Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Yleiset tuomioistuimet - Luxemburg

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: ranska.

Tässä osiossa on tietoa Luxemburgin yleisistä tuomioistuimista.


Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Perustuslain mukaan tuomioistuinten tehtävänä on huolehtia lainkäytöstä ja soveltaa yleisiä ja paikallisia asetuksia ja muita säädöksiä edellyttäen, että ne ovat lakien mukaisia.

Yleiset tuomioistuimet

Korkein oikeus (Cour Supérieure de Justice)

Yleisten tuomioistuinten järjestelmän ylintä astetta edustaa korkein oikeus, joka muodostuu kassaatiotuomioistuimesta (Cour de cassation) ja muutoksenhakutuomioistuimesta (Cour d'appel) sekä syyttäjänvirastosta (parquet général).

Kassaatiotuomioistuimessa, jossa asiat ratkaisee yksi viiden tuomarin kokoonpanossa toimiva jaosto, käsitellään lähinnä kumoamiskanteita ja kassaatiokanteita, jotka koskevat muutoksenhakutuomioistuimen eri jaostojen antamia tuomioita ja muiden tuomioistuinten viimeisenä oikeusasteena antamia päätöksiä. Asianajajan käyttö on pakollista.

Muutoksenhakutuomioistuimessa on kymmenen jaostoa. Niissä asiat ratkaistaan kolmen tuomarin kokoonpanossa. Sen toimivaltaan kuuluvat siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat, rikosoikeudelliset asiat sekä Luxemburgin kahdessa tuomiopiirissä toimivien työtuomioistuinten ratkaisemat asiat. Asianajajan käyttö on pakollista kaikissa tapauksissa rikosasioita ja välitoimia koskevia asioita lukuun ottamatta. Muutoksenhakutuomioistuimen rikosoikeudellisen jaoston toimivaltaan kuuluvat piirituomioistuimen rikosoikeudellisen jaoston antamiin tuomioihin haettavat muutokset. Rikosoikeudellinen jaosto käsittelee asiat viiden tuomarin kokoonpanossa.

Piirituomioistuimet (tribunaux d'arrondissement)

Maa on jaettu kahteen tuomiopiiriin, Luxemburgin ja Diekirchin piiriin, joissa molemmissa toimii piirituomioistuin.

Piirituomioistuimet jakaantuvat osastoihin, joissa asiat ratkaistaan kolmen tuomarin kokoonpanossa. Kummassakin piirituomioistuimessa on myös syyttäjästä ja apulaissyyttäjistä koostuva syyttäjäviranomainen. Piirituomioistuimissa toimivien tutkintatuomareiden (juges d'instruction) tehtävänä on vakavien ja tarvittaessa myös lievempien rikosasioiden esitutkinta.

Piirituomioistuin toimii siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa yleisenä tuomioistuimena, jonka toimivaltaan kuuluvat kaikki sellaiset asiat, joissa toimivaltaa ei ole vaateen luonteen tai arvon vuoksi osoitettu nimenomaisesti jollekin muulle tuomioistuimelle.

Piirituomioistuimilla on vaateen arvon perusteella toimivalta ratkaista arvoltaan yli 10 000 euron asiat.

Piirituomioistuimilla on yksinomainen toimivalta asioissa, joiden käsittely on niiden luonteen vuoksi osoitettu laissa nimenomaisesti näiden tuomioistuinten tehtäväksi. Niillä on yksinomainen toimivalta käsitellä hakemuksia, jotka koskevat ulkomaisten tuomioistuinten antamien tuomioiden ja ulkomaisten viranomaisten vastaanottamien asiakirjojen täytäntöönpanokelpoisuuden toteamista (ns. eksekvatuuri). Piirituomioistuimet ovat toimivaltaisia myös hakemusasioissa esimerkiksi adoptiota, huoltajuutta ja täysivaltaiseksi julistamista koskevissa kysymyksissä.

Piirituomioistuimessa käsitellään muutoksenhaut tuomioihin, jotka sen tuomiopiirissä sijaitsevat rauhantuomioistuimet ovat ensimmäisenä oikeusasteena antaneet.

Asia pannaan piirituomioistuimessa vireille yleensä haasteella (assignation), joka annetaan tiedoksi vastapuolelle haastemiehen välityksellä.

Piirituomioistuinten puheenjohtajilla ja heidän tilalleen nimetyillä tuomareilla on toimivalta antaa välitoimia koskevia määräyksiä kiireellisissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.

Piirituomioistuimet käyttävät lainkäyttövaltaa rikosasioissa eli toimivat rikostuomioistuimina. Niillä on toimivalta antaa tuomioita lievistä rikoksista (délits) sekä lainsäädännössä nimenomaisesti vakaviksi rikoksiksi (crimes) määritellyistä teoista, jotka on toimitettu niiden käsiteltäviksi piirituomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen esitutkintajaostosta. Syytetyn on saavuttava oikeuteen henkilökohtaisesti, paitsi silloin, kun on kyse teosta, josta enimmäisseuraamus on sakkorangaistus. Tällöin syytettyä voi oikeudessa edustaa asianajaja.

Piirituomioistuimessa on käytettävä oikeudenkäyntiasiamiestä lukuun ottamatta laissa säädettyjä poikkeustapauksia, kuten kauppaoikeudellisia asioita tai välitoimia koskevia asioita, joissa asianosaiset voivat edustaa itse itseään.

Rauhantuomioistuimet (justices de paix)

Rauhantuomioistuimia on kolme, joista yksi sijaitsee Luxemburgin kaupungissa, yksi Esch-sur-Alzettessa (Luxemburgin tuomiopiiri) ja yksi Diekirchissä (Diekirchin tuomiopiiri).

Rauhantuomioistuin käsittelee kaikkia sellaisia siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita, joihin sille on myönnetty toimivalta uudessa siviiliprosessilaissa tai muissa laeissa. Se on toimivaltainen käsittelemään viimeisenä oikeusasteena asiat, joiden arvo on enintään 2 000 euroa. Lisäksi se käsittelee tätä suurempaa määrää koskevat asiat 10 000 euroon asti, mutta näissä asioissa muutoksenhaku on mahdollinen.

Rauhantuomioistuin käsittelee myös esimerkiksi palkkatuloihin, eläkkeisiin ja elinkorkoihin kohdistuvia ulosmittausmääräyksiä sekä ulosmitattujen saatavien kohdentamista velan suuruudesta riippumatta.

Yleensä asia saatetaan vireille rauhantuomioistuimessa haasteella (citation). Osa kanteista nostetaan jättämällä hakemus tuomioistuimen kirjaamoon. Asianosaiset saapuvat rauhantuomioistuimeen henkilökohtaisesti tai heillä on edustaja. Edustajana voi toimia asianajaja, asianosaisen puoliso, vanhemmat tai sukulaiset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka vanhemmat tai sivusukulaiset kolmanteen parenteeliin asti sekä henkilöt, jotka ovat yksinomaan asianosaisen tai hänen yrityksensä palveluksessa.

Rikosasioissa rauhantuomioistuin toimii poliisituomioistuimena. Tässä asemassa se ratkaisee lainrikkomistapauksia, joista on laissa määrätty 25–250 euron suuruinen sakkorangaistus, sekä laissa lieviksi rikoksiksi (délit) määriteltyjä tekoja, joiden käsittelyn esitutkintajaosto siirtää poliisituomioistuimeen.

Rauhantuomioistuin ratkaisee myös tapauksia, joista säädetty rangaistus ylittää poliisin antaman sakkorangaistuksen enimmäismäärän ja joiden käsittelyyn sillä on lain mukaan toimivalta. Poliisituomioistuinten antamiin tuomioihin voidaan aina hakea muutosta. Muutoksenhaulle asetettu määräaika on 40 päivää. Määräaika lasketaan tuomion julistamisesta, tai jos tuomio on yksipuolinen, siitä päivästä, jona tuomio on annettu vastaajalle henkilökohtaisesti tiedoksi tai toimitettu tämän kotiosoitteeseen. Muutosta haetaan lieviä rikoksia käsittelevältä piirituomioistuimen jaostolta (tribunal correctionnel).

Jokaisen rauhantuomioistuimen yhteydessä toimii työtuomioistuin (juridiction du travail), jolla on toimivalta työsopimuksia ja oppisopimuksia koskevissa riita-asioissa. Muutosta sen päätöksiin haetaan korkeimmalta oikeudelta.

Oikeudelliset tietokannat

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

On, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Tietoja lyhyesti

Ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaanyleisten tuomioistuinten verkkosivut.

Ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaanhallintotuomioistuinten verkkosivut.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 20/12/2018