Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Maksamismääräysmenettelyt - Itävalta

Tämän sivun alkukielistä versiota saksa on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo

1.1 Menettelyn soveltamisala

Itävallan siviiliprosessilakiin sisältyy oma, käytännössä hyvin toimivaksi todettu maksuvaatimuksia koskeva velkomusmenettely (Mahnverfahren). Useimmiten velkomusmenettelyssä käytetään sähköistä asiointia, mikä nopeuttaa ja yksinkertaistaa velkomusmenettelyä olennaisesti.

1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?

Velkomusmenettely koskee ainoastaan maksuvaatimuksia. Velkomusmenettelyn soveltamisalaan eivät kuitenkaan kuulu sellaiset maksuvaatimukset, jotka on ratkaistava erityisessä yksinkertaistetussa menettelyssä (Außerstreitverfahren). Velkomusmenettely ei sovellu kyseisiin asioihin, sillä niitä koskevan menettelyperiaatteen mukaan tuomioistuimen on selvitettävä kaikki ratkaisuunsa vaikuttavat seikat viran puolesta ilman asianosaisten tekemiä hakemuksia. Velkomusmenettelyssä ei voida käsitellä myöskään sosiaalioikeudellisia asioita eikä vekseli- ja sekkiriitoja koskevia vaatimuksia niiden menettelyllisen erityisluonteen vuoksi.

1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?

Vaatimuksen määrällinen yläraja velkomusmenettelyssä on 1.7.2009 alkaen 75 000 euroa. Tämän määrän ylittävät kanteet on esitettävä oikeudenkäyntikirjelmällä tavallisessa riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyssä.

1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?

Itävallassa velkomusmenettelyn soveltaminen on pakollista mainitun määrällisen rajan sisällä.

1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?

Itävallan velkomusmenettelyä ei sovelleta, jos vastaajan kotipaikka tai tavanomainen asuinpaikka on ulkomailla. Tällöin riidat on käsiteltävä tavallisessa riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyssä. Tässä tapauksessa toimivaltainen tuomioistuin pyytää kanteen perusteella vastaajaa esittämään vastauksensa kanteeseen neljän viikon määräajassa tai ilmoittaa asian käsittelyajankohdan.

Toisessa jäsenvaltiossa asuvaan vastaajaan kohdistuvissa maksuvaatimuksissa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää eurooppalaista maksamismääräysmenettelyä.

1.2 Toimivaltainen tuomioistuin

Maksuvaatimukset, joissa vaatimuksen määrä on enintään 15 000 euroa (1.1.2013 alkaen), on esitettävä alioikeudelle (Bezirksgericht). Vaatimukset, joiden määrä on enemmän kuin 15 000 euroa ja enintään 75 000 euroa, on pääsääntöisesti esitettävä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, mikäli ne eivät poikkeuksellisesti kuulu piirioikeuksien erityiseen toimivaltaan (asialliseen toimivaltaan).

Toimivalta määräytyy kansallisessa velkomusmenettelyssä yleisten säännösten mukaisesti, omia toimivaltasääntöjä ei siis ole. Tietoja Itävallassa voimassa olevista toimivaltasäännöksistä on tietosivulla ”Tuomioistuinten toimivalta”. Tiedon siitä, mikä tuomioistuin on toimivaltainen tietyssä konkreettisessa siviiliasiassa, saa Itävallan oikeusministeriön verkkosivuilta (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.justiz.gv.at/) kohdasta ”eGovernment” (Gerichtssuche).

Eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn täytäntöönpanossa toimivaltainen tuomioistuin on Wienissä toimiva kauppaoikeudellisia asioita käsittelevä alioikeus Bezirksgericht für Handelssachen Wien.

1.3 Muotovaatimukset

1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?

Velkomuskanteet on tehtävä vakiomuotoisella lomakkeella. Itävallassa velkomusmenettelyssä käytetään erilaisia lomakkeita sen mukaan, onko kanteessa kyse rahavaatimuksesta tavallisessa velkomusmenettelyssä, työoikeudellisessa velkomusmenettelyssä vai eurooppalaisessa maksamismääräysmenettelyssä. Lomakkeet voi ladata oikeusministeriön verkkosivuilta (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.justiz.gv.at/) kohdasta Bürgerservice tai ne voi täyttää verkossa.

1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?

Kun vaatimuksen määrä on enemmän kuin 5 000 euroa, on kannetta nostettaessa käytettävä edustajana asianajajaa. Tämä ei koske asioita, jotka käsitellään lain mukaan piirioikeudessa vaatimuksen määrästä riippumatta (asiallinen toimivalta). Tällöin asianajajan käyttöpakko on suhteellinen: kantaja voi ajaa asiaansa itse, mutta jos hän haluaa edustajan, edustajan on oltava asianajaja.

Eurooppalaisessa maksamismääräysmenettelyssä ei ole asianajajapakkoa.

1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?

Velkomuskanteen sisältövaatimukset eivät periaatteessa eroa tavallisessa oikeudenkäyntimenettelyssä esitetyn kanteen sisältövaatimuksista. Kantajan ei kuitenkaan velkomuskanteessa tarvitse esittää vaatimuksensa oikeudellista perustetta. Vaatimuksen perusteluna ilmoitettavien tosiseikkojen on kuitenkin oltava tarpeeksi yksityiskohtaisia, jotta vaatimus voidaan yksilöidä ja siitä voidaan johtaa tietty vaade (kanteen on oltava vakuuttava).

1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?

Itävallassa noudatetaan velkomusmenettelyssä mallia, joka ei edellytä todisteiden esittämistä. Maksamismääräyksen hakeminen ei siis edellytä asiakirjan esittämistä väitetyn vaatimuksen todisteena. Jos kantaja kuitenkin on vilpillisesti saanut tuomioistuimen antamaan maksamismääräyksen tai on tällaista yrittänyt esittämällä vääriä tai epätäydellisiä tietoja kanteessa, hänet tuomitaan siviiliprosessilakiin sisältyvän seuraamussäännöksen perusteella sakkoon.

1.4 Hakemuksen hylkääminen

Oikeus tutkii kanteen ainoastaan summaarisesti. Se ei tutki sisällön oikeellisuutta vaan pelkästään sen, onko vaatimus oikeudellisesti perusteltavissa (kanteen on oltava vakuuttava). Kun velkomuskanne täyttää muoto- ja sisältövaatimukset (kun se sisältää tietyn vaateen, väitetyt tosiseikat, joista vaade johtuu, tiedot todisteista sekä toimivaltaa koskevat tiedot ja vaatimus on riittävän yksilöity), oikeus antaa maksamismääräyksen. Itävallan siviiliprosessilaissa ei säädetä mahdollisuudesta hylätä maksamismääräyksen antamista koskeva hakemus. Jos oikeus tulee siihen johtopäätökseen, ettei maksamismääräyksen antamiseen ole edellytyksiä, se ei hylkää hakemusta vaan siirtää sen viran puolesta välittömästi tavalliseen oikeudenkäyntimenettelyyn. Jos on kyse vain tietyistä muotoa koskevista puutteista, oikeus voi kuitenkin ensin pyytää kantajaa korjaamaan puutteet.

1.5 Muutoksenhaku

Koska Itävallan siviiliprosessilaissa ei säädetä mahdollisuudesta hylätä maksamismääräyksen antamista koskeva hakemus, vaan asia on siirrettävä automaattisesti tavalliseen oikeudenkäyntimenettelyyn, ei muutoksenhaku tule kyseeseen.

1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen

Maksamismääräyksen antamista koskevat vastineet on esitettävä neljän viikon määräajassa. Aika alkaa siitä, kun maksamismääräys on toimitettu kirjallisesti tiedoksi vastaajalle. Oikeus ei voi lyhentää eikä pidentää tätä määräaikaa.

Vastustettaessa sellaista maksamismääräystä, jonka on antanut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (kun vaatimuksen määrä on 15 000 – 75 000 euroa), vastineen on vastattava sisällöltään kanteeseen annettavaa vastausta. Tällöin vastineessa on ilmoitettava tietty vaade, tosiseikat, joihin vastaväitteet perustuvat, sekä todisteet, joihin vastaaja tukee väitteensä. Tuomioistuinmenettelyssä on vastineita esitettäessä käytettävä edustajana asianajajaa.

Piirioikeudessa tapahtuvassa menettelyssä (kun vaatimuksen määrä on enintään 15 000 euroa tai enintään 75 000 euroa asiallisen toimivallan perusteella käsiteltävissä asioissa) ei edellytetä asianajajan käyttämistä edustajana vastineita esitettäessä. Tässä menettelyssä kirjallinen vastustaminen tapahtuu yksinkertaisesti siten, että vastaaja toimittaa maksamismääräyksen antaneelle piirioikeudelle allekirjoittamansa vastauksen, jossa hän ilmoittaa vastustavansa maksamismääräystä. Vastustamista ei tarvitse perustella kuten tuomioistuimessa tapahtuvassa menettelyssä. Vastaaja voi myös ilmoittaa vastustamisestaan maksamismääräyksen antaneessa oikeudessa tai asuinpaikkansa piirioikeudessa suullisesti pöytäkirjaan merkittäväksi.

1.7 Vastustamisen vaikutus

Kun vastaaja ilmoittaa vastustamisesta ajoissa, maksamismääräyksen voimassaolo lakkaa ja oikeus siirtää automaattisesti ilman hakemusta kanteen tavalliseen tuomioistuinmenettelyyn, jossa käsitellään kanteen sisältämät väitteet ja esitetyt vastineet.

1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta

Itävallassa velkomusmenettely on yksivaiheinen. Jos vastaaja ei vastusta maksamismääräystä tai ei tee sitä ajoissa, maksamismääräys on täytäntöönpanokelpoinen ilman kantajan uutta hakemusta. Asiaa ei lain mukaan voida ratkaista uudelleen oikeudessa.

1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?

Oikeus vahvistaa viran puolesta maksamismääräyksen täytäntöönpanokelpoisuuden. Saatuaan kopion täytäntöönpanokelpoisesta maksamismääräyksestä kantaja voi panna vireille täytäntöönpanomenettelyn vastaajaa vastaan.

1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?

Itävallan velkomusmenettelyssä vastaajalla ei maksamismääräyksen vastustamisen lisäksi ole käytettävissään muita muutoksenhakukeinoja. Maksamismääräykseen sisältyvästä kulujen korvaamista koskevasta päätöksestä kantaja ja vastaaja voivat valittaa 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Huomattavien tiedoksiantoa koskevien puutteiden perusteella vastaaja voi ilman määräaikaa hakea täytäntöönpanokelpoisuuden vahvistamisen kumoamista. Jos vastaaja oli estynyt ilmoittamasta vastustamisestaan ajoissa väistämättömien ja ennalta arvaamattomien olosuhteiden vuoksi, hän voi tehdä 14 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta hakemuksen tilanteen ennallistamiseksi vastustamiselle asetetun määräajan menettämisen perusteella.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 02/06/2018