Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Yleiset tuomioistuimet - Itävalta

Tämän sivun alkukielistä versiota saksa on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Seuraavassa osiossa annetaan tietoja riita- ja rikosasioita käsittelevistä Itävallan yleisistä tuomioistuimista.


Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Yleisiä tuomioistuimia toimii neljällä eri tasolla. Seuraavat tuomioistuimet vastaavat tällä hetkellä (marraskuussa 2014) lainkäyttötehtävistä:

  • 116 piirioikeutta (Bezirksgericht)
  • 20 alueoikeutta (Landesgericht)
  • 4 ylioikeutta (Oberlandesgericht)
  • korkein oikeus (Oberster Gerichtshof).

Vuoden 2013 alusta alkaen piirioikeuksien määrää on vähennetty porrastetusti 116:teen (1.7.2014) siten, että Ylä-Itävallan, Ala-Itävallan ja Steiermarkin osavaltioiden piirioikeuksia on yhdistetty. Seuraava yhdistäminen on tarkoitus toteuttaa 1.7.2016, ja sen jälkeen piirioikeuksia on vain 115.

Seuraavat syyttäjänvirastot suojelevat yleistä etua:

  • 16 syyttäjänvirastoa (Staatsanwaltschaft)
    • talousrikosten ja korruption käsittelystä vastaava keskussyyttäjänvirasto (Zentrale Staatsanwaltschaft zur Verfolgung von Wirtschaftsstrafsachen und Korruption)
    • 4 ylemmän syyttäjän virastoa (Oberstaatsanwaltschaft)
    • pääsyyttäjänvirasto (Generalprokuratur).

Tuomioistuinten antamien tuomioiden täytäntöönpanosta vastaa 27 vankilaa.

A. Tuomioistuinjärjestelmä: Riita- ja rikostuomioistuimet

Riita-asiat viedään ensimmäisessä oikeusasteessa joko piirioikeuksien (Bezirksgericht) tai alueoikeuksien (Landesgericht) käsiteltäviksi. Yksityisoikeuden alaan kuuluvissa asioissa toimivalta määräytyy yleensä riita-asian laadun mukaan (asiallinen toimivalta) tai riita-asian rahamääräisen arvon mukaan (riita-asian arvoon perustuva toimivalta). Asian laatu on aina ratkaisevampi kuin riita-asian arvo.

Rikosasioissa toimivalta määräytyy rikokseen liittyvän rangaistuksen ankaruuden mukaan.

Bezirksgericht-tuomioistuimet (ensimmäinen organisaatiotaso)

Bezirksgericht-tuomioistuimet ovat alin oikeusaste, jossa:

  • ratkaistaan yksityisoikeuden alaan kuuluvat riita-asiat, joiden arvo on enintään 15 000 euroa (riita-asian arvoon perustuva toimivalta)
  • päätetään tietyntyyppisistä riita-asioista (riippumatta riita-asian arvosta), etenkin perheoikeudellisista asioista ja huoneenvuokra- ja täytäntöönpanoasioista (asiallinen toimivalta)
  • päätetään eräistä rikosoikeudellisista asioista rikoksissa, joista voidaan määrätä ainoastaan sakkorangaistus, sakkorangaistus ja enintään yhden vuoden vankeusrangaistus tai ainoastaan enintään yhden vuoden vankeusrangaistus (esim. ruumiinvamman tuottamus, varkaus).

Landesgericht-tuomioistuimet / ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet (toinen organisaatiotaso)

Landesgericht-tuomioistuimilla (rikosasiat) / ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla (riita-asiat) on toimivalta

  • antaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioita asioissa, jotka eivät kuulu Bezirksgericht-tuomioistuinten toimivaltaan. Lisäksi niillä on asiallinen toimivalta riita-asioissa, jotka kuuluvat ydinvastuulain (Atomhaftpflichtgesetz), virkavastuulain (Amtshaftungsgesetz) tai tietosuojalain (Datenschutzgesetz) piiriin, sekä kilpailu- ja tekijänoikeusasioissa
  • päättää Bezirksgericht-tuomioistuinten tekemiä ratkaisuja koskevista valituksista toisen oikeusasteen tuomioistuimina.

Ylioikeudet (Oberlandesgerichte) / toisen oikeusasteen tuomioistuimet (kolmas organisaatiotaso)

Nämä tuomioistuimet muodostavat kolmannen organisaatiotason. Ne sijaitsevat Wienissä (Wien, Ala-Itävalta ja Burgenland), Grazissa (Steiermark ja Kärnten), Linzissä (Ylä-Itävalta ja Salzburg) sekä Innsbruckissa (Tiroli ja Vorarlberg).

Ne ovat muutoksenhakutuomioistuimia (toisen oikeusasteen tuomioistuimia) kaikissa riita- ja rikosoikeudellisissa asioissa.

Lisäksi näillä tuomioistuimilla on erityinen tehtävä tuomioistuinjärjestelmän hallinnoinnissa. Oberlandesgericht-tuomioistuimen eli toisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti on tuomiopiirin johtajana vastuussa kaikkien Oberlandesgericht-tuomioistuimen tuomiopiiriin kuuluvien tuomioistuinten hallinnoinnista. Tässä tehtävässä hän on yksinomaan ja välittömästi liittovaltion oikeusministerin alainen.

Korkein oikeus (Oberster Gerichtshof) (neljäs organisaatiotaso)

Wienissä sijaitseva korkein oikeus on ylin oikeusaste riita- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Korkein oikeus on perustuslakituomioistuimen (Verfassungsgerichtshof) ja korkeimman hallinto-oikeuden (Verwaltungsgerichthof) ohella yksi maan ylimmistä tuomioistuimista. Se tarkoittaa, ettei korkeimman oikeuden ratkaisuista voi valittaa (Itävallassa).

Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö edistää merkittävästi oikeudenkäytön yhtenäisyyden turvaamista koko Itävallan alueella.

Vaikka korkeimman oikeuden ratkaisut eivät lain mukaan sido alempia tuomioistuimia, korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö kuitenkin yleensä ohjaa niitä.

B. Riita-asiain tuomioistuimet

Yksityisoikeudelliset riita-asiat jakautuvat tavanomaisiin riita-asioihin, työ- tai kauppaoikeudellisiin asioihin ja hakemusasioihin.

Tavanomaisissa riita-asiain oikeudenkäynneissä ratkaistaan kaikki yksityisoikeudelliset asiat, jotka eivät kuulu kauppa- tai työoikeuden piiriin tai joihin ei sovelleta hakemuslainkäyttöä.

C. Valitustie

C.1. Valitustie yksityisoikeudellisissa asioissa

Tavanomaisissa yksityisoikeudellisissa menettelyissä on käytettävissä kaksi valitustietä, jotka ovat kolmiportaisia. Riita-asiat saatetaan ensimmäisessä oikeusasteessa joko piirioikeuksien (Bezirksgericht) tai alueoikeuksien (Landesgericht) käsiteltäviksi.

Jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on Bezirksgericht-tuomioistuin, sen päätöksistä voi valittaa Landesgericht-tuomioistuimeen. Siellä asian ratkaisee valitusjaosto (Berufungssenat).

Kun Landesgericht-tuomioistuimet toimivat ensimmäisen asteen tuomioistuimina, niiden päätöksistä tehtyjä valituksia käsittelee toisena oikeusasteena Oberlandesgericht-tuomioistuimen valitusjaosto.

Toisen oikeusasteen tuomioistuinten tutkittavaksi saatetaan ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten päätöksiä. Yleensä ne tekevät ratkaisunsa vain ensimmäisen oikeusasteen suullisessa käsittelyssä selvitettyjen vaateiden ja tosiseikkojen perusteella. Toisen oikeusasteen tuomioistuimet voivat tehdä pääasiaa koskevia (vahvistavia tai kumoavia) päätöksiä. Tästä syystä ne voivat käsitellä asian uudelleen kokonaisuudessaan tai osittain tai täydentää sitä, kumota ensimmäisen oikeusasteen päätöksen ja palauttaa asian sille uutta käsittelyä varten tai hylätä kanteen ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyjen vaatimusten ja väitteiden asettamissa rajoissa.

Asioista, joissa on ratkaistava erityisen tärkeitä oikeudellisia kysymyksiä, voidaan valittaa vielä korkeimpaan oikeuteen.

Korkein oikeus tutkii asiat ainoastaan oikeuskysymysten osalta, minkä vuoksi se on päätöksissään sidottu siihen mennessä todettuihin tosiseikkoihin. Siksi se arvioi vain näiden tosiseikkojen perusteella tehdyn päätöksen oikeellisuutta tai toteaa siihenastiseen menettelyyn liittyvät kumottavat kohdat ja tietyin rajoituksin myös puutteet. Korkein oikeus ei toimi pelkästään kassaatiotuomioistuimena, sillä se voi tehdä pääasiaa koskevia (vahvistavia tai kumoavia) päätöksiä, kumota siihenastiset päätökset ja palauttaa asian ensimmäisen tai toisen oikeusasteen tuomioistuimelle uutta käsittelyä varten tai hylätä kanteen.

Ensimmäisessä oikeusasteessa päätöksen tekee yleensä yksi tuomari (ja vain rahamääräiseltä arvoltaan yli 50 000 euron tapauksissa asianosaisen hakemuksesta kolmen tuomarin muodostama jaosto). Toisessa oikeusasteessa ratkaisukokoonpanoon kuuluu kolme tuomaria, korkeimmassa oikeudessa viisi tuomaria. Jos ratkaistavalla oikeuskysymyksellä on laajempaa periaatteellista merkitystä (esimerkiksi vakiintuneen oikeuskäytännön muuttaminen), korkeimman oikeuden ratkaisukokoonpano on 11 tuomarin muodostama vahvennettu jaosto.

C.2. Valitustie rikosoikeudellisissa asioissa

Rikosoikeudellisissa menettelyissä valitustie on kaksiportainen.

Kun Bezirksgericht-tuomioistuin antaa tuomion ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, voidaan tehdä seuraavia valituksia:

  • mitätöimiskanne
  • syyllisyyden asteesta ja rangaistuksen edellytyksistä tehty valitus.

Ylemmällä tasolla olevassa Landesgericht-tuomioistuimessa valituksista päättää kolmen tuomarin muodostama jaosto.

Kun Landesgericht-tuomioistuin antaa tuomion ensimmäisenä oikeusasteena yhden tuomarin kokoonpanossa (kaikista rikkomuksista ja rikoksista, joista voidaan määrätä enintään viiden vuoden vankeusrangaistus, kuten väärän todistuksen antaminen tuomioistuimessa), voidaan tehdä seuraavia valituksia:

  • mitätöimiskanne
  • syyllisyyden asteesta ja rangaistuksen edellytyksistä tehty valitus.

Ylemmällä tasolla olevassa Oberlandesgericht-tuomioistuimessa valituksista päättää kolmen tuomarin muodostama jaosto.

Kun Landesgericht-tuomioistuin tekee päätöksen lautamieskokoonpanossa tai valamieskokoonpanossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, mitätöimiskanne on esitettävä korkeimmalle oikeudelle. Jos valitus koskee vain rangaistuksen edellytyksiä, päätöksen tekee Oberlandesgericht-tuomioistuin.

D. Muutoksenhaku

Tavanomaisissa yksityisoikeudellisissa menettelyissä annettuihin ensimmäisen oikeusasteen tuomioihin voidaan hakea muutosta valittamalla (Berufung). Valituksen voi tehdä kaikissa tapauksissa, jos on perusteita tuomion kumoamiselle tai jos lakia on sovellettu väärin. Tietynlaisissa asioissa valitus on mahdollinen asian laadun perusteella myös menettelyvirheiden perusteella tai tosiseikkojen väärän tulkinnan vuoksi ja lisäksi kaikissa rahamääräiseltä arvoltaan yli 2 700 euron asioissa.

Toisen oikeusasteen tuomioihin voidaan hakea muutosta noston eli revision (Revision) avulla. Korkeimmalle oikeudelle (Oberster Gerichtshof) osoitetulle muutoksenhakemukselle on kuitenkin asetettu useita asian laadun mukaan määräytyviä rajoituksia. Korkein oikeus ratkaisee periaatteessa vain erittäin tärkeitä oikeuskysymyksiä eikä ota muunlaisia revisiohakemuksia tutkittavaksi. Korkein oikeus ei ota tutkittavaksi tietynlaisissa riita-asioissa annettuja toisen oikeusasteen tuomioita, jos niiden rahamääräinen arvo on alle 5 000 euroa, ja arvon ollessa enintään 30 000 euroa korkeimmalle oikeudelle osoitetulle muutoksenhakemukselle tarvitaan myös toisena oikeusasteena toimineen tuomioistuimen hyväksyntä (joka annetaan välittömästi tai uudesta hakemuksesta).

E. Oikeudelliset tietokannat

Itävallan oikeusministeriön internetsivustolla (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.justiz.gv.at/) on yleisiä tietoja Itävallan tuomioistuinjärjestelmästä.

Onko oikeudellinen tietokanta maksuton?

Itävallan oikeusministeriön internetsivuston käyttö on maksutonta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinten toimivalta – Itävalta


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 18/12/2015