Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Jäsenvaltion oikeus - Luxemburg

Tämän sivun alkukielistä versiota ranska on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tässä osassa on yleistä tietoa Luxemburgin oikeuslähteistä.


Oikeuslähteet

Normihierarkia

"Oikeuslähteellä" tarkoitetaan lainkäytön perustaa ja lähtökohtaa.

Ensisijaisina oikeuslähteinä pidetään nykyisin perustuslakia ja lakeja.

Luxemburgin perustuslaki

Luxemburgin ensimmäinen perustuslaki laadittiin vuonna 1841, kahden vuoden kuluttua siitä, kun Luxemburg oli julistautunut itsenäiseksi. Seuraavat uudet perustuslait säädettiin vuosina 1848 ja 1856.

Luxemburgin nykyinen perustuslaki annettiin 17. lokakuuta 1868. Sitä on muutettu sen jälkeen lukuisia kertoja.

Luxemburgin perustuslaki on tyypiltään jäykkä kirjallinen perustuslaki. Perustavan luonteensa takia sitä on paljon vaikeampi muuttaa kuin tavallisia lakeja.

Nykyisessä perustuslaissa on 121 pykälää, ja se jakautuu 13 lukuun. Siinä selvitetään valtiojärjestyksen perusteet, vahvistetaan kansalaisten oikeudet ja vapaudet sekä säädetään julkisen vallan organisaatiosta.

  • Luku I:  Valtio, sen alue ja suurherttua
  • Luku II:  Yleiset vapaudet ja perusoikeudet
  • Luku III:  Suvereenius
  • Luku IV:  Kansanedustuslaitos
  • Luku V:  Suurherttuakunnan hallitus
  • Luku V bis: Conseil d''Etat (hallituksen ylin neuvoa-antava elin)
  • Luku VI:  Lainkäyttö
  • Luku VII:  Lainvalvonta
  • Luku VIII:  Valtiontalous
  • Luku IX:  Kunnallishallinto
  • Luku X:  Julkiset laitokset
  • Luku XI: Yleiset säännökset
  • Luku XII:  Siirtymä- ja lisäsäännökset.

Laki oikeuslähteenä

Lainsäädäntömenettely

Luxemburgin oikeusjärjestyksessä lainsäädäntövaltaa edustavat Linkki avautuu uuteen ikkunaanparlamentti (Chambre des députés) ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanhallitus (gouvernement), joilla kummallakin on oikeus tehdä lakialoitteita.

Jos aloite lain säätämiseksi tulee hallitukselta, sitä nimitetään lakiluonnokseksi (projet de loi).

Parlamentin aloitetta kutsutaan lakiehdotukseksi (proposition de loi).

Kaikista luonnoksista ja ehdotuksista on ensin pyydettävä lausuntoa työntekijöitä edustavilta elimiltä (chambres professionnelles) ja ennen kaikkea Conseil d’Etat’lta. Conseil d’Etat’n annettua lausuntonsa luonnokset tai ehdotukset voidaan saattaa kansanedustuslaitoksen hyväksyttäväksi.

Luxemburgin parlamentti on yksikamarinen. Kaikista lakialoitteista järjestetään kaksi äänestystä, joiden välillä on oltava vähintään kolmen kuukauden tauko. Jälkimmäisestä äänestyksestä voidaan kuitenkin luopua, jos parlamentti ja Conseil d’Etat yksimielisesti katsovat sen aiheelliseksi. Parlamentin lopullisessa äänestyksessä hyväksytty laki voidaan saattaa voimaan vasta, kun suurherttua on sen vahvistanut ja kun se on julkaistu Linkki avautuu uuteen ikkunaanvirallisessa lehdessä (Mémorial).

Sääntelymenettely

Conseil d’Etat’n uudistamisesta 12. heinäkuuta 1996 annetun lain (loi portant réforme du Conseil d’Etat) 2 §:n mukaan lakien ja yleissopimusten täytäntöönpanemiseksi laadittuja asetusehdotuksia ei voida toimittaa suurherttuan vahvistettavaksi, ennen kuin Conseil d’Etat on antanut niistä lausunnon (avis).

Kiireellisissä tapauksissa hallitus voi kuitenkin poiketa tästä periaatteesta ja hyväksyä esityksen lausuntoa pyytämättä. Suurherttua päättää näistä tapauksista aloitteen tehneen ministerin perustellun selvityksen perusteella. Tähän nopeutettuun menettelyyn voidaan kuitenkin turvautua vain poikkeustapauksissa.

Nopeutettua menettelyä ei missään tapauksessa käytetä, jos kyseisessä laissa edellytetään nimenomaisesti, että sen täytäntöönpanoasetuksista on pyydettävä Conseil d’Etat’n lausuntoa. Sama menettely koskee muutoksia lakiesityksiin, joista Conseil d’Etat on jo antanut lausuntonsa.

Conseil d’Etat antaa sekä laki- että asetusesityksiä koskevat lausuntonsa perusteltuina mietintöinä (rapport motivé), jotka koostuvat yleisistä huomioista, esityksen tarkastelusta sekä tarvittaessa vastaesityksestä.

Conseil d’Etat tutkii asetusehdotusten muodon ja sisällön ja tarkistaa, ovatko ne ylempien oikeusnormien mukaisia.

Säädöstietokannat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLégilux on Luxemburgin suurherttuakunnan oikeudellinen portaali Internetissä.

Sen kautta Luxemburgin lainsäädännöstä voi hakea virallisen lehden A-osan tekstit joko sellaisinaan tai konsolidoituina versioina. Suurin osa näistä teksteistä on julkaistu säädöskokoelmissa.

Sivusto jakautuu seuraavasti:

  • Linkki avautuu uuteen ikkunaanLainsäädäntö-osiossa ovat Luxemburgin lainsäädäntöä koskevat julkaisut ja säädösten konsolidoidut tekstit. Lisäksi siellä on erinäisiä muita julkaisuja.
  • Hallinto-osiossa ovat ”hallinnolliset julkaisut”. Ne koostuvat lähinnä virallisen lehden B-osan (Mémorial B) kokoelmista sekä lainkäyttö- ja hallintoelinten virallisesta hakemistosta (Annuaire Officiel d’Administration et de Législation).
  • Yhtiöt ja yhdistykset -osiossa ovat virallisen lehden C-osan (Mémorial C) kokoelmat, jotka koostuvat yhtiöitä sekä voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä ja säätiöitä koskevista julkaisuista.

Onko tietokantojen käyttö ilmaista?

Tietokantojen käyttö on maksutonta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLégilux-sivusto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 14/06/2016