Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Korkein oikeus

Kassaatiotuomioistuin (Cour de cassation / Hof van Cassatie) eli korkein oikeus toimii Brysselissä.

Rikostuomioistuin

Belgian kussakin kymmenessä maakunnassa ja Brysselin pääkaupunkialueella toimii rikostuomioistuin (Cour d’assises / Hof van assisen), joka käsittelee vakavia rikoksia (crime / misdaad). Se ei ole pysyvä tuomioistuin, vaan se muodostetaan erikseen aina kun käsitellään uutta syytettä.

Muutoksenhakutuomioistuimet

• Belgiassa on viisi muutoksenhakutuomioistuinta (Cour d'appel / Hof van beroep):
  • Brysselin muutoksenhakutuomioistuin (toimivalta kattaa Brabant wallonin, Leuvenin ja Brysselin tuomiopiirit (arrondissement judiciaire / gerechtelijk arrondissement))
  • Liègen muutoksenhakutuomioistuin (toimivalta kattaa Liègen, Eupenin, Namurin ja Luxembourgin tuomiopiirit)
  • Monsin muutoksenhakutuomioistuin (toimivalta kattaa Hainaut’n tuomiopiirin)
  • Gentin muutoksenhakutuomioistuin (toimivalta kattaa Länsi- ja Itä-Flanderin tuomiopiirit)
  • Antwerpenin muutoksenhakutuomioistuin (toimivalta kattaa Antwerpenin ja Limburgin tuomiopiirit).
• Belgiassa on viisi työtuomioistuinta (cour du travail / arbeidshof), jotka ovat työoikeuteen erikoistuneita muutoksenhakutuomioistuimia. Niiden lainkäyttöalueet ovat samat kuin edellä mainituilla muutoksenhakutuomioistuimilla.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

• Belgiassa on 13 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta (tribunal de première instance / rechtbank van eerste aanleg): yksi kussakin tuomiopiirissä ja Brysselin tuomiopiirissä kaksi: yksi hollannin- ja yksi ranskankielinen.
• Belgiassa on yhdeksän ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuinta (tribunal de travail / arbeidsrechtbank), periaatteessa yksi kunkin muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä. Poikkeuksia ovat Brysselin tuomiopiiri, jonka työtuomioistuimet sijaitsevat Leuvenissä, Nivellesissä ja Brysselissä (yksi hollannin- ja yksi ranskankielinen tuomioistuin), ja Eupenin tuomiopiiri.
• Belgiassa on yhdeksän ensimmäisen oikeusasteen kauppatuomioistuinta (tribunal de l’entreprise / ondernemingsrechtbank), periaatteessa yksi kunkin muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä. Poikkeuksia ovat Brysselin tuomiopiiri, jonka kauppatuomioistuimet sijaitsevat Leuvenissä, Nivellesissä ja Brysselissä (yksi hollannin- ja yksi ranskankielinen tuomioistuin), ja Eupenin tuomiopiiri.

Alemmat tuomioistuimet

• Rauhantuomioistuimia (justice de paix / vredegerecht) on 187 (yksi kussakin canton-tuomiopiirissä).
• Poliisituomioistuimia (tribunal de police / politierechtbank) on 15, yksi kussakin tuomiopiirissä, poikkeuksena Brysselin tuomiopiiri, jossa on neljä poliisituomioistuinta.

Tuomioistuinten toimivalta

Rauhantuomioistuin

Rauhantuomioistuin käsittelee kaikki alle 5 000 euron arvoiset riita-asiat, joita ei nimenomaisesti ole osoitettu jollekin toiselle tuomioistuimelle. Rauhantuomari on toimivaltainen myös vuokrasopimuksia, naapurisuhteita, rasitteita ja pakkolunastuksia koskevissa riita-asioissa niiden arvosta riippumatta sekä puolisoiden välisiä väliaikaisia toimenpiteitä koskevissa asioissa. Rauhantuomarin tuomioon voi hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, paitsi jos asian arvo on enintään 2 000 euroa.

Poliisituomioistuin

Poliisituomioistuin on rikos- ja siviilituomioistuin, joka käsittelee sakko- ja rikesakkoasioita, erityislakien, kuten maaseutulain (code rural / veldwetboek) ja metsälain (code forestier / boswetboek) rikkomisia sekä liikenneonnettomuuksista johtuvia vahingonkorvausasioita ja liikennerikkomuksia. Poliisituomioistuimen tuomioihin voi hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, lukuun ottamatta oikeudenkäyntilaissa (Code judiciaire / Gerechtelijk Wetboek) lueteltuja tapauksia, joissa asian arvo on enintään 1 240 euroa.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen kaikissa riita-asioissa, lukuun ottamatta niitä, jotka lain nojalla kuuluvat muille tuomioistuimille. Tätä kutsutaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäännöstoimivallaksi (compétence résiduaire / residuaire bevoegdheid).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jakautuu siviilioikeuden, rikosoikeuden, perheoikeuden ja nuoriso-oikeuden jaostoihin. Lisäksi Antwerpenin, Brysselin, Itä-Flanderin, Liègen ja Hainaut’n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten yhteyteen perustettiin vuonna 2007 rangaistusten soveltamista käsittelevä tuomioistuin (tribunal d’application des peines / strafuitvoeringsrechtbank).

Siviilituomioistuin

Siviilituomioistuin (tribunal civil / burgerlijke rechtbank) käsittelee henkilöiden oikeudellista asemaa koskevia asioita. Sillä on myös toimivalta käsitellä riita-asioita, joiden arvo on yli 1 860 euroa tai jotka koskevat perintöveroa tai tekijänoikeuksia, sekä rauhantuomarin tuomioita koskevia muutoksenhakemuksia.

Rikostuomioistuin

Rikostuomioistuin (tribunal correctionnel / correctionele rechtbank) käsittelee asioita, jotka koskevat délit-tyyppisiä rikoksia ja ns. lievennettyjä rikoksia (crime correctionnalisé / gecorrectionaliseerde misdaad), kuten kavallus, petos, kuolemantuottamus, murto ja ryöstö. Se käsittelee myös poliisituomioistuimen päätöksiä koskevat muutoksenhakemukset.

Asia voidaan saattaa rikostuomioistuimen ratkaistavaksi syyttäjäviranomaisen tai kantajan suoralla haasteella tai tutkintajaoston (chambre du conseil / raadkamer) määräyksellä, jonka se tekee esitutkinnan perusteella.

Tutkintajaostossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomari päättää, onko asia syytä saattaa rikostuomioistuimen käsiteltäväksi vai tehdäänkö päätös syyttämättä jättämisestä (non-lieu / buitenvervolgingstelling). Tutkintajaostossa myös ratkaistaan, onko syytetty pidettävä tutkintavankeudessa vai vapautetaanko hänet, mahdollisesti tiettyjen ehtojen nojalla. Tämä arviointi tehdään joko kuukausittain tai kolmen kuukauden välein, kun kyseessä on vakava rikos, jonka yhteydessä ei voida ottaa huomioon lieventäviä asianhaaroja (crime non correctionnalisable / niet-gecorrectionaliseerde misdaad).

Tutkintavankeus (détention préventive / voorlopige hechtenis) on turvaamistoimenpide, joka tarkoittaa sitä, että rikoksesta epäilty pidetään vangittuna hänen oikeudenkäyntiään odotettaessa. Näin pyritään estämään se, että epäilty katoaa ennen kuin hänen pitäisi saapua oikeuden eteen, syyllistyy sillä välin muihin rikoksiin, yrittää hävittää todistusaineistoa tai ottaa yhteyttä kolmansiin osapuoliin (esimerkiksi vaikuttaakseen todistajiin tai muihin syytettyihin). Jos epäilty lopulta vapautetaan tai häntä vastaan nostetut syytteet raukeavat, hän voi hakea oikeusministeriltä vahingonkorvausta ajasta, jonka hän on viettänyt vankeudessa syyttömänä. Vahingonkorvauksen myöntäminen edellyttää kahden ehdon täyttymistä: tutkintavankeuden on täytynyt kestää yli kahdeksan päivää, eikä vangitseminen tai vankeudessa pitäminen ole saanut johtua epäillyn omasta toiminnasta. Ministeri arvioi jälkimmäistä ehtoa hyvin tiukasti.

Tutkintajaoston päätöksiin voi hakea muutosta syytejaostossa (chambre des mises en accusation / kamer van inbeschuldigingstelling), joka on muutoksenhakutuomioistuimen tasolla toimiva tutkintaoikeus.

Nuorisotuomioistuin

Nuorisotuomioistuin muodostuu nuorisojaostoista, joiden käsittelemät asiat koskevat vaarassa olevia alaikäisiä tai alaikäisten rikosoikeudellisesti rangaistavia tekoja.

Vain syyttäjä voi päättää asian saattamisesta nuorisotuomioistuimen käsiteltäväksi. Toisin kuin siviiliasioissa, asiaa ei siis voi panna itse vireille nuorisotuomioistuimessa. Nuori henkilö voi joutua nuorisotuomioistuimen eteen kahdessa tapauksessa:

• Jos hän on tehnyt rikoksen, poliisi ilmoittaa hänen nimensä syyttäjälle, joka päättää, onko teko niin vakava, että asia on käsiteltävä nuorisotuomioistuimessa.
• Toinen tapaus liittyy nuoren vaikeisiin kotioloihin, joiden vuoksi hän on ehkä jo ollut yhteydessä nuorison tukipalveluihin (service d’aide à la jeunesse / jeugdhulp). Jos tilanteeseen ei löydy ratkaisua, tukipalvelujen henkilöstö siirtää asian sovittelulautakunnalle, joka tarjoaa nuorisolle erityistukea. Tarvittaessa sovittelulautakunta voi pyytää syyttäjää saattamaan asian nuorisotuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta asiassa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Perhetuomioistuin

Perhetuomioistuimilla (tribunal de famille / familierechtbank) on toimivalta käsitellä kaikkia perheoikeudellisia riita-asioita (oikeudenkäyntilain 572 bis § ja 577 §:n 3 momentti).

Poikkeuksia lukuun ottamatta perhetuomioistuimilla on toimivalta käsitellä mm. seuraavia asioita niiden arvosta riippumatta:

• henkilöiden oikeudellinen asema ja siihen liittyvät seuraukset: avioliittoa ja siihen liittyviä velvollisuuksia koskevat riita-asiat, avioero ja sen varallisuusoikeudelliset seuraukset, isyyden toteaminen ja sen kiistäminen, tiettyjen väestörekisteriviranomaisten tekemiä päätöksiä koskevat muutoksenhakemukset jne.
• avoliittoa (cohabitation légale / wettelijke samenwoning) ja siihen liittyviä seurauksia koskevat asiat: puolisoiden omaisuuteen kohdistuvat toimenpiteet, avoliiton purkaminen jne.
• lapsia koskevat asiat: vanhempainvastuun toteuttamista ja/tai asumista tai henkilökohtaisten suhteiden ylläpitämistä koskevien järjestelyjen määrittäminen yms.
• elatusvelvoitteet: esimerkiksi entiselle puolisolle tai vanhemmalle maksettavan elatustuen (pension alimentaire / uitkering tot levensonderhoud) tai lapsen tarpeiden kattamiseen tarkoitetun elatusavun (contribution alimentaire / onderhoudsbijdrage) määrän vahvistaminen tai muuttaminen.
• perhe-etuudet: sen määrittäminen, kenelle perhe-etuuksia on maksettava, tai tätä koskevan päätöksen riitauttaminen.
• perheen omaisuus: omaisuudesta tehtävät lahjoitukset, puolisoille kuuluvan omaisuuden muuttaminen rahaksi, perintöasiat (esim. perinnöstä luopuminen) yms. tilapäisen asumiskiellon määrääminen lähisuhdeväkivallan vuoksi.

Perhetuomioistuimella on myös toimivalta määrätä väliaikaisia ja kiireellisiä toimenpiteitä.

Lisäksi se käsittelee henkilöiden oikeustoimikelpoisuuta koskeviin rauhantuomarien päätöksiin liittyvät muutoksenhakemukset.

Rangaistusten soveltamista käsittelevät tuomioistuimet

Rangaistusten soveltamista käsittelevät tuomioistuimet tekevät päätökset vankeuteen tuomittujen henkilöiden ulkoisesta oikeusasemasta. Ne päättävät esimerkiksi osa-aikaisesta vankeusrangaistuksesta, sähköisestä valvonnasta, ehdonalaisesta vapauttamisesta ja väliaikaisesta vapauttamisesta karkotusta tai luovuttamista varten. Syyttäjäviranomainen ja tuomitut voivat pyytää kassaatiotuomioistuinta kumoamaan rangaistusten soveltamista käsittelevien jaostojen päätökset.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioita koskeva muutoksenhaku

Jos jokin osapuoli tai syyttäjäviranomainen on tyytymätön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antamaan tuomioon, se voi hakea siihen muutosta. Tämä edellyttää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toiminut ensimmäisenä oikeusasteena eli että tuomiota ei ole annettu poliisituomioistuimen tai rauhantuomioistuimen päätöstä koskevan muutoksenhaun johdosta. Muutoksenhakuoikeus ei kuitenkaan koske rangaistusten soveltamista käsittelevän tuomioistuimen antamia tuomioita. Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee asian riippumatta siitä, onko päätöksen tehnyt siviili-, rikos- vai nuorisotuomioistuin.

Työtuomioistuin

Työtuomioistuin (tribunal du travail / arbeidsrechtbank) on toimivaltainen sosiaaliasioissa, jotka koskevat sosiaaliturvaa (eläkkeitä, työttömyyskorvauksia jne.), työsuhderiitoja (työsopimuksia, työlainsäädäntöä jne.) ja työtapaturmia. Lisäksi sillä on toimivalta käsitellä velkojen kokonaisjärjestelyä (règlement collectif de dettes / collectieve schuldenregeling) koskevia yksityishenkilöiden hakemuksia.

Työtuomioistuimessa toimii eri jaostoja. Oikeudenkäyntilaissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta niissä on puheenjohtajana toimiva ammattituomari ja kaksi sosiaaliasioiden asiantuntijaa (juge social / rechter in sociale zaken). Käsiteltävän asian luonteesta riippuen nämä asiantuntijat edustavat joko työntekijöitä, työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. Heidät nimitetään näitä edustavien järjestöjen esityksestä. Syyttäjäviranomaisesta käytetään työtuomioistuimessa nimitystä auditorat du travail / arbeidsauditoraat ja syyttäjä on auditeur du travail / arbeidsauditeur.

Elleivät asianosaiset hyväksy työtuomioistuimen tuomiota, he voivat hakea siihen muutosta toisen oikeusasteen työtuomioistuimessa (cour du travail / arbeidshof).

Kauppatuomioistuin

Kauppatuomioistuin (tribunal de l’entreprise / ondernemingsrechtbank) on toimivaltainen käsittelemään yritysten väliset riita-asiat niiden arvosta riippumatta.

Myös yksityishenkilön kanne yritystä vastaan voidaan käsitellä kauppatuomioistuimessa.

Kauppatuomioistuin käsittelee riita-asioita, joiden osapuolet ovat itsenäistä ammattitoimintaa harjoittavia luonnollisia henkilöitä (kauppiaita, vapaiden ammattien harjoittajia tai hallintoneuvostojen jäseniä), oikeushenkilöitä (yrityksiä, yhdistyksiä tai säätiöitä) tai organisaatioita, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä. Riita-asiat eivät saa kuulua minkään muun tuomioistuimen erityistoimivaltaan eikä niihin saa luonnollisten henkilöiden tapauksessa liittyä selvästi yritystoimintaan kuulumattomia piirteitä.

Kauppatuomioistuimessa on yksi tai useampia jaostoja. Kukin jaosto muodostuu yhdestä ammattituomarista ja kahdesta kauppatuomioistuimen erityistuomarista (juge consulaire / consulaire rechter). Kauppatuomioistuimen erityistuomarit eivät ole ammattituomareita vaan esimerkiksi yrittäjiä, yrityksen hallintoneuvoston jäseniä, kirjanpitäjiä ja tilintarkastajia. Heidän tehtävänään on avustaa ammattituomaria yritystoimintaan liittyvän kokemuksensa pohjalta.

Tietyissä tapauksissa myös syyttäjälaitos osallistuu kauppatuomioistuimessa käytävään menettelyyn. Sitä edustaa tällöin virallinen syyttäjä, yksi tai useampi pääsyyttäjä ja yksi tai useampi apulaissyyttäjä.

Asianosaiset voivat riitauttaa kauppatuomioistuimen päätöksen esittämällä muutoksenhakutuomioistuimelle muutoksenhakemuksen. Edellytyksenä on, että kauppatuomioistuin on antanut tuomion ensimmäisenä oikeusasteena.

Muutoksenhakutuomioistuimet ja toisen oikeusasteen työtuomioistuimet

Muutoksenhakutuomioistuimessa on useita jaostoja:

• Siviilijaostot (chambre civile / burgerlijke kamer) käsittelevät muutoksenhakemukset, jotka koskevat ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuinten ja kauppatuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita.
• Rikosjaostot (chambre correctionnel / correctionele kamer) käsittelevät muutoksenhakemukset, jotka koskevat rikostuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita.
• Nuorisojaostot (chambre de la jeunesse / jeugdkamer) käsittelevät muutoksenhakemukset, jotka koskevat nuorisotuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita.
• Syytejaosto (chambre des mises en accusation / kamer van inbeschuldigingstelling) on tutkintaoikeus, joka käsittelee tutkintajaoston päätöksiä koskevat muutoksenhakemukset. Syytejaosto päättää myös vakavien rikosten, painovapausrikosten ja poliittisten rikosten käsittelyn siirtämisestä rikostuomioistuimeen.

Työtuomioistuimen tavoin myös toisen oikeusasteen työtuomioistuimen jaostoissa on yksi ammattituomari (conseiller / raadsheer) sekä 2–4 sosiaalisten kysymysten asiantuntijaa (conseiller social / raadsheer in sociale zaken). Työtuomioistuimen päätöksistä tehdyt muutoksenhakemukset käsittelee toisen oikeusasteen työtuomioistuin.

Rikostuomioistuin

Vakavat rikokset

Kun henkilöä syytetään vakavasta rikoksesta (crime / misdaad), jonka yhteydessä ei voida ottaa tai ei ole otettu huomioon lieventäviä asianhaaroja, hänet haastetaan rikostuomioistuimeen (Cour d’assises / Hof van assisen), jossa asian ratkaisee valamiehistö.

Rikostuomioistuimen puheenjohtajana toimii ammattituomari. Häntä avustaa kaksi asessoria, jotka ovat niin ikään ammattituomareita mutta eivät saa ottaa kantaa syytetyn syyllisyyteen tai syyttömyyteen. Valamiehistön tehtävänä on ratkaista, onko syytetty syyllistynyt rikokseen. Valamiehet valitaan arpomalla väestön keskuudesta. Valamieheksi voidaan kutsua kuka tahansa 28–65-vuotias luku- ja kirjoitustaitoinen Belgian kansalainen, jolla on täydet poliittiset ja kansalaisoikeudet ja jota ei ole koskaan tuomittu rikoksesta yli neljän kuukauden vapausrangaistukseen tai yli 60 tunnin yhdyskuntapalveluun.

Rikosoikeudenkäynti alkaa syytekirjelmän lukemisella. Syytekirjelmä on rikostutkintaa koskeva yhteenveto, joka sisältää tärkeimmät tutkinnan aikana kerätyt tiedot. Tämän jälkeen tutkinnassa kuullaan todistajia ja asianosaisia. Valamiehet eivät saa tutustua asiaan etukäteen, vaan heidän täytyy muodostaa mielipiteensä kuulemisten perusteella. Lopuksi syyttäjä, kantajat ja asianajajat esittävät puheenvuoronsa. Myös syytettyä kuullaan. Syytetty vastaa oikeuden puheenjohtajan kysymyksiin, kertoo tapahtumista ja voi myös vedota syyttömyyteensä. Näiden puheenvuorojen jälkeen 12-jäseninen valamiehistö vetäytyy suljettujen ovien taa ratkaisemaan, onko syytetty syyllinen vai syytön. He tekevät päätöksen äänestämällä, ja päätös voi olla monitahoinen. He voivat esimerkiksi todeta syyllisyyden lieventävin asianhaaroin. Jos syytetty todetaan syylliseksi, ammattituomarit ja valamiehet keskustelevat yhdessä rangaistuksesta. Päätös tehdään ehdottomalla enemmistöllä. Syyllisyyttä tai syyttömyyttä koskeva päätös on perusteltava.

Rikostuomioistuimen tuomiosta ei periaatteessa voi valittaa. Tuomittu, kantaja ja syyttäjäviranomainen voivat kuitenkin pyytää kassaatiotuomioistuinta kumoamaan tuomion. Jos näin tapahtuu, asia siirretään toiseen rikostuomioistuimeen, jonka on annettava uusi tuomio.

Painovapausrikos ja poliittinen rikos

Painovapausrikos tarkoittaa rikollisen ajatuksen ilmaisemista kirjoituksessa, jota on levitetty useana kappaleena teknisin menetelmin. Poliittinen rikos tarkoittaa poliittisesta syystä ja poliittisissa tarkoituksissa tehtyä rikosta. Poliittisia rikoksia ja painovapausrikoksia koskevia kanteita käsittelee rikostuomioistuin, paitsi jos painovapausrikoksessa on kyse rasistisen tai muukalaisvihamielisen ajatuksen ilmaisemisesta.

Kassaatiotuomioistuin

Kassaatiotuomioistuimen tehtävänä on taata, että tuomioistuimet noudattavat lakia. Sen toimivalta kattaa koko maan. Kassaatiotuomioistuin ei enää tutki asiaperusteita vaan ainoastaan oikeudellisia kysymyksiä. Kassaatiotuomioistuimeen voi vedota yksinomaan oikeusseikkojen perusteella, toisin sanoen jos lakia tai yleistä oikeusperiaatetta on rikottu. Valittaa voi vain viimeisen oikeusasteen antamista tuomioista, joihin ei voi enää hakea muutosta.

Kassaatiotuomioistuin muodostuu tuomioistuimen presidentistä, puheenjohtajasta, osastojen puheenjohtajista ja oikeusneuvoksista. Syyttäjänä toimii valtionsyyttäjä (procureur général / procureur-generaal) tai apulaissyyttäjä (avocat général / advocaat-generaal). Kassaatiotuomioistuimessa on kolme jaostoa, joista ensimmäinen käsittelee siviili-, kauppa- ja vero-oikeudellisia sekä kurinpitoasioita, toinen rikosasioita ja kolmas työoikeus- ja sosiaaliturva-asioita. Kussakin jaostossa on ranskankielinen ja hollanninkielinen osasto. Kussakin osastossa on pääsääntöisesti viisi jäsentä.

Ennen päätöksen tekemistä tuomarit kuulevat kassaatiotuomioistuimen syyttäjän päätelmät. Kassaatiotuomioistuin voi päättää hylätä valituksen. Ellei esitettyjä perusteluja hyväksytä, valitus hylätään ja valituksen kohteena olevasta tuomiosta tulee lopullinen. Jos kassaatiotuomioistuin katsoo, että valituksen kohteena olevaa päätöstä tehtäessä on rikottu lakia, päätös kumotaan kokonaan tai osittain. Tällöin asia voidaan palauttaa alemman oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Päätös kumotaan ja asia palautetaan käsiteltäväksi kumotun päätöksen tehnyttä tuomioistuinta vastaavaan tuomioistuimeen, jos pääasia on tutkittava uudelleen. Asiaa ei palauteta koskaan käsiteltäväksi samaan tuomioistuimeen, jossa kumottu päätös on tehty.

Huomautus

Huomattakoon, että siviilituomioistuinten ohella myös muutoksenhakutuomioistuimen rikosoikeusjaostot, rikostuomioistuimet, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten rikosoikeusjaostot ja (rikosasioita käsittelevä) poliisituomioistuin käsittelevät asianosaisten eli rikoksen uhrien nostamia siviilikanteita, jotka koskevat lähinnä vahingonkorvausvaatimuksia.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoja tuomioistuimista on Belgian oikeuslaitoksen verkkosivuilla.

Onko tietokannan käyttö maksutonta?

Kyllä, tietokannan käyttö on maksutonta.

Linkkejä

Belgian oikeusministeriö