Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Maksamismääräysmenettelyt - Luxemburg

1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo

Sen lisäksi, että Luxemburgissa on käytössä eurooppalainen maksamismääräysmenettely (12 päivänä joulukuuta 2006 annettu asetus (EY) N:o 1896/2006), enintään 10 000 euron suuruisten vaateiden perinnässä voidaan soveltaa kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa nopeutettua maksusuoritusmääräysmenettelyä (ordonnances sur requête). Menettelyä johtaa rauhantuomari (silloin kun saatava on enintään 10 000 euroa), ja sitä tarkastellaan lähemmin vähäisten vaatimusten yhteydessä, ks. tietosivu ”Vähäisiä vaatimuksia koskevat menettelyt – Luxemburg”.

1.1 Menettelyn soveltamisala

Velkojan on käynnistettävä joko välitoimia koskeva menettely (action en référé) tai maksusuoritusmääräystä (ordonnance de paiement) koskeva menettely.

Välitoimea koskevan menettelyn jälkeen on toteutettava pääasiaa koskeva menettely, joten kaiken kaikkiaan tätä vaihtoehtoa ei voida pitää edullisena.

Maksusuoritusmääräystä koskevat menettelyt ovat lopulta nopeimmat ja edullisimmat perintämenettelyt.

Menettelyn kulkuun vaikuttaa se, miten suuresta summasta on kyse.

1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?

Maksusuoritusmääräysmenettelyä voidaan soveltaa vaateisiin, joiden arvo on yli 10 000 euroa (ilman korkoja ja kuluja).

Menettelyä voidaan soveltaa vain jos velallisen kotipaikka on Luxemburgissa.

Lisäksi edellytetään, että rahasaatavasta on olemassa kirjallinen tosite. Menettelyn avulla ei siis ole mahdollista nopeuttaa uomion saamista esimerkiksi vahingonkorvausasiassa.

1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?

Eivät.

1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?

Vapaaehtoinen.

1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?

Eurooppalainen maksamismääräysmenettely.

1.2 Toimivaltainen tuomioistuin

Velkojan joka haluaa saada maksusuoritusmääräyksen yli 10 000 euron saatavalle, tulee kääntyä piirituomioistuimen puheenjohtajan puoleen. Jollei velkoja voi vedota oikeuspaikkalausekkeeseen, alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin määräytyy velallisen kotipaikan perusteella. Luxemburgin suurherttuakunnassa on kaksi piirituomioistuinta, Luxemburgin ja Diekirchin kaupungeissa.

Tavanomaisia toimivaltasäännöksiä sovelletaan.

1.3 Muotovaatimukset

Maksusuoritusmääräyshakemus osoitetaan piirituomioistuimen kirjaamoon. Siinä on mitätöinnin uhalla ilmoitettava hakijan ja vastaajan suku- ja etunimet, ammatit ja koti- tai asuinpaikat, vaatimuksen kohde ja sen perusteet sekä tarvittavat tositteet.

1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?

Tätä varten ei ole olemassa lomaketta.

1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?

Maksusuoritusmääräyshakemusta varten ei tarvitse kääntyä asianajajan puoleen.

1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?

Velkojan on ilmoitettava vaatimuksen kohde (eli se rahamäärä, jota hän vaatii) ja esitettävä perusteet (eli ne syyt, joihin velka perustuu). Selvitys voi olla tiivistelmä, mutta perustelut on annettava. Ilmoitettavat seikat vaihtelevat asian monimutkaisuuden mukaan. Jos asia on selkeä, selvityksessä voidaan mainita vain pääkohdat.

1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?

Velkojan on esitettävä hakemuksensa tueksi tarvittavat todistusasiakirjat. Tuomari arvioi pääasiassa juuri näiden asiakirjojen perusteella, onko hakemus aiheellinen.

Näytöksi kelpaavat ainoastaan asiakirjat. Velkoja ei ainakaan menettelyn tässä vaiheessa voi ehdottaa vaatimuksensa perustelemista muilla keinoilla, kuten todistajien kuulemisella.

1.4 Hakemuksen hylkääminen

Tuomari hylkää hakemuksen, jos hänen mielestään saatavan olemassaoloa ei ole näytetty toteen toimitetuilla selvityksillä.

Kuten kaikki oikeuden päätökset, hakemuksen hylkääminen on perusteltava.

1.5 Muutoksenhaku

Hylkäävään päätökseen ei voi hakea muutosta. Se ei kuitenkaan ole esteenä, jos velkoja haluaa käynnistää muita menettelyjä, kuten täysimittaisen oikeudenkäynnin tai oikeudenkäynnin välitoimista päättävässä tuomioistuimessa.

1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen

Velallisella, jolle maksusuoritusmääräys on annettu tiedoksi, on viisitoista päivää aikaa vastustaa määräystä.

Asianosaisen tai hänen edustajansa on jätettävä kirjallinen ilmoitus tuomioistuimen kirjaamoon. Ilmoituksessa on oltava ainakin tiivistelmä vastustamisperusteista ja siihen on liitettävä kaikki asiakirjat, jotka voivat tukea vastustamista.

Kirjaamon virkailija merkitsee vastustuksen tuomioistuimen rekisteriin, antaa ilmoittajalle vastaanottotodistuksen ja toimittaa tiedon vastustuksesta hakijalle.

On huomattava, että vaikka vastustamisen määräaika on 15 päivää, vastustaminen on todellisuudessa mahdollista kunnes velkoja on pyytänyt täytäntöönpanoasiakirjaa. On harvinaista, että velkoja pyytää sitä heti kun 15 päivää on kulunut, joten velallisella on usein käytössään lain mukaista määräaikaa pidempi aika, mutta vastustaa voi varmuudella vain tuon 15 päivän ajan.

1.7 Vastustamisen vaikutus

Velallisen vastustus keskeyttää menettelyn, mikä tarkoittaa, että täytäntöönpanoasiakirjan toimittaminen ei ole mahdollista. Kuitenkin ilmoituksen tietyt vaikutukset pysyvät voimassa, esimerkiksi korot juoksevat edelleen siitä päivästä lukien, jolloin määräys annettiin velalliselle tiedoksi.

Tuomari tutkii vastustuksen. Jos vastustus on hyvin perusteltu, tuomari ilmoittaa siitä perustellussa määräyksessä, ja määrää, että hänen aiemmin antamansa määräys on mitätön. Jos vastustus on vain osittain perusteltu, tuomari antaa tuomion siltä osin, kun velka katsotaan perustelluksi. Jos vastustus hylätään, tuomari antaa määräyksen velallista vastaan.

On huomattava, että tuomari voi tässä menettelyssä tehdä ratkaisun osapuolia kuulematta. Tuomari voi velvoittaa osapuolet saapumaan oikeuden istuntoon, mutta julkinen käsittely ei ole pakollinen.

1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta

Jos velallinen ei vastusta määräystä 15 päivän kuluessa tiedoksisaannista, velkoja voi pyytää tuomioistuimelta täytäntöönpanoasiakirjan.

1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?

Pyyntö esitetään tuomioistuimen kirjaamoon velkojan tai hänen edustajansa kirjallisella hakemuksella, joka merkitään rekisteriin.

1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?

Jos määräys on annettu tiedoksi velalliselle henkilökohtaisesti, täytäntöönpanoasiakirja saa samat vaikutukset kuin täysimittaisen oikeudenkäynnin jälkeen annettu tuomio, eikä siihen voi enää hakea muutosta muutoin kuin valittamalla 15 päivän kuluessa tiedoksisaamisesta. Jos ehdollista määräystä ei ole kuitenkaan ollut mahdollista antaa tiedoksi suoraan velalliselle, täytäntöönpanoasiakirja saa yksipuolisen tuomion vaikutukset, ja sitä voi vastustaa 8 päivän kuluessa tiedoksisaamisesta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.legilux.lu/; Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://justice.public.lu/fr.html


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 07/05/2019