenkin toteaa, että lakiesitys on ristiriidassa perustuslain kanssa, presidentin on kieltäydyttävä allekirjoittamasta sitä eikä lakia anneta.

6.3 Johdettu oikeus

Puitesäädöksissä säädetään yleisesti, että parlamentti voi mitätöidä tai hyväksyä puitesäädöksen valtuutukseen perustuvan johdetun lainsäädännön. Puitesäädöksissä säädetään usein myös, että johdetun oikeuden säädökset on esitettävä jommallekummalle tai kummallekin parlamentin kamarille, jotka voivat mitätöidä ne määräajassa. Kaikki EU:n toimenpiteitä täytäntöönpaneva johdettu lainsäädäntö kuuluu tämän menettelyn piiriin. Lain antamisen jälkeen tietyt säädökset on talletettava nimettyihin kirjastoihin ja niiden antamista koskeva ilmoitus on julkaistava Irlannin virallisessa lehdessä (Irlannin virallinen lehti Linkki avautuu uuteen ikkunaanIris Oifigiúil).

6.4 Kansainvälinen oikeus

Hallitus voi allekirjoittaa kansainvälisiä sopimuksia tai liittyä kansainvälisiin sopimuksiin tai liittyä kansainvälisiin järjestöihin. hallitus on kuitenkin katsonut, että hallitus ei voi tehdä niin, jos se haluaa sen, että parlamentille annetaan yksinomainen lainsäädäntövalta tai että se muutoin rikkoo perustuslakia. Tämän vuoksi tuomioistuimet ovat katsoneet, että hallitus ei voi hyväksyä Euroopan unionin soveltamisalan ja tavoitteiden muuttamista, ellei kansa ole hyväksynyt sitä perustuslakia koskevassa kansanäänestyksessä.

7 Voimaantulo tai kansalliset säännöt

Perustuslain muutokset tulevat voimaan sen jälkeen, kun kansa on hyväksynyt ne, ja presidentti on allekirjoittanut muutosehdotuksen.

Lakiesityksestä tulee lainsäädäntöä päivänä, jona presidentti sen allekirjoittaa, ja se tulee voimaan kyseisenä päivänä ellei säädöksessä toisin säädetä. Puhemies ei yleensä allekirjoita lakiesitystä 5:nnen tai sitä seuraavan 7:nnen päivän jälkeen. Laissa voidaan säätää, milloin se tulee voimaan tai että ministeri antaa voimaantulosäädöksen (johdettu oikeus) lain tai sen osan voimaantulosta. Presidentin on julkaistava lakiesitys Iris Oifigiúlin julkaisemalla ilmoituksella, josta käy ilmi, että lakiehdotuksesta on tullut laki.

Johdetussa lainsäädännössä mainitaan päivä, jona sitä aletaan soveltaa.

Tuomioistuinten päätökset tulevat tavallisesti voimaan päivänä, jona ne tehdään.

8 Ratkaisukeinot eri oikeuslähteiden välisten ristiriitojen ratkaisemiseksi

Tuomioistuimet ratkaisevat eri oikeussääntöjä tai – lähteitä koskevat ristiriidat.

Euroopan perustuslaki on EU:n lainsäädännön johtava asema, ja sen on oltava valtion perustavaa laatua oleva laki, ja se on ensisijaisesti ristiriidassa muiden lakien kanssa. Perustuslain 34 artiklan mukaan yksityishenkilöt voivat kiistää High Courtin perustuslain pätevyyden. Päätökseen voidaan hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta (Supreme Court). Yksityiset voivat myös väittää, että valtion toiminta on rikkonut heidän perustuslaillisia oikeuksiaan tai perustuslain mukaisia menettelyjä.

Kaiken lainsäädännön, joka on annettu vuoden 1937 perustuslain antamisen jälkeen, oletetaan olevan perustuslainmukaista kunnes toisin osoitetaan.

Saattaa tulla tilanteita, joissa perustuslain säännökset, erityisesti perusoikeuksia koskevat säännökset, ovat jossain määrin ristiriitaisia. Tuomioistuimet ovat käyttäneet useita menetelmiä päätöksen tekemiseksi tällaisissa tilanteissa, kuten kirjaimellinen tai kieliopilinen tulkinta, historiallinen tulkinta, teleologinen tai yhtenäinen tulkinta, suhteellisuus, oikeuksien hierarkiaan perustuva tulkinta, luonnonoikeuteen ja luonnonoikeudellisiin normeihin sitoutunut tulkinta.

On ollut tapauksia, joissa perustuslain muuttamiseksi on järjestetty kansanäänestys, joka johtaa epäsuosittuun perustuslailliseen määrittelyyn tai tulkintaan.

Jos henkilö katsoo, että hänen Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisia oikeuksiaan on loukattu lainsäädännössä, hän voi pyytää tuomioistuimelta ilmoitusta yhteensopivuudesta.

EU:n oikeus nauttii perustuslaissa vahvistettua koskemattomuutta, sillä perustuslaissa säädetään, että se ei mitätöi jäsenyyden edellyttämiä toimia tai toimenpiteitä, vaikka näiden säädösten tai toimenpiteiden täytäntöönpanokeinojen on oltava perustuslain mukaisia.

Perustuslakia koskevien kysymysten lisäksi johdetun lainsäädännön lainvoimaisuutta arvioidaan sillä perusteella, miten hyvin se noudattaa puitesäädöstä.

Lisätietoja Irlannin oikeusjärjestelmästä, lainsäädännöstä ja perustuslaista löytyy seuraavilta sivuilta:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.taoiseach.ie/

Linkki avautuu uuteen ikkunaan http://www.courts.ie/Judgments.nsf/Webpages/HomePage?OpenDocument

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.irishstatutebook.ie

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.bailii.org/


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 23/10/2019