Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Yleiset tuomioistuimet - Ranska

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: ranska.

Tässä osassa esitetään yleiskatsaus Ranskan yleisiin tuomioistuimiin.


Oikeuslaitoksen tuomioistuimet – johdantoa

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Siviilituomioistuimet

1. Alioikeus (Tribunal de grande instance)

Alioikeus ratkaisee yksityishenkilöiden väliset riidat (siviiliasiat), jotka koskevat yli 10 000 euron suuruisia vaateita.

Lisäksi se on toimivaltainen seuraavilla aloilla vaateen suuruudesta riippumatta:

  • oikeudellinen asema: avioliitto, sukulaisuus, adoptio, kadonneeksi toteaminen
  • väestörekisterin muutokset
  • kuolinpesät
  • väestörekisteriviranomaisten uhkasakot
  • kiinteistöasiat
  • yhdistysten purkaminen
  • selvitystila-, saneeraus-, ja konkurssimenettely, kun velallinen ei ole yrittäjä eikä kirjattu elinkeinorekisteriin
  • maatalousyrittäjien (muut kuin palkansaajat) työtapaturma- ja ammattitautivakutuukset
  • rekisteröintimaksut, kiinteistöverot, leimaverot ja välilliset verot sekä niihin liittyvät veronluonteiset maksut
  • liiketilojen vuokrasopimukset (lukuun ottamatta tarkistetun tai jatketun vuokrasopimuksen mukaiseen vuokrasummaan liittyviä riitoja), elinkeinonharjoittajien vuokrasopimukset ja liiketilojen hallintaoikeussopimukset
  • asiakirjaväärennyksiin liittyvät kanteet
  • suullista tai kirjallista kunnianloukkausta ja solvausta koskevat siviilikanteet.

Alioikeuden rikosoikeudellinen kokoonpano on nimeltään tribunal correctionnel. Sen toimivaltaan kuuluvat vähäiset rikokset (ks. jäljempänä).

Alioikeuden jäsenet ovat ammattituomareita: puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, tuomarit, pääsyyttäjä (procureur de la République), varasyyttäjät ja syyttäjän sijaiset.

Tuomioistuimessa on myös erikoistuneita tuomareita, kuten

  • nuorisotuomioistuimen tuomari (juge des enfants), joka on toimivaltainen määräämään suojelutoimia vaarassa oleville alaikäisille ja tuomitsemaan alaikäisten tekemiä rikkomuksia (rikkeitä ja vähäisiä rikoksia). Kun kyse on suljetuin ovin käsiteltävästä rikosasiasta, tuomari voi määrätä ainoastaan kasvatuksellisia toimenpiteitä. Kun tuomari toimii nuorisotuomioistuimen puheenjohtajana, häntä avustaa kaksi maallikkojäsentä ja tuomioistuin voi määrätä tällöin kasvatuksellisia seuraamuksia ja rangaistuksia;
  • rangaistuksen täytäntöönpanosta vastaava tuomari (juge de l’application des peines), jonka tehtävänä on vahvistaa vapausrangaistusten täytäntöönpanoa koskevat keskeiset seikat. Kun hänen päätöksensä koskee ”suljettua ympäristöä” eli vankeusrangaistusta, hänellä on valtuudet lieventää rangaistuksia (esim. sijoitus vankilan ulkopuolelle, osittainen vapaus, ehdonalainen vapauttaminen, elektroninen valvonta). Kun hänen päätöksensä koskee vapaana olevaa henkilöä, hänen tehtävänsä on seurata ja valvoa tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanoa (esim. ehdollinen vankeusrangaistus ja koeaika, yhdyskuntapalvelu, yhteiskunnan ja oikeuslaitoksen valvonta jne.);
  • tutkintatuomari (juge d’instruction), jonka tehtävänä on suorittaa muutoksenhakutuomioistuimen tutkintajaoston valvonnassa kaikki totuuden esiin saamiseksi hyödylliset toimet; hän kokoaa kaikki asiaa koskevat seikat riippumatta siitä, tukevatko ne epäillyn syyllisyyttä vai syyttömyyttä. Kun hän katsoo tutkinnan päättyneen, hän voi antaa määräyksen syytteestä luopumisesta tai lähettää rikoksesta epäillyn rikostuomioistuimeen tai vähäisten rikosten tuomioistuimeen tuomittavaksi. Tutkintatuomari ei voi ottaa asiaa käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan. Asian saattaa hänen käsiteltäväkseen joko syyttäjä tai uhri, jos asiaan liittyy rikokseen perustuva yksityisoikeudellinen kanne.

Alioikeus sijaitsee yleensä departementin pääkaupungissa, mutta se voi sijaita myös muussa kunnassa. Ranskassa oli 1. tammikuuta 2013 yhteensä 161 alioikeutta.

2. Linkki avautuu uuteen ikkunaanVähäisten riita-asioiden tuomioistuin (Tribunal d’instance)

Tribunal d’instance ratkaisee yksityishenkilöiden väliset riidat (siviiliasiat), joissa vaateiden suuruus on enintään 10 000 euroa.

Sillä on niin ikään siirrettyä toimivaltaa (esim. palkkojen ja palkkioiden ulosmittaus, elinkorot, vaaleihin liittyvät epäselvyydet, asuntojen vuokrasopimukset) ja hallinnollista toimivaltaa. Tuomioiustuimen pääkirjaaja voi esimerkiksi myöntää kansalaisuustodistuksia.

Tuomioistuimen rikosoikeudellinen kokoonpano eli poliisituomioistuin (tribunal de police) on toimivaltainen määräämään seuraamuksia viidennen luokan rikkomuksista (ks. jäljempänä).

Lisäksi tuomioistuin käsittelee holhousasioita (lukuun ottamatta alaikäisten holhousasioita, jotka kuuluvat 12.5.2009 annetun lain nojalla perheoikeusasioita käsittelevän alioikeuden tuomarin toimivaltaan). Tuomioistuimen tehtävänä on vajaavaltaisten täysi-ikäisten suojeleminen valvomalla heidän omaisuutensa hallintaa.

Tribunal d’instancessa voi olla yksi tai useampia tuomareita, mutta kaikki asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa.

Tuomioistuin sijaitsee yleensä arrondissementin (tuomiopiirin) pääkaupungissa. Ranskassa oli 1. tammikuuta 2013 yhteensä 307 vähäisten riita-asioiden tuomioistuinta.

3. Paikallistuomioistuin

Paikallistuomioistuimen tuomarit (juges de proximité) tutkivat yksityishenkilöiden väliset siviilioikeudelliset riidat, joissa vaateen suuruus on alle 4 000 euroa.

Lisäksi heillä on valtuudet tuomita sakkoja neljän alimman luokan rikkomuksista.

Syyttäjänä toimii yleisen oikeushallinnon virkamies.

4. Linkki avautuu uuteen ikkunaanKauppatuomioistuin (Tribunal de commerce)

Kauppatuomioistuin käsittelee oikeusriitoja, jotka liittyvät elinkeinonharjoittajien ja luottolaitosten välisiin tai keskinäisiin sitoumuksiin, sekä yrityksiin tai kaikenlaisten henkilöiden välisiin liiketoimiin liittyviä riitoja. Se käsittelee niin ikään taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä koskevia menettelyjä.

Kauppatuomioistuin koostuu maallikkojäsenistä, jotka ovat kaikki elinkeinonharjoittajia. Kauppatuomioistuimen tuomareista ja entisistä tuomareista sekä valtuutetuista jäsenistä (kauppatuomioistuimen alueella valituista elinkeinonharjoittajista) koostuva valitsijamiehistö valitsee jäsenet kahdeksi tai neljäksi vuodeksi.

Ranskassa oli 1. tammikuuta 2013 yhteensä 134 kauppatuomioistuinta.

5. Linkki avautuu uuteen ikkunaanTyötuomioistuin (Conseil de prud’hommes)

Työtuomioistuin ratkoo työnantajien ja palkansaajien välisiä yksittäisiä työsuhderiitoja, jotka liittyvät työ- tai oppisopimuksiin.

Se koostuu maallikkotuomareista, joissa on yhtä paljon palkansaaja- ja työnantajapuolen edustajia. Tuomioistuimessa on viisi erikoistunutta jaostoa (johtohenkilöstö, teollisuus, kauppa- ja palveluala, maatalous ja muut toimialat). Istuntojen puheenjohtajana toimii vähäisiä riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen tuomari, jonka ääni ratkaisee neljän neuvoksen äänten mennessä tasan.

Departementissa voi olla yksi tai useampia työtuomioistuimia, ja joka tapauksessa vähintään yksi alioikeuden paikkakunnalla.

Ranskassa on 210 työtuomioistuinta.

6. Linkki avautuu uuteen ikkunaanVakuutustuomioistuin (Tribunal des affaires de la sécurité sociale)

Vakuutustuomioistuin käsittelee sosiaaliturvalaitosten ja vakuutettujen välisiä kiistoja (esim. sosiaaliturvajärjestelmään kuulumista, etuuksien myöntämistä ja maksatusta).

Tuomioistuimen muodostavat puheenjohtaja (alioikeuden tuomari) ja maallikkojäsenet (apulaistuomarit), jotka muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäinen puheenjohtaja nimittää kolmeksi vuodeksi listalta, jonka kunkin tuomioistuimen tuomiopiirin nuorisoasioista, urheilusta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta vastaava aluejohtaja on laatinut suurimpien ammattijärjestöjen ehdotuksen pohjalta. Lisäksi vaaditaan vakuutustuomioistuimen puheenjohtajan lausunto.

Ranskassa on 115 vakuutustuomioistuinta.

7. Työkyvyttömyyskiistoja käsittelevä tuomioistuin (Tribunal du contentieux et de l’incapacité)

Työkyvyttömyyskiistoja käsittelevä tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan oikeusriidat, jotka koskevat sosiaaliturvavakuutetun invaliditeettia tai työkyvyttömyttä eli sairauden tai työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden toteamista tai sen astetta tai sairauden tai muun tapaturman aiheuttamaa invaliditeettia.

Tuomioistuimen muodostavat puheenjohtaja (tuomari tai muu pätevä henkilö), työntekijöitä (palkansaajia) edustava maallikkojäsen ja työnantajia ja itsenäisiä elinkeinonharjoittajia edustava maallikkojäsen (tuomioistuimen alueen muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäinen puheenjohtaja nimittää maallikkojäsenet kolmeksi vuodeksi listalta, jonka kunkin tuomioistuimen tuomiopiirin nuorisoasioista, urheilusta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta vastaava aluejohtaja on laatinut suurimpien ammattijärjestöjen ehdotuksen pohjalta).

Ranskassa on 26 työkyvyttömyyskiistoja käsittelevää tuomioistuinta.

Edellä mainittujen tuomioistuinten muutoksenhakutuomioistuin on kansallinen työkyvyttömyyttä ja työtapaturmavakuutusten hinnoittelua käsittelevä tuomioistuin (Cour nationale de l’incapacité et de la tarification de l’assurance des accidents du travail). Se ratkaisee myös työtapaturmavakuutusten hinnoitteluun liittyviä kiistoja ainoana oikeusasteena.

8. Linkki avautuu uuteen ikkunaanMaatuomioistuin (Tribunal paritaire des baux ruraux)

Maatuomioistuimella on toimivalta ratkaista maanomistajan ja vuokralaisen välisiä kiistoja, jotka koskevat osuus- tai vuokraviljelyä, karjanvuokrausta, maan ja jalopuiden vuokrausta ilman rakennuksia, pelkän maapohjan vuokrausta hoitoehdolla, pitkäaikaista vuokrausta tai laidunmaiden hyödyntämissopimuksia.

Maatuomioistuimen puheenjohtajana toimii vähäisiä riitoja käsittelevän tuomioistuimen tuomari. Hänen apunaan on neljä apulaistuomaria, jotka ovat maallikkoja: sekä maanomistajat että vuokralaiset valitsevat itselleen kaksi edustajaa. Heidät valitaan kuudeksi vuodeksi luetteloista, jotka prefekti (departementin johtaja) laatii vaaliluettelolautakunnan ehdotuksesta.

Rikostuomioistuimet

1. Cour d’assises -rikostuomioistuin

Cour d’assises on toimivaltainen käsittelemään törkeät rikokset (crimes), joista voidaan määrätä vankeusrangaistukseen ajaksi, joka vaihtelee 10 vuodesta aina elinkautiseen.

Tämä departementin tuomioistuin ei ole pysyvä, vaan se kokoontuu tarpeen mukaan. Suurimmissa departementeissa se on koolla kuitenkin lähes jatkuvasti.

Sen kokoonpanoon kuuluu kolme ammattituomaria eli puheenjohtaja (jaoksen puheenjohtaja tai muutoksenhakutuomioistuimen neuvos) ja kaksi apulaistuomaria (muutoksenhakutuomioistuimen neuvoksia tai rikostuomioistuimen paikkakunnan departementin alioikeuden ammattituomareita) sekä valamiehistö (kuusi arvalla valittua kansalaista). Se voi kokoontua myös alaikäisten rikostuomioistuimen kokoonpanossa valamiehistön kera, kun kyse on alaikäisten tekemistä rikoksista. Tässä tapauksessa ammattimaiset apulaistuomarit ovat nuorisotuomioistuimen tuomareita.

Tietyt terroristi- tai sotilaslainsäädäntöä koskevat tai huumausainekauppaa koskevat rikokset tuomitsee yksinomaan ammattituomareista koostuva rikostuomioistuin.

Syyttäjänä toimii julkisasiamies (avocat général).

2. Tribunal correctionnel -tuomioistuin

Tribunal correctionnel on toimivaltainen käsittelemään rikokset (délits), joista laissa määrätään enintään 10 vuoden vankeusrangaistus tai vähintään 3 750 euron sakkorangaistus. Se on osa alioikeutta. Se koostuu periaatteessa kolmesta ammattituomarista paitsi yhden tuomarin kokoonpanon ratkaistavaksi kuuluvissa rikosolettamissa.

Syyttäjänä toimii procureur de la République tai hänen sijaisensa.

3. Poliisituomioistuin (Tribunal de police)

Tuomioistuimen toimivalta koskee viidennen luokan rikkomuksia (contraventions). Sen toimipaikka sijaitsee vähäisten riita-asioiden tuomioistuimessa. Sen puheenjohtajana on vähäisten riita-asioiden tuomioistuimen tuomari, joka antaa päätöksen yhden tuomarin kokoonpanossa.

Syyttäjänä toimii procureur de la République tai hänen sijaisensa.

4. Paikallistuomioistuimet

Tuomioistuimen toimivalta koskee rikkomuksia, jotka luokitellaan ensimmäisestä neljänteen luokkaan. Sen toimipaikka sijaitsee vähäisiä riitoja käsittelevässä tuomioistuimessa. Sen puheenjohtajana on paikallinen tuomari, joka antaa päätöksen yhden tuomarin kokoonpanossa.

Syyttäjänä toimii yleensä rikoskomisario.

5. Erityistuomioistuimet

Ranskassa on myös tiettyihin asioihin erikoistuneita tuomioistuimia, kuten kauppamerenkulun tuomioistuimet. Niitä on nykyisin 14, ja niiden tehtävänä on käsitellä tiettyjä merilain vastaisia rikoksia.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimet

Muutoksenhakutuomioistuin ratkaisee asioita ylempänä oikeusasteena eli tuomitsee oikeudellisesti ja tosiasiallisesti uudelleen alempien oikeusasteiden jo ratkaisemia asioita.

Sen kokoonpanoon kuuluu ainoastaan ammattituomareita: ensimmäinen puheenjohtaja, jaostojen puheenjohtajat ja neuvokset (lukuun ottamatta rikosoikeudellista muutoksenhakutuomioistuinta, ks. jäljempänä).

Jokaisessa tuomioistuimessa on erikoisjaostoja (siviiliasiat, sosiaaliset asiat, kauppaoikeudelliset asiat ja rikosasiat), ja jokaisessa jaostossa on kolme ammattituomaria: yksi jaoksen puheenjohtaja ja kaksi neuvosta.

Rikostuomioistuimen päätökset käsittelee muutoksenhaun perusteella toinen rikostuomioistuin, jonka nimeää kassaatiotuomioistuimen rikosoikeudellinen jaosto. Rikosoikeudellinen muutoksenhakutuomioistuin (cour d’assises d’appel) koostuu yhdeksästä valamiehestä.

Kansallinen työkyvyttömyyttä ja työtapaturmavakuutusten hinnoittelua käsittelevä tuomioistuin on työkyvyttömyyskiistoja käsittelevien tuomioistuinten muutoksenhakutuomioistuin.

Syyttäjänä toimii lähinnä Suomen valtionsyyttäjä vastaava procureur général tai hänen sijaisensa tai jukisasiamies.

Kassaatiotuomioistuin (Cour de cassation)

Kassaatiotuomioistuin on oikeuslaitoksen korkein tuomioistuin. Se kokoontuu Pariisissa. Sen tehtävänä on selvittää, ovatko ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet ja muutoksenhakutuomioistuimet soveltaneet oikeusnormeja oikein päätöksissään. Se ei arvioi tosiseikkoja uudelleen. Se ei näin ollen ole kolmannen asteen tuomioistuin vaan varmistaa oikeuskäytännön yhtenäisyyden toimimalla oikeuden sääntelyelimenä ja laillisuusvalvojana.

Asia saatetaan sen ratkaistavaksi jättämällä kassaatiovalitus. Sellaisen voi tehdä oikeuden päätöksen saanut henkilö tai syyttäjänvirasto.

Kun kassaatiotuomioistuin katsoo, ettei riidanalaista päätöstä ole tehty oikeusnormien mukaisesti, se kumoaa päätöksen. Tällöin asia palautetaan tuomioistuimeen uudelleen ratkaistavaksi.

Muussa tapauksessa kassaatiotuomioistuin hylkää muutoksenhakuvaatimuksen. Tällöin riitautettu päätös muuttuu lopulliseksi.

Poikkeustapauksissa se voi kumota päätöksen palauttamatta sitä, jos kumoaminen ei edellytä uutta ratkaisua pääasiassa. Se voi kumota päätöksen palauttamatta sitä myös lopettaessaan riidan käsittelyn, kun kassaatiotuomioistuin pystyy soveltamaan asianmukaista oikeusnormia pääasian tuominneiden tuomareiden ylimpänä oikeusasteena toteamien ja arvioimien tosiseikkojen pohjalta.

Kassaatiotuomioistuin jakautuu jaostoihin (kolme siviilioikeudellista jaostoa, yksi kaupallisoikeudellinen jaosto, yksi sosiaalioikeudellinen jaosto ja yksi rikosoikeudellinen jaosto). Jokaisessa jaostossa on jäseninä sijaintipaikan ammattituomareita, puheenjohtaja ja neuvoksia. Kassaatiotuomioistuin voi tehdä ratkaisunsa asian luonteen vuoksi useita jaostoja käsittävässä kokoonpanossa (vähintään kolme jaostoa) tai täysistunnossa (ensimmäinen puheenjohtaja, jaostojen puheenjohtajat ja neuvokset).

Syyttäjänä toimii kassaatiotuomioistuimen procureur général (”valtakunnansyyttäjä”) tai julkisasiamies.

Oikeudelliset tietokannat

Ranskassa oikeudelliset tietokannat ovat julkisesti käytettävissä Internetissä. Linkki avautuu uuteen ikkunaanLégifrance-verkkosivut sisältävät myös kassaatiotuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuinten tuomiot:

  • CASS-tietokanta sisältää julkaistut kassaatiotuomioistuimen tuomiot
  • INCA-tietokanta sisältää julkaisemattomat tuomiot ja
  • CAPP-tietokanta sisältää muutoksenhakutuomioistuinten tuomiot.

Onko näiden tietojen käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Lyhyt sisältökuvaus

Tuomiot ovat saatavilla ranskan kielellä, ja muutamat tuomiot on lisäksi käännetty englanniksi, arabiaksi ja mandariinikiinaksi.

  • CASS-tietokanta sisältää 120 000 päätöstä ja kasvaa vuodessa 2 100 päätöksellä.
  • INCA-tietokanta sisältää 246 000 päätöstä ja kasvaa vuodessa 10 000 päätöksellä.
  • CAPP-tietokanta sisältää 19 000 päätöstä ja kasvaa vuodessa 20 000 päätöksellä.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinten toimivalta – Ranska


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 19/09/2013