Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Maksamismääräysmenettelyt - Bulgaria

1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo

Bulgarian siviiliprosessilaki (Grazhdansko protsesualen kodeks) julkaistiin 20. heinäkuuta 2007 virallisessa lehdessä N:o 59, ja se tuli voimaan 1. maaliskuuta 2008. Lain muutokset on julkaistu virallisissa lehdissä N:o 42/2009 ja 13/2017. Siviiliprosessilain XXXVIII luvussa, joka käsittelee maksamismääräysmenettelyjä, säädetään yksinkertaistetusta menettelystä, jonka avulla kantaja voi periä saataviaan, jos vastaaja ei todennäköisesti vastusta vaatimusta.

1.1 Menettelyn soveltamisala

1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?

Velkoja voi pyytää maksamismääräyksen antamista seuraavien saatavien perusteella:

  • rahamääräiset saatavat tai saatavat, jotka koskevat korvattavissa olevia tavaroita, jos kanne kuuluu piirituomioistuimen (rayonen sad) toimivaltaan;
  • sellaisen irtaimen omaisuuden siirto, jonka velallinen on saanut sillä ehdolla, että hän palauttaa sen, tai joka on pantattu tai jonka velallinen on siirtänyt, koska hänet on velvoitettu luopumaan omistuksesta, edellyttäen, että kanne kuuluu piirituomioistuimen toimivaltaan.

Lisäksi siviiliprosessilain 417 §:ssä säädetään nimenomaisesti, että kantaja voi pyytää maksamismääräyksen antamista, kun saatava sen määrästä riippumatta perustuu

  • hallintoelimen toimeen, jonka täytäntöönpanovastuu kuuluu siviilituomioistuimille;
  • kirjanpitoaineistoon tai -otteeseen, jolla vahvistetaan valtion elinten, kuntien ja pankkien saatavat;
  • asiakirjaan tai sopimukseen, jonka allekirjoitukset notaari on vahvistanut ja jotka koskevat niissä olevia velvoitteita rahamäärien tai muiden korvattavien tavaroiden maksamisesta sekä velvoitteita tiettyjen tavaroiden siirrosta;
  • panttirekisteriotteeseen, joka koskee kirjattua vakuutta ja täytäntöönpanon aloittamista, kun on kyse vakuutena olevien esineiden siirrosta;
  • panttirekisteriotteeseen, joka koskee kirjattua osamaksukauppasopimusta tai leasing-sopimusta, jossa määrätään myytyjen tai leasing-sopimuksen kohteena olevien tavaroiden palauttamisesta;
  • velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain (Zakon za zadalzheniyata i dogovorite) 160 §:n ja 173 §:n 3 momentin mukaista panttausta tai kiinnitystä koskevaan sopimukseen;
  • voimassa olevaan säädökseen, jossa vahvistetaan yksityinen, valtion tai kunnan saatava, kun se pannaan täytäntöön siviiliprosessilain mukaisesti;
  • maksuvajauksen vahvistavaan asiakirjaan;
  • velkakirjaan, vekseliin tai muuhun vastaavaan arvopaperiin sekä obligaatioon tai obligaation kuponkiin.

Kun hakemukseen on liitetty siviiliprosessilain 417 §:ssä tarkoitettu asiakirja, johon saatava perustuu, velkoja voi pyytää tuomioistuinta määräämään välittömästi täytäntöönpanosta ja antamaan täytäntöönpanomääräyksen.

1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?

Saataville ei ole ylärajaa, jos ne perustuvat siviiliprosessilain 417 §:ssä tarkoitettuihin asiakirjoihin.

Muissa tapauksissa, kun saatava koskee rahamääriä, korvattavia tavaroita tai omaisuuden siirtoa, maksamismääräys voidaan antaa vain, jos kanne kuuluu piirituomioistuimen toimivaltaan. Piirituomioistuin on toimivaltainen käsittelemään siviili- ja kauppaoikeudellisia kanteita, jos kyse on enintään 25 000 levin rahamäärästä, sekä elatusapukanteita, työoikeudellisia kanteita ja kanteita, jotka perustuvat maksuvajauksen vahvistavaan asiakirjaan.

1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?

Menettelyn käyttö on vapaaehtoista. Vaikka maksamismääräyksen antamisen edellytykset täyttyisivät, kantajan ei ole pakko käyttää maksamismääräysmenettelyä, vaan hän voi nostaa kanteen tavallista kannemenettelyä noudattaen.

1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?

Maksamismääräystä ei anneta, jos velallisella ei ole pysyvää osoitetta tai tavanomaista asuinpaikkaa taikka rekisteröityä toimipaikkaa tai yrityksen kotipaikkaa Bulgariassa.

1.2 Toimivaltainen tuomioistuin

Hakemus on toimitettava velallisen pysyvän osoitteen tai rekisteröidyn toimipaikan perusteella toimivaltaiseen piirituomioistuimeen. Tuomioistuimella on kolme päivää aikaa viran puolesta varmistaa alueellinen toimivalta. Jos tuomioistuin katsoo, että asia ei kuulu sen toimivaltaan, se toimittaa asian edelleen toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

1.3 Muotovaatimukset

1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?

On käytettävä oikeusministeriön hyväksymää hakemuslomaketta. Hakemuslomake on liitteenä oikeusministerin 20. helmikuuta 2008 antamassa asetuksessa N:o 6, jossa säädetään maksamismääräystä koskevien lomakkeiden, maksamismääräyksen antamista koskevien hakemusten ja muiden maksamismääräysmenettelyyn liittyvien hakemusten hyväksymistä.

1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?

Se ei ole pakollista.

1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?

Hakemuksessa kuvataan ne seikat, joihin vaatimus perustuu, ja vaatimuksen kohde.

1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?

Hakemukseen ei tarvitse liittää vaatimusta perustelevaa näyttöä. Kantaja voi liittää sellaista näyttöä, mutta hänellä ei ole velvollisuutta tehdä niin, koska menettelyn tavoitteena on vain selvittää, vastustetaanko vaatimusta. Riittää, että kantaja väittää, että hänellä on vaatimus. Jos velallinen vastustaa maksamismääräystä, menettelyn aikana tutkitaan vaatimuksen todenperäisyys. Hakemukseen on liitettävä todistus mahdollisten tuomioistuinmaksujen maksamisesta sekä valtakirja, jos hakemuksen jättää muu kuin kantaja itse.

1.4 Hakemuksen hylkääminen

Maksamismääräystä koskeva hakemus hylätään seuraavissa tapauksissa:

  • jos vaatimus ei täytä siviiliprosessilain 410 §:ssä säädettyjä edellytyksiä, eli se ei koske rahamääräistä tai muina korvattavissa olevina tavaroina olevaa velkaa, jonka määrä on enintään 25 000 leviä, tai siviiliprosessilain 410 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvaa omaisuutta, taikka jos lomaketta ei ole täytetty asianmukaisesti. Tällöin hakemusta ei jätetä sillensä, vaan se hylätään suoraan. Ainoastaan poikkeustapauksissa, jos kantaja ei ole käyttänyt hyväksyttyä hakemuslomaketta tai on käyttänyt väärää lomaketta, tuomioistuin kehottaa häntä korjaamaan virheensä ja liittää asianmukaisen lomakkeen antamaansa ilmoitukseen (siviiliprosessilain 425 §:n 2 momentti);
  • jos vaatimus on lain tai moraaliperiaatteiden vastainen;
  • jos velallisella ei ole pysyvää osoitetta tai rekisteröityä toimipaikkaa taikka tavanomaista asuinpaikkaa tai yrityksen kotipaikkaa Bulgariassa.

1.5 Muutoksenhaku

Osapuolet eivät voi hakea maksamismääräykseen muutosta muuten kuin kustannusten osalta. Kantaja voi jättää toimivaltaiseen maakuntatuomioistuimeen (okrazhen sad) yksityisen valituksen, joka koskee määräystä, jolla hakemus hylätään joko kokonaan tai osittain. Valituksesta ei tarvitse toimittaa jäljennöstä sen tiedoksi antamista varten. Muutosta voi hakea myös tuomioistuimen päätökseen, jolla määrätään välittömästä täytäntöönpanosta siviiliprosessilain 417 §:ssä tarkoitettuja asiakirjoja koskevissa tapauksissa. Yksityinen hakemus välitöntä täytäntöönpanoa koskevan päätöksen kumoamiseksi on toimitettava yhtä aikaa maksamismääräystä koskevan vastineen kanssa, ja sen perusteena voivat olla pelkästään siviiliprosessilain 417 §:ssä tarkoitetut asiakirjat.

1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen

Sen jälkeen, kun velallinen on saanut maksamismääräyksen, hänellä on kaksi viikkoa aikaa vastustaa sitä kirjallisesti. Siviiliprosessilain 414 §:n mukainen vastustaminen voi perustua mihin tahansa seikkaan, joka on ristiriidassa täytäntöönpanon kanssa, tai erimielisyyteen taikka mihin tahansa lausumaan, jonka perusteella voidaan päätellä, että velallinen ei aio suorittaa maksua. Laissa nimenomaan säädetään, että vastustamista ei tarvitse perustella.

1.7 Vastustamisen vaikutus

Jos velallinen esittää vastalauseen määräajassa, tuomioistuin ilmoittaa kantajalle, että tämä voi nostaa kanteen saatavan vahvistamiseksi yhden kuukauden määräajassa edellyttäen, että hän maksaa asianmukaiset tuomioistuinmaksut. Jos kantaja ei näytä toteen, että hän on nostanut kanteen mainitussa määräajassa, tuomioistuin kumoaa maksamismääräyksen kokonaan tai siltä osin kuin kannetta ei ole nostettu.

1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta

1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?

Siviiliprosessilain 416 §:ssä säädetään, että jos vastinetta ei esitetä määräajassa tai jos se peruutetaan, maksamismääräys tulee voimaan ja tuomioistuin antaa sen perusteella täytäntöönpanomääräyksen.

1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?

Velallinen, joka ei ole saanut mahdollisuutta vastustaa kantajan vaatimusta, voi seuraavissa tapauksissa hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimessa yhden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon maksamismääräyksestä:

  • maksamismääräystä ei annettu hänelle asianmukaisesti tiedoksi;
  • maksamismääräystä ei annettu hänelle henkilökohtaisesti tiedoksi, eikä hänellä ollut tiedoksiantopäivänä vakituista asuinpaikkaa Bulgariassa;
  • hänen oli mahdotonta saada tietää ajoissa maksamismääräyksen tiedoksi antamisesta, koska erityiset ja ennakoimattomat olosuhteet estivät sen;
  • hän ei kyennyt toimittamaan vastinettaan erityisten, ennakoimattomien ja ylitsepääsemättömien olosuhteiden vuoksi.

Vaatimuksen vastustaminen ei estä täytäntöönpanoa, mutta tuomioistuin voi lykätä sitä velallisen pyynnöstä, jos hän asettaa riittävän vakuuden.

Tuomioistuin hyväksyy vastalauseen, jos se toteaa, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Jos muutoksenhakutuomioistuin hyväksyy vastalauseen sen vuoksi, että velallisella ei ole pysyvää osoitetta tai rekisteröityä toimipaikkaa taikka tavanomaista asuinpaikkaa tai yrityksen kotipaikkaa Bulgariassa, se kumoaa maksamismääräyksen ja sen perusteella annetun täytäntöönpanoasiakirjan. Muissa tapauksissa, jos muutoksenhakutuomioistuin hyväksyy vastalauseen, se lykkää annetun maksamismääräyksen täytäntöönpanoa ja palauttaa asian piirituomioistuimeen. Piirituomioistuin puolestaan ilmoittaa kantajalle, että tämä voi nostaa saatavaa koskevan kanteen kuukauden määräajassa edellyttäen, että kantaja maksaa asianmukaiset tuomioistuinmaksut.

Velallinen voi lisäksi vastustaa tavanomaisessa menettelyssä saatavaa, jonka osalta maksamismääräys on annettu, jos asiassa on ilmennyt uusia seikkoja tai jos on olemassa uusia merkittäviä asiakirjatodisteita, joista velallinen ei voinut olla tietoinen ennen vastustamista koskevan määräajan umpeutumista, tai velallinen ei voinut saada niitä haltuunsa kyseisessä määräajassa. Kanne on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona velallinen sai tietää uusista seikoista, tai päivästä, jona velallinen on saanut haltuunsa uudet asiakirjatodisteet, mutta viimeistään vuoden kuluessa siitä kun saatava on pantu pakolla täytäntöön.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 24/07/2018