Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Menettelylliset määräajat - Kreikka

SISÄLLYSLUETTELO

1 Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyjen yhteydessä

Määräajat ovat ajanjaksoja, joiden puitteissa jokin toimi on suoritettava tai joiden on päätyttävä, ennen kuin asia voidaan käsitellä tai toimi suorittaa. Määräaikojen asettamisella pyritään varmistamaan oikeuskäsittelyjen sujuvuus ja oikeus tulla kuulluksi. Menettelyllisten määräaikojen noudattamisella tai noudattamatta jättämisellä on menettelyllisiä seurauksia. Määräajat jaetaan kahteen pääryhmään: 1) lakisääteinen määräaika TOIMEN suorittamiseksi on määräaika, jonka puitteissa prosessitoimi, kuten muutoksenhaku, on suoritettava (ks. siviiliprosessilain 318 §:n 1 momentti), ja 2) VALMISTELUA koskeva määräaika on ajanjakso, jonka päätyttyä prosessitoimi on suoritettava. Nämä määräajat, kuten vastaajan haastamista koskeva määräaika (ks. siviiliprosessilain 228 §), hyödyttävät yleensä vastaajaa, sillä ne antavat aikaa valmistautua. Tämä määräaikojen välinen ero on merkittävä, sillä määräaikoja toimien suorittamiseksi voidaan pidentää osapuolten yhteisellä sopimuksella, kun taas valmistelua koskevia määräaikoja ei voida pidentää. Määräaika toimen suorittamiseksi päättyy seuraavana työpäivänä, jos päättymispäivä on lakisääteinen vapaapäivä, kun taas valmistelua koskeva määräaika päättyy päättymispäivänä riippumatta siitä, onko kyseessä yleinen vapaapäivä. Siviiliprosessilain mukaiset keskeiset menettelylliset määräajat ovat seuraavat:

  1. osapuolten haastamisen määräaika kanteen nostamisen jälkeen (60 päivää ennen käsittelyä; jos osapuoli asuu ulkomailla tai hänen asuinpaikkaansa ei tiedetä, määräaika on 90 päivää ennen käsittelyä – ks. siviiliprosessilain 228 §)
  2. tuomion kumoamista koskevan hakemuksen määräaika (15 päivää päätöksen tiedoksiannosta, jos poissa oleva osapuoli asuu Kreikassa; jos osapuoli, joka ei saapunut käsittelyyn, asuu ulkomailla tai hänen asuinpaikkaansa ei tiedetä, määräaika on 60 päivää tuomion tiedoksiannosta – ks. siviiliprosessilain 503 §)
  3. muutoksenhaun määräaika (30 päivää lainvoimaisen tuomion tiedoksiannosta, jos muutosta hakeva osapuoli asuu Kreikassa; jos muutosta hakeva osapuoli asuu ulkomailla tai hänen asuinpaikkaansa ei tiedetä, määräaika on 60 päivää lainvoimaisen tuomion tiedoksiannosta; jos lainvoimaista tuomiota ei anneta tiedoksi, muutoksenhaun määräaika on 3 vuotta tuomion julkistamisesta – ks. siviiliprosessilain 518 §)
  4. uuden oikeudenkäynnin aloittamisen määräaika (60 päivää, jos kanteen nostanut osapuoli asuu Kreikassa; jos kanteen nostanut osapuoli asuu ulkomailla tai hänen asuinpaikkaansa ei tiedetä, määräaika on 120 päivää – ks. siviiliprosessilain 545 §)
  5. ylimpään oikeusasteeseen tehtävän muutoksenhaun määräaika (30 päivää tuomion tiedoksiannosta, jos muutosta hakeva osapuoli asuu Kreikassa; jos hän asuu ulkomailla tai hänen asuinpaikkaansa ei tiedetä, määräaika on 90 päivää tuomion tiedoksiannosta; jos tuomiota ei anneta tiedoksi, ylimpään oikeusasteeseen tehtävän muutoksenhaun määräaika on 3 vuotta tuomion julkistamisesta – ks. siviiliprosessilain 564 §).

Siviiliprosessilaissa vahvistetaan määräajat myös muita menettelyjä varten. Näitä ovat esimerkiksi avioliittoa koskevat asiat (avioero, avioliiton mitätöinti), maksamismääräyshakemus ja tällaisen hakemuksen vastustaminen (ks. siviiliprosessilain 632 §), vuokrariidat, työsuhderiidat, väliaikaiset toimenpiteet, täytäntöönpanomenettelyt ja niiden vastustaminen.

2 Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 tarkoitettuja työpäiviä

Kreikan laissa nro 1157/1981 vahvistetaan luettelo yleisistä vapaapäivistä, mutta luettelo ei ole tyhjentävä. Vapaapäivällä tarkoitetaan päivää, jona ei yleensä suoriteta liiketoimia. Tiettyjen ammattikuntien tai palvelujen vapaapäivillä ei ole merkitystä. Vapaapäivät voivat olla kansallisia, uskonnollisia tai muita vapaapäiviä, myös paikallisia tai tilapäisiä vapaapäiviä. Julkisten palvelujen lomapäivät ovat vapaapäiviä. Seuraavat päivät määritellään vapaapäiviksi: 25. maaliskuuta (kansallinen vapaapäivä), 28. lokakuuta (kansallinen vapaapäivä), uudenvuodenpäivä, loppiainen (6. tammikuuta), pitkäperjantai, pääsiäislauantai, 1. toukokuuta, 15. elokuuta, joulupäivä ja tapaninpäivä, helluntain jälkeinen maanantai, tuhkamaanantai (paaston ensimmäinen päivä), pääsiäismaanantai ja kaikki sunnuntait.

3 Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Menettelyihin liittyvät määräajat mainitaan siviiliprosessilain 144–151 §:ssä. Riippuen siitä, minkä perusteella määräaikojen kesto määräytyy, erotetaan seuraavantyyppiset määräajat: lakisääteiset määräajat (joista säädetään laissa, kuten kanteen nostamisen määräaika), oikeudelliset määräajat (jotka vahvistaa asian käsittelevä tuomioistuin, kuten osapuolten henkilökohtaisen läsnäolon määräaika – ks. siviiliprosessilain 245 §), lykkäävät määräajat (joiden noudattamatta jättämisestä rangaistaan lykkäämällä asian käsittelyä) ja pakolliset määräajat (joiden noudattamatta jättämisestä rangaistaan oikeuden menetyksellä). Määräaikojen alkamisajankohtaa ja päättymispäivää käsitellään jäljempänä. Määräaika keskeytyy, jos joku osapuolista kuolee ennen määräajan päättymistä. Jos keskeytetty määräaika alkoi asiakirjan tiedoksiannosta, uusi määräaika alkaa kulua siitä päivästä, jolloin asiakirja annetaan tiedoksi vainajan laillisille perijöille. Jos määräaika alkoi jostain muusta tapahtumasta, uusi määräaika alkaa kulua siitä päivästä, jolloin asiaa koskeva ilmoitus annetaan tiedoksi edellä mainituille henkilöille. Jos oikeudenkäynti keskeytyy ennen määräajan päättymistä, myös määräaika keskeytyy ja uusi määräaika alkaa kulua uuden oikeudenkäynnin päivämäärästä. Elokuun 1. ja 31. päivän välistä aikaa ei lasketa siviiliprosessilain 147 §:n 7 momentissa tarkoitettuihin toimen suorittamisen määräaikoihin. Näitä ovat muun muassa kanteen nostamisen ja vastustamisen määräajat.

Lain mukaan määräaikaa voidaan pidentää osapuolten yhteisellä sopimuksella ja lisäksi tuomarin suostumuksella. Sekä lakisääteisiä että oikeudellisia määräaikoja voidaan pidentää edellyttäen, että se ei rajoita kolmansien osapuolten oikeuksia. Tuomarin ei tarvitse hyväksyä määräajan pidentämistä koskevaa hakemusta. Hän voi hyväksyä määräajan pidentämisen osittain tai hylätä sen arvioituaan kunkin tapauksen erikseen. Tämä tarkoittaa, että osapuolten on esitettävä pidentämiselle perustelut. Määräaikaa voidaan lyhentää tuomioistuimen päätöksellä ja osapuolten suostumuksella. Kaikkia lakisääteisiä määräaikoja voidaan lyhentää, paitsi kanteen nostamisen määräaikoja.

4 Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa?

Määräaika alkaa kulua määräajan käynnistävää tapahtumaa seuraavana päivänä.

5 Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Siviiliprosessilaissa ei säädetä määräajan pidentämisestä tai lyhentämisestä, jos asiakirjat toimitetaan tai lähetetään postitse tai muun kuljetuspalvelun kautta.

6 Kun määräajan kuluminen alkaa jostakin tapahtumasta, lasketaanko määräaikaan mukaan päivä, jona tapahtuma ilmenee?

Päivä, jolloin määräajan kulumisen käynnistänyt tapahtuma ilmeni, voidaan laskea mukaan vain silloin, jos siitä nimenomaisesti säädetään lainsäädännössä tai määrätään tuomiossa tai sopimuksessa. Tämä ei tarkoita, että tietty määräaika alkaa kulua tiedoksiantopäivästä. Näin ollen kriittiset oikeussuojakeinojen määräajat, jotka koskevat muutoksenhakua, muutoksenhakua ylimmässä oikeusasteessa tai vastustamista, alkavat kulua tuomion tiedoksianto- tai julkaisupäivää seuraavana päivänä. Jos kuitenkin säädetään, että määräaika alkaa kulua tietystä päivästä, kyseinen päivä lasketaan mukaan määräaikaan. Kun määräajan käynnistävä tapahtuma on tiedoksianto, tiedoksi annettavan asiakirjan sisältöä koskevan ilmoituksen vastaanottotavalla ei ole määräajan laskennan kannalta merkitystä.

7 Kun määräaika on ilmaistu päivissä, tarkoittaako ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai työpäiviä?

Määräaikaan sisältyviä vapaapäiviä ei oteta huomioon. Työpäivät otetaan huomioon laskelmissa vain silloin, jos siitä säädetään nimenomaisesti (esim. jos on kyse maksamismääräystä koskevan muutoksenhaun määräajasta).

8 Entä jos määräaika on ilmaistu viikoissa, kuukausissa tai vuosissa?

Vastaavasti jos määräaika ilmaistaan kuukausissa tai vuosissa, määräaikaan sisältyviä vapaapäiviä ei oteta huomioon, ellei lainsäädännössä nimenomaisesti säädetä, että määräaika koskee työpäiviä.

9 Milloin viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika päättyy?

Jos määräaika ilmaistaan vuosissa, se päättyy viimeisen vuoden vastaavan päivän lopussa. On huomattava, että laskemisen kannalta ei ole merkitystä sillä, sisältyykö määräaikaan karkausvuosi.

Jos määräaika ilmaistaan kuukausissa, se päättyy viimeisen kuukauden, aloituspäivää vastaavan päivän lopussa. Jos tällaista päivää ei ole, määräaika päättyy kuukauden viimeisenä päivänä. On huomattava, että kuukauden päivien lukumäärällä ei ole merkitystä.

Puolen vuoden määräaika tarkoittaa 6 kuukauden määräaikaa, ja puolen kuukauden määräaika tarkoittaa 15 päivän määräaikaa.

Jos määräaika ilmaistaan viikoissa, se päättyy viimeisen viikon, aloituspäivää vastaavan viikonpäivän lopussa. Toisin sanoen jos tapahtuma ilmeni maanantaina, yhden viikon määräaika päättyy seuraavana maanantaina.

10 Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, sitä pidennetään seuraavaan työpäivään.

11 Onko olemassa tilanteita, joissa määräaikaa pidennetään? Millä edellytyksillä määräaikaan voi saada pidennyksen?

Lain mukaan määräaikaa voidaan pidentää osapuolten yhteisellä sopimuksella ja lisäksi tuomarin suostumuksella. Sekä lakisääteisiä että oikeudellisia määräaikoja voidaan pidentää edellyttäen, että se ei rajoita kolmansien osapuolten oikeuksia. Tuomarin ei tarvitse hyväksyä määräajan pidentämistä koskevaa hakemusta. Hän voi hyväksyä määräajan pidentämisen osittain tai hylätä sen arvioituaan kunkin tapauksen erikseen.

12 Mitä määräaikaa sovelletaan muutoksenhakuun?

  1. Tuomion kumoamista koskevan hakemuksen määräaika on 15 päivää tuomion tiedoksiannosta, jos poissa oleva osapuoli asuu Kreikassa; jos osapuoli, joka ei saapunut käsittelyyn, asuu ulkomailla tai hänen asuinpaikkaansa ei tiedetä, määräaika on 60 päivää tuomion tiedoksiannosta (ks. siviiliprosessilain 503 §).
  2. Muutoksenhaun määräaika vahvistetaan siviiliprosessilain 518 §:n 1 momentissa. Jos muutosta hakeva osapuoli asuu Kreikassa, määräaika on 30 päivää, ja jos hän asuu ulkomailla tai hänen asuinpaikkaansa ei tiedetä, määräaika on 60 päivää. Tämä 60 päivän määräaika ei koske henkilöitä, jotka oleskelevat ulkomailla tilapäisesti (lomamatka, muutaman päivän poissaolo tiettyä tarkoitusta varten), vaan henkilöitä, joiden oleskelu liittyy heidän ammattiinsa tai perhetilanteeseensa.
  3. Uuden oikeudenkäynnin aloittamisen määräaika on 60 päivää, jos kanteen nostanut osapuoli asuu Kreikassa; jos kanteen nostanut osapuoli asuu ulkomailla tai hänen asuinpaikkaansa ei tiedetä, määräaika on 120 päivää (ks. siviiliprosessilain 545 §).
  4. Ylimpään oikeusasteeseen tehtävän muutoksenhaun määräaika on 30 päivää tuomion tiedoksiannosta, jos muutosta hakeva osapuoli asuu Kreikassa; jos hän asuu ulkomailla tai hänen asuinpaikkaansa ei tiedetä, määräaika on 90 päivää tuomion tiedoksiannosta; jos tuomiota ei anneta tiedoksi, ylimpään oikeusasteeseen tehtävän muutoksenhaun määräaika on 3 vuotta tuomion julkistamisesta (ks. siviiliprosessilain 564 §).

13 Voivatko tuomioistuimet muuttaa määräaikaa, erityisesti paikalletulolle asetettua määräaikaa, tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten?

Kreikan lainsäädännön mukaan oikeussuojavaatimus kattaa riidan luonteesta riippumatta sekä pysyvän että väliaikaisen oikeussuojan. Tapaukset, joissa tuomioistuin voi asian kiireellisyyden vuoksi tai estääkseen välittömän vaaran määrätä toimenpiteitä, joilla turvataan oikeus tai säännellään tilannetta, tai muuttaa tai peruuttaa tällaisia toimenpiteitä, käsitellään välitoimimenettelyssä (siviiliprosessilain 682–738 §:n nojalla). Tapauksen kiireellisyyden vuoksi tuomarilla on toimivalta vahvistaa aika ja paikka, jossa välitoimia koskevaa hakemusta käsitellään, ja tuomari pyrkii nopeaan ratkaisuun ottaen huomioon osapuolten oikeuden tulla kuulluksi. Näin ollen tuomari voi harkintansa mukaan valita, miten haasteet toimitetaan ja mitä määräaikaa sovelletaan paikalletuloon, vaikka henkilöt asuisivat ulkomailla tai heidän asuinpaikkaansa ei tiedettäisi. Käsittely voidaan sopia pidettäväksi myös sunnuntaina tai vapaapäivänä. Edellä mainittuja määräaikoja sovelletaan kaikkiin siviilimenettelyihin, lukuun ottamatta väliaikaisia toimenpiteitä, eikä niitä voida pidentää.

14 Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Kreikan lainsäädännössä ei ole tällaista säännöstä.

15 Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Oikeustoimeen liittyvien määräaikojen noudattamatta jättämisellä ei ole menettelyllisiä seurauksia. Jos osapuolet eivät ryhdy toimiin annetussa määräajassa vaan ylittävät sen, he menettävät oikeutensa. Valmistelua koskevien määräaikojen ylittäminen johtaa toisenlaisiin seurauksiin, kuten asian käsittelemättä jättämiseen (ks. siviiliprosessilain 271 §:n 1 momentti).

16 Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Edeltävän asiaintilan palauttaminen on perustuslaissa säädetty oikeussuojakeino. Sen ansiosta osapuolella, joka ei noudattanut määräaikaa ylivoimaisen esteen tai toisen osapuolen petollisen toiminnan vuoksi, on oikeus hakea määräajan päättymistä edeltävän asiaintilan palauttamista.

Edeltävän asiaintilan palauttamista koskevaa hakemusta ei kuitenkaan voida tehdä, jos se perustuu a) hakijan valtuuttaman asianajajan tai laillisen edustajan virheeseen tai b) tosiseikkoihin, joiden perusteella tuomari oli päättänyt määräajan pidentämisestä tai lykkäämisestä sitä koskevan hakemuksen käsittelyssä. Hakemuksessa on esitettävä perusteet, joiden vuoksi määräaikaa ei noudatettu, todisteet, joilla tosiseikat osoitetaan todeksi, sekä suorittamatta jätetty toimi tai ilmoitus siitä, että toimi on suoritettu. Hakemus edeltävän asiaintilan palauttamiseksi on käsiteltävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, kun ylivoimainen este poistettiin tai petollinen toiminta havaittiin. Uutta määräaikaa ei kuitenkaan saa vahvistaa, jos edellä mainittua määräaikaa ei jostain syystä noudatettu (ks. siviiliprosessilain 152–158 §).


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 20/06/2018